Paikkamme?

Kysymyksessä Natoon liittymisessä tärkeä näkökulma on siinä, kokeeko Suomi lännen demokratiat ja niiden johtoajatuksen demokratian puolustamisesta omaksi vai vieraaksi.

On ymmärrettävää, jos tuollainen demokratian puolustaminen tuntuu vieraalta. Onhan Suomi ollut itsenäisyydestään yli puolet erilaisissa (avo)liitoissa nimenomaan totalitaaristen valtioiden kanssa. Vuodesta 1941 vuoteen 1991 Suomi oli käytännössä liitossa ensin Natsi-Saksan ja sitten Neuvostoliiton kanssa. Kummankin järjestelmän vihollinen oli demokratia ja nimenomaan läntiset demokratiat. Syyt näihin surkeisiin liittoutumisiin olivat silloin pakon sanelemat, mutta ne jättivät näköjään osaan kansasta pahat mielen murtumat. Unohdimmeko näissä pakkoliitoissa lopulta omat ihanteemme?

Meidän on tässä ajassa ratkaistava, mikä on se ryhmä, johon haluamme kuulua. Enää ei ole kysymys pakon sanelemasta ratkaisusta, vaan nyt voimme tehdä aivan itse omat ratkaisumme.
4138
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

On hyvä että on Nato. Se pitää meidät vahvasti lännessä, jossa on hyvä vastustaa aina inhottavaa venäläistä saastaa, jota tulvii niin paljon, kun vain vuotaa, jos ei vartioida koko ajan vapautta. Venäjän tarkoitus on tietysti estää aina oikeusvaltiot ja demokratiat, se elää kiusaamisesta ja pieksee suuta, vaikka Nato on koko Euroopan yhteinen asia ja täysryssänvastaisuus kuten me kaikki aina olemme mielellämme!

Äänestä
  • En ole samaa mieltä. Kyse ei ole mistään Venäjän vastaisuudesta. Nato on puolustusliitto, jonka jäsenmaat lupautuvat puolustamaan toisiaan, jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Puolustusliitto koostuu maista, jotka pitävät demokratiaa arvossa ja ovat valmiita puolustamaan sitä totalitarismia vastaan.

    Venäjä ei ole silloin mikään uhka, kun se on demokratia. Jokainen diktatuuri on uhka naapurimailleen. Ei siinä ole mitään merkitystä sillä, mitä kansallisutta tuon diktatuurin alla elävät ihmiset ovat. Venäjä ei tällä hetkellä ole uhka Suomelle. eikä se sitä ole tulevaisuudessakaan, jos sen kehitys kulkee kohden täyttä demokratiaa. Venäjä on ikävä kyllä vielä hyvin epävakaa demokratia, jonka kehityksen ennustminen on mahdotonta.

    Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat uhkia naapurimailleen, ei siksi, että niissä asui saksalaisia tai venäläisiä, vaan siksi, että ne olivat aggressiivisia diktatuureja.

    Äänestä

Elikkä älkäämme nyt liittoutuko laskusuunnassa olevan, väkivaltaisen, globalidiktatuuria havittelevan USAn aviosiipaksi ja käsikassaraksi muamettilaisten kurittamiseen.

Äänestä
  • Enpä tiedä noista "muhamettilaisongelmista", kun tuntuvat hieman etäisiltä, mutta Suomelle voisi olla hyvä olla liitossa jonkun kanssa, jos vaikka apua joskus tarvitsisimme. Yksinkään ei ole oikein hyvä olla suurvaltaa vastassa, kun ei noita talvisodan ihmeitä välttämättä aina tapahdu, eikä se hinta siitäkään kovin pieni ollut.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Juhani Kivi kirjoitti:

Kysymyksessä Natoon liittymisessä tärkeä näkökulma on siinä, kokeeko Suomi lännen demokratiat ja niiden johtoajatuksen demokratian puolustamisesta omaksi vai vieraaksi.

On ymmärrettävää, jos tuollainen demokratian puolustaminen tuntuu vieraalta. Onhan Suomi ollut itsenäisyydestään yli puolet erilaisissa (avo)liitoissa nimenomaan totalitaaristen valtioiden kanssa. Vuodesta 1941 vuoteen 1991 Suomi oli käytännössä liitossa ensin Natsi-Saksan ja sitten Neuvostoliiton kanssa. Kummankin järjestelmän vihollinen oli demokratia ja nimenomaan läntiset demokratiat. Syyt näihin surkeisiin liittoutumisiin olivat silloin pakon sanelemat, mutta ne jättivät näköjään osaan kansasta pahat mielen murtumat. Unohdimmeko näissä pakkoliitoissa lopulta omat ihanteemme?

Meidän on tässä ajassa ratkaistava, mikä on se ryhmä, johon haluamme kuulua. Enää ei ole kysymys pakon sanelemasta ratkaisusta, vaan nyt voimme tehdä aivan itse omat ratkaisumme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu