Lyhyt katsaus vaihtoehtoiseen Tuotantotapaan
Meillä on tarjolla kaksi Tuotantotapaa, tämä kapitalismimme ja sille vaihtoehtoinen sosialismi. Yksityinen- tai yhteisöllinen tuotantotapa, jotka ovat toisensa poissulkevia. Ei siis ole mitään näiden sekoitelmaa jos aiomme huolehtia samalla oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja riiston hävittämisestä.
Kapitalismin tunnemme, se on yksityisten tavarantuottajien yhteiskuntamuodostuma eli siis Tuotantotapa. Ei tästä nyt enempää...
Sosialismia emme oikein tunne Tuotantotapana muutoin kuin yleiskuvaltaan, että se on jotakin yhteisöllistä tuottamista. Meidän tulisi kuitenkin tietää hieman enemmän siitä mitä kannatamme tai joka on joka tapauksessa ainut vaihtoehtomme. Ennen kaikkea tulee ymmärtää, että sosialismi on prosessi, siirtymäkausi uuteen tuotantotapaan.
Sosialismin tuottamaa tuotantotapaa hallitsee yhteiskunnallisen varannon muodostamisen prosessit, kasautumis- ja kulutusvarantojen tuottamisen prosessit. Kulutusvaranto on sitä hyvinvointia jota voimme mitata ulkoisena näkyvänä hyvinvointina ja sen kasvuna. Kasautumisvaranto taasen muodostaa koko yhteiskuntamuodostuman vaurauden ja varmuuden pohjan. Nämä molemmat, kuten kapitalismikin perustuu tuotannon kiihdyttämiseen. Kapitalismi tekee sitä vain rikkauden kasaamiseksi yksityisille omistajille ja siksi se ei välitä keinoista kuinka rikkaus syntyy ja kasvaa. Sosialismi taasen purkaa ensin tätä kapitalistista tapaa tuottaa rikkautta yksityisille korvaamalla sitä rikkauden tuotantona yhteisölle, joka jakaa sitä oikeudenmukaisuus periaatteilla. Samalla sosialismi kasvattaa tuon uuden tuotantotavan ainekset sisällään, kehittyessään kaiken aikaa lähemmäksi sitä. Tunnemme tuon uuden tuotantotavan kommunismina, joka on siis vain yhteisöllistä tuottamista yhteiskunnan perustana. Ero on ratkaiseva kapitalismiin nähden, mutta ei tuotannon tuottamaan rikkauteen nähden, sillä molemmat tuotantotavat tuottavat kaiken vain lisäämällä tuotantomääriään ja tuotannon laatua. Kapitalismi tekee sen vain yksityisen rikkauden tuottamiseksi tuottamalla mitä vain mikä menee kaupaksi ja sosialismi tarveharkintana. Tässä muodostuu näennäinen hyvinvointimme, pursuilevat tavaramäärät, kun vastaavasti kommunistinen tuotantopa huolehtii ensisijaisesti todellisista tarpeistamme ja jaon oikeudenmukaisuudesta, jakamalla tuotannon tuoman välttämättömän tavaran ja vaurauden tasaisesti kaikkien kesken.
Mikä tässä on merkittävää? Merkittävää on se, että sosialismiin siirtymisen kautta voimme uudistaa yhteiskuntamuodostumaa todellisiin tarpeisiin keskittyväksi ja oikeudenmukaiseen jakoon pyrkiväksi, tarvetuotanto yhteiskunnaksi. Samalla tarpeeton tuotanto katoaa ja syntyy valtavat säästöt luonnonvarojen kulumisen suhteen. Syntyy myös aikaa, ratkoa perustavia uusiutuvia tuotantomenetelmiä. Sosialistinen tuotanto kasvattaa luonnonsäästymisen hyötysuhdetta valtavasti, mutta ei riittävästi. Siihen pystyy vasta kommunismi, koska vasta siellä voidaan ratkoa todellisten tarpeiden ja kuviteltujen tarpeiden ero ja suhteuttaa se tuotantomenetelmiin ja optimoida koko tavaratuotanto/yhteiskunnallisen vaurauden tuotanto.
Mikä tässä on huonoa? Se, että vaurauden määrä perustuu molemmissa tuotantotavoissa tuotannon kasvattamiseen. Joskin sosialistinen tuotanto kasvattaa luonnonsäästymisen hyötysuhdetta valtavasti, mutta ei vielä lopullisesti. Koska sekään ei ratko kaikkea vielä puhtaan tarvetuotanto/ uusiutuvatuotanto periaatteella vaan on ennen kaikkea siirtymäkausi prosessi.
Mitä siis ennen kaikkea tulee ymmärtää, jotta voi ottaa kantaa Tuotantotapojen laadulliseen eroon?
Tulee huomata tarpeettoman ja tarpeellisen tuotannon suhde luonnonvarojen ja saasteiden tuottamisen suhteen. Tulee muistaa, että molemmat Tuotantotavat, kapitalistinen ja sosialistinen perustuvat vielä tuotannon kiihdyttämisen periaatteeseen todellisen rikkauden luomisessa. Sillä ainut aineellinen rikkaus on konkreettisesti tuotettua tavaraa, ei siihen sidottua kuviteltua arvoa vaan tavaran todellista käyttöarvoa.
Kapitalissa tuotteeseen sitoutunut työvoima lisää omalla arvollaan tavaran arvoa, jonka arvon saa yksinomaan kapitalisti, tavaran vaihdossa lisäarvon realisoitua tavarasta irti. Sosialismissa tämä sama työvoiman arvo jää yhteiskunnalliseen varantoon jaettavaksi sosialistisen talouden periaattein, eikä tämä arvo ole myöskään enää lisäarvoa, koska ei ole enää luokkajakoa. Tässä suhteessa sosialismin avulla otamme laadullisen harppauksen parempaan ja oikeudenmukaisempaan Tuotantotapaan, joka on myös luontoon nähden ladullisesti parempi hyötysuhteeltaan.
Ratkaistavaksi jää edelleen tuotannon kasvun kautta syntyvän vauraudenkasvun ongelma, vaikka se sosialismin avulla siirryttäessä kommunismiin onkin jo tullut hallituksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Jotka saavutukset vastaavasti kapitalismille ovat sula mahdottomuus yksityisomistuksen vuoksi.
Kuinka voisimme kuvitella tuotannon kasvuun eli luonnon kuluttamiseen perustuvan ongelmamme ratkeavan lopullisesti. Ainakin voimme olla varmoja, että kapitalismi ei sitä tee ja että sosialismi vie meitä laadullisesti paljon eteenpäin siirryttäessä kommunismiin.
Jotkut tarjoavat malliksi paikallista tuotantoa ilman yksityisomistusta ja jotkut lisäävät tähän vielä teknistaloudellisen tuotannon hävittämisen. Tämä ei ole kuitenkaan oikea tie, siirtyä taaksepäin vaan tulee ainoastaan siirtyä eteenpäin kohti aina vain laadullisesti korkeampaa Tuotantotapaa. Teknis-taloudellinen edistys tuottaa tullessaan myös uusiutuvien menetelmien tuotannon ja ratkaisee ongelman, vaikka emme vielä voikaan nähdä kuin heikkoja signaaleja siitä ajasta ja niistä menetelmistä. Fuusio energia on yksi tämän ajan tulemisen edellytys, mikroprosessori/mekaniikka/raskasteollisuus kehitys toinen ja geenimuuntelu kolmas...... Oleellista on, että muodostaessamme johtopäätöksiä, otamme huomioon asiat koko maailman mitassa eli olemme oikeita internationalisteja.
Moderni sosialismi on tulevaisuutemme, ei kapitalistinen taantuma ja riisto.
Hannu Rainesto Turku 21.7.2007
Meillä on tarjolla kaksi Tuotantotapaa, tämä kapitalismimme ja sille vaihtoehtoinen sosialismi. Yksityinen- tai yhteisöllinen tuotantotapa, jotka ovat toisensa poissulkevia. Ei siis ole mitään näiden sekoitelmaa jos aiomme huolehtia samalla oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja riiston hävittämisestä.
Kapitalismin tunnemme, se on yksityisten tavarantuottajien yhteiskuntamuodostuma eli siis Tuotantotapa. Ei tästä nyt enempää...
