Jossain muinaisuuden hämärissä oli se ensimmäinen ihminen, joka alkoi tosissaan ajatella ja/tai väittää, että "jumalan viisaus on ihmisjärjen yläpuolella" ja "uskonasioita ei voi järjellä käsittää". Miten tuo ihminen pystyi vakuuttamaan lähipiirinsä siitä, että ajattelu, ihmettely ja vastausten vaatiminen sopi lopettaa siihen paikkaan ja alkaa vain hyväksyä asiat sellaisina kuin ne oli kerrottu?
Luulisin, että jokainen minkä tahansa alan tutkija tai harrastaja saisi hepulin, jos hänen käskettäisiin lopettaa tutkiminen ja tyytymään siihen, että "näin vain on, etkä sinä sitä voi ymmärtää".
Tiedänhän minä vastauksen. Kunkin uskonnon keksijöillä ja kehittäjillä oli ainakin omassa yhteisössään sen verran auktoriteettia tai ainakin kummajaisarvoa, että he pystyivät sulkemaan liikaa kummastelevien suut joko käskemällä tai sanomalla, että näillä ei ollut tarpeeksi älyä ja ymmärrystä. Kun lopuksi vielä uhattiin kidutuksella heti tai kuoleman jälkeen, useimmat varmaan lopettivat ihmettelynsä suosiolla. Sitten vain aivopesemään tulevia sukupolvia jo pienestä pitäen; porkkanaakin tarjottiin kertomalla, että asian ajattelematta jättäminen ja purematta nieleminen oikeasti oli suuri hyve.
Toinen äärimmäisen ovela veto noilta entisaikojen poskensoittajilta oli väittää, että kuoleman jälkeen sitten asiat selviäisivät. Kyllä siinä parrat ovat tärisseet naurusta, kun tuota on nuotion ääressä sommiteltu. Tietysti kyseessä on ollut pakkotilanne: kun lähdetään kehittelemään teoriaa, joka väistämättä alkaa kumota omia väitteitään ja mennä umpisolmuun, riita on pantava poikki jollain tavalla.
Minua kummastuttaa se, että niin moni nykyihminen tyytyy kamelinajajien raskaasta ammatista melko joutilaaseen kiertolaiselämään siirtyneiden jutuniskijöiden esimiehen käskyyn lopettaa ajattelu ja nollata aivot. No, lammaslaumoillakin on tarkoituksensa.
Luulisin, että jokainen minkä tahansa alan tutkija tai harrastaja saisi hepulin, jos hänen käskettäisiin lopettaa tutkiminen ja tyytymään siihen, että "näin vain on, etkä sinä sitä voi ymmärtää".
Tiedänhän minä vastauksen. Kunkin uskonnon keksijöillä ja kehittäjillä oli ainakin omassa yhteisössään sen verran auktoriteettia tai ainakin kummajaisarvoa, että he pystyivät sulkemaan liikaa kummastelevien suut joko käskemällä tai sanomalla, että näillä ei ollut tarpeeksi älyä ja ymmärrystä. Kun lopuksi vielä uhattiin kidutuksella heti tai kuoleman jälkeen, useimmat varmaan lopettivat ihmettelynsä suosiolla. Sitten vain aivopesemään tulevia sukupolvia jo pienestä pitäen; porkkanaakin tarjottiin kertomalla, että asian ajattelematta jättäminen ja purematta nieleminen oikeasti oli suuri hyve.
Toinen äärimmäisen ovela veto noilta entisaikojen poskensoittajilta oli väittää, että kuoleman jälkeen sitten asiat selviäisivät. Kyllä siinä parrat ovat tärisseet naurusta, kun tuota on nuotion ääressä sommiteltu. Tietysti kyseessä on ollut pakkotilanne: kun lähdetään kehittelemään teoriaa, joka väistämättä alkaa kumota omia väitteitään ja mennä umpisolmuun, riita on pantava poikki jollain tavalla.
