Olen täällä seurannut keskustelua pettämisestä. Olen lukenut Hannun ja Veeran aloittamaa keskustelua.
Minä olen pettäjän vaimo. Ihmettelen, ettei kukaan ole kokenut pettämistä samalla tavalla kuin minä. Nimittäin olen kiitollinen miehelleni, että hän on pettänyt minua!
Mieheni pettäminen on kasvattanut minut aikuiseksi. Typerästä, sinisilmäisestä pikkuvaimosta, olen kasvanut upeaksi naiseksi, jolla on jalat maassa ja hyvä oma toimeentulo.
Ymmärrän elämää ja osaan elää sitä itse.
En tuomitse helposti toisia, enkä itseäni.
Mieheni pettäminen herätti minut ruususen unesta.
Aloin opiskelemaan, hankin kunnon ammatin. Hankin omia ystäviä ja herättelin eloon avioliiton alkuvaiheessa unohtuneita ystävyyssuhteita.
Aloin harrastamaan kaikkea mukavaa, opin elämään omaakin elämää.
Että jotain hyvääkin voi pettämisestä seurata...
Eikä kukaan muu ole kokenut sitä positiivisena??
IHMETTELEN
31
1909
Vastaukset
- Nalle
Minulla on vähän saman tapainen kokemus kuin sinulla. Paitsi että se pettäjä olin minä, siis aviomies.
Minulla oli vuosikausien suhde työkaveriini, kunnes hän yllättäen sen lopetti vuosi sitten.
Jossakin vaiheessa vaimoni arvasi että minulla on toinen. Muutos hänessä oli valtava. On kuin hänelle olisi auennut uusi elämä. Hän alkoi hoitaa itseään, laihtuikin 20 kg, kuntoili, meikkasi. Hankki siivoojankin kotiimme!
On kuin hän olisi uudesti syntynyt.
Olen ihmetellyt näitä katkeransävyisiä kirjoituksia pettämisen kauhuista. Näin minulle kävi. - Lubin
Minulla on avioliiton ulkopuolella nainen. Nämä moralistit ihmettelevät miksi ja noituvat minut alimpaan...
Syy on tämä: Kun menin naimisiin, vaimoni lopetti olemasta mukava. Hänestä tuli nalkuttava akka. Hän lopetti olemasta kaunis. Hän ei huolehtinut ulkonäöstään, vaan lihoi pari-komekymmentä kiloa. Teki ruokaa ja söi suoraan kattilasta. Hän synnytti lapsia, joita ei oltu suunniteltu.
Se siitä. Monenlaista elämää ja avioliittoa on.- Caleb
Tässä asia joka on minua askarruttanut! Laitoinkin parisuhteisiin asiasta keskustelun eli "miten puolison lihominen vaikuttaa seksiin".
En kyllä ihan kokonaan laittaisi lapsiasiaa vaimon syyksi, mutta tuo puolison muuttuminen avioliiton alkutaipaleelta vuosien varrella on varmasti iso syy ongelmiin. - Liisa myös
Caleb kirjoitti:
Tässä asia joka on minua askarruttanut! Laitoinkin parisuhteisiin asiasta keskustelun eli "miten puolison lihominen vaikuttaa seksiin".
En kyllä ihan kokonaan laittaisi lapsiasiaa vaimon syyksi, mutta tuo puolison muuttuminen avioliiton alkutaipaleelta vuosien varrella on varmasti iso syy ongelmiin.Laitatko linkin tänne,kiitos!
- Hyvähän sun
Hyvähän sun on hehkutella omassa paisteessas!Entäs ne naiset jotka eivät voi esim.lasten takia mennä hankkiman hyvää uutta ammattia.On tilanne sellainen että lapset on hoidettava itse.Hoitopaikkaan tai hoitajaan ei ole varaa.Vaimolla ei ole niin paljon koulutusta että saisi hyvän paikan.Mies tienaa just niin paljon ettei mitään avustusta mistään saa.Ystävyyssuhteet voi jättää laskuista.Niillä on omat huolet.Sinä kehut hyvällä toimeentulollasi.No,minua ei ole petetty ja jos petettäisiin,en olisi kovin mustis,edes näinkään.Nauti sinä kun voit.Kaipa saat lohtua tuosta.Onko suhteet miehesi kanssa muuten kunnossa?Seksi pelaa?3 lapsen kotiäiti,joka ei voi lähteä edes opiskelemaan,kun ei edes ehtisi.
