Porvarihallituksen kykypuolueesta Kokoomusksesta voi samalla kertaa olla hallituksessa mukana täyden nollatason poliitikko ja melkein kympin arvoinen kaveri. Kykypuolueen katto voi olla korkealla, mutta lattiatason kavereitakin pääsee mukaan. Onko se sitten eduksi kykypuolueen imagolle, mene ja tiedä.
Nollatason mies on tietysti helposti löydettävissä. Jos tämä häköpönttö olisi älynnyt olla hiljaa koko ministerikauden, hänet olisi vielä voinut rinnastaa Kepun tasapaksuun porukkaan, mutta nyt vertailukohteeksi tulee lähinnä edellisen hallituksen Tanja Karpela.
Kepulaiset ovat nyt myös Jarmo Korhosen ja Juha Korkeaojan toimesta ihmetelleet Häkämiehen käsittämättömiä jorinoita. Kovin kritiikki tulee kuitenkin hallituksen sisältä ministeri Cronbergin suulla. Tämä onkin sitten jo melkoisen paha kohteelleen, kun tiedetään, että Cronberg on siviilivroissaan erikoistunut ulko- ja turvallisuuspoliittisiin asioihin. Kyse ei ole vain mielipide-eroista, Cronberg moittii Häkämiestä täydellisestä tietämättömyydestä, kun tämä sanoo Pohjoismailla olevan yhteisiä puolustuspoliittisia intressejä, kun ne todellisuudessa ovat olleet päinvastoin hyvinkin eriytyneitä. Myös Ruotsissa on kummasteltu Suomen puolustusministerin lausuntoja. Häpeäksi tämä Häkämies Suomelle on juuri sen vuoksi, että hänen sanomisensa leviävät myös muualle. Muualla ei taas ehkä ymmärretä, että tässä on kyse enemmän ministerin kyvyttömyydestä kuin mistään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Aiemmin annoin Häkämiehelle kouluarvosana neljä. Se kuitenkin yliarvioi hänen kykyjään moninkertaisesti, joten asteikkoa on hänen takiaan muutettava nollasta kymmeneen.
Kokoomuksen lähes kympin ministeriksi on melko yllättäenkin noussut Jan Vapaavuori. Hänen yhdyskuntarakennetta koskevat näkemyksensä ovat moderneja eli hän elää tässä ajassa ja visioi tulevaisuutta eikä elä kärrypolkujen ja energiaa tuhlaavien toimintojen aikaa kuten Kepu. Vapaavuori on myös ainoa ministeri, joka on jyrkästi vastustanut kaikenlaisia virkamiestason hajasijoituksia älyttömyyksinä. Vapaavuori ei vastusta mitään markkinataloutta, vaan pyrkii siihen vastuulliseen markkinatalouteen, mistä Katainen on puhunut. Vastuullista markkintaloutta on nimenomaan se, kun vähennetään liikennettä. Sukarin puheet yhden parkin mahdollisuudesta käydä satoja kauppoja läpi, ovat hölynpölyä. Kun ihminen lähtee ostamaan päivän ruoka-annoksesnsa, ei hänellä ole mitään tarvetta käydä samalla kertaa huonekalukaupoissa, vaatekaupoissa, kukkakaupoissa eikä hiihtolenkillä kauppakeskuksen katolla. Tällä tavoin kyllä luodaan ihmisille turhia tarpeita, jotka ovat poissa esim. perheiden yhdessä olemisesta vaikkapa ulkoillen. Kun kysyntä sitten hieman huonompina aikoina hiipuu, tällaiset kaukana kaikesta olevaty kauppakeskukset jäävät tyhjilleen ympäristön rumistukseksi.
