Miksi Suomen hyökkäys onnistui kun vastassa oli ylivoima? Vai oliko sittenkään noin paljoa vastassa? Oliko naapurilla kiire "kovemmille paikoille" Saksaa vastaan ja takaportti jäi vähän rempalleen?
Yleensähän kuulemma hyökkääjällä pitäisi olla vähintään 3x ylivoima. Näin taisi olla tilanne 1944, jolloin naapurilla oli ainakin tuollainen tilanne Suomea kohtaan.
>Venäjä oli keskittänyt Suomea vastaan kesäkuun alkuun 1941 mennessä noin 21 divisioonan voimat, eli reilun ylivoiman.
Raimo Heiskanen, Saadun tiedon mukaan, 1989, mm. sivut 144-145, 201
Yleensähän kuulemma hyökkääjällä pitäisi olla vähintään 3x ylivoima. Näin taisi olla tilanne 1944, jolloin naapurilla oli ainakin tuollainen tilanne Suomea kohtaan.
>Venäjä oli keskittänyt Suomea vastaan kesäkuun alkuun 1941 mennessä noin 21 divisioonan voimat, eli reilun ylivoiman.
Raimo Heiskanen, Saadun tiedon mukaan, 1989, mm. sivut 144-145, 201
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomen "hyökkäys" oli alausta alkaen pienen maan pienillä resursseilla hyökkäysta.
Tosiasiassa jatkosoddan syttyessä keskityttiin 1)
ensisijaisesti puolustamaan. 2) hyökkäyssuunnaksi valittiin kapea kiila Sortavalaan ja siitä kohti vanhaa rajaa. 3) kapeammalle hyökkäyssektorille voitiin koota riittävä voima muun rintaman keskittyessä puolustamaan. 4. laatokan itäpuolella hyökkaystavoitteiden täytyttyä siirrettiin joukot Kannakselle. 5. Kannaksen hyökkäyksen alkaessa Sakaslaiset olivatkin jo lähellä Leningradia ja neukkujen vastarinta ei ollutkaan enää kovin pahaa.
Hyökkäyssota kesällä 1941 ei ollut menestys.
Päinvastoin se oli katastrofi norjalais- suomalais-
saksalaisten joukkojen miesylivoimastakin huolimatta.
Kun Talvisodassa oli menehtynyt 26.000 miestä niin
kesän 1941 operaatio Barbarossassa menehtyi
27.000 miestä.
Talvisota kesti 105 päivää eli noin kolme ja puoli kuukautta. Tappiot oli noin 24000 kaatunutta, kaikki tappiot kaatuneina jopa 25000 tai 26000 riippuen mitä on mukaan laskettu. Ja suunta oli koko ajan taakse päin!
Jatkosodan hyökkäysvaihe kesti noin puoli vuotta ja suunta oli koko ajan ETEENPÄIN! Tappiot kaatuneina oli suunnilleen samaa luokkaa kuin koko Talvisodan aikana yhteensä.
Tästä lähdetiin:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41JoukkojenRyhmitykset.html
ja tänne saakka edettiin:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44EtulinjanJoukotMolemmillaPuolilla.html
Kyllä kait jokainen näkee että menestystä saavutettiin melkoisesti.
Sinne edettiin, mutta sinne se myös PYSÄHTYI,
LITSAJOELLE ja KIESTINGIN MOTTIIN kesällä 1941
- hirvittävin tappioin omille joukoillemme.
Tutkipa itse, esimerkiksi JR 53:n (*/JR 53)
ja JR 12:n (*/JR 12) osalta:
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joskus 20-30 luvuilla tavoitteena pidettiin Uralia. Jotkut hurjapäisimmät puhuivat jopa Tyynenmeren rannikosta.
Nyt jälkeenpäin on helppo arvioida menestystä. Tästä on Tyynellemerelle hieman matkaa jäljellä.
Rajaappas sitä aikaa 1941 vuoden loppuun saakka.
Onhan se paljon ja kaikki siis liikaa, mutta miksi puhut hirvittävistä tappioista? Ei suomalaisten eteneminen vastarintaan tai tappioihin pysähtynyt, vaan ihan muut syyt siihen oli. Sorokka olisi voitu napata melkoisen helposti kuten Airokin on joskus sanonut. Silloin olisi sota muuttunut monessakin paikassa.
Suomi ei vaan tainnut haluta lähteä mukaan sellaiseen sotaan.
Hakuehdoilla 1.7.1941-31.12.1941 löytyi 588 henkilöä kaatuneita JR53:n osalta.
Hakuehdoilla 1.7.1941-31.12.1941 löytyi 753 henkilöä kaatuneita JR12 osalta.
Vertailun vuoksi kesän 1944 taisteluista 5kk:n ajalta:
Hakuehdoilla 1.6.1944-30.10.1944 löytyi 261 henkilöä kaatuneita JR12 osalta.
Hakuehdoilla 1.6.1944-30.10.1944 löytyi 433 henkilöä kaatuneita JR53:n osalta.
Kaatuneitten määrät ja lukemat riippui minne satuttiin joutumaan...
Olivatko he mukana? Kuka tietää?
Etelä-Kymenkaaksosta ja ruotsinkieliseltä Uudeltamsaalta muodostettu eversti Winellin komentama 8. Divisioona lähti kenraali Oeschin IV AK:n osana 22.8. hyökkäämään rannikon suunnassa Säkkijärven seudulta kohti Viipuria. Yksi ruotsinkielinen pataljoona marssi ensimmäisenä Viipuriin. Div:n JR 45 ylitti 24.8. Viipurinlahden ja muodosti osaltaan Porlammen suurmotin. Divisioona irroitettiin taisteluista ja siirrettiin Karjalan Armeijaan jo syyskuun alussa.