Sodan tappiot Kirkonkylässä, Tiistellä

Kirjailijat sodassa, Jukka Kemppisen blogi

Antti Tuurin "Talvisota" hallitsee nyt mielikuvia niin vahvasti, että naapurirykmentti unohtuu helposti. Pohjalaisten kanssa vuorotteli Polónin rykmentti, jossa oli paljon köyhien pitäjien köyhiä miehiä mm. Soinista ja Lehtimäeltä. Yrjö Jylhä oli Taipaleella sen rykmentin komppanianpäällikkönä.

Yrjö Jylhä oli sotilaaksi vanha, syntynyt 03, joten reservin luutnanttina Taipaleella häntä painoi iän mukanaan tuoma arvostelukyky. Siellähän oli 15 vuotta nuorempia aktiiviupseereita.

Vaikka se kuulostaa erikoiselta, "Kiirastuli" oli Talvisodan "Tuntematon sotilas". Mukana olleet löysivät siitä omat tuntonsa. Runollista tyylittelyä on Jylhän jylhyys. Todellisuudessa komentokorsuissa oli hirvittävä pulina ja niin paljon porukkaa, että jos rukkanen putosi, sitä ei mahtunut poimimaan maasta. Mutta runojen outo juhlallisuus ja tietty pateettisuus vastaa sitä, mitä kuulin pikkupojasta asti kotipitäjäni kansanmiehiltä.

En tiedä, onko se suositus meille kummallekaan, mutta tosiasia on, että istuimme Antti Tuurin kanssa Kauhavan Kosolan kansakoulussa kaksi vuotta samalla luokalla. Opettajamme Kaarina Orrenmaa oli ollut mm. Taipaleella lottana ja menettänyt siellä veljensä kaatuneena. Eräs toinen, miesopettaja, puolestaan oli sitä mieltä, että mieluummin hän Taipaleella oli ollut kuin kotona. Muuan kolmas opettaja oli kova suuttumaan, ja me lapset tiesimme jo seitsemänvuotiaina, että "siltä on menny hermot soras". - Tuurin tietolähteistä tunsin Atte Pernaan ja J.O. Pernaan. Käyn edelleen tapaamassa Aten siskoa Laimia, joka ei ollut talvisodan aikana rintamalla, vaan "panemassa rumihia loorahan - ja voi Herra isä että niitä riitti".