Suoritetaanko Katolisessa kirkossa vielä nykyäänkin erityisiä sielunmessuja ihmisten puolesta, kuten aikoinaan on tehty?
Kysymys erityisestä sielunmessusta
Epätietoinen kysyjä
111398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sielunmessua voidaan viettää heti kuoleman jälkeen jo ennen varsinaista hautajaismessua.
Sielunmessu on myös sikäli kätevä, että omaiset, jotka eivät pääse osallistumaan varsinaisiin hautajaisiin, voivat omassa seurakunnassaan omassa maassaan pyytää, että pappi viettäisi sielunmessun rakkaan omaisensa puolesta.
Sielunmessua vietetään usein myös kuoleman vuosipäivänä, tietysti riippuen siitä, pyytävätkö omaiset.
Kiitos sinulle epäilevä Tuomas. Olen jonkin aikaa seurannut palstalla tapahtunutta "ilmaston muutosta" eli asiallisiin kysymyksiin ei saakaan asiallisia vastauksia. Mietin itsekin viime viikon saarnaa, jossa seurakuntani pappi painotti suvaitsevaisuuden tärkeyttä, ei sitä, että hyväksytään kaikkien tapa toimia vaan kaikkien ihmisten hyväksymistä eroista huolimatta. Ja kaikille kysyjille vastaamista.
En millään jaksa vastata erikseen L-M:n oletukseen, että kaikki katolisesta kirkosta kiinnostuneet voisivat hakea tietoa muualtakin kuin palstalta, joten vastaan siihen tässä. Minä itse keskustelin tällä palstalla pari vuotta sitten mm. Ex-Rouskun kanssa paljon, sain paljon tietoa ihmiseltä toiselle -tasolla. Koska asun ulkomailla, en pystynyt keskustelemaan/kyselemään asiasta toisilta suomalaisilta katolilaisilta muualla. Joten asialliset kysymykset mielestäni ansaitsevat jonkinlaisen asiallisen vastauksen. Mielestäni vastaus, josta viestii "en vaivaudu kysymykseesi vastaamaan, se ei ole minun arvolleni sopivaa vaan mene ja lue katekismus" ei ole kovinkaan viime sunnuntain saarnan mukainen. Katekismus on aika iso teos lukaista ja sieltä koittaa tietoa etsiä... Olen vasta nyt lukenut katekismuksen kokonaisuudessaan... ja katolilainen olen ollut jo reilun vuoden ajan.
sielunmessu vaikuttaa ihmiseen tai yliluonnolliseen olentoon, joihin sielunmessu kohdistuu?
Olen ihan samaa mieltä siitä, ettei tämä ole mikään infoteksti. Lue Katolisen kirkon katekismus. Saatavilla kirjastosta suomeksi.
Katsos, me katolilaiset asuimme tässä maassa jo yli 400 vuotta ennen kuin kukaan oli kuullutkaan jostakin Martin Luther -nimisestä surullisesta hahmosta.
Siksi me emme nykyäänkään suostu minkäänlaiseen altavastaajan rooliin, jossa meidän pitäisi muka pyydellä anteeksi uskoamme ja selitellä sitä kaiken maailman tyypeille pystymetsästä. Me luotamme siihen, että katolisesta uskosta AIDOSTI kiinnostuneet etsivät tietoja siitä muualta kuin täältä.
Minulla on katolinen katekismus ja muuta teologista kirjallisuutta kotona, mutta minusta keskustelupalstalla sopii tehdä myös kysymyksiä, joihin toiset voivat vastata. Vaikeneminen kertoo enemmänkin tiedon pututeesta tai mahdollisesti huonoista vastauksista. Sielunmessut eivät minua kiinosta ptäkän vertaa, koska niiden teologiset perustelut ontuvat pahemman kerran. Kotisivuillani on edelleen ajankohtainen arviointinin katolisesta teologiasta. Kukaan ei ole pyytänyt katolilaisia olemaan hiljaa tai altavastaajina. Mikään tällainen asenne ei kuulu minusta luterilaisuuteen.
Kävitkö, L.-M., kirkossa viime sunnuntaina? Pappi luki 1. Pietarin kirjeestä: "... olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti..."
Olen pahoillani, jos toimin mielestäsi väärin yrittäessäni vastata esitettyyn kysymykseen. Tarkoitukseni oli vain panna käytäntöön, mitä pappi luki Jumalan sanana ja mistä pappi puhui saarnassaankin.
Messualttareiden perustamista pidettiin katoolisella ajalla erinomaisen ansiokkaana tekona. Sillä jota enemmän niitä löytyi, sitä useampia sielumessuja ennätettiin vuorokaudessa lukea, sitä enemmän ihmisiä pelastaa kiirastulen tuskista ja ikuisesta kadotuksesta.
Näin käytölliseltä kannalta ajattelivat keskiajan ihmiset tätä asiaa. Hurskas ihminen, joka lahjoituksillaan oli messualttarin perustanut, oli ensi sijasssa oikeutettu vaatimaan sielumessuja omaksi onnekseen ja perheenjäsentensä autuudeksi. Tämä ehto oli tavallisesti lahjakirjassa nimenomaan mainittu. Mutta messualttarin ääressä luettiin esirukouksia muidenkin ihmisten ja koko maan puolesta. Ja lahjoittaja oli tehnyt hyvän työn lähimmäisilleenkin.