Kepun ministereitä voi tietysti verrata näihin kykypuolueen ministereihin. Siinä vertailussa kepulaiset ovat kovin tasapaksuja. He jäävät selvästi jälkeen Kataisesta, Vapaavuoresta ja Sarkomaasta, mutta toisaalta ovat kuitenkin selvästi edellä nollatason Häkämiestä. No, ehkä Suvi Linden ja Liisa Hyssälä painivat suunnilleen samassa sarjassa.
Nollatason mies on tietysti helposti löydettävissä. Jos tämä häköpönttö olisi älynnyt olla hiljaa koko ministerikauden, hänet olisi vielä voinut rinnastaa Kepun tasapaksuun porukkaan, mutta nyt vertailukohteeksi tulee lähinnä edellisen hallituksen Tanja Karpela.
Kepulaiset ovat nyt myös Jarmo Korhosen ja Juha Korkeaojan toimesta ihmetelleet Häkämiehen käsittämättömiä jorinoita. Kovin kritiikki tulee kuitenkin hallituksen sisältä ministeri Cronbergin suulla. Tämä onkin sitten jo melkoisen paha kohteelleen, kun tiedetään, että Cronberg on siviilivroissaan erikoistunut ulko- ja turvallisuuspoliittisiin asioihin. Kyse ei ole vain mielipide-eroista, Cronberg moittii Häkämiestä täydellisestä tietämättömyydestä, kun tämä sanoo Pohjoismailla olevan yhteisiä puolustuspoliittisia intressejä, kun ne todellisuudessa ovat olleet päinvastoin hyvinkin eriytyneitä. Myös Ruotsissa on kummasteltu Suomen puolustusministerin lausuntoja. Häpeäksi tämä Häkämies Suomelle on juuri sen vuoksi, että hänen sanomisensa leviävät myös muualle. Muualla ei taas ehkä ymmärretä, että tässä on kyse enemmän ministerin kyvyttömyydestä kuin mistään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Aiemmin annoin Häkämiehelle kouluarvosana neljä. Se kuitenkin yliarvioi hänen kykyjään moninkertaisesti, joten asteikkoa on hänen takiaan muutettava nollasta kymmeneen.
Kokoomuksen lähes kympin ministeriksi on melko yllättäenkin noussut Jan Vapaavuori. Hänen yhdyskuntarakennetta koskevat näkemyksensä ovat moderneja eli hän elää tässä ajassa ja visioi tulevaisuutta eikä elä kärrypolkujen ja energiaa tuhlaavien toimintojen aikaa kuten Kepu. Vapaavuori on myös ainoa ministeri, joka on jyrkästi vastustanut kaikenlaisia virkamiestason hajasijoituksia älyttömyyksinä. Vapaavuori ei vastusta mitään markkinataloutta, vaan pyrkii siihen vastuulliseen markkinatalouteen, mistä Katainen on puhunut. Vastuullista markkintaloutta on nimenomaan se, kun vähennetään liikennettä. Sukarin puheet yhden parkin mahdollisuudesta käydä satoja kauppoja läpi, ovat hölynpölyä. Kun ihminen lähtee ostamaan päivän ruoka-annoksesnsa, ei hänellä ole mitään tarvetta käydä samalla kertaa huonekalukaupoissa, vaatekaupoissa, kukkakaupoissa eikä hiihtolenkillä kauppakeskuksen katolla. Tällä tavoin kyllä luodaan ihmisille turhia tarpeita, jotka ovat poissa esim. perheiden yhdessä olemisesta vaikkapa ulkoillen. Kun kysyntä sitten hieman huonompina aikoina hiipuu, tällaiset kaukana kaikesta olevaty kauppakeskukset jäävät tyhjilleen ympäristön rumistukseksi.
