Jumala on sana, nimi, termi ja/tai käsite. Se on sekä hyvä sellainen, että huono. Joillekin sana "jumala" (myös iso-J) tuo turvallisuuden tunteen, joillekin saa näkemään punaista.
Mitä jumala minulle merkitsee, muuna kuin vain terminä:
Jumala on Elämä. Rakkaus. Valo. Kauneus. Hiljaisuus. Pyhä. Lämpö. Hyvä. Tietoisuus. Energia. Materia. Henki. Kaikki.
Jumala on (siis) myös: Kuolema. Viha. Pimeys. Rumuus. Meteli. Saastainen. Kylmä. Paha. Tiedottomuus. Ei-mitään. Tyhjyys.
Minua häiritsee miksi monet kokevat tarpeelliseksi ajatella jumalaa persoonallisuutena. Totta kai, ihmisten käsityskykyä käyttäessämme, jumala joka on kaikkivaltias, on sekä persoonallisuus että ei-persoonallisuus, mutta miksi rajoittaa näkemystään?
Jumala on meissä, minussa & sinussa, jokaisessa esineessä ja ajatuksessa ja asiassa, ja näiden välissä. Eikä pelkästään näin, vaan *jumala on kaikki nämä asiat*. Mutta jumala on vain sana. Vain sillä on merkitystä mitä on, sillä muuta ei ole. Ei ole ei-mitään. On.
Minä rakastan Elämää. Minun käsityskykyni ei riitä ymmärtämään sitä mitä on, enkä usko että ihan äkkiä kenenkään tätä lukevankaan. Yhtä paljon kun toivon ateistien ymmärtävän että kristittyjen ja muiden näkemys jumalasta ei ole välttämättä niinkään virheellinen kuin erilainen, toivon jumalaan uskovien ymmärtävän että maailman perusluonnetta saa lähestyä myös ilman jumala-käsitystä, ja silti "pelastua".
Jos Jumala rajataan olemaan jotain (esim. että ns. saatana ei ole osa jumalaa), niin silloin jää ulkopuolelle jotain. Jää jokin paikka tai tila, missä Jumala on. Mikä tuo tila on, ja miten se voi olla Jumalan ulkopuolella?
Rakkaus on elämän ilmentymä, ja elämä on rakkauden ilmentymä. Sillä linjalla, siis. :)
Pax vaan.
Mitä jumala minulle merkitsee, muuna kuin vain terminä:
Jumala on Elämä. Rakkaus. Valo. Kauneus. Hiljaisuus. Pyhä. Lämpö. Hyvä. Tietoisuus. Energia. Materia. Henki. Kaikki.
Jumala on (siis) myös: Kuolema. Viha. Pimeys. Rumuus. Meteli. Saastainen. Kylmä. Paha. Tiedottomuus. Ei-mitään. Tyhjyys.
Minua häiritsee miksi monet kokevat tarpeelliseksi ajatella jumalaa persoonallisuutena. Totta kai, ihmisten käsityskykyä käyttäessämme, jumala joka on kaikkivaltias, on sekä persoonallisuus että ei-persoonallisuus, mutta miksi rajoittaa näkemystään?
Jumala on meissä, minussa & sinussa, jokaisessa esineessä ja ajatuksessa ja asiassa, ja näiden välissä. Eikä pelkästään näin, vaan *jumala on kaikki nämä asiat*. Mutta jumala on vain sana. Vain sillä on merkitystä mitä on, sillä muuta ei ole. Ei ole ei-mitään. On.
Minä rakastan Elämää. Minun käsityskykyni ei riitä ymmärtämään sitä mitä on, enkä usko että ihan äkkiä kenenkään tätä lukevankaan. Yhtä paljon kun toivon ateistien ymmärtävän että kristittyjen ja muiden näkemys jumalasta ei ole välttämättä niinkään virheellinen kuin erilainen, toivon jumalaan uskovien ymmärtävän että maailman perusluonnetta saa lähestyä myös ilman jumala-käsitystä, ja silti "pelastua".
