Punamulta vai joku muu?

Mikäs se sitten olis 'epäaito' punamulta?

rakntaja kirjoitti:

Mikäs se sitten olis 'epäaito' punamulta?

myytäviä punamullan värisiä maaleja!

No sitähän minä täällä kyselenkin että mitä eroja niissä on. Ja vaikka kysyin että mikä on sitten epäaito punamulta, niin en mainaa että sitä oltaisiin hankkimassa. En ole mielestäni sanonut että olisin halvinta etsimässä....vaan nimenomaan etsimässä tietoa mikä on kannattavin?

Lisää vertailua mielellään kuulisin. Eli on noin paljon kalliimpaa, ja kaipaan nyt sitten tietoa siitä mitä sillä rahalla saa?

Monen kymmenen vuoden keston? muuta? Mitä etuja puoleen jos toiseen?

Mitä eroja on erilaisilla öljymaaleilla? Niitäkin lienee monenlaisia?

Ja tämä on lähinnä tälläinen vapunpäiväkysely, kun ei rautakaupat ole auki. Josko huomenna vaikka menisin sinne vähän entistä viisaampana niin eivät ihan kuseta.

rakntaja kirjoitti:

No sitähän minä täällä kyselenkin että mitä eroja niissä on. Ja vaikka kysyin että mikä on sitten epäaito punamulta, niin en mainaa että sitä oltaisiin hankkimassa. En ole mielestäni sanonut että olisin halvinta etsimässä....vaan nimenomaan etsimässä tietoa mikä on kannattavin?

Lisää vertailua mielellään kuulisin. Eli on noin paljon kalliimpaa, ja kaipaan nyt sitten tietoa siitä mitä sillä rahalla saa?

Monen kymmenen vuoden keston? muuta? Mitä etuja puoleen jos toiseen?

Mitä eroja on erilaisilla öljymaaleilla? Niitäkin lienee monenlaisia?

Ja tämä on lähinnä tälläinen vapunpäiväkysely, kun ei rautakaupat ole auki. Josko huomenna vaikka menisin sinne vähän entistä viisaampana niin eivät ihan kuseta.

Lue lisää

Vähän on minullakin hakusessa aidon punamultamaalin ja öljypohjaisen punamaalin valmistuksen ero. Käsittääkseni punamaali valmistetaan erilaisista aineista, koska se ei ainakaan kulu aidon punamullan tapaan. Aidosta punamultamaalista lähtee väriä, kun pyyhkäiset sitä. Punamaalista ei lähde. Molemmata antaa pintaan hengittävän suojaavan pinnan. Käytetään raakapinnalle tai aiemmin punamullalla tai punamaalilla maalattuihin pintoihin. Ovat vesiohenteisia.

Öljymaali taas tekee pintaan suojaavan kalvon/pinnan, joten vesi ei pääse imeytymään puuhun. Punamulta/punamaali ei suojaa samalla lailla. Öljymaali tehdään öljypohjaiseen raaka-aineeseen, jota ohennetaan lakkabensiinillä tai tärpätillä. Tuolla aiemmassa viestissä joku mainitsi esimerkiksi Tikkurilan Tehon ja Teknoksen Onnelan. Molemmat hyviä maaleja.

Lisäksi on olemassa pellavaöljymaalit. Kuivuvat 3-5 vrk ja ohennetaan pellavaöljyvernissalla.

Latekseista en viitsi edes kertoa, kun on huonoja kokemuksia niistä. Ja edelleen tuolta aiemmasta viesteistä. Myyjän eivät välttämättä ole suuria asiantuntijoita ainakaan rautakaupoissa. Kehuvat sitä, mitä heillä on varastossa. Valitettavasti tuosta punamaalista en enempää tiedä minäkään, kun ei sitä ole juuri kukaan taloonsa käskenyt laittaa.

tiedän kirjoitti:

Vähän on minullakin hakusessa aidon punamultamaalin ja öljypohjaisen punamaalin valmistuksen ero. Käsittääkseni punamaali valmistetaan erilaisista aineista, koska se ei ainakaan kulu aidon punamullan tapaan. Aidosta punamultamaalista lähtee väriä, kun pyyhkäiset sitä. Punamaalista ei lähde. Molemmata antaa pintaan hengittävän suojaavan pinnan. Käytetään raakapinnalle tai aiemmin punamullalla tai punamaalilla maalattuihin pintoihin. Ovat vesiohenteisia.