Kepun ministereitä voi tietysti verrata näihin kykypuolueen ministereihin. Siinä vertailussa kepulaiset ovat kovin tasapaksuja. He jäävät selvästi jälkeen Kataisesta, Vapaavuoresta ja Sarkomaasta, mutta toisaalta ovat kuitenkin selvästi edellä nollatason Häkämiestä. No, ehkä Suvi Linden ja Liisa Hyssälä painivat suunnilleen samassa sarjassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ole mitään merkitystä. "Populistisia" kannanottoja kyllä piisaa, mutta valitettavasti kääntyvät heitä vastaan. Korhonen on menettänyt jo pelin omiensa ja vieraiden keskuudessa. Nyt hän vittumaisena miehenä yrittää ainoastaan saada muitakin syöksymään samaan suohon kanssaan.
ettei Korhosen ja Korkeaojan puheilla ole paljon merkitystä. Tarja Cronbergin kritiikillä sitä vastoin sitäkin enemmän merkitystä, koska hän syyttää Häkämiestä tietämättömyydestä ja taitamattomuudesta. Cronbergin kritiikille tuo vahvuutta se, että Cronberg on tunnettu ja arvostettu asiantuntija tällaisissä kysymyksissä, missä hän meritoitui jo ennen poliittista uraansa. Cronbergin jyrkkä kritiikki on myös siinä mielessä huomionaarvoinen, että yhden hallituspuolueen puheenjohtaja ja ministerinä samassa hallituksessa kuin kritiikkinsä kohde.
alkaa jo kuuntelemaan, jos hänellä on asiaa aiheeseen liittyen.
Annat Nato-asenteesi vaikuttaa ajattelukykyysi aika pahasti.
Norjalla, Tanskalla, Ruotsilla ja Suomella on paljon yhteisiä intressejä puolustuspolitiikan alueella, ei vähiten meri- ja ilmatilan valvonnassa ja kalustohankinnoissa sekä koulutuksen ja kaluston yhteensovittamisessa.
Kaikki pohjoismaat ovat hyvin usein mukana myös YK:n mandaatilla toteutettavissa humanitaarisissa ja rauhanturvatehtävissä, yhteisen johdon alaisuudessa ja yhteisten toimintatapojen puitteissa.
Yhteistyön tiivistäminen kaikkien yhteiseen nato-jäsenyyteen on siis erittäin suuri kaikkia Pohjoismaita palveleva tavoite.
Vapaavuoresta olemme samaa mieltä. Hän tekee nyt keskustalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja noudattaa hallitusohjelmaa päättäväisemmin kuin kukaan kepulainen estämällä eteläsumalaisten taajamien kauppakuoleman torjumaööa täysin turhan ideaparkin.
Pääkaupunkiseudun espoolaisilla kauppakeskuksilla on jo ongelmia erikoisliiketarjonnan suhteen. Moni perheyrittäjä, jolta kauppakeskus vei toimintamahdollisuudet ja joka uutti pienen erikoisliikkeensä kauppakeskukseen toimii kannattamattomasti, kun suuretkaan asiakasvirrat eivät tuo asiakkaita siksi, että keskusliikkeiden suurmyymälät dumppaavat erikoisliikkeiden valikoimiin kuuluvia tavaroita saadakseen ne ulos kauppakeskuksesta.
Pohjoismailla voisi toki olla paljonkin yhteisiä etuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen. Norjan puolustusvoimien komentaja on ehtinyt asettaa kyseenalaiseksi Natoliiton hyödyllisyyden Norjalle. Islanti on välillä uhannut erota koko natosta. Ruotsissa ei käydä edes minkäänmoista Nato-keskustelua. Tanska näyttäisi olevan Pohjoismaista ainoa, joka pysyy kritiikittä kiinni Natossa.