- Liisa
Minulla on neljä lasta. Tällä hetkellä he ovat 14, 12, 11 ja 9. Ei lapset opiskelua estä. Päivähoitolaki takaa hoitopaikan yli 3-vuotiaille. Oma äitini ja siskoni auttoivat minua, mieheni auttoi kaikista seikkailuistaan huolimatta. Lapset ovat myös hänen - puoliksi.
Mitä lihomiseen tulee, se on kyllä jokaisen oma syy. Mitä turhaa syö joka murheeseen, mieluummin voi lähteä vaikka lenkille, lapsetkin nauttivat siitä.
On ihan turha valittaa, jokainen on oman onnensa seppä.
Liisa - Liisa myös
Liisa kirjoitti:
Minulla on neljä lasta. Tällä hetkellä he ovat 14, 12, 11 ja 9. Ei lapset opiskelua estä. Päivähoitolaki takaa hoitopaikan yli 3-vuotiaille. Oma äitini ja siskoni auttoivat minua, mieheni auttoi kaikista seikkailuistaan huolimatta. Lapset ovat myös hänen - puoliksi.
Mitä lihomiseen tulee, se on kyllä jokaisen oma syy. Mitä turhaa syö joka murheeseen, mieluummin voi lähteä vaikka lenkille, lapsetkin nauttivat siitä.
On ihan turha valittaa, jokainen on oman onnensa seppä.
LiisaHarvoin olen lukenut mitään noin negatiivista naisen kirjoittamana, joten et ole nainen tai sitten et ole äiti!!
Tai sitten kirjoituksesi oli pelkkä ärsyynnytys!
Sinulle pettäminen on tullut hyvänä ajankohtana. Lapsesi ovat olleet jo niin isoja, että olet voinut lenkkeillä ja jaksanut hoitaa itseäsi.
Erinomaisen itsetunnon tunnut omaavan jo entuudestaan, jos ihmettelet lohduttautumista syömisellä.
Lastehoitosi on ollut hyvällä mallillansa, mikäpä siinä on opiskella, kun sukulaiset ovat apuna...kaikilla ei ole!!
Tuskin olet koskaan surullinen ollutkaan.
Liisa myös
- Rauli
Kun mä menin naimisiin 8 vuotta sitten. Olin sporttinen ja hyväkuntoinen mies. Sitten alkoi kotileikit. Syntyi lapsi ja vaimo alkoi elää lapselle. En mä jaksanut urheilla enää. Joiskentelin itselleni olutmahan ja tukkakin lähti. Vaimon mielestä olin karsee näky, vaikka oli luvannu rakastaa mua vastamäetki.
Se otti ja lähti. Ei se kestäny mun kaljamahaa.
Olis kai pitäny olla toisenlaine, pitää huolta ittestää.- kokemusta on
Kuten huomaatte, syytä on niin sysissä kuin sepissäkin. Jokainen tarina on omansa, jokaisella on omat syynsä ja jokainen tekee omat ratkaisunsa. Ja tietysti kantaa vastuunsa niistä. Kenenkään ei kuitenkaan pidä alistua hyväksi käytettäväksi. Oma itsetunto on saatava kuntoon, että jaksaa elää omaa elämäänsä.
En haluaisi olla mikään moralisti, mutta mitähän lapset ajattelevat vanhemmistaan, joilla on avioliiton ulkopuolisia suhteita? Millaisen mallin he saavat omaan parisuhteeseensa? Voiko kunnioittaa ja rakastaa puolisoaan, jota pettää ja/tai joka pettää? Parasta lapsille on kuitenkin elää perheessä, jossa vanhemmat kunnioittavat ja rakastavat toisiaan ja jossa parisuhde toimii.