Öljymaali taas tekee pintaan suojaavan kalvon/pinnan, joten vesi ei pääse imeytymään puuhun. Punamulta/punamaali ei suojaa samalla lailla. Öljymaali tehdään öljypohjaiseen raaka-aineeseen, jota ohennetaan lakkabensiinillä tai tärpätillä. Tuolla aiemmassa viestissä joku mainitsi esimerkiksi Tikkurilan Tehon ja Teknoksen Onnelan. Molemmat hyviä maaleja.

Lisäksi on olemassa pellavaöljymaalit. Kuivuvat 3-5 vrk ja ohennetaan pellavaöljyvernissalla.

Latekseista en viitsi edes kertoa, kun on huonoja kokemuksia niistä. Ja edelleen tuolta aiemmasta viesteistä. Myyjän eivät välttämättä ole suuria asiantuntijoita ainakaan rautakaupoissa. Kehuvat sitä, mitä heillä on varastossa. Valitettavasti tuosta punamaalista en enempää tiedä minäkään, kun ei sitä ole juuri kukaan taloonsa käskenyt laittaa.

Lue lisää

latomaali ja muihin varastoihin, ei sitä kukaan uuden talon seinään laita.

Muiden maalien erot on aina myyjien keksimiä, meillä on paras maali. Eli valinta on vaikea ja pieleen ei mene hirveesti osti mitä osti, myös lateksit pelaa nykyseinissä.

tiedän kirjoitti:

Vähän on minullakin hakusessa aidon punamultamaalin ja öljypohjaisen punamaalin valmistuksen ero. Käsittääkseni punamaali valmistetaan erilaisista aineista, koska se ei ainakaan kulu aidon punamullan tapaan. Aidosta punamultamaalista lähtee väriä, kun pyyhkäiset sitä. Punamaalista ei lähde. Molemmata antaa pintaan hengittävän suojaavan pinnan. Käytetään raakapinnalle tai aiemmin punamullalla tai punamaalilla maalattuihin pintoihin. Ovat vesiohenteisia.

Öljymaali taas tekee pintaan suojaavan kalvon/pinnan, joten vesi ei pääse imeytymään puuhun. Punamulta/punamaali ei suojaa samalla lailla. Öljymaali tehdään öljypohjaiseen raaka-aineeseen, jota ohennetaan lakkabensiinillä tai tärpätillä. Tuolla aiemmassa viestissä joku mainitsi esimerkiksi Tikkurilan Tehon ja Teknoksen Onnelan. Molemmat hyviä maaleja.

Lisäksi on olemassa pellavaöljymaalit. Kuivuvat 3-5 vrk ja ohennetaan pellavaöljyvernissalla.

Latekseista en viitsi edes kertoa, kun on huonoja kokemuksia niistä. Ja edelleen tuolta aiemmasta viesteistä. Myyjän eivät välttämättä ole suuria asiantuntijoita ainakaan rautakaupoissa. Kehuvat sitä, mitä heillä on varastossa. Valitettavasti tuosta punamaalista en enempää tiedä minäkään, kun ei sitä ole juuri kukaan taloonsa käskenyt laittaa.

Lue lisää

No täältä pesee:
Ensiksi mitä maali on:

-sideainetta joka muodostaa kalvon jossa pigmentti pysyy (= kuivuvat öljyt kuten pellavaöljy ja siitä jalostettu vernissa, akrylaatti l. "lateksi", alkydihartsit ja tärkkelysliisteri l. ruisvelli),

-pigmenttejä eli puhtaana kuivaa jauhetta, antaa värin sille maalille, eri värejä ja eri materiaaleja. Esim punamulta on mm raudan oksideja, voidaan valmistaa synteettisesti tai liettämällä sopivasta maalajista.

- muita apu ja täyteaineita, jotka parantavat maalausominaisuuksia, homeenestoaineita, yms. "teknomaaleissa näitä on paljon, mm. vaahtoutumisen esto- ja hyytelöityimisaineita.

-ohenteita ja liuottimia, nämä ovat lähes aina riippuvaisia sideaineesta, eli öljypohjaisille tärpätti, akrylaatille vesi, petrooliöljymaalissa valopetrooli jne.

