Eläkeläiset

Eläkeläisten tulot ja tuloerot ovat kasvaneet nopeasti

Elävä orkesteri tahdittaa eläkeläisten kevättanssiaisia Kotikallion palvelukeskuksessa Helsingin Pitäjänmäellä. Kahvi tuoksuu ja mansikkakakku käy kaupaksi.

Bror Vilja, 70, vie vaimonsa Pirkon, 71, parketille varmoin ottein. Viljat kuuluvat kaiken aikaa kasvavaan hyvin toimeentulevien eläkeläisten joukkoon.


Eläkeläisten keskimääräiset tulot ovat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan nousseet tuntuvasti. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että alkavat eläkkeet ovat poistuvia eläkkeitä parempia.

Yksittäinen eläkeläinen näkee indeksikorotusten ja tasokorotusten hupenevan maksujen ja hintojen korotuksiin.

Viljan pariskunnan eläketulot ovat pitkien työssäolovuosien ansiosta yhteensä noin 2 300 euroa kuukaudessa. Bror Vilja ehti painaa töitä 52 vuotta ja jäi eläkkeelle tuotepäällikön tehtävistä.

Pirkko Vilja työskenteli 40 vuotta myyntisihteerinä ja ansaitsi 1 000 euron bruttoeläkkeen. Häntä voisi pitää suomalaisena keskivertoeläkeläisenä, sillä keskimääräinen bruttoeläke on 1 154 euroa kuukaudessa. Se on noin puolet suomalaisten bruttokeskiansiosta.


Tanssiaisten kahvituksessa ahkeroiva Raili Virolainen, 79, ehti lasten jälkeen työskennellä keittäjänä 22 vuotta. Työ- ja kansaneläkkeestä jää käteen kuukaudessa vajaa 900 euroa.

"Siitä pakolliset menot kuten asuminen, tv-lupa sekä sähkö- ja puhelinkulut vievät sen verran, että käyttörahaa jää noin 400 euroa", Virolainen summaa.

"Miten eläisi, jos pitää ostaa lääkkeitä", hän päivittelee.

Viljan pariskunta ja Virolainen syövät hyvin: kotimaisia tomaatteja, vihanneksia, lihaa ja kalaa.

Äkilliset isot rahanmenot ovat eläkeläistaloudelle kauhistus. Virolaiselle lankesi talon julkisivuremontista yli 7 000 euron lasku, Viljat pulittivat ikkunaremonttiin yli 3 000 euroa.


Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on noin 70 prosentin tasolla palkansaajiin verrattuna. Samoin kuin palkansaajien myös eläkeläisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.

Ylemmillä toimihenkilöillä eläketulo nousee reippaasti yli 20 000 euron vuodessa. Pienimmät eläkkeet ovat puolet siitä.

Osa eläkeläisistä on myös pelkän kansaneläkkeen varassa, joka 2007 oli 445–524 euroa kuukaudessa. Näin pienellä eläkkeellä elävät luetaan köyhiksi ja heitä on eläkeläisissä useampi kuin joka kymmenes.

Korkein köyhyysriski on yli 75-vuotiailla yksinäisillä naisilla ja toisaalta alle 55-vuotiailla yksinäisillä eläkettä saavilla miehillä.

"Eläkeläisten suhteellinen köyhyys on yleistynyt, muttei syventynyt", Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala tiivistää.

"Pääosin työstä eläkkeelle siirtyvillä on hyvä eläke."

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Hilkka Häkkilä sanoo suuren osan eläkeläisistä kamppailevan yhä toimeentulosta.

"Palvelumaksujen korotukset ja kallis ruoka puhuttavat. Olen huolissani pienituloisista eläkeläisistä. He ostavat vähemmän ruokaa ja puolittavat pillerinsä", Häkkilä tietää.

Eläkkeen ostovoima on hänen mukaansa tämän vuoden lopussa jo miinuksella ja korotukset syöty. Energia kallistuu, vuokrat nousevat, ruoka kallistuu, Häkkilä luettelee.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Eläkeläisten tulot ja tuloerot ovat kasvaneet nopeasti/1135235947275

Ja kKrjala pitäisi saada takaisin...