SANOKAAS NYT KANSANTAJUISASTI

vaihtoehtojakin olisi ollut... nyt homma meni hirmuiseksi kusetukseksi ja manipuloinniksi, linkissä tosi hyvä kronologia ja hauskoja tapahtumien kuvauksia.

>Kotimainen mielipide vaati äänestystä. Vuonna 1991 eduskunta oli valittu täysin sammutetuin lyhdyin, jäsenyyskeskustelu ei ollut vaikuttanut suoraan eduskunnan kokoonpanoon. Toinen vaihtoehto olisi ollut hajottaa eduskunta, ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit, joissa kansalaiset olisivat valita muun muassa EU-jäsenyyden perusteella edustajansa.

Äänestäjien kantaan vaikuttivat tiedotusvälineet. Vaikka sanomalehdet tarjosivatkin uutissivuillaan palstatilaa molemmille puolille, lehtien pääkirjoitukset antoivat selvän viestin niiden mielipiteistä.
Suurista lehdistä vain keskustalaiset maakuntalehdet Seinäjoella ilmestyvä Ilkka ja Kainuun Sanomat olivat jäsenyyttä vastaan. Muut suurlehdet puolsivat enemmän tai vähemmän näkyvästi unioniin liittymistä.

_ Lauantaina 3. syyskuuta 1994 kaikki muuttui. Aamulla julkistettiin mielipidemittaus, jossa jäsenyyden vastustajat olivat enemmistönä._

Paluumatkalla Helsinkiin virkamiesten kanta oli jo selvä; maatalouskeskustelu piti saada poikki ja turvallisuuskeskustelu liikkeelle. Se kyllä kääntäisi kansan pään.

Johtavien poliitikkojen ja muiden puheenpitäjien lausuntoihin alkoi ilmestyä termejä, kuten "turvallisuustakuu", "kokonaisturvallisuus", "vakauspolitiikka" tai esitettiin hurskas kysymys "Mikä on Suomen paikka Euroopan kartalla?".

Presidentti ja hallitus torjuivatkin vihaisina puolusvaliokunnan näkemyksen, kun se arvioi arvioi EU-jäsenyyden johtavan Suomen ennen pitkää jäseneksi Länsi-Euroopan unioniin WEU:hun ja sotilasliitto Natoon.

Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen jakamien tietoiskujen otsikot syys-lokakuulta 1994 kertovat linjan: Venäjä ja EU lähentyvät, Suomi saisi EU:n budjetista enemmän kuin maksaisi sinne, EU-jäsenyys pienentäisi ruokalaskua kymmeneksen, EU:n jäsenyys ei muuttaisi sosiaali-ja terveysturvaa, EU:n perustuslaki olisi jäsenmaiden välinen asia, EU muuttaa välillistä verotusta, ei tuloveroja, Euroopan unionista voi erota, Suomi ja EU tavoittelevat tasa-arvoa ja Suomi voi kieltää ydinjätteen maahantuonnin.

Ym. ym.
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/lannettymisenlyhythistoria9808.html

EU:hun liityttäessä rikottiin ennen muuta jäsenyyttä haettaessa voimassa olleita hallitusmuotoa ja rikoslakeja vastaan. Tulisiko tuolloin tehty "EU-kaappaus" käsitellä silloisten vai nykyisten lakien mukaan? Nähdä EU-jäsenyys vääränä ennen muuta vanhaa vai uutta perustuslakia vasten?

Jos eduskunnalle kuuluvaa valtaa siirrettäisiin jollekin kotimaiselle(kaan) taholle, täytyisi se tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska perustuslaissa säädetään eduskunnan vallasta ylipäänsä. Ihan järkyttävän selvää on, että samaa menetelmää on käytettävä myös kansainvälisiä sopimuksia solmittaessa, jos ne sattuvat tuomaan Suomen perustuslain edellyttämän itsenäisen lainsäädäntövallan ylittävän oikeutensa maahamme.

EU-jäsenyyssopimus, Maastrichtin sopimus, käsitti mm. unionin yhteisen rahan. Kun tuota kohtaa lähdettiin "hyväksymään" olisi ensinnäkin täytynyt huomioida vanhan, tuolloin voimassa olleen Suomen hallitusmuodon 72§, jonka mukaan Suomen rahayksikkö on markka, toiseksi yhteistä rahaa koskeva päätös olisi tullut sisältyä siihen paperiin, jonka eduskunta Suomen EU:hun liittämiseksi hyväksyi. Rahaliiton kolmatta vaihetta, eli yhteisvaluutan käyttöön otto ei sisältynyt esitykseen! Siitä piti päättää erikseen myöhemmin, vaikka sen enempää Maastrichin sopimus kuin Suomen perustuslakikaan eivät tunteneet tuollaisen käytännön mahdollisuutta.