Minua kummastuttaa se, että niin moni nykyihminen tyytyy kamelinajajien raskaasta ammatista melko joutilaaseen kiertolaiselämään siirtyneiden jutuniskijöiden esimiehen käskyyn lopettaa ajattelu ja nollata aivot. No, lammaslaumoillakin on tarkoituksensa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikös tuo uskonto-hömppä alkanut tyyliin 'rukoillaan jumalaa n, jotta hän ei tappaisi meitä kaikkia ja antaisi edes sen verran satoa, että ei näännytä nälkään." Eli siis rukoiltiin jumalia ja uhrattiin niille, jotta saataisiin elää rauhassa ilman kulkutauteja, sotia, katovuosia...
No sitten ihmiset alkoivat haltsaamaan erilaisia hommia paremmin. Viljely helpottui ja luontoa pystyttiin kyykyttämään uusien hienojen aseiden avulla. Viini virtasi ja kansalle annettiin sirkushuveja. Tiede kehittyi kun aikaa jäi ruoan hankkimiselta vähän muuhunkin ja sama mahdollisti myös taiteen tekemisen.
Tässä vaiheessa nämä jumalia lepyttelevät uskonnot kärsivät kolauksen. Miksi pitäisi lepytellä jumalia, kun villieläimet ovat polvillaan, viljely onnistuu melko hyvin vuodesta toiseen ja barbaarit pysyvät loitolla?
Keksittiin siis uusi uskonto, joka ei perustunutkaan siihen, että jumalia lepyteltäisiin vaan siihen, että jumalat/jumala antaa piirakkaa ja kakkua, kun teet niin kuin he/hän sanoo. Jumala muuttui rankaisevasta kyykyttäjästä, mukavaksi isäksi, joka diggaa kaikista ja on hyvin surullinen, jos joku ei diggaa hänestä. Jumala teki jopa uhrauksia ihmisten puolesta.
Tämä pelkkä 'kiva setä'-rooli ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tehokas uskonnon leviämisen kannalta, joten keksiittiin myytti helvetistä, jossa kaikki jotka eivät kivasta sedästä diganneet kärsisivät ikuisuuden. Nerokas veto oli tietenkin se, että kiva setä ei halunnut kenenkään joutuvan helvettiin, mutta oli mukamas pakotettu heittämään joku helvettiin, jos hän ei uskonut kivan sedän hyvyyteen. Tietenkään kiva setä ei osallistunut helvetissä pidettäviin pieksäjäisiin, vaan hän ulkoisti tämän homman yhdelle enkeleistään ja pesi samalla kätensä koko hommasta.
Homma meni vähän överiksi, kun papisto päätti ottaa uudesta uskonnosta kaiken irti ja samalla hallitsijat saivat paremman otteen kansasta, kun hämäriä hommia perusteltiin kivan sedän sanoman levittämisellä. Joillakin homma menee överiksi vielä nykyäänkin, mutta ei kaikilla.
Vaikea kuitenkaan uskoa, että tämä nykyinen kristinusko olisi se paras. Eletään vaihetta, jossa tämä kiva setäkin alkaa olla turha. Kukaan ei enää jaksa uskoa hemmoon, joka mukamas loi maailman, rankaisee homoja, tykkää penisten silpomisesta ja pelastaa ihmiset itseltään. Aikaisemmin tämä upposi, mutta nykyään tarinasta on löydetty niin paljon epäjohdonmukaisuuksia, että homma alkaa levitä käsiin. Uskonnoille on myös olemassa korvaavia aktiviteetteja, joten koko jumal-sössötystä ei välttämättä tarvita. Nähtäväksi jää mikä on tämä seuraava valtauskonto vai tuleeko jonkinsorttinen raamattu 2.0. Uskontojen häviämiseen on vaikea kuitenkin uskoa.
vallankäyttö ja kuinka typerää uskonnon muodot ovat olleet, ei tarkoita, etteikö esimerkiksi kuolemanjälkeistä elämää voisi olla olemassa. Menneinä aikoina uskonto on ollut niin hallitsevassa asemassa, että sekä hyvät ja viisaat että pahat ja typerät teot on tehty sen nimissä.