Perinteinen punamultamaali tehdään seuraavasti: ensiksi keitetään ruisjauhoista kypsä (syötäväkin) velli. Tähän lisätään resepteistä riippuen
-suolaa (antaa säilyvyyttä maalille) -rautavithrilliä (suola sekin, suojaa homeelta ja auttaa avaamaan puun kuidut ja siten maali tarttu paremmin puuhun)
-punamultapigmenttiä (sävyjä on useita, antaa värin maalille, tietty)
-loraus vernissaa. Tätä en tiedä itsekkään miksi laitetaan, ilmeisesti apuaine sillä määrä on n. 5%

Oikea termi on siis keittomaali valmistustavan mukaan. Punainen väri on kestävin vaihtoehto. soveltuu vain uudelle käsittelemättömälle sahalaudalle, höyläpinnan pitää tekeentyä paljaana muutama vuosi. Edut ovat hyvin edullinen hinta (yksi maalauskerta), ympäristöystävällisyys (ei tule jätettä), ja ennen kaikkea hyvä kesto ja uusintamaalauksen helppous. Maali peittää kerralla ja kestää vuosikymmeniä, vanhenee tasaisen kauniisti ja uusintamaalausta ennen riittää pohjatöiksi harjaus. Maali on myös äärettömän helppo maalata. Maalipinta on matta. Keittomaali on mitä kestävin ja hintalaatusuhteeltaan ylivoimainen maali, jolla on suotta lato ja riihimaalin maine. Huonoja puolia on rajattu värivalikoima, se että maalia tarttuu käteen sitä pyyhkäistäessä, ja se voi esim värjätä vaalean sokkelin.

Perinteinen öljymaali sisältä pellavaöljyvernissaa, pigmenttejä (halutun värisiä), serotiinia tms kuivikkeita öljyn kuivattamiseksi) havupuutärpättiä tai valopetroolia ohenteeksi. Maalipinta on uutena kiiltävä tiivis kalvo, ja vanhentuessaan alkaa liituuntua (25-20 v?) Pellavaöljy sitoo itseensä kuivuessaan happea, jolloin sen massa lisääntyy n. 32%. Tämän takia maali on vedettävä hyvin ohuelti jotta se ei ryppyynny, ja jotta se ylipäätään kuivaa. Mikäli maalista halutaan hyvin peittävää, on käytettävä runsaasti pigmettijauhoa (esim valkoisissa), ja tällöin maalista tulee aika raskasta maalata juuri tuon tavoiteltavan ohuen maalikalvon vuoksi. maalikerroksia tulee usein 2 tai 3. Öljymaali on aika joustava, joten se kestää kalvona puun elämiset ja kutistumiset halkeilematta. Pigmentit pitää hiertää hyvin ja pitkään öljyyn jotta väri on tasaista.
Öljymaali kestää hyvin, mutta on tarkka oikeista olosuhteista ja maalaustavasta. ja on hyvistä aineista tehtynä arvokasta. kuivikkeina käytetään raskasmetalleja.

Sen sijaan öljypohjaiset alkydimaalit perustuvat useimmiten mäntyöljystä jalostettuun alkydihartsiin, joka ön pellavaöljypohjaisia maaleja huomattavasti kovepi, ja ei siis sovellu niin hyvin elävän puupinnan päälle.

Ns. punamaalit ja riihimaalit ovat useimmiten halpoja akrylatti eli lateksipohjaisia maaleja joissa käytetään synteettisiä pigmenttejä.

Vielä muistuttaisin että maali on ulkorakennuksessa lähinnä ulkonäköön vaikuttava tekijä. ulkovuoraus tulee suojata rakenteellisin seikoin (kunnon tuuletusrako, maalaus kuivana, kunnon räystäät, kunnon sokkeli), ja sadetta kovemman vastuksen ulkovuorille antaa aurinko (verratkaapa pohjois ja eteläseiniä)
tällöin vaaleat peittävät sävyt suojaavat enemmän kuin tummat kuultavat käsittelyt.