Sosialismia emme oikein tunne Tuotantotapana muutoin kuin yleiskuvaltaan, että se on jotakin yhteisöllistä tuottamista. Meidän tulisi kuitenkin tietää hieman enemmän siitä mitä kannatamme tai joka on joka tapauksessa ainut vaihtoehtomme. Ennen kaikkea tulee ymmärtää, että sosialismi on prosessi, siirtymäkausi uuteen tuotantotapaan.
Sosialismin tuottamaa tuotantotapaa hallitsee yhteiskunnallisen varannon muodostamisen prosessit, kasautumis- ja kulutusvarantojen tuottamisen prosessit. Kulutusvaranto on sitä hyvinvointia jota voimme mitata ulkoisena näkyvänä hyvinvointina ja sen kasvuna. Kasautumisvaranto taasen muodostaa koko yhteiskuntamuodostuman vaurauden ja varmuuden pohjan. Nämä molemmat, kuten kapitalismikin perustuu tuotannon kiihdyttämiseen. Kapitalismi tekee sitä vain rikkauden kasaamiseksi yksityisille omistajille ja siksi se ei välitä keinoista kuinka rikkaus syntyy ja kasvaa. Sosialismi taasen purkaa ensin tätä kapitalistista tapaa tuottaa rikkautta yksityisille korvaamalla sitä rikkauden tuotantona yhteisölle, joka jakaa sitä oikeudenmukaisuus periaatteilla. Samalla sosialismi kasvattaa tuon uuden tuotantotavan ainekset sisällään, kehittyessään kaiken aikaa lähemmäksi sitä. Tunnemme tuon uuden tuotantotavan kommunismina, joka on siis vain yhteisöllistä tuottamista yhteiskunnan perustana. Ero on ratkaiseva kapitalismiin nähden, mutta ei tuotannon tuottamaan rikkauteen nähden, sillä molemmat tuotantotavat tuottavat kaiken vain lisäämällä tuotantomääriään ja tuotannon laatua. Kapitalismi tekee sen vain yksityisen rikkauden tuottamiseksi tuottamalla mitä vain mikä menee kaupaksi ja sosialismi tarveharkintana. Tässä muodostuu näennäinen hyvinvointimme, pursuilevat tavaramäärät, kun vastaavasti kommunistinen tuotantopa huolehtii ensisijaisesti todellisista tarpeistamme ja jaon oikeudenmukaisuudesta, jakamalla tuotannon tuoman välttämättömän tavaran ja vaurauden tasaisesti kaikkien kesken.
Mikä tässä on merkittävää? Merkittävää on se, että sosialismiin siirtymisen kautta voimme uudistaa yhteiskuntamuodostumaa todellisiin tarpeisiin keskittyväksi ja oikeudenmukaiseen jakoon pyrkiväksi, tarvetuotanto yhteiskunnaksi. Samalla tarpeeton tuotanto katoaa ja syntyy valtavat säästöt luonnonvarojen kulumisen suhteen. Syntyy myös aikaa, ratkoa perustavia uusiutuvia tuotantomenetelmiä. Sosialistinen tuotanto kasvattaa luonnonsäästymisen hyötysuhdetta valtavasti, mutta ei riittävästi. Siihen pystyy vasta kommunismi, koska vasta siellä voidaan ratkoa todellisten tarpeiden ja kuviteltujen tarpeiden ero ja suhteuttaa se tuotantomenetelmiin ja optimoida koko tavaratuotanto/yhteiskunnallisen vaurauden tuotanto.
Mikä tässä on huonoa? Se, että vaurauden määrä perustuu molemmissa tuotantotavoissa tuotannon kasvattamiseen. Joskin sosialistinen tuotanto kasvattaa luonnonsäästymisen hyötysuhdetta valtavasti, mutta ei vielä lopullisesti. Koska sekään ei ratko kaikkea vielä puhtaan tarvetuotanto/ uusiutuvatuotanto periaatteella vaan on ennen kaikkea siirtymäkausi prosessi.
Mitä siis ennen kaikkea tulee ymmärtää, jotta voi ottaa kantaa Tuotantotapojen laadulliseen eroon?
