Ne jotka ovat alkaneet vertailla adventistien opinkappaleita ja Raamatun sanaa, he ovat huomanneet valheopin.
Jeesus ei koskaan opettanut tulevansa 22.10.1844, johon valheeseen perustuu adventistien opinkohta 24. Jokainen lukija voi sen itse tarkistaa tästä, ja verrata sitä Jeesuksen opetukseen Raamatusta.
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/pyhakko.htm
Jumana pyhä sana todistaa näin:
1. Joh. 2:21
En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta.
Jeesus ei koskaan opettanut tulevansa 22.10.1844, johon valheeseen perustuu adventistien opinkohta 24. Jokainen lukija voi sen itse tarkistaa tästä, ja verrata sitä Jeesuksen opetukseen Raamatusta.
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/pyhakko.htm
Jumana pyhä sana todistaa näin:
1. Joh. 2:21
En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Adventistien "hengellisen johtajan" Timo Flinkin mielestä pitäisi sellainen adventisti erottaa kirkosta joka ei usko 28 opinkohtaan ja noudata niitä.
Kysy Timolta jos et usko.
Kun maksat riittävän isot kymmenykset, ei sinua kukaan erota. Raha ratkaisee, köyhät kyykkyyn.
Ei hän nyt tuota mieltä ole sentään ole. Hänhän on vain todennut, että 28 opinkohtaa muodostavat adventistisen identiteetin ja että jos niitä ei voi hyväksyä, niin sitten olisi hyvä miettiä miksi kutsuu itseään adventistiksi. Luepa mitä Timo aikoinaan kirjoitti.
Mistäs lähtien te olette Timosta hengellisen johtajan tehneet, kun hän ei itsekään niin ajattele.
itse ,että sitä hetkeä ei poikakaan tiedä,kun on hänen toisen tulemisesnsa ajankohta.
Ainoastaan Isä taivaassa tietää sen.
Jos siis joku on väittänyt tällaiseten päivämäärien olevan tosia ,niin puhuupa puuta heinää..............
Missään SDA julkaisussa ei ole kumottu 22.10.1844 päivämäärää.
vuonna. Kuka lie semmoisia opettaa.
En ole adventtikirkon kuullut semmoista opettavan.
Ensin pitää raamatun sana totetutua. Ei raamattu tyhjiin raukea.
takaisin 22.10.1844, vaan että tuolloin hän aloitti viimeisen vaiheen ylipapillista välitystyötään ennen kuin saapuu takaisin. Antiadvarit puhuvat mitä sattuu.
mm. helluntailaiset puhuivat Jeesuksen paluusta ja odottivat häntä juuri silloin..
Jehovantodistajat odottivat jehovaa tulevaksi..
Ja vastaavasti jumalattomat odottivat ufojen hakevan heidät parempaan maailmaan. Mutta kun ufot eivät tulleetkaan, he sanoivat selitykseksi, että ajanlasku on vuoden verran pielessä ja vuosi vaihtuu viiveellä..
Ja kun ei sitten niin jehova kuin Jeesuskaan palannut, eivät helluntailaiset ja jehovantodistajat ole asiaa senkummemmin kommentoineet..
Että eipä tuo adventistien asenne kuulosta olevan sen valheellisempi noita toisiakaan narraavia hölmöjen höynäyttäjiä.. ;)
###viimeisen vaiheen ylipapillista välitystyötään ennen kuin saapuu takaisin###
Jeesuksen "VIIMEINEN VAIHE"
Jeeksen "VÄLITYSTYÖ"
--- epäkristillistä hapatusta!
äläkä sössötä tuollaista. Kyllä UT suoraan sanoo, että Jeesus on ylipappi taivaassa.
Ei Adventtikirkko ole koskaan asettanut mitään aikaa Jeesuksen toiselle tulemukselle, eikä aseta.
Sensijaan se suuri herätysliike, joka vaikutti USA:ssa 1844 ja sitä edeltävinä vuosina, asetti tuollaisen ajan keulahahmonsa William Millerin siihen vaikuttamalla.
Silloin ei siis ollut Adventtikirkkoa vielä olemassakaan, koska se perustettiin vasta 1863.
Tuota William Millerin johtamaa liikettä tosin sanottiin adventtiherätykseksi, koska sen julistuksen painopiste asettui Kristuksen tulemuksen hetken kuviteltuun löytämiseen.
Tähän adventtiherätykseen kuului paljon ihmisiä monista eri kirkkokunnista - paitsi siis Adventtikirkosta, jota ei silloin vielä ollut olemassa.
Silloin löydetyn profeetallisen aikajanan päätepiste oli kyllä 22. 10 1844, mutta ei se suinkaan tarkoittanut Jeesuksen tulemusta vaan juuri sitä, mitä profeetta Daniel sanoikin sen tarkoittavan, ks. Daniel 8:14 "Ja hän sanoi minulle: "Kahtatuhatta kolmeasataa iltaa ja aamua; sitten pyhäkkö asetetaan jälleen oikeuteensa".
