gallup

Olen naimisissa kirkkoon kuuluvan henkilön kanssa eikä se etten kuulu kirkkoon ole aiheuttanut minkäänlaista epäsopua.

Naimisiin mennessämme kuuluin kirkkoon.

1. En. Olemme molemmat eronneet.

2. Voisin. Kirkon jäsenyys on yksi hailee. Usko eri asia. Itse ateistina voisi kyllä toisen puoliskon vakaa usko yliluonnolliseen olla sen asteinen näkemys ero että suhde epäonnistuisi.

uskovaisen kanssa, enkä ole sellaisen kanssa edes seurustellut. Kirkkoon kuuluvia kai seurustelukumppaneihin on kuulunut, mutta en tiedä varmaksi, koska asiasta ei ole ollut puhetta. Mutta jos joku olisi alkanut puhua jotain jeesusliturgiaa, niin se olisi ollut good bye saman tien.

Meillä on telaketjuateistinen perhe, tavattiinkin vaimon kanssa va-toiminnassa, ja Laura on ollut mm. Tampereen VA:n puheenjohtajakin yhden vuoden.

Mutta miten sitten olisi, jos olisi tavannut jonkun uskovaisen? Tiedän että va-aktiiveja on elänyt uskovien kanssa, eikä itsekään ole mahdotonta ajatella että vaimo olisi kirkon jäsen. Eihän dekäännytystä tarvitse perheen sisällä harjoittaa.

Mutta sitten oikein uskovainen... Hmm. Tuntuu vaikealta ajatella, että arvomaailma voisi olla niin rajusti erilainen.

Vaikeampaa luulisi olevan sillä toisella. Pitäisi uskoa, että itse menee taivaaseen ja se toinen puolisko ikuiseen kärsimykseen. Ateistin kannaltahan on olemassa vain äärellisiä arvoja, ja uskonto voi tuottaa korkeintaan äärellisen haitan.

OLen itse eronnut kirkosta ihan hiljattain. Mieheni ei ole kuulunut kirkkoon noin 20 vuoteen.
Sinänsä kirkkoon kuuluminenhan ei todista mitään, joten tottkai mieheni saisi kuulua(tapakristittynä) kirkkoon jos haluaa. Jos uskonto hallitsisi hänen elämää ja siten vaikuttaisi myös omaani, voisi asiasta tulla ongelma. Vaikea tosin kuvitella, koska asia meillä ole mitenkään ajankohtainen ja todennäköisyys että ongelmaa joutuisin miettimään on olemattoman pieni.

Kirkkoon kuuluville:

Seurusteletko vakavasti/elätkö liitossa kirkosta eronneen kanssa?
Seurustelen vakavasti kirkkoon kuuluvan kanssa.
Voisitko elää avio/avoliitossa kirkosta eronneen kanssa?
Voisin hyvinkin.Olen seurustellut elämäni aikana parin kirkkoon kuulumattoman kanssa,eikä ero ole todellakaan tullut uskonnon takia vaan ihan muiden juttujen :)
Usko on ihmiselle(ainakin pitäisi olla)henkilökohtainen asia eikä sitä voi vaatia toiselta vaan hyväksyä kumppani sellaisena kuin hän on.

En seurustele kirkkoon kuuluvan kanssa, mutta en koe tätä mahdottomana mikäli sen takana on jokin järkevä syy eikä vain se ettei ole "jaksanut" erota. Voisin kuvitella seurustelevani uskovaisen kanssa, kunhan hän hyväksyisi minun maailmankatsomuksen ja kunnioittaisi sitä. Ongelma voikin tulla juuri tuossa, millä tavalla kyseinen henkilö suhtautuu siihen ettei lasta kasteta tms. käytännön seikat.