Toteutuuko tässäkin asiassa vanha sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Mutta kaikesta huolimatta: Elä ja anna elää! - Pekka
kokemusta on kirjoitti:
Kuten huomaatte, syytä on niin sysissä kuin sepissäkin. Jokainen tarina on omansa, jokaisella on omat syynsä ja jokainen tekee omat ratkaisunsa. Ja tietysti kantaa vastuunsa niistä. Kenenkään ei kuitenkaan pidä alistua hyväksi käytettäväksi. Oma itsetunto on saatava kuntoon, että jaksaa elää omaa elämäänsä.
En haluaisi olla mikään moralisti, mutta mitähän lapset ajattelevat vanhemmistaan, joilla on avioliiton ulkopuolisia suhteita? Millaisen mallin he saavat omaan parisuhteeseensa? Voiko kunnioittaa ja rakastaa puolisoaan, jota pettää ja/tai joka pettää? Parasta lapsille on kuitenkin elää perheessä, jossa vanhemmat kunnioittavat ja rakastavat toisiaan ja jossa parisuhde toimii.
Toteutuuko tässäkin asiassa vanha sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Mutta kaikesta huolimatta: Elä ja anna elää!Pettämisestä täällä on nyt jauhettu koko kesä.
Se on vaan minun mielestäni niin, että jos sisimmässään ei ole onnellinen, niin on vaikea sitä onnea jakaa toisillekaan. Rakkaudesta saa voimaa. Jos se rakkaus tulee avioliiton ulkopuolelta, niin se tulee. Kai jokainen haluaisi elää auvoisessa suhteessa elämänsä loppuun asti papin aamenen jälkeen, mutta harvoin niin käy. - Raulille
Rauli parka!Ei vaimo tuosta syystä olisi saanut lähteä.Olen ollut 13v naimisissa ja meillä on lapsi.Mies lihoi yli 20kg lapsen tulon myötä.Itse lihoin myös ja laihduin vähitellen pois liiat kilot.Miehelleni ne jäivät.En minä ole kertaakaan patistanut laihtumaan.Hän urheilee ihan kohtuullisesti,mutta tykkää hyvästä ruuasta ja minä tykkään laittaa kaikkea mahdollista.Hän on hyvä isä,mutta ei enää niin innokas aviomies.Ei se haittaa mitään.Yhdessä olo ja arjen huolten jakaminen on tärkeintä.Vaimo,joka ei ruusutarhaa edes odottanutkaan
- toinen Liisa
Miten voi olla kiitollinen miehensä pettämisestä, sittenkään, vaikka on saanut sen seurauksena itseään niskasta kiinni ja opiskeltua ammatin. Ehkä sinun kohdallasi piti käydä näin.
Pettäminen on aina pahin loukkaus aviopuolisoa kohtaan.
Minun tunteeni kuoli miestäni kohtaan totaalisesti, kun mies petti. En voinut enää kunnioittaa häntä. En nähnyt asiassa mitään positiivista. Minulle uskollisuus oli niin tärkeä juttu.
Tietysti voit sen ajatella niin, että kaikkea hyvää ei voi saada..- Siru
Mua loukkaisi pahasti, jos mun mieheni harrastaisi yhden illan syrjähyppyjä vain naidakseen.
Jos mun mieheni rakastuisi avioliiton ulkopuolella, soisin hänelle sen onnen.
Rakkaudella ja naiskentelemisella on SUURI ero.
Pitää olla kauhean huono itsetunto, jos on niin riippuvainen miehestään/vaimostaan, että ei annan elämän kulkea latuaan, että roikkuu kynsin hampain toisessa ihmisessä hokien: ET PETÄ MUA!
Se vasta kamalaa on.
Olen sun kanssa vähän samoilla linjoilla tämän keskustelun avaaja. Jokaisen pitäisi jossakin elämän vaiheessa kasvaa aikuiseksi. Jos se herätys tulee vaikka puolison pettämisen kautta, niin onpa jotakin hyvää siinäkin.
- Esko
Mä luulen, että pettäminen on ensin shokki. Niin se oli minullekin. Mutta nyt vuosia myöhemmin olen huomannut, että se on ollut hyväksi minulle.