Ns. King Jamesin englantilainen käännös sanoo Dan. 8:14 tarkoittavan pyhäkön puhdistamista "cleansed" sanalla, ks. "And he said unto me, Unto two thousand and three hundred days; then shall the sanctuary be cleansed."
Kun sitten katsotaan VL:n vertauskuvallisesta pyhäkköpalveluksesta sitä, mitä tapahtui ns. suurena sovituspäivänä, jonka vastakuva alkoi v. 1844, niin siitä sanotaan 3. Moos. 16:18, 19 näin: "Sitten hän lähteköön sieltä alttarin ääreen, joka on Herran edessä, ja toimittakoon sille sovituksen; ja hän ottakoon mullikan verta ja kauriin verta ja sivelköön sitä alttarin sarviin yltympäri.
Ja hän pirskoittakoon sormellansa sen päälle verta seitsemän kertaa ja PUHDISTAKOON ja pyhittäköön sen israelilaisten saastaisuudesta."
Nyt siis 1844 alkoi vertauskuvan mukaisesti tietynlainen puhdistustoimenpide taivaallisessa pyhäkössä, jonka ymmärrämme sellaiseksi oikeustoimenpiteeksi, jossa selvitetään valtaisan todistajakunnan edessä jumalalliset todistusaineistot niiden hyväksi, jotka tulevat pelastumaan ikuiseen elämään.
Tätä taivaallista oikeustointa kuvaa Danielin 7:9, 10 seuraavasti: "Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin."
Olemme siis adventisteina tässä erittäin raamatullisessa opissa. Emme omasta viisaudestamme, vaan yksin Jumalan profeetallisen lahjan ja hänen armonsa ansiosta.
Kiitos siitä hänelle nyt ja aina!
Voi olla, että vuoden 1844 merkitys on juuri se mitä kerroit. Tai sitten ei.
Mutta vaikka se olisikin totta, niin entä sitten? Mikä merkitys sillä on käytännössä? Puuttuuko muilta kristityiltä mielestäsi jotain oleellista, kun eivät tiedä mitä kyseisenä vuonna tapahtui?
Olemmeko suuressakin siis suuressakin kiitollisuuden velassa Ellenille siitä, että tämäkin tosiasia on tullut meidän tietoomme.
En itse ainakaan jaksa ihan noin paljoa tällaista vähemmän merkityksellistä asiaa hehkuttaa.
Adventtikirkko ei ole aikaa asettanut Jeesuksen takaisin tulolle, mutta miksi siihen vuosilukuun jäätiin kiinni. Miksi sitä niin paljon mietitään vieläkin. Olisko ehkä aika keskittyä tärkeämpään?
Minä en näe tuolla aikamäärällä 1844 muuta merkitystä kuin sen, että on sinänsä havahduttavaa, kuinka yksi VT:n profeetan, Danielin välittämä profeetallinen aikajakso yltää näin lähelle meidän aikaamme.
Toiseksi näen, että ei tuolla vuodella sinänsä ole mitään itseisarvoa, vaan sillä toimenpiteellä taivaassa, joka silloin alkoi ja jota tutkimalla saamme lisävalaistusta siihen, mitä Vapahtajamme, Tuomarimme, Puolustusasianajajamme, Ylipappimme...Jeesus Kristus tekee parast'aikaa taivaassa meidän häneen uskovien hyväksi.
Tämä totuus - että ennen Jeesuksen toista tulemusta taivaassa tehdään täysin selväksi se, ketkä otetaan taivaaseen ensimmäisessä eli Elämän ylösnousemuksessa ja ketkä jätetään toiseen eli tuomion ylösnousemukseen kohtaamaan rangaistuksensa 1000 vuoden kuluttua - on minulle hyvin raamatullinen ja johdonmukainen, jota tukevat jo lähinnä seuraavat raamatunkohdat:
Joh. 5:28, 29 "Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä
ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen."
Ilm. 22:12 "Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan."
Ei siis jollakin vuodella sinänsä ole merkitystä, vaan Jeesuksen toilla on merkitystä!
Etkö sinäkin halua tietää yhä enemmin Jeesuksesta ja siitä, mitä hän juuri nyt tekee taivaassa - niin ja mitä hän juuri nyt tekee Hengessä sydämessäsi?
V A L H E T T A. Vieläkö löytyy niin tyhmiä ihmisiä, että nuo selitykset uskovat?
Ihan hyvin ajateltu koko asia. En oikeastaan ole tätä näkemystä vastaan, mutta sitä vaan on liikaa tuotu esiin ja tehty siitä liiankin tärkeä oppikysymys kirkon sisällä.