Pohjoismaiden yhteisen edun kannalta edellä mainittua vastaan näyttäisi paljon toimivammalta mahdollisuudelta sellainen, missä Norja, Tanska ja Islanti eroaisivat Natosta. Tällä tavoin saataisiin Pohjois-Eurooppaan samanmielinen vyöhyke, jolla olisi painoarvoa EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Naton nopean toiminnat joukotkin näyttävät olevan yhtä tyhjän kanssa. Nyt kun niitä todella tarvittaisiin, ei ole edes puhetta joukkojen lähettämisestä. Burmassa on täysi katastrofi päällä, mihin nopean toiminnan joukot voitaisiin lähettää riisumaan maa sen kansalaisia kaltoin kohtelevasta sotilasjuntan vallasta. Nyt ei tällainen hirmuhallinto, jonka toimettomuuden seurauksena tuhansia ihmisiä on kuollut, herätäkään sellaisia intohimoja, joita oli Saddam Husseinia ja Taliban-hallintoa kaadettaessa. Miksiköhän?
Turha kaikenenkään on Natosta nyt erota, kun EU:n puolustus alkaa muotoutua EU:n jäseninä olevien Nato-vltioiden ympärille. Se Niinistön jo 2005 esiin nostana eurooppalaisempi Nato kehittyy kovaa vauhtia.
Norja puhuu, mitä puhuu, koska se ei ole EU:n jäsen. Ruotsissa on taas niin vahva sosialidemokrattien populistinen Nato-peikko nostettu lisäämään puolueen romahtanutta suosiota, ettei Ruotsin "keskustelemattomuuteen kannata viittailla. Hyvä, että keskustelu lähtee avoimmuuteen pyrkivästä Suomesta.
Naton nopean toiminnan joukkojen "hitaus" Burmassa johtuu siitä, että sinne meno vaatisi paitsi YK:n päätöksen myös maan hallituksen luvan, jota ei ole annettu ede neutraaleille avustusjärjestöille.
Natohan ei ole koskaan toiminut missään ilman selvää YK:n valtuutusta niin kuin itsekin tiedät. Vertauksesi talibaneihin ja Saddamiin on taas kerran pelkkää sosialidemokraattista tyhjän jauhantaa.
Tuossa tehtävässä siis mies, joka mieltää oikein tehtävänsä tärkeyden, on perehtynyt puolustuskykyymme ja tuntee sen ja tietää, ettei se vastaa tarpeitamme ja oivaltaa, miten sitä parhaiten voitaisiin parantaa ja vastuuntuntoisena tuo rohkeasti esille näkemyksiä, jotka järkyttävät suomettuneisuuden syvissä poteroissa yhä kyykkiviä.
Puhut toisaalla todistamisen taakan olevan Nato-jäsenyyttä kannattavilla. Todistamisen taakkaa ei voi olla niillä, joita ei mistään rikoksesta syytetä. Taakka olisi niillä, jotka näkemyksillään ja toiminnallaan edistävät rikoksista suurimman mahdollista toteutumista – maansa ja kansansa olemassaolon vaarantamista.
Meillä on vihdoin siis puolustusministeri. Edellinen taisi olla Rudolf Walden 1940-44.
Hyvä, Häkämies! Takaat rohkealla esiintymiselläsi oikean asian puolesta kokoomuksen pysymisen suurimpana puolueena ja sen, että päästessään seuraavaksi johtamaan hallitusta viimeistään silloin pääsemme Naton jäseneksi. Yhä kasvava osa kansastammekin kun viisastuu ja rohkaistuu vastuuntuntoisemmaksi.
Ps.
Sille, joka on jo kauan suositellut minulle Martti Turtolan väitöskirjaan perustuvaa teosta ”Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940” kerron, että nyt minulla se kirja on. Olen vasta silmäillyt sitä, mutta hyvä näkyy olevan ja osoittaa, että Ruotsi tavallaan petti Suomen.
Suuri syyllinen siihen, ettemme sitten toden tullen päässeet puolustusliittoon Ruotsin kanssa oli sosialidemokraattinen pääministeri Per-Albin Hansson. Hänen vuokseen ulkoministeri Richard Sandler joutui eroamaan ja hänen tilalleen tuli ”suomisyöjä” Christian Günther.
