Kotirannan väitöksestä,
Väitös: Työttömän aktivoinnissa kyse on työmoraalin ylläpidosta
Stakesin tutkija Tuija Kotiranta tarkastelee väitöskirjassaan aktivointia työttömien ihmisten näkökulmasta. Hän haki vastausta siihen, millaisilla käsitteillä aktivointi-ilmiötä voisi paremmin tarkastella, ymmärtää ja kuvata. Aktivoinnin tekee ongelmalliseksi se, että siinä työttömän kohtaloksi jää olla aktivoitava. Aktivoitumisen olemukseen kuuluu kuitenkin olennaisesti omaehtoisuus ja siksi työttömän aktivointi vaatii yksilöllisen avun ja palvelun; kaavamainen apu ei riitä.
Tutkimuksen keskeinen tulos väittää, että aktivointipolitiikan todellinen tarkoitus on ihmisten tahtoon pureutuminen. Tavoite on moraalipoliittinen. Taustana on huoli työmoraalin rapautumisesta. Erityisen huolissaan ollaan nuorista työttömistä.
Kun työttömyydestä puhutaan kuntoutuksen viitekehyksessä, käsitteet ohjaavat ajatteluamme väärään suuntaan. Työttömyyden lääketieteellistäminen vie harhaan ja yksilöllistää työttömyyttä silloinkin, kun asiaa tulisi tarkastella poliittisena kysymyksenä: Kaikille ei riitä jatkossa töitä avoimilla markkinoilla. Tämä tulisi rehellisesti myöntää.
Yhteiskuntapolitiikan tasolla uusien ratkaisujen löytäminen työttömyysongelmaan näyttää hyvin vaikealta. Jos aktivointi loisi uusia työpaikkoja, tilanne olisi toinen. Tietoa siitä ei ole. Aikuiselle terveelle ihmiselle työn puuttuminen on niin suuri vieraannuttava tilanne ja täyden kansalaisuuden puuttumisen ongelma, että todellisia vaihtoehtoja ei ole luotu, ei ainakaan vielä. Välityömarkkinoiden kehittämisen haaste on siis todella kova.
Aktivoinnin paradoksit –tutkimus perustuu empiirisesti kahdella aktivointikurssilla suoritettuun osallistuvaan havainnointiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain arviointitutkimukseen, jossa Kotiranta tutki erityisesti kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista kahdessa kunnassa. Tutkimuksen teoreettisena aineistona on käytetty eri tieteenalojen, erityisesti filosofian piirissä aktivoitumisesta, elämänvoimasta, voimaantumisesta ja näiden lähikäsitteistä eri aikoina käytyä keskustelua.
Stakesin Jyväskylän alueyksikön tutkijan Tuija Kotirannan sosiaalityön alaan kuuluvan väitöskirjan "Aktivoinnin paradoksit" tarkastustilaisuus on perjantaina 9.5.2008 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopistosta.
Lähde: Tuija Kotiranta. Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 335. Jyväskylä 2008. Toimittajakappaleet ja myynti: Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, puh. (014) 260 3487, myynti(at)library.jyu.fi. Julkaisu on myös verkkojulkaisuna osoitteessa: http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513932503.pdf.
Lisätietoja: Tuija Kotiranta, puh. 0400 936 878, 0405 51 82 52, (014) 260 4800 ja tuija.kotiranta(at)stakes.fi. Väittelijän kuva sähköisessä muodossa: tiedottaja Liisa Harjula (014) 260 1043 ja tiedotus(at)jyu.fi.
Pia Okamo, tiedottaja
puh. (09) 3967 2059, 040 707 4068
pia.okamo(at)stakes.fi
Aktivoinnin paradoksit verkkojulkaisu, pdf
Väitös: Työttömän aktivoinnissa kyse on työmoraalin ylläpidosta
Stakesin tutkija Tuija Kotiranta tarkastelee väitöskirjassaan aktivointia työttömien ihmisten näkökulmasta. Hän haki vastausta siihen, millaisilla käsitteillä aktivointi-ilmiötä voisi paremmin tarkastella, ymmärtää ja kuvata. Aktivoinnin tekee ongelmalliseksi se, että siinä työttömän kohtaloksi jää olla aktivoitava. Aktivoitumisen olemukseen kuuluu kuitenkin olennaisesti omaehtoisuus ja siksi työttömän aktivointi vaatii yksilöllisen avun ja palvelun; kaavamainen apu ei riitä.