Jos Jumala rajataan olemaan jotain (esim. että ns. saatana ei ole osa jumalaa), niin silloin jää ulkopuolelle jotain. Jää jokin paikka tai tila, missä Jumala on. Mikä tuo tila on, ja miten se voi olla Jumalan ulkopuolella?
Rakkaus on elämän ilmentymä, ja elämä on rakkauden ilmentymä. Sillä linjalla, siis. :)
Pax vaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos hienosta kirjoituksesta:)
Hieno kuvaus henkilökohtaisesta Jumalasta.
Mikä on sinun Jumalasi suhde raamattuun, tai raamatun opettamaan Jumal kuvaan?
En pahemmin piittaa Raamatusta. Kai siellä on ihan hyviä ja hyödyllisiä ohjeita moniin asioihin, mutta paljolti liian ahdasmielisiä käsityksiä minun makuuni.
Se että et ole rinnastanut Jumalaasi raamatun jumalaan tekee omasta Jumalastasi entistä olevamman, eheämmän kokonaisuuden. Hyvä niin.
Lisäkysymykseksi: onko mahdollista, että sinun oma Jumalasi muuttuu kun sinä muutut.
Jumala-termiä käytän kuvaamaan sitä mitä ON. Se mitä on muuttuu jatkuvasti, meidän näkökulmastamme. Joten totta ihmeessä J muuttuu.
Pax.
aika samoilla linjoilla ollaan.
Vertailun vuoksi tuon esille sen, mikä on kristinuskon käsitys Jumalasta. Tämä on siis Raamatun kertomaa - kristitythän uskovat, että Jumala on ilmoittanut itsensä meille Raamatussa, ja puhuu siinä meille.
Raamatun ilmoittama Jumala on elävä persoona. Hän tahtoo, ajattelee, luo, tuomitsee, pelastaa, auttaa, tuntee, tietää, jakaa lahjojaan jne.
Raamatun Jumala ei ole teoreettinen abstraktio, ajattelun tuotos, vaan usein ihmisjärjelle käsittämätön. Hänen tiensä eivät ole ihmisen teitä, eikä Hänen ajatuksensa meidän ajatuksiamme. Sen, mitä Hänestä voimme tietää, Hän on ilmaissut Raamatussa - ja Hänen Sanansa on Raamatun mukaan se lamppu, joka valaisee ihmisen tietä näissä kysymyksissä. Jumala on antanut Sanansa kirjoitettavaksi profeettojen kautta - Pyhä Henki on johtanut sitä työtä.
"Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet." 2. Piet. 1:21
Se Jumala, josta Raamattu puhuu ei ole sekä hyvyys että pahuus, sekä valo että pimeys, vaan:
"Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää." 1. Joh. 1:5
Hän ei ole sekä elämä että kuolema, vaan:
"Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä." 1. Joh. 5:20
Jumala on Raamatun mukaan kyllä salatulla tavalla läsnä kaikkialla:
"Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra." (Jer. 23:24)
Hänessä me elämme ja olemme, mutta se ei tarkoita sitä, että luomakunta ja Luoja olisivat yhtä ja samaa olemusta. Raamattu kertoo, että on olemassa luomakunta ja Luoja, jotka ovat erilliset. On olemassa Hän, jota yksin ei ole luotu, ja luomakunta, joka olemme Hänen tekoaan.
Sen, että Jumala on elävä persoona, tajuaa, kun tulee Jumalan puhuttelemaksi, Hänen kutsumakseen ja löytämäkseen. Hän on se, joka kutsuu nimeltä lapsiaan, jokaista luomaansa. Hän on se, jolle saa puhua rukouksessa, ja Hän on se, joka vastaa.
Jumalan kohtaa siinä Jeesuksessa, joka tuli veljeksemme, tyhjensi itsensä ja otti ihmisen muodon. Ihminen kohtaa Jumalan Hänessä, joka otti kantaakseen koko maailman syntivelan, ja kantoi sen ristinpuuhun. Jumala oli Jeesuksessa -sanoo Raamattu.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa" 2. Kor. 5:19
Jeesukseen uskovat tuntevat Herransa ja Jumalansa, ja meidän Herramme tuntee meidät:
"Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut" Joh. 10:14
Persoonallisesti, henkilökohtaisesti ja nimeltä :)