Miehinen egoni kärsi kauhean kolahduksen. Samalla se sai kuitenkin katsomaan peiliin. Katsomaan, millainen mies oikein olen. Ja se mitä näin, ei ollut kovinkaan miellyttävää. Tarkoitan vaan, että syy pettämiseen voi olla itsessäkin, ei aina siinä toisessa.
Ymmärrän ihan hyvin myös heitä, jotka etsivät rakkauden avioliiton ulkopuolelta. Rakkaus kun on sydämen asia. Ei sitä pidättele kultaiset kahleet nimettömässä. - Anu
Jos mä en olisi rakastunut avioliittoni ulkopuolella, en olisi koskaan saanut tietää mitä rakkaus on.
- ANU
Minä en ole kirjoittanut edellistä missä nikkinä on anu.
- Maritta
..psykologi, psykiatri, terapeutti tai tavallinen ihminen ole keksinyt sitä tosiasiaa, että ihmissuhteet elävät aikansa, niinkuin kaikki muukin. Ihmiset kyllästyvät toisiinsa, rakkaus kuolee eri syistä. Kun niin käy, on turha roikkua toisessa kiinni kynsin hampain. Rakkautta on myös se, että päästää toisen menemään, jos siltä tuntuu. Turha pohtia päivänselviä syitä. Tietynlaisen rakkauden loppuminen ihmissuhteesta laittaa etsimään uutta ihmistä. Mitä siinä on selittelemistä?
Jos tilanne on se, että lasten tai omaisuuden takia täytyy ajatella järjellä ja pitää pysyä naimisissa, niin antaa olla uusi rakkaus avioliiton ulkopuolella.
Minunkin miehelläni on uusi nainen jossakin,
vaistoan sen, mutta en tippaakaan välitä.
Miksi haluaisin pitää mieheni itselläni, jos en enää rakasta häntä, jos esim. seksi ja läheisyys ei kiinnosta pätkääkään.
kolme yhteistä poikaa kuitenkin estävät eron.
En halua heille rikkinäistä kotia. Olen täysin tyytyväinen näin.- veera
Anteeksi, mutta ihan oikeasti en ymmärrä sinua. Teet tuolla itsestäsi marttyyrin.
Miksi elät itse ilman toisen ihmisen rakkautta ja uhraat itsesi lasten vuoksi? Tietenkin asia on sitten toinen, jos sinullakin on avioliiton ulkopuolinen suhde, silloinhan et välitä vaikka miehesikin pettäisi sinua. Mielestäni kotisi on jo henkisesti rikkinäinen.
Nämä olivat ajatuksia jotka kirjoituksesi herätti. - Veeralle
veera kirjoitti:
Anteeksi, mutta ihan oikeasti en ymmärrä sinua. Teet tuolla itsestäsi marttyyrin.
Miksi elät itse ilman toisen ihmisen rakkautta ja uhraat itsesi lasten vuoksi? Tietenkin asia on sitten toinen, jos sinullakin on avioliiton ulkopuolinen suhde, silloinhan et välitä vaikka miehesikin pettäisi sinua. Mielestäni kotisi on jo henkisesti rikkinäinen.
Nämä olivat ajatuksia jotka kirjoituksesi herätti.En minä tosiaankaan "uhraa" itseäni. Meillä ei ole enää rakkaussuhdetta mieheni kanssa.Silti kotimme on ihan tasapainoinen. Ei ole viina tms. ongelmia, on työtä ja rahatkin riittää.Eikä minulla ole ketään toista. Mieheni asuu samassa talossa, hän kuuluu perheeseen siinä missä me kaikki muutkin.
Sinä varmaan elät tuoretta ihanaa suhdetta, jossa säännöt on sovittu. Noin minäkin kirjoittaisin, jos olisin ollut avioliitossa vasta muutaman vuoden. Tarkoitan tällä vain sitä, että elämä muuttuu. Se ei pysy ennallaan. Eikä ne muutokset ol välttämättä huonoja. - Molla
veera kirjoitti:
Anteeksi, mutta ihan oikeasti en ymmärrä sinua. Teet tuolla itsestäsi marttyyrin.
Miksi elät itse ilman toisen ihmisen rakkautta ja uhraat itsesi lasten vuoksi? Tietenkin asia on sitten toinen, jos sinullakin on avioliiton ulkopuolinen suhde, silloinhan et välitä vaikka miehesikin pettäisi sinua. Mielestäni kotisi on jo henkisesti rikkinäinen.