Maunu Piispan aikaan mainitaan Turun tuomiokitkossa 8 uutta messualttaria kuorineen: pyhän Pietarin ja Paavalin alttari, pyhän Johannes Kastajan alttari, pyhän Annan ja Andreaksen alttari, pyhän Kolminaisuuden alttari, pyhän Ruumiin alttari, Kristinuskovaisten Sielujen alttari, pyhän Rouvan eli Pappisalttari ja pyhäin Kolmen Kuninkaan alttari.
Rikkain ja samalla komein Turun tuomiokirkon messualttareista oli pyhän Ruumiin alttari. (Altare Corporis christi, Helge licamae altare). Sen oli Maunu piispa itse v. 1421-1425 perustanut vanhempainsa ja oman sielunsa autuudeksi: "Jesuksen Kristuksen kaikkein pyhimmän ruumiin, kaikkien pyhien enkelien ja pyhän Birgittan nimeen, kiitokseksi ja kunniaksi". Tälle alttarille, joka vieläkin kantaa "Tavastin kuorin" nimen, lahjoitti hän sukukartanonsa Alasjoen ynnä suuren joukon muita tiluksia eri pitäjissä. Edelleen varusti hän alttarin runsaasti jumalanpalvelukseen tarvittavilla kirkkokaluilla ja pyhäinjäännöksillä. Alttarin korkeimmassa ja näkyväisimmässä paikassa hohti komea monstranssi eli pyhän leivän säilytysastia, joka lienee ollut muita kallisarvoisempi, koska Paavali Juusten piispankronikassaan siitä erikseen kertoo. Pyhän Ruumiin luorissa pidettiin alussa yksi ja lopulta kokonaista kuusi messua päivässä. Alttarin pappi asui omassa kivitalossaan Turun kaupungissa, ja sekin talo oli Maunu piispan lahjoittama. Perustajan määräyksen mukaan oli tämä pappisvirka vastaisuudessa Turun piispan ja tuomiokapitulin toimesta täytettävä, kuitenkin niin että etusija oli annettava sille henkilölle, jota Maunu piispan sukulaiset sen omistajaksi puolsivat.
Turun tuomiokirkosta puhuessa mainittakoon pyhän Annan ja pyhän Kolmen Kuninkaan veljeydet, jotka olivat perustetut samannimisten alttarikuorien yhteyteen. Jälkummäisen olivat Maunu piispa ja eräät muut hengelliset herrat ynnä muutamat Turun kaupungin pormestarit ja raatimiehet v.1449 perustaneet "Jumalan, neitsyt Maarian ja pyhän Kolmen Kuninkaan kunniaksi, hengen ja sielun hyödyksi niille, jotka rupeavat sen veljeyden jäseniksi". Pyhän Kolmen Kuninkaan veljeys Turussa oli silloisen hienon maailman yhdistys. Sen jäsenluettelossa keskiajan lopulta mainitaan piispoja, arkkiteinejä, tuomiorovasteja, linnanhaltijoita, laamanneja ja muita vapaasukuisia, Turun pormestareita, raatimiehiä ja rikkaita porvareita.*) Turun tuomiokirkon mustakirja.
olemattomien sielujen pelastaminen olemattomasta kadotuksesta on ollut parhaita bisnesideoita, mitä konsanaan on keksitty.
Mutta kun lampaat näköjänsä edelleenkin haluavat tulla petetyiksi, niin onko silloin epäeettistä pettää heitä?
Turun tuomilkirkossa oli siis suuri määrä hengellisiä miehiä jumalampalveluksen toimissa. Varhain aamun koittaessa alkoivat siellä messujen säveleet kaikua ja vasta myöhään illalla ne hälvenivät. Suomen salolaiseen mahtoi tuomiokirkko tehdä kerrassaan valtavan vaikutuksen. Sen jalot ulkopiirteet herättivät jo hänen ihmettelyään. Ja kun kun paljain päin ja mieli täynnä hurskasta hartautta astui komean temppelin juhlalliseen puolihämärään, niin oli vaikutus vieläkin lumoavampi. Ikkunojen heleäväriset lasimaalaukset, kultaiset ja hopeaiset kirkkokalut, pyhäinkuvat palavine tuohuksineen, kuoripoikien lumivalkeat viitat ja pappien kirjatut messukasukat häikäisivät hänen silmänsä. Pyhän suitsutuksen tuoksu hurmasi häntä ja vuorolaulujen vienot säveleet kaikuivat kummallisesti hänen korvissaan. Ja kun suurina juhlapäivinä pyhän Henrkin ihmeitä tekevät luut* verkkaisessa juhlasaatossa kannettiin ympäri kirkkoa kansan suudeltavaksi ja piispa korkeakuorista julisti rauhaa kaikille ihmisille, niin lankesi erämaankin asukas polvilleen ja tunsi olevansa lähempänä sitä Jumalaa, jota papit latinankielisissä virsissään ylistivät, vaikk'ei hän heidän sanojaan ymmärtänyt. *Maunu Tavast oli antanut silata pyhän Henrikin luut hopealla.
Olisiko se ainakia rankasti epäraamatullista valheen hallintavaltaa?
tulkinnassasi on tarkistamista, sillä tuollainen raamatullisuus, jossa tuomitaan valheen hallintavalta, voi johtaa jopa ateismiin.