Ruotsissa oli pyrkimystä vielä talvisodan alettuakin ruveta auttamaan Suomea niin suuresti, että Neuvostoliitto joutuisi tyytymään sovintorauhaan. Ruotsin puolustusvoimain komentaja kenraali Rappe vaati Ruotsia lähettämään 80 000 – 100 000 täysin varustettua miestä Suomen rintamalle, mutta tähänkin esitykseen Hansson totesi vain, että ”helvetin paskapuhetta”.
Uskon, että Häkämies lukee nyt oikein ajan merkkejä. Nyt on otollinen aika saada agendalle Ruotsissakin tuo hänen mainio esityksensä.
Jos Häkämiehen tavoitteena on todellakin vaikuttaa hallituspolitiikkaan kuten annat ymmärtää ("vastuuntuntoisena tuo esille"), hallituksen pääministerin tulkinta osuu aivan harhaan. Vanhanenhan kuittaa Häkämiehen höpinät vain keskusteluna. Ministeri Cronberg näkee niissä enemmän, koska kiinnittää huomiota Häkämiehen tietämättömyyteen, taitamattomuuteen ja asiavirheisiin.
Lisäksi on eduskunnalle on tulossa puolustuspoliittinen selonteko, mihin nähden Häkämiehen puhetta voidaan pitää joko ennakkotietona (jos se kerran on halltuksen kanta) tai hallituksen politiikkaa kritisoivana mielipiteenä, jolloin Vanhasen olisi syytä tehdä johtopäätöksiä puolustusministerin sopivuudesta tämän hallituksen ministeriksi. Tällaista arviointihan Katainen suoritti Kanervan suhteen ja paljon mitättömämmässä asiassa.
Todistamisen taakka on tosiaan niillä, jotka haluavat johinkin asiaan muutosta. Rikosoikeudessa todistustaakka on aina syyttäjällä ja siviiliasioissa kantajalla, joka haluaa muutosta tai korjausta vallitsevaan tilanteeseen. Tämä lienee kaikille täyspäisille päivänselvää. Vain NL:ssa todistustaakka saatettiin näytösoikeudenkäynneissä kääntää niin, että syytetyn piti todistaa, ettei hän ole syyllistynyt mihinkään rikokseen.
Ruotsissa hallitus on ehtinyt kommentoida asiaa sen verran, ettei Natokeskustelua käydä Ruotsissa eikä tulla nykyisen porvarihallituksen aikana käymään, koska Natoon liittymisen vastustus Ruotsissa on niin mittavaa.
Erinomaista parahin JKK! Asia on taas ajankohtainen kun Ruotsi ja muut Pohjoismaat puuhaavat yhteiseen puolustukseen liittyviä hankkeita. Pitää AINA muistaa, miten viimeksi 1939 kävi. Ruotsi pettää AINA!
Minua jäi viime keväänä hieman ihmetyttämään Sinun avoin kehumisesi Ruotsin harjoittaman ulkopolitiikan suhteen. Kehuskelit melkoisesti Ruotsin ulkopoliittisia taitoja luettuasi tuon eri kirjoittajien artikkeleita sisältäneen kirjan, Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002. Se oli kait Sinulla matkalukemisena jollain ulkomaan reissullasi. Taisin muutamaan kertaan suositella Sinulle hieman toisenlaista näkökulmaa samaan asiaa kun olin juuri lueknut tuon Turtolan väitöskirjan. No vastapainoksi lukaisin tuon Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa -kirjankin, joka oli sekin minulla jo valmiiksi.