Nämä olivat ajatuksia jotka kirjoituksesi herätti.Veera. Ei sellainen satujen ja iskelmien ikuinen rakkaus useinkaan ole todellisuutta. Se on rakastuneiden idealismia.
Jokainen terve suhde muuttuu. Jos suhde pysyy samana, jotain on pielessä. Rakkauskin voi muuttua ystävyydeksi ja keskinäiseksi kunnioitukseksi, jolloin esim. puolisot hyväksyvät toisillensa myös muita suhteita.
rakkaus ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu jokaisessa suhteessa. Monilla se rakkaus myös kokonaan hiipuu pois.
Myös ihmiset muuttuvat. Jo pelkkä vanheneminen muuttaa ihmistä - ainakin pitäisi muuttaa.
Ihminen ei ole staattinen, vaan dynaaminen ja muuttuva.
Ne asiat, mitkä olivat tärkeitä suhteen alussa, eivät jossakin vaiheessa suhdetta enää olekaan tärkeitä.
Kun ihmiset muuttuvat, kuten jokaisen tuleekin muttua, myös suhde muuttuu. - veera
Veeralle kirjoitti:
En minä tosiaankaan "uhraa" itseäni. Meillä ei ole enää rakkaussuhdetta mieheni kanssa.Silti kotimme on ihan tasapainoinen. Ei ole viina tms. ongelmia, on työtä ja rahatkin riittää.Eikä minulla ole ketään toista. Mieheni asuu samassa talossa, hän kuuluu perheeseen siinä missä me kaikki muutkin.
Sinä varmaan elät tuoretta ihanaa suhdetta, jossa säännöt on sovittu. Noin minäkin kirjoittaisin, jos olisin ollut avioliitossa vasta muutaman vuoden. Tarkoitan tällä vain sitä, että elämä muuttuu. Se ei pysy ennallaan. Eikä ne muutokset ol välttämättä huonoja.Elät siis elämääsi ilman aikuista rakkaussuhdetta ja sanot olevasi onnellinen kun miehesi asuu kanssasi ja pettää sinua, vaikea uskoa sinua???
Olen elänyt ex-avioliitossa 20 vuotta ja tiedän mitä rakkaus on parisuhteessa. Tässä liitossa oli säännöt uskollisuudesta ja se piti molempien osalta loppuun asti. Ex-avioliittoni päättyi rakkauden hiipumiseen. Ihminen todellakin muuttuu, minä muutuin väkivallan myötä sekä rakkauden puutteeseen, mutta se ei tarkoittanut, että olisin silti lähtenyt silloista miestäni pettämään tai että hän pettäisi minua.
Nykyisen avomieheni kanssa meillä on todellakin säännöt ja yksi niistä on uskollisuus. - Camus
veera kirjoitti:
Elät siis elämääsi ilman aikuista rakkaussuhdetta ja sanot olevasi onnellinen kun miehesi asuu kanssasi ja pettää sinua, vaikea uskoa sinua???
Olen elänyt ex-avioliitossa 20 vuotta ja tiedän mitä rakkaus on parisuhteessa. Tässä liitossa oli säännöt uskollisuudesta ja se piti molempien osalta loppuun asti. Ex-avioliittoni päättyi rakkauden hiipumiseen. Ihminen todellakin muuttuu, minä muutuin väkivallan myötä sekä rakkauden puutteeseen, mutta se ei tarkoittanut, että olisin silti lähtenyt silloista miestäni pettämään tai että hän pettäisi minua.
Nykyisen avomieheni kanssa meillä on todellakin säännöt ja yksi niistä on uskollisuus.Semmoset elämänkokemukset sinulla.
Toisilla toisenlaiset.
Sinulla on omanlaisesi onnellisuus,
toisilla toisenlaiset.
Ei se haittaa, jos et usko muita.
Miksi et usko toisenlaisiin -kuin omasi- elämänkokemuksiin? - veera
Camus kirjoitti:
Semmoset elämänkokemukset sinulla.
