Puoluejohto on kokenut Ekin okana valtansa lihassa, siksi monet SDP:n pää-äänenkannattajan palstantäyttäjät - aina lehden hovikolumnisteista alkaen- ovat kautta aikain nuijineet miestä.
Eki on ollut SDP:ssä haastaja, joskin myös osallisena päätösten sorvaamisessa. Kaksoiskriittisyydestään Tuomioja on saanut maksaa.
Tuomiojan poliittiset kilpailijat vuosikymmenten yöstä ovat jälleen tänä keväänä olleet kummisetinä, jotka yrittävät vaikuttaa Hämeenlinnaan valitun 350 puoluekokousedustajan mielipiteisiin. Monet töksähtävän tökerösti.
On sumuttavaa pötypuhetta väittää, että Tuomiojan SDP:stä tulisi vasemmistoliiton kaltainen pikkupuolue. Samoin arvio siitä, että Tuomiojan ikä olisi rasite SDP:n uudistumiselle, on vähintäänkin tarkoitushakuinen. Eki juoksee cooperin testistä pidemmälle kuin moni suomalainen varusmies, ja ajatusmaailmaltaan usea kolmikymppinen on Tuomiojaan verrattuna konservatiivi, joka ulko-opitun tuntuisesti toistelee mukamas betoniin valettuja poliittisia totuuksia.
SDP on paljosta velkaa Erkki Tuomiojalle. Tämä on älykkönä pitänyt yllä ideologista pohdiskelua arjen pragmaattisuuden keskellä. Asettumalla puheenjohtajaehdokkaaksi, kilpailemalla etukäteen vahvoina pidettyjen ehdokkaiden kanssa hän on tehnyt suuren palveluksen näivettymisuhan alla olevalle aatteellisuudelle.
Eki haastoi Paavo Lipposen. Hävisi. Tuomioja kilpaili Eero Heinäluoman kanssa. Hävisi. Haastoi uudelleen. Eki rohkaisi sitten monet muutkin mukaan – keskustelemaan ja panemaan itsensä peliin.
Jos Tuomiojasta tulee puheenjohtaja, SDP näyttäytyy ulospäin älyllisenä ja aloitteellisena vaihtoehtona - ja nimenomaan vaihtoehtona.
Puolue, jonka johtajalla on kykyä yhteiskunnalliseen analyysiin, aatteellinen missio ja ideologiset tavoitteet maailman parantamiseksi, voittaa kestävämmin äänestäjien suosion kuin puolue, jonka imago syntyy mainostoimistojen pikkunokkeluuksista tai lyhytsykkeisten mielipidemittausten pohjalta.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, siksi kaikujen kuuntelu on itsepetosta – etenkin tänä aikana, jolloin syntyy uusia luokkarajoja ja jolloin ihmisyys nähdään kapeasti tehokkuuden ja kuluttamisen mittarein.
Ja sitten tärkeä asia: SDP:n uuden ykkösluotsin on pystyttävä ottamaan vastaan pääministerin tehtävä – heti voitettujen eduskuntavaalien jälkeen. Erkki Tuomioja pystyy siihen.
http://www.mepystymmesiihen.org/blogi.php
Eki on ollut SDP:ssä haastaja, joskin myös osallisena päätösten sorvaamisessa. Kaksoiskriittisyydestään Tuomioja on saanut maksaa.
Tuomiojan poliittiset kilpailijat vuosikymmenten yöstä ovat jälleen tänä keväänä olleet kummisetinä, jotka yrittävät vaikuttaa Hämeenlinnaan valitun 350 puoluekokousedustajan mielipiteisiin. Monet töksähtävän tökerösti.
On sumuttavaa pötypuhetta väittää, että Tuomiojan SDP:stä tulisi vasemmistoliiton kaltainen pikkupuolue. Samoin arvio siitä, että Tuomiojan ikä olisi rasite SDP:n uudistumiselle, on vähintäänkin tarkoitushakuinen. Eki juoksee cooperin testistä pidemmälle kuin moni suomalainen varusmies, ja ajatusmaailmaltaan usea kolmikymppinen on Tuomiojaan verrattuna konservatiivi, joka ulko-opitun tuntuisesti toistelee mukamas betoniin valettuja poliittisia totuuksia.