Tulee huomata tarpeettoman ja tarpeellisen tuotannon suhde luonnonvarojen ja saasteiden tuottamisen suhteen. Tulee muistaa, että molemmat Tuotantotavat, kapitalistinen ja sosialistinen perustuvat vielä tuotannon kiihdyttämisen periaatteeseen todellisen rikkauden luomisessa. Sillä ainut aineellinen rikkaus on konkreettisesti tuotettua tavaraa, ei siihen sidottua kuviteltua arvoa vaan tavaran todellista käyttöarvoa.
Kapitalissa tuotteeseen sitoutunut työvoima lisää omalla arvollaan tavaran arvoa, jonka arvon saa yksinomaan kapitalisti, tavaran vaihdossa lisäarvon realisoitua tavarasta irti. Sosialismissa tämä sama työvoiman arvo jää yhteiskunnalliseen varantoon jaettavaksi sosialistisen talouden periaattein, eikä tämä arvo ole myöskään enää lisäarvoa, koska ei ole enää luokkajakoa. Tässä suhteessa sosialismin avulla otamme laadullisen harppauksen parempaan ja oikeudenmukaisempaan Tuotantotapaan, joka on myös luontoon nähden ladullisesti parempi hyötysuhteeltaan.
Ratkaistavaksi jää edelleen tuotannon kasvun kautta syntyvän vauraudenkasvun ongelma, vaikka se sosialismin avulla siirryttäessä kommunismiin onkin jo tullut hallituksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Jotka saavutukset vastaavasti kapitalismille ovat sula mahdottomuus yksityisomistuksen vuoksi.
Kuinka voisimme kuvitella tuotannon kasvuun eli luonnon kuluttamiseen perustuvan ongelmamme ratkeavan lopullisesti. Ainakin voimme olla varmoja, että kapitalismi ei sitä tee ja että sosialismi vie meitä laadullisesti paljon eteenpäin siirryttäessä kommunismiin.
Jotkut tarjoavat malliksi paikallista tuotantoa ilman yksityisomistusta ja jotkut lisäävät tähän vielä teknistaloudellisen tuotannon hävittämisen. Tämä ei ole kuitenkaan oikea tie, siirtyä taaksepäin vaan tulee ainoastaan siirtyä eteenpäin kohti aina vain laadullisesti korkeampaa Tuotantotapaa. Teknis-taloudellinen edistys tuottaa tullessaan myös uusiutuvien menetelmien tuotannon ja ratkaisee ongelman, vaikka emme vielä voikaan nähdä kuin heikkoja signaaleja siitä ajasta ja niistä menetelmistä. Fuusio energia on yksi tämän ajan tulemisen edellytys, mikroprosessori/mekaniikka/raskasteollisuus kehitys toinen ja geenimuuntelu kolmas...... Oleellista on, että muodostaessamme johtopäätöksiä, otamme huomioon asiat koko maailman mitassa eli olemme oikeita internationalisteja.
Moderni sosialismi on tulevaisuutemme, ei kapitalistinen taantuma ja riisto.
Hannu Rainesto Turku 21.7.2007
Vastaukset 13
Vanhimmat
on aistittavissa lievästä vahvempaa "uskonnollista" hurmosta. myös muittenkin paratiisin haaveilijoitten tarinoissa.
olisiko syytä tutkia syvällisemmin neukkulan karvaista opetuksista niistä epäonnistumisen syistä. neukkulaan komujen juttuja peilataan.
olet varmaan tutustunut kommunistien kokemuksiin. poika tuominen, miksei myös taisto huuskosen. unohtamatta monia muistelmia, jotka neukkulasta kirjoitettu. kirjaston hyllyt notkuvat. ei tarvitse varmaan ostaa.
Et selviä asiasta pelkällä typeryydelläsi, se ei riitä argumentiksi edes oikeistolaisessa tieteessä.
Tuotantotapa on on objektiivinen käsite perustaltaan, joten subjektiivisella herjallasi ei siitä yli mennä.
Käsitys, joka vallitsee teidän oikeustolaisten typerissä kalloissa, että vain luokkatietoinen tieteenne on jotain, on kehno ja väärä käsite. Ja, että oikea tiede on sillä käsitelty, kun se sivuutetaan. Älyllinen laiskuus ja epärehellisyys ei pitkälle kanna, sanoo jopa oikeistolaiset ystäväni.