Toisilla toisenlaiset.
Sinulla on omanlaisesi onnellisuus,
toisilla toisenlaiset.
Ei se haittaa, jos et usko muita.
Miksi et usko toisenlaisiin -kuin omasi- elämänkokemuksiin?Aika uskomatonta se vaan on, että jos joku pystyy elämään onnellisena sellaisen elämänkumppanin kanssa joka häntä pettää.
Toki tiedän omasta lähipiiristänikin samanlaisen tapauksen, mutta tämä petetty puoliso ei ole onnellinen vaikka sitkeästi sitä meille välillä yrittääkin todistaa. Valitettavasti se näkyy parhaiten lasten kohtelussa.
Nämä ovat niitä erilaisia elämänkokemuksia ja oma elämäni on taas aivan toisenlainen, mutta eikö keskustelun tarkoitus olekin herättää mielipiteitä, eihän tätäkään keskustelua muuten käytäisi? - Liisa myös
Molla kirjoitti:
Veera. Ei sellainen satujen ja iskelmien ikuinen rakkaus useinkaan ole todellisuutta. Se on rakastuneiden idealismia.
Jokainen terve suhde muuttuu. Jos suhde pysyy samana, jotain on pielessä. Rakkauskin voi muuttua ystävyydeksi ja keskinäiseksi kunnioitukseksi, jolloin esim. puolisot hyväksyvät toisillensa myös muita suhteita.
rakkaus ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu jokaisessa suhteessa. Monilla se rakkaus myös kokonaan hiipuu pois.
Myös ihmiset muuttuvat. Jo pelkkä vanheneminen muuttaa ihmistä - ainakin pitäisi muuttaa.
Ihminen ei ole staattinen, vaan dynaaminen ja muuttuva.
Ne asiat, mitkä olivat tärkeitä suhteen alussa, eivät jossakin vaiheessa suhdetta enää olekaan tärkeitä.
Kun ihmiset muuttuvat, kuten jokaisen tuleekin muttua, myös suhde muuttuu.Käsittämätön väite,että hyväksymällä uskottomuuden,
kunnioittaisin puolisoani!
Vaikka takana olisi neljännesvuosisadan liitto mäkineen,
puolison jatkuvan pettämisen hyväksyminen on outoa.
Miksi olla yhdessä ja antaa esim lapsille malli vääränlaisesta parisuhteesta? On asioita,jotka muuttavat tämän yhtälön.
Puolison sairaus esimerkiksi. Seksuaalinen haluttomuus on myös sitä!!
Taidan olla kovin vanhanaikainen nelikymppinen.
Liisa myös - Molla
Liisa myös kirjoitti:
Käsittämätön väite,että hyväksymällä uskottomuuden,
kunnioittaisin puolisoani!
Vaikka takana olisi neljännesvuosisadan liitto mäkineen,
puolison jatkuvan pettämisen hyväksyminen on outoa.
Miksi olla yhdessä ja antaa esim lapsille malli vääränlaisesta parisuhteesta? On asioita,jotka muuttavat tämän yhtälön.
Puolison sairaus esimerkiksi. Seksuaalinen haluttomuus on myös sitä!!
Taidan olla kovin vanhanaikainen nelikymppinen.
Liisa myösMinäpä en tuollaista sinulle olekaan väittänyt.
Kukahan sellaista on sinulle väittänyt?
On niin paljon syitä, kuin on pariskuntiakin, siihen, että toinen rakastuu johonkin muuhun. Ja miksi ei erota: siihen on niin paljon syitä. Ja miksi erotaan: siihenkin on niin paljon syitä.
Ei meidän elämämme käy yksiin, eikä ole olemassa yleispätevää ohjesääntöä, jota noudattamalla kaikki osapuolet olisivat onnellisia - tai edes sinnepäin.
Ihmiset muuttuvat. Rakkauskin muuttuu.
Ainakin kaikkien ihmisten tulisi muuttua iän myötä. Ja rakkaudenkin tulisi muuttua kasvun myötä. -Toislla se muutos johtaa eroon, toisilla johonkin muuhun.
- Samaa toivoen
On ihan olematonta rakentaa elämäänsä toisen varaan.