SDP on paljosta velkaa Erkki Tuomiojalle. Tämä on älykkönä pitänyt yllä ideologista pohdiskelua arjen pragmaattisuuden keskellä. Asettumalla puheenjohtajaehdokkaaksi, kilpailemalla etukäteen vahvoina pidettyjen ehdokkaiden kanssa hän on tehnyt suuren palveluksen näivettymisuhan alla olevalle aatteellisuudelle.
Eki haastoi Paavo Lipposen. Hävisi. Tuomioja kilpaili Eero Heinäluoman kanssa. Hävisi. Haastoi uudelleen. Eki rohkaisi sitten monet muutkin mukaan – keskustelemaan ja panemaan itsensä peliin.
Jos Tuomiojasta tulee puheenjohtaja, SDP näyttäytyy ulospäin älyllisenä ja aloitteellisena vaihtoehtona - ja nimenomaan vaihtoehtona.
Puolue, jonka johtajalla on kykyä yhteiskunnalliseen analyysiin, aatteellinen missio ja ideologiset tavoitteet maailman parantamiseksi, voittaa kestävämmin äänestäjien suosion kuin puolue, jonka imago syntyy mainostoimistojen pikkunokkeluuksista tai lyhytsykkeisten mielipidemittausten pohjalta.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, siksi kaikujen kuuntelu on itsepetosta – etenkin tänä aikana, jolloin syntyy uusia luokkarajoja ja jolloin ihmisyys nähdään kapeasti tehokkuuden ja kuluttamisen mittarein.
Ja sitten tärkeä asia: SDP:n uuden ykkösluotsin on pystyttävä ottamaan vastaan pääministerin tehtävä – heti voitettujen eduskuntavaalien jälkeen. Erkki Tuomioja pystyy siihen.
http://www.mepystymmesiihen.org/blogi.php
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koko jukisuuskuva demareista haisee ummehtuneelle ja tunkkaiselle taantumuksen pesälle.
Demarit ovat jämähtäneen vastakkaiasettelun poteroihin ja jankkaavat samoja fraaseja vuodesta toiseen osaamatta uudistua mitenkään.
Toimimalla toisen mätäpaiseen, SAK:n poliittisena siipenä demarit pilaavat mahdollisuutensa lopullisesti.
Jatkamalla menneisyyden politiikkaa ilman uudistumista demarien kohtalona on kuihtumisen ja kääpiöityminen pienpuolueeksi.
Demareiden runsas vuosi sitten päättynyt pitkä hallitustaival (12 v) oli suoraa jatketta 30-40 vuotta kestäneelle rötöksiä, sotkuja ja munauksia täynnä olevalle demarihallinnolle!
Puolueaktiivit:
Erkki Tuomioja on ainoa, joka ei ole hännystellyt porvareita.
Tuomioja on ainoa, joka on kansainvälisestikin tunnustettu taitavaksi ja osaavaksi sosiaalidemariksi.
Muut ovat kokemattomia ja taustansa ovat arvamattomat.
Erkki Tuomioja tarvitsee äänenne jo tulkaa!
1. 1969: Toimeenpanee julkisen nimiadressin, ns. yllytysadressin, jolla kerätään nimiä tuen ilmaisuksi asepalveluksesta kieltäytymisen puolesta.
2. 1970: Tuomitaan Helsingin RO:ssa yllytyksestä rikokseen (aseista kielt.juttu) 1 vuoden 2 kk:n vankeuteen (Kekkonen armahtaa)
3. 1970: Osallistuu Persian shaahin vastaisiin mielenosoituksiin ja mellakoihin Helsingissä; kannetaan jalat edellä TV-kameroiden todistaessa poliisimaijaan.