Lainaus: HR Älyllinen laiskuus ja epärehellisyys ei pitkälle kanna, sanoo jopa oikeistolaiset ystäväni.
Juuri tuohon sorrut kun puhut tuotantotavasta.
Meinaat että Nokiaan ja Kangasalan Kupariseppä Oy:
hyn voi soveltaa samaa tuotantotapaa?
Entäs palvelutuotanto?
Kommunismi on älyllistä laiskuutta.
Ei mitään uutta vaan vanhaa paskaa veivataan
vielä 2000 luvulla.
Verot valtion maksettavaksi ja kansalle kaikki
ilmaiseksi!
Parooni Munchausen oli asiamiehiä teikäläiseen
verrattuna.
No tuossapa tuot tuon älyllisen laiskuutesi heti esiin, sillä et ole viitsinyt selvitää, mitä on tuotantotapa. Vaikka olen sitä esitellyt edestä ja takaa.
Tuotantotapa on se kuinka ihmiset järjestävät yhteiskunnallisen tavan tuottaa välttämättömät tarpeiden tyydyttämisensä eli ruuan, asunnon, vaatteet, energiaa, terveydenhoidon ja vapaa-ajan tuotannnon. Ei se muuta ole ja nyt kapitalismissa se on yksityisesti järjestetty, sosialismissa ja kommunismissa yhteisöllisesti järjestetty.
Mitenkä siis Nokia ja Kangasalan kupariseppä Oy poikkeavat toisitaan suhteessa vallitsevaan tuotantotapaan?
Tuotantotapasi on, sanoisinko pelkkä märkä uni.
Periaatteessa sitä voisi toteuttaa jos maa omaa
valtavat energiavarannot joilla tuotantotapa
kustannetaan.
Aika käsittämätön on luulosi että kaikkea voitaisiin
vain vastikkeetta jakaa!
Miten jakaisit energiaa uudella tuotantotavalla?
Entäpä kaikkea sitä mikä Suomeen tuodaan ulkoa?
Siis vastikkeetta.
Kävisimmekö varkaissa ulkomailla vai miten
se olisi teoriassa mahdollista?
Olet sinä aika uuno! ei mene jakeluun edes sorvaamalla.
Entä jos katkaistaan ja laitetaan siihen kierteet.
Ajattele mitne timantti saa arvonsa, hiomalla vai taivaasta?
Niin työvoimankäytön tuloksenahan se...
Miten se kapitalistinen työvoiman käyttö eroaa sosialistisesta työvoimankäytöstä? Niin, riiston osalta ei juuri muuten. Työvoiman käyttö luo arvoa, se luo sitä aina, mutta lisä-arvoa vain riiston kautta. No jos riisto lopetetaan, loppuuko samalla työvoiman käyttö?? No, mihin se loppuisi, kun kulutuskaan ei lopu.
Mietippäs vähän mitä höriset...
Käytöstä yksinään? Ehei, työvoiman käyttö on
ei edes puolet liiketoiminnasta.
Ottaisit vähän edes selvää niin et näyttäisi
niin tietämättömältä.
Työvoiman käytöllä yksinään ei ole vitunkaan
virkaa.
Kuten sosialismissa aina on tapahtunut ja arvotto-
masta työstä on pitänyt maksaa arvottomalla rahalla.
Edellinen on faktaa. Vai onko jossain sosialis-
tisessa maassa maksettu palkat vaihdettavalla
valuutalla jolla on reaalinen ulkoinen arvo?
..ota selvää asioista.
Kaikki rikkaus on seurausta työvoiman käytöstä, ei muusta! Ns. Liiketoiminta on lähinnä kulujen tuottamista, koska vain lisäarvo lisää rikkautta.
HEIPPA!
MITÄ TARKOITTAA APUKOULUREMMI?
Mistä Herra HR on saanut kaikki tietävän ja kaikki tuntevan viisauden sanoa sen, että kuka tai ketkä ovat tyhmiä ja ketkä eivät?
Muista Arvon Herra HR APUKOULUREMMI!
Mitä tarkoittaa APUKOULUREMMI?
Ainakin sen, että APUKOULUREMMIN jäsen on älykkyydeltään korkeintaan hyvää keskitasoa eli alle 115, mutta he itse luulevat olevansa Kaikkien Alojen Erikoisasiantuntijoita.
APUKOULUREMMI tarkoittaa sellaista tilannetta, että jos on teelusikalla annettu älynlahjoja, niin ei voi kauhalla vaatia, vaikka he väittävät itse olevansa Keksijäneroja ja INNOVAATTOREITA, taiteilijoista nyt puhumattakkan.
Vapaa Kulkuri.
En tiedä keksijäneroista, mutta wipeltäjiä ainakin on selvästi olemassa.
Tutustua tuotantotalouteen. Paperitehtaissa
palkat ovat minimaalinen osa liikevaihdosta.
Pelkkä työ on rahassa sinänsä arvotonta.
Vasta käsitteet mitä, miksi ja miten antavat
työlle lisäarvon.
Kysynnän kautta työläiselle työeläkkeen, sosiaali-
turvan, nettopalkan ja yhteiskunnalle verotulot.
Et viitsisi jauhaa satua koko ajan.
Aikuinen mies!
että, pelkkä työ on rahassa sinänsä arvotonta ja tarkoittaa, että palkat ovat mitätön korvaus siitä arvosta, jonka työntekijät tuottaa. Pitäessään pyörät pyörimäässä, jotka sen todellisen arvon lopulta tuottaa.
Tässä ilmenee samalla hyvin tuo lisäarvon tuottamisen merkitys, josta työntekijät saavat vain mitättömän korvauksen, pelkän palkan, antamastaan ajasta.
HEIPPA!
MIKSI DIALECTICA NATURALIS -OPPIJÄRJESTEMÄ ON TÄYSIN ERI ASIA KUIN HEGELIN DIALEKTIIKKA?
Olisi hyvä Arvon Herra HR omaksua se periaate, että yrittää vastata siten, että kirjoitelmassa tulee käytyä kaikki Luonnon Dialektiikan kategoriat läpi.
DIALECTICA NATURALIS -oppijärjestelmä on pähkinän kuoressa seuraava.
Kategoriat:
Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen;
Syy ja Seuraus;
Sattuma ja Välttämättömyys;
Mahdollisuus ja Todellisuus;
Olemus ja Ilmiö;
Muoto ja Sisältö.
Liikelaki:
Määrälliset ja laadulliset muutokset;
Vastakohtien ykseyden ja taistelun laki;
Kieltämisen kieltäminen.
Peruslause eli Substanssi:
A)AINE-MATERIA, B)Kolmiulotteinen luontoavaruus ja N-ulotteinen laatuavaruus.
Voin sanoa tähän loppuun vielä sen, että päinvastoin kuin Iskutaistelijat eli Anarkistit väittävät, niin Hegelin Dialektiikka ja DIALECTICA NATURALIS -oppijärjestemä ovat täysin eri asioita.
On ollut olemassa sellainen oppijärjestelmä kuin Feuerbachin kehittämänä tutuksi tullut MEKANISTINEN MATERIALISMI ja jo antiikinaikainen sana Dialectica tai suomeksi dialektiikka eli murteellisuus.
Mekanistinen materialismi on määritelmänsä mukaan sellaista, että siinä ei ole otettu mukaan minkäänlaista liikettä tai virtasuuretta, joten järjestelmän eli systeemin uskotaan pysyvän paikallaan täysin liikkumattomana.
Kun mekanistiseen Materialismiin otetaan mukaan muutos eli murteellisuus ja samalla liike- ja virtasuureet, niin näin syntyy sellainen teoriakenttä, josta on alettu käyttää nimeä Dialektinen Materialismi tai DIALECTICA NATURALIS.
Vielä pisteenä iin päällä haluan sanoa, että se kategoria, josta käytetään nimeä Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, kertoo sen kummallisuuden ja ihmeellisyyden, että jos pidämme Dialektista Materialismia pätevänä ja loogisesti korrektina teoriana, niin meidän on pakko olettaa maailmankaikkeus äärettömäksi eli sillä ei ole alkua eikä loppua, joten Big Bang -teoriat ovat erheitä eli täysin virheellisiä.
Vapaa Kulkuri