Tällaisia suosituksia taisi muutama tullakin:
Kyllä Korhosen pitää jo lopultakin lukea tuo Turtolan väitöskirja!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000031852436#22000000031852436
Pelkästään tämän lukeminen ei taida riittää:
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002
Toimittanut Tapani Suominen
"Kerrataan lyhyesti: Jouduimme talvisotaan, kun emme päässeet pyrkimiimme puolustusliittoihin. Jos vaikka Ruotsin kanssa liittoon olisimme päässeet"
Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Tämä on kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja:
Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Martti Turtola (s. 1947) on valtiotieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori ja Helsingin sekä Turun yliopistojen dosentti. Vuosina 2001 - 2005 hän oli Suomen Viron -instituutin johtaja Tallinnassa ja sitä ennen mm. Helsingin Yliopiston viestintäpäällikkö ja Kouvolan Sanomien päätoimittaja. Hän on kirjoittanut mm. Viron historiaan liittyviä tutkimuksia.
Turtolan kirjallista tuotantoa
Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940: puolustuspoliittinen vaihtoehto.1983. Väitöskirja.
Erik Heinrichs – Mannerheimin ja Paasikiven kenraali. 1988.
Risto Ryti: elämä isänmaan puolesta. 1994.
Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen. Teoksessa Suomi valvonnassa 1944–1947. 1997.
Aksel Fredrik Airo: taipumaton kenraali. 1997.
Heijastuksia: Keski-Uusimaan vuosikymmenet. 2000.
Kyllä täällä kaatuakin voidaan: suomalainen upseerikohtalo 1941. 2001.
Mannerheim-kirja. 2001
Presidentti Konstantin Päts: Viro ja Suomi eri teillä. 2002.
Jääkärikenraali Einar Vihma. Ihantalan taistelun ratkaisija. 2005.
Kauttakulkuliikenne Pohjolassa 1941–44. Teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen. 2005.
Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940. 2008.
Ruotsiin ei taida olla paljon luottamista, ihan kokemusten perusteella:
Taas puuhataan yhteispohjoismaista puolustusta ja suunnitellaan yhteistyön tehostamista sotilaallisesti ja kalustohankintojen suhteen. Miksi ei muisteta kuinka sen entisen yhteistyön kävi vaikkapa Talvisodan aikana? Entäs 1945 yritykset liittoutua Ruotsin suuntaan, tosin kait lähinnä Ahvenanmaan taholla?
Eduskunnan puolustusvaliokunta teki syksyllä 1940 aloitteen solmia puolustus- ja valtioliitto Ruotsin kanssa. Kollontain taholta ilmoitettiin Ruotsille N -liiton kielteinen kanta asiaan ja taisipa Ruotsinkin ehdot olla aika kovat: pääkaupunkina Tukholma ja Ruotsi hoitaa ulkopolitiikan. Itsenäisyys olisi luovutettu noin vain Ruotsille!
Pelkästään tämän yhden kirjan lukeminen ei taida riittää ymmärtääkseen mistä oli kyse Ruotsin ulkopolitiikassa 1809 katastrofin jälkeen:
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen
Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti hunompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja siis Talvisodan Mannerheim-linjan juuri murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13 "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Tämä on siis kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja:
Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä teos liittosuunnitelmista Ruotsin kanssa:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945: Ystävämme Ruotsi -sarja jatkuu:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
Mikä on maanhankintalain 92§ ns. ruotsalaispykälä?
"Hallitus siis hyväksyi Nissisen komitean kannan, ja maatalousministeri Eemil Luukka
esitteli maanhankintalakiesityksen 2.2.1945 eduskunnan lähetekeskustelussa.
Suuren valiokunnan käsittelyssä 12.3.1945 esitettiin muutoksia kielikysymykseen.
Pääministeri Paasikivi puhui pitkään suuren valiokunnan ensimmäisessä istunnossa. Hän korosti, että pienen vähemmistön oikeusasemaa: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielenkiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."
Ruotsalaispykälä muotoutui lopulta suuressa valiokunnassa seuraavanlaiseksi: "Siirtoväen
sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai
ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194504
8.4. Ruotsalaiset ja SKDL suunnittelevat yhteistoimintaa.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194509
13.9. Ahvenanmaalla puuhataan jälleen liittymistä Ruotsiin. Maakuntapäivät pyrkivät yhteyteen YK:n kanssa. Ruotsi torjuu hankkeen. Suomen hallitus ei käsittele asiaa.