Tutkimuksen keskeinen tulos väittää, että aktivointipolitiikan todellinen tarkoitus on ihmisten tahtoon pureutuminen. Tavoite on moraalipoliittinen. Taustana on huoli työmoraalin rapautumisesta. Erityisen huolissaan ollaan nuorista työttömistä.
Kun työttömyydestä puhutaan kuntoutuksen viitekehyksessä, käsitteet ohjaavat ajatteluamme väärään suuntaan. Työttömyyden lääketieteellistäminen vie harhaan ja yksilöllistää työttömyyttä silloinkin, kun asiaa tulisi tarkastella poliittisena kysymyksenä: Kaikille ei riitä jatkossa töitä avoimilla markkinoilla. Tämä tulisi rehellisesti myöntää.
Yhteiskuntapolitiikan tasolla uusien ratkaisujen löytäminen työttömyysongelmaan näyttää hyvin vaikealta. Jos aktivointi loisi uusia työpaikkoja, tilanne olisi toinen. Tietoa siitä ei ole. Aikuiselle terveelle ihmiselle työn puuttuminen on niin suuri vieraannuttava tilanne ja täyden kansalaisuuden puuttumisen ongelma, että todellisia vaihtoehtoja ei ole luotu, ei ainakaan vielä. Välityömarkkinoiden kehittämisen haaste on siis todella kova.
Aktivoinnin paradoksit –tutkimus perustuu empiirisesti kahdella aktivointikurssilla suoritettuun osallistuvaan havainnointiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain arviointitutkimukseen, jossa Kotiranta tutki erityisesti kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista kahdessa kunnassa. Tutkimuksen teoreettisena aineistona on käytetty eri tieteenalojen, erityisesti filosofian piirissä aktivoitumisesta, elämänvoimasta, voimaantumisesta ja näiden lähikäsitteistä eri aikoina käytyä keskustelua.
Stakesin Jyväskylän alueyksikön tutkijan Tuija Kotirannan sosiaalityön alaan kuuluvan väitöskirjan "Aktivoinnin paradoksit" tarkastustilaisuus on perjantaina 9.5.2008 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopistosta.
Lähde: Tuija Kotiranta. Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 335. Jyväskylä 2008. Toimittajakappaleet ja myynti: Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, puh. (014) 260 3487, myynti(at)library.jyu.fi. Julkaisu on myös verkkojulkaisuna osoitteessa: http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513932503.pdf.
Lisätietoja: Tuija Kotiranta, puh. 0400 936 878, 0405 51 82 52, (014) 260 4800 ja tuija.kotiranta(at)stakes.fi. Väittelijän kuva sähköisessä muodossa: tiedottaja Liisa Harjula (014) 260 1043 ja tiedotus(at)jyu.fi.
Pia Okamo, tiedottaja
puh. (09) 3967 2059, 040 707 4068
pia.okamo(at)stakes.fi
Aktivoinnin paradoksit verkkojulkaisu, pdf
Vastaukset 5
Vanhimmat
pidetään vuosi 8e/pvä palkalla töissä jossa hän tekee samat työt kun vakityöntekijät.ja jatkettaisiin samalla palkalla seuraavakin vuosi
tulee nuorella stoppi,hyväksikäytettynä olosta.
Seuraavaksi nuori ohjataan kursseille jonne tulee 30 osanottajaa ja alle kymmenen valitaan,jokaisen pitää yksityiseltä lääkäriasemalta hakea lääkärintodistus 70e niidenkin joita ei valita.Nuorta ei valittu joten täysin turha kurssi joka turhautti entisestään,ja tulossa yhtä turha kurssi,jolla työllistetään vain pilipali kurssinvetäjiä.
Ei tarvitse ihmetellä miksei nuorta työt enää kiinnosta.
Valtava työvoimapula MUKAMAS on ja edes koulutettu nuori ei työtä saa.Saisi muutaman tunnin siivoustöitä välitysfirman kautta,josta firma välistävetää suurimman osan,mutta niin tyhmä nuorikaan ei ole jotta suostuisi.
'Theoretically, the study draws on an idea that the ontological question of how people are perceived to think and act is fundamentally linked with the methodological question of how we can study people and their actions'
Siis teoreettisesti tutkimus lähtee ideasta, että mielikuva siitä miten tässäkin työttömien katsotaan ajattelevan ja toimivan on perimmältään yhteydessä itse metodologiseen kysymykseen miten me tutkimme näitä työttömiä ja heidän toimintojaan.
Eli tämän alan(niinkuin varmasti monen muunkin alan) tutkimuksien tulos on vahvasti riippuvainen esim. siitä mitä kysymyksiä asetamme tutkittavaksi(ja mitä jätämme tieten tai tietämättämme pois) tai mitä asioita painotamme. Siis riippuvainen vielä siinäkin tapauksessa että lähtökohtaisesti pyrittäisiin ns. objektiiviseen tulokseen, eikä siis tarkoituksellisen propagandistisesti tehtäisi tai tulkittaisi tutkimusta valikoivasti omaa ideologiaa tukevalla tavalla.
'The principal finding of the study is that, at the level of an individual the process of activation is also concerned with cognitive factors, such as will, power and choices. The hidden objective of activation policy is cognitive, that is, it seeks to affect unempolyd person's will with the intention of makeing him(or her) want empolyment, even in the case of so- called inferiour jobs. Underlying the policy of activation is concern about the collapse of work morale'
Se on selvää tekstiä se. Siinä conatiivisen cognitiiviseksi oletin. Siis 'even in the case of so-called inferiour jobs' viittaa paskatöihin.
Näilläkin sivuilla joku tuollaiseen aktivointimanipulaatioon pakotettu kirjoitti 'Töitä ei tehdä siksi, että niillä taloudellista tilannettaan korjattaisiin vaan siksi että saataisiin edes vähän kunnioitusta sossussa ja työkkärissä'
Taitaa olla aktivointisuunnitelman takana olevien työmoraali kateissa vielä parempienkin töiden kuin paskatöiden suhteen, ja sitten työttömiä tässäkin suhteessa ihan kaltaisikseen kuvittelevat.
miettinyt että mikä ihmeen työmoraali.
Jos sitä ei voi syödä, sillä ei voi asua tai jos se edes lämmittäisi kuten villasukka ja kunnon trikoo, niin se saattaisi kiinnostaakin.
Kokemukseni on kuitenkin osoittanut, että mitenkään minun työmoraalistani riippumatta on vilu, nälkä ja joka paikkaa kolottaa.
Täysin oikeassa olet,vaikka minä olen täysin yksinkertainen suomalainen työtön,enkä osaa ulkomaankieliä.niin tämä malli mikä meillä suomessa työttömiä kohtaan vallitsee valtaeliitin ja poliittisen enemmistö puolueiden taholta valtaa pitää.tarkoittaa juuri tuota amerikkalaista rikkaiden ahneuden toistantoa suomen köyhällistöä kohtaan.niin kuin suoraan elokuvasta saatanalliset säkeet.
ihan asiaa. Samaa sano kaveri jo vuosia sitten kun oli mukana työllistettävänä jossain "projektissa".
Ainoot jotka se "projekti" työllisti, oli ne "projektin" vetäjät.
Muut jotka työllistyi tuon "projektin"aikana olisivat työllistyneet muutenkin ja ne jotka lykättiin lopuksi johonkin tuettuun työtomita-terapiaan, ei sitten muuta työtä saanneetkaan.
Mutta tätähän meidän hallitusvalta ja vaikuttavissa asemissa olevat ovat halunneetkin, vaikkeivät sitä myöntäisikään.
Kapitalistinen järjestelmä, tai niin kuin se nyt sanotaan uusliberalismi, vaatii toimiakseen myös köyhät. Siksi köyhyys tulee aina olemaan osa tätä yhteiskuntaa.
Tosin eipä ole hallitusvallantaholta kerrottu sitäkään, että uusliberalismi tarvitsee toteutuakseen myös rikollista (siis laitonta) toimintaa ja mitä, syvemmällä nämä rikollisuuden lonkerot kiemurtelevat, sen parempi vallassa oleville ja rikkaille.
Uusliberalismi tarvitsee myös turvattomuutta. Turvattomuutta monella eri tasolla. Yksityisen kansalaisen turvattomuutta, kansanryhmän turvattomuutta, turvattomuutta kotona ja kadulla, kaikki ne ruokkivat uusliberalismia, siis kauan eläköön uusliberalismi.
Ja kuten pääministerimmekin toivoo, eipäs puhuta näistä ikävistä asioista, puhutaan vaan prinsessoista ja häistä ja kaikesta kivasta, sellaisesta mikä on niin ihkua!