Maaleja on helppo ja mielenkiintoista tehdä, pigmenttejä saa mm. bauhaussista uulalta ja kirjoväreistä. ja pienen setin punamultaa voi keittää vaikka sähköhellalla jos kiinnostaa kokeilla. Kirjastosta ja kirjakaupasta löytyy myös alan kirjoja.
Maalimyyjät harvoin tietävät myymiensä maalien sideaineita, saati sitten niiden ominaisuuksia. heidän ensisijainen tehtävänsä on myydä maalia ja paljon. siksi useita maaleja pitää maalata 2-3 krs ja pohjamaalit erikseen, plus värittömat pohjusteet ja homeenestot.

Itse aion keittää tänä kesänä uuden ulkovuorin saavaan taloon punamultamaalin ja maalata nurkkapielet petrooliöljymaalilla, lähinnä ekologisuuden keston ja uusintamaalausominaisuuksien vuoksi.

tiedän kirjoitti:

No täältä pesee:
Ensiksi mitä maali on:

-sideainetta joka muodostaa kalvon jossa pigmentti pysyy (= kuivuvat öljyt kuten pellavaöljy ja siitä jalostettu vernissa, akrylaatti l. "lateksi", alkydihartsit ja tärkkelysliisteri l. ruisvelli),

-pigmenttejä eli puhtaana kuivaa jauhetta, antaa värin sille maalille, eri värejä ja eri materiaaleja. Esim punamulta on mm raudan oksideja, voidaan valmistaa synteettisesti tai liettämällä sopivasta maalajista.

- muita apu ja täyteaineita, jotka parantavat maalausominaisuuksia, homeenestoaineita, yms. "teknomaaleissa näitä on paljon, mm. vaahtoutumisen esto- ja hyytelöityimisaineita.

-ohenteita ja liuottimia, nämä ovat lähes aina riippuvaisia sideaineesta, eli öljypohjaisille tärpätti, akrylaatille vesi, petrooliöljymaalissa valopetrooli jne.

Perinteinen punamultamaali tehdään seuraavasti: ensiksi keitetään ruisjauhoista kypsä (syötäväkin) velli. Tähän lisätään resepteistä riippuen
-suolaa (antaa säilyvyyttä maalille) -rautavithrilliä (suola sekin, suojaa homeelta ja auttaa avaamaan puun kuidut ja siten maali tarttu paremmin puuhun)
-punamultapigmenttiä (sävyjä on useita, antaa värin maalille, tietty)
-loraus vernissaa. Tätä en tiedä itsekkään miksi laitetaan, ilmeisesti apuaine sillä määrä on n. 5%

Oikea termi on siis keittomaali valmistustavan mukaan. Punainen väri on kestävin vaihtoehto. soveltuu vain uudelle käsittelemättömälle sahalaudalle, höyläpinnan pitää tekeentyä paljaana muutama vuosi. Edut ovat hyvin edullinen hinta (yksi maalauskerta), ympäristöystävällisyys (ei tule jätettä), ja ennen kaikkea hyvä kesto ja uusintamaalauksen helppous. Maali peittää kerralla ja kestää vuosikymmeniä, vanhenee tasaisen kauniisti ja uusintamaalausta ennen riittää pohjatöiksi harjaus. Maali on myös äärettömän helppo maalata. Maalipinta on matta. Keittomaali on mitä kestävin ja hintalaatusuhteeltaan ylivoimainen maali, jolla on suotta lato ja riihimaalin maine. Huonoja puolia on rajattu värivalikoima, se että maalia tarttuu käteen sitä pyyhkäistäessä, ja se voi esim värjätä vaalean sokkelin.

Perinteinen öljymaali sisältä pellavaöljyvernissaa, pigmenttejä (halutun värisiä), serotiinia tms kuivikkeita öljyn kuivattamiseksi) havupuutärpättiä tai valopetroolia ohenteeksi. Maalipinta on uutena kiiltävä tiivis kalvo, ja vanhentuessaan alkaa liituuntua (25-20 v?) Pellavaöljy sitoo itseensä kuivuessaan happea, jolloin sen massa lisääntyy n. 32%. Tämän takia maali on vedettävä hyvin ohuelti jotta se ei ryppyynny, ja jotta se ylipäätään kuivaa. Mikäli maalista halutaan hyvin peittävää, on käytettävä runsaasti pigmettijauhoa (esim valkoisissa), ja tällöin maalista tulee aika raskasta maalata juuri tuon tavoiteltavan ohuen maalikalvon vuoksi. maalikerroksia tulee usein 2 tai 3. Öljymaali on aika joustava, joten se kestää kalvona puun elämiset ja kutistumiset halkeilematta. Pigmentit pitää hiertää hyvin ja pitkään öljyyn jotta väri on tasaista.
Öljymaali kestää hyvin, mutta on tarkka oikeista olosuhteista ja maalaustavasta. ja on hyvistä aineista tehtynä arvokasta. kuivikkeina käytetään raskasmetalleja.