28.9. Ahvenanmaa vaatii täydellistä taloudellista itsehallintoa.
29.9. Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole aloiteoikeutta asioissa, joista se on tehnyt esityksiä Suomen hallitukselle.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194510
16.10. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntöön muutoksia maakunnan väestön turvallisuuden tehostamiseksi.
Onkohan tämä vanhan kertausta? Ruotsilla lienee taas ketunhäntä kainalossa... Mitä teemme tuollaisella yhteistyökumppanilla johpon ei ole luottaminen hitustakaan. Ei ihme että Talvisotaa sanottiin jopa Erkon sodaksi ja siksi se Mannergeim antoi sille ohjeen mennä pellolle ja ampua kuula kalloonsa kun Talvisota syttyi. Erkko uskoi ruotsalaisten huijaukseen eli heidän lupailemaan sotilaalliseen auttamiseen sodan syttyessä. Olihan noita suunnitelmia hierottu liki 20 vuotta.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
26.5.2008 11:17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
- Voimavarojen käytön tehostamiseen ja sotilaallisen kyvyn vahvistamiseen on monia mahdollisuuksia. Ne koskevat yhteistyötä sotilaskoulutuksessa, harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Yhteistyö antaa paremmat toimintamahdollisuudet niin lähialueilla kuin kansainvälisestikin, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jyri Häkämies (kok.) ja Sten Tolgfors kirjoittavat maanantain Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.
Ministerit toteavat, että tämä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä on koventanut ulkopoliittista kielenkäyttöään.
Uusiin haasteisiin ministerit lukevat Itämeren kasvavan liikenteen. Itämeren kautta viedään merkittävä osa Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Venäjä rakentaa koko ajan lisää satamakapasiteettia Itämeren rannikolle.
STT
Oliko se ERKON SOTA?
Valtioneuvos Paasikivi nimitti talvisotaa silloisen ulkoministerin Eljas Erkon sodaksi. Paasikiven antama nimitys sisältää sen, että sota olisi voitu välttää suostumalla NL:n esittämiin rajansiirtoihin.
http://personal.inet.fi/yhdistys/vantaark/aiheet/Erkon sota.htm
Lue koko pitkä artikkeli...
Erkko erosi/erotettiin Talvisodan sytyttyä! Hän oli ulkoministerinä 12.12.1938–1.12.1939.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoasiainministeri
Tilalle tuli Tanner 1.12.1939–27.3.1940.
Onkohan tämä vanhan kertausta? Ruotsilla lienee taas ketunhäntä kainalossa... Mitä teemme tuollaisella yhteistyökumppanilla johon ei ole luottaminen hitustakaan. Ei ihme että Talvisotaa sanottiin jopa Erkon sodaksi ja siksi se Mannerheim antoi sille ohjeen mennä pellolle ja ampua kuula kalloonsa kun Talvisota syttyi. Erkko uskoi ruotsalaisten huijaukseen eli heidän lupailemaan sotilaalliseen auttamiseen sodan syttyessä. Olihan noita suunnitelmia hierottu liki 20 vuotta.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
26.5.2008 11:17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
- Voimavarojen käytön tehostamiseen ja sotilaallisen kyvyn vahvistamiseen on monia mahdollisuuksia. Ne koskevat yhteistyötä sotilaskoulutuksessa, harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Yhteistyö antaa paremmat toimintamahdollisuudet niin lähialueilla kuin kansainvälisestikin, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jyri Häkämies (kok.) ja Sten Tolgfors kirjoittavat maanantain Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.
Ministerit toteavat, että tämä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä on koventanut ulkopoliittista kielenkäyttöään.