4. 1972: Vuotaa huippusalaisen Zavidovo-muistion Kekkosen ja Breznevin neuvotteluista lehdistölle.
5. 1973: Valehtelee todistajan valan nojalla Zavidovo-vuotoa koskevassa oikeudenkäynnissä.
6. 1973: On mukana "EEC -vapaakauppasopimus torjuttava" - nimiadressissa Helsingin Sanomissa.
7. 1974: Kirjoittaa lokakuussa 1974 Suomen Sosialidemokraatissa: "Porvarien kanssa hallitukseen vain sodan, ruton tai nälänhädän torjumiseksi."
8. 1993: Tunnustaa vuotaneensa salaisen Zavidovo-muistion (1972) julkisuuteen kirjassaan "Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan".
9. 1999-2000: Kauppa- ja teollisuusministerinä, valtion omistajaohjaajana, seuraa katseella, kun Fortum Oyj:n ökyoptio-ohjelmaa viedään eteen päin.
10. 2001: Saa Israelin ulkoministeri Shimon Peresin raivoihinsa vertaamalla (Suomen Kuvalehti 34/24.8.) Israelin palestiinalaisten kohtelua juutalaisten 1930-luvulla osakseen saamaan kohteluun.
11. 2002: Vuotaa Alpo Rusia koskevan salaisen tiedon esitutkinnasta valtiosihteeri Antti Satulille.
12. 2003: Toteaa Yhdysvaltain suurlähettiläälle Bonnie McElveen-Hunterille, että hän - Tuomioja - kuuluu siihen sukupolveen, jolle 11.9. edustaa 11.9.1975:ä eli Chilen vallankaappauksen päivää, jolloin CIA:n tuella Salvador Allende syöstiin vallasta.
13. 2003: Esiintyy lippalakki päässä EU:n ulkoministerikokouksen ministerilounaalla.
14. 2007: Valehtelee TV:n haastattelussa, että istuva hallitus olisi tarjoillut rynnäkkökivääreitä (100 000 kpl) Afganistanille.
15. 2007: Ilmoittaa Helsingin yliopistolla juhlapuheessa olevansa ateisti.
16. 2008: Kehuu pössytelleensä marihuanaa ylioppilastalolla Helsingissä!
17. 2008: Arvioi nettisivuillaan, että Tali-Ihantala torjuntavoittona ja Suomen pelastajana on vain historiaan liittyvä paikkansapitämätön myytti.
Erkki Tuomiojakin pystyy siihen, yli kuuskymppisenä. Tämähän on hienoa - minullakin on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Missä tähän Erkin erektio-kampanjaan saa ilmoittautua kannattajajäseneksi? Vai onko Erkki palannus isiensä (kokoomuslainen ministeri) jalanjäljille matkimalla Kokoomusta lanseeramalla ikämiehille (ja vähän nuoremmillekin) Erkin Toivo-kampanjan? Käydäänkö vaalitilaisuuksissa feministien Vagina-monologin sijaan läpi Penis-monologia?
mätä puoluejohto ei vaan halua antaa periksi, mutta Erkki Tuomioja loistaa 10 kertaa kirkkaammin.
jos yhtään ymmärrät todennäköisyyslaskentaa. Ne kantansa omana tietonaan pitäneet puoluekokousedustajat eivät kuulu Ekin kellokkaisiin.
Tottakai Erkistä on tehtävä demarien puheenjohtaja. Erkki on fiksu mies ja senioriteetti vielä lisää puheiden painoarvoa.
Demareiden ei pidä ylenkatsoa Erkkiä, onhan puolueessa aika paljon ikäihmisiä jäseninä.
Hallitushaaveita ei kannata elätellä, mutta poliittisella kentällä on paljon muuta tehtävää, vaikka puolue ei hallituksessa olekaan. Sitäpaitsi, jos Erkin valitsette saatte yhden Suomen kalenteri-iältään vanhimmistä istuvista puoluejohtajista. Vihreiden Tarja Cronberg taitaa olla samaa ikäluokkaa. Hänkin on muuten tohtori-immeisiä.