Sen sijaan öljypohjaiset alkydimaalit perustuvat useimmiten mäntyöljystä jalostettuun alkydihartsiin, joka ön pellavaöljypohjaisia maaleja huomattavasti kovepi, ja ei siis sovellu niin hyvin elävän puupinnan päälle.

Ns. punamaalit ja riihimaalit ovat useimmiten halpoja akrylatti eli lateksipohjaisia maaleja joissa käytetään synteettisiä pigmenttejä.

Vielä muistuttaisin että maali on ulkorakennuksessa lähinnä ulkonäköön vaikuttava tekijä. ulkovuoraus tulee suojata rakenteellisin seikoin (kunnon tuuletusrako, maalaus kuivana, kunnon räystäät, kunnon sokkeli), ja sadetta kovemman vastuksen ulkovuorille antaa aurinko (verratkaapa pohjois ja eteläseiniä)
tällöin vaaleat peittävät sävyt suojaavat enemmän kuin tummat kuultavat käsittelyt.

Maaleja on helppo ja mielenkiintoista tehdä, pigmenttejä saa mm. bauhaussista uulalta ja kirjoväreistä. ja pienen setin punamultaa voi keittää vaikka sähköhellalla jos kiinnostaa kokeilla. Kirjastosta ja kirjakaupasta löytyy myös alan kirjoja.
Maalimyyjät harvoin tietävät myymiensä maalien sideaineita, saati sitten niiden ominaisuuksia. heidän ensisijainen tehtävänsä on myydä maalia ja paljon. siksi useita maaleja pitää maalata 2-3 krs ja pohjamaalit erikseen, plus värittömat pohjusteet ja homeenestot.

Itse aion keittää tänä kesänä uuden ulkovuorin saavaan taloon punamultamaalin ja maalata nurkkapielet petrooliöljymaalilla, lähinnä ekologisuuden keston ja uusintamaalausominaisuuksien vuoksi.

Lue lisää

http://www.kaupunkiyhdistys.jns.fi/punamult/punatext.htm

tiedän kirjoitti:

No täältä pesee:
Ensiksi mitä maali on:

-sideainetta joka muodostaa kalvon jossa pigmentti pysyy (= kuivuvat öljyt kuten pellavaöljy ja siitä jalostettu vernissa, akrylaatti l. "lateksi", alkydihartsit ja tärkkelysliisteri l. ruisvelli),

-pigmenttejä eli puhtaana kuivaa jauhetta, antaa värin sille maalille, eri värejä ja eri materiaaleja. Esim punamulta on mm raudan oksideja, voidaan valmistaa synteettisesti tai liettämällä sopivasta maalajista.

- muita apu ja täyteaineita, jotka parantavat maalausominaisuuksia, homeenestoaineita, yms. "teknomaaleissa näitä on paljon, mm. vaahtoutumisen esto- ja hyytelöityimisaineita.

-ohenteita ja liuottimia, nämä ovat lähes aina riippuvaisia sideaineesta, eli öljypohjaisille tärpätti, akrylaatille vesi, petrooliöljymaalissa valopetrooli jne.

Perinteinen punamultamaali tehdään seuraavasti: ensiksi keitetään ruisjauhoista kypsä (syötäväkin) velli. Tähän lisätään resepteistä riippuen
-suolaa (antaa säilyvyyttä maalille) -rautavithrilliä (suola sekin, suojaa homeelta ja auttaa avaamaan puun kuidut ja siten maali tarttu paremmin puuhun)
-punamultapigmenttiä (sävyjä on useita, antaa värin maalille, tietty)
-loraus vernissaa. Tätä en tiedä itsekkään miksi laitetaan, ilmeisesti apuaine sillä määrä on n. 5%

