Muistatte varmasi kuka antoi eniten materiaalista apua sille Suomen periviholliselle, Neuvostoliitolle, Venajan esikuvalle. Kun Suomi soti Neuvostoliittoa vastaan vietiin jenkkien kalustoa valtavat maarat Murmanskin kautta vihollisellemme...
Kun Neuvostoliitto soti Afganistanissa USA avusti talibaneja... nyt taitavat sotia heita vastaan. Hieman on tuon suunnan politiikka ailahtelevaa joten oma armeija ja puolueettomuus on ainoa oikea tie eika nama kasittamattomat sotilasliitot...
Kun Neuvostoliitto soti Afganistanissa USA avusti talibaneja... nyt taitavat sotia heita vastaan. Hieman on tuon suunnan politiikka ailahtelevaa joten oma armeija ja puolueettomuus on ainoa oikea tie eika nama kasittamattomat sotilasliitot...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Historian kuluessa valtiot saattavat nopeastikin muuttua ystävistä vihollisiksi ja takaisin.
Suomella ja Neuvostoliitolla oli hyökkäämättömyyssopimus, mutta Neuvostoliittopa vain hyökkäsi vuonna 1939 Suomeen. Vuonna 1944 Suomi solmi rauhan vihollisensa kanssa ja hyökkäsi aiemman liittolaisensa Saksan sotavoimia vastaan Lapissa.
Saksa ja Neuvostoliitto olivat vihollisia kunnes solmivat sopimuksen itäisen Euroopan jakamisesta vuonna 1939. Suomen talvisota alkoi Saksan liittolaisen hyökättyä maahamme. Vuonna 1941 tilanne oli toinen, Saksasta ja Neuvostoliitosta tuli taas vihollisia. Nyt Suomi taas olikin Saksalle liittolainen, vaikka tuo liittolainen oli alle kaksi vuotta aiemmin myynyt Suomen Stalinille. Vuonna 1944 Saksa ja Suomi olivat sitten jälleen vihollisia.
Neuvostoliitto oli aloittamassa toista maailmansotaa demokratioita vastaan yhdessä Hitlerin kanssa. Paria vuotta myöhemmin Neuvostoliitosta tulikin Hitlerin vastustaja ja lännen demokratioiden liittolainen. Saksan kaaduttua ja Neuvostoliiton saatua mieleisensä etupiirin (itseasiassa vielä enemmän kuin Saksa oli sille antanut) Neuvostoliitosta ja lännen demokratioista tuli jälleen vihollisia.
Lännen demokratioiden toiminta on viimeisen sadan vuoden aikana ollut selvästi yhtenäisempää kuin kaikenlaisten totalitarismien tai puolidiktatuurien poukkoileva ulkopolitiikka. Johtoajatuksena on selvästi ollut demokratian puolustaminen erilaisia diktatuureja vastaan.
Kysymys on siitä kokeeko Suomi lännen demokratiat ja niiden johtoajatuksen demokratian puolustamisesta omaksi vai vieraaksi.
On ymmärrettävää, jos tuollainen demokratian puolustaminen tuntuu vieraalta. Onhan Suomi ollut itsenäisyydestään yli puolet erilaisissa liitoissa nimenomaan totalitaaristen valtioiden kanssa. Vuodesta 1941 vuoteen 1991 Suomi oli käytännössä liitossa ensin Natsi-Saksan ja sitten Neuvostoliiton kanssa. Kummankin järjestelmän vihollinen oli demokratia ja nimenomaan läntiset demokratiat. Syyt näihin surkeisiin liittoutumisiin olivat pakon sanelemat, mutta ne jättivät näköjään osaan kansasta pahat mielen murtumat. Unohdimmeko näissä pakkoliitoissa lopulta omat ihanteemme?
Meidän on tässä ajassa ratkaistava, mikä on se ryhmä, johon haluamme kuulua. Enää ei ole kysymys pakon sanelemasta ratkaisusta, vaan nyt voimme tehdä aivan itse omat ratkaisumme.
Hyva kirjoitus, pisti miettimaan. Itse asun taalla Baltian helmessa Liettuassa ja kun keskustelemme aiheista paikallisten kanssa niin esiin tulee aina tama heidan vapauden lyhyys... Voisi sanoa etta he ovat olleet avioliitossa ja meille riitti avoliitto.