Uusiin haasteisiin ministerit lukevat Itämeren kasvavan liikenteen. Itämeren kautta viedään merkittävä osa Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Venäjä rakentaa koko ajan lisää satamakapasiteettia Itämeren rannikolle.
STT
ilosta vailla yhtäkään järjellistä perustetta!
Sama pätee myös kaikkeen muuhunkin länsimaiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen!
olemme eri mieltä ja meillä on onneksi siihen oikeus.
Eläköön sosialismi!
Toveri Mielipidepankki kuvailee häpeällisen hallituksemme ministereitä aivan oikein. Riistokapitalistien ja ökyisäntien koalitio on huonoin mahdollinen hallituspohja.
Häkämies on pahimmanlaatuinen natottaja. Me vallankumouksen uljaat soturit emme halua samaan sotilasliittoon pääpahiksen eli USA:n kanssa. Neuvostoliiton kanssa olisimme mielellämme liittoutuneet, mutta kepulaiset ja kokoomuslaiset onnistuivat estämään sen. Surullista kyllä Neuvostoliittoa ei enää ole. Nyt Venäjä on tuomittu köyhyyteen ja riistoon, kun markkinavoimat riehuvat siellä.
Vapaavuori kokoomuslaisuudestaan huolimatta on huomannut jotain oleellista. Kaikkien ihmisten on muutettava asumaan pääkaupunkiseudulle. Kaikki maatilat on lopetettava ja isännät uudelleenkoulutettava uudelleenkoulutuskeskuksissa. Vastahakoisille järjestetään ensin Michael Jacksonin kasvot, mutta halvemmalla tekniikalla, ja vielä vastahakoisemmille "maasta olet sinä tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman" -käsittely.
Suomalaisista tulee yhtä onnellisia kuin toverimme Pohjois-Koreassa, kun kaikki saavat asua toistensa läheisyydessä samanlaisissa asunnoissa ja samanlaista teollisesti tuotettua ruokaa syöden. Ah, mikä autuus! Toveri Mielipidepankki, unelmamme on vertaansa vailla oleva palvelus kaikille suomalaisille!
Hurmaantuneina unelmiemme tuomasta onnesta laulamme Internationaalen kolmeen kertaan: Työn orjat..... Työn orjat... Työn orjat....!!!
Politiikka vaatii johtajuutta, itsenäistä ajattelua ja selkeiden kantojen esittämistä äänestäjille. Häkämies kykenee tähän, samoin Vapaavuori. Heidän sanomansa on selkeä ja ymmärrettävä. Niin oli aikanaan Lipposenkin vaikka sanomaa ei aina yhtä selkeästi esitetty
Galluppeja myötäilevän ja irtopisteitä kalastavan poliittisen kannanoton surkeutta edustaa taasen nykyisen SDP:n tyyli, jossa halutaan keskustella vain siitä, mistä ei ainakaan päätetä. Kuten että ainakaan tällä ja ensi vaalikaudella ei päätetä Natojäsenyydestä.
Kyllähän kaikkien suurten puolueiden johtajat ymmärtävät Nato-jäsenyyden kuuluvan Suomen luonnolliseen ja järkevään tulevaisuuteen. Vain Kokoomuksessa se sanotaan ääneen.
Kokoomuksessa on myös ymmärretty kaupungistumisen ja tiiviin kaupunkirakenteen merkitys yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Vaikkakin sen kannajia löytyy eniten Espoon hajanaisilta omakotialueilta. Kepun perinteinen hajasijoittaminen ja hiipuvien alueiden saattohoito veronmaksajien kustannuksella ei ole järkevää, kuten ei demarien suosima kaupunkikehityksen sääntely "sosiaalisin" perustein. Järkevällä ohjauksella markkinavetoisestikin saadaan kohtuuhintaista aikaan, demarimallin mukainen ylenmääräinen kontrolli on johtanut niukuuteen ja nostanut kaikki asumiskulut, niin vuokrat kuin omistusasuntojen hinnat, pilviin