Oikea termi on siis keittomaali valmistustavan mukaan. Punainen väri on kestävin vaihtoehto. soveltuu vain uudelle käsittelemättömälle sahalaudalle, höyläpinnan pitää tekeentyä paljaana muutama vuosi. Edut ovat hyvin edullinen hinta (yksi maalauskerta), ympäristöystävällisyys (ei tule jätettä), ja ennen kaikkea hyvä kesto ja uusintamaalauksen helppous. Maali peittää kerralla ja kestää vuosikymmeniä, vanhenee tasaisen kauniisti ja uusintamaalausta ennen riittää pohjatöiksi harjaus. Maali on myös äärettömän helppo maalata. Maalipinta on matta. Keittomaali on mitä kestävin ja hintalaatusuhteeltaan ylivoimainen maali, jolla on suotta lato ja riihimaalin maine. Huonoja puolia on rajattu värivalikoima, se että maalia tarttuu käteen sitä pyyhkäistäessä, ja se voi esim värjätä vaalean sokkelin.

Perinteinen öljymaali sisältä pellavaöljyvernissaa, pigmenttejä (halutun värisiä), serotiinia tms kuivikkeita öljyn kuivattamiseksi) havupuutärpättiä tai valopetroolia ohenteeksi. Maalipinta on uutena kiiltävä tiivis kalvo, ja vanhentuessaan alkaa liituuntua (25-20 v?) Pellavaöljy sitoo itseensä kuivuessaan happea, jolloin sen massa lisääntyy n. 32%. Tämän takia maali on vedettävä hyvin ohuelti jotta se ei ryppyynny, ja jotta se ylipäätään kuivaa. Mikäli maalista halutaan hyvin peittävää, on käytettävä runsaasti pigmettijauhoa (esim valkoisissa), ja tällöin maalista tulee aika raskasta maalata juuri tuon tavoiteltavan ohuen maalikalvon vuoksi. maalikerroksia tulee usein 2 tai 3. Öljymaali on aika joustava, joten se kestää kalvona puun elämiset ja kutistumiset halkeilematta. Pigmentit pitää hiertää hyvin ja pitkään öljyyn jotta väri on tasaista.
Öljymaali kestää hyvin, mutta on tarkka oikeista olosuhteista ja maalaustavasta. ja on hyvistä aineista tehtynä arvokasta. kuivikkeina käytetään raskasmetalleja.

Sen sijaan öljypohjaiset alkydimaalit perustuvat useimmiten mäntyöljystä jalostettuun alkydihartsiin, joka ön pellavaöljypohjaisia maaleja huomattavasti kovepi, ja ei siis sovellu niin hyvin elävän puupinnan päälle.

Ns. punamaalit ja riihimaalit ovat useimmiten halpoja akrylatti eli lateksipohjaisia maaleja joissa käytetään synteettisiä pigmenttejä.

Vielä muistuttaisin että maali on ulkorakennuksessa lähinnä ulkonäköön vaikuttava tekijä. ulkovuoraus tulee suojata rakenteellisin seikoin (kunnon tuuletusrako, maalaus kuivana, kunnon räystäät, kunnon sokkeli), ja sadetta kovemman vastuksen ulkovuorille antaa aurinko (verratkaapa pohjois ja eteläseiniä)
tällöin vaaleat peittävät sävyt suojaavat enemmän kuin tummat kuultavat käsittelyt.

Maaleja on helppo ja mielenkiintoista tehdä, pigmenttejä saa mm. bauhaussista uulalta ja kirjoväreistä. ja pienen setin punamultaa voi keittää vaikka sähköhellalla jos kiinnostaa kokeilla. Kirjastosta ja kirjakaupasta löytyy myös alan kirjoja.
Maalimyyjät harvoin tietävät myymiensä maalien sideaineita, saati sitten niiden ominaisuuksia. heidän ensisijainen tehtävänsä on myydä maalia ja paljon. siksi useita maaleja pitää maalata 2-3 krs ja pohjamaalit erikseen, plus värittömat pohjusteet ja homeenestot.

Itse aion keittää tänä kesänä uuden ulkovuorin saavaan taloon punamultamaalin ja maalata nurkkapielet petrooliöljymaalilla, lähinnä ekologisuuden keston ja uusintamaalausominaisuuksien vuoksi.

Lue lisää

Erittäin hyvät maalivalinnat, kaveri maalasi n.15v sitten punamullalla talonsa eikä mitään ongelmaa ole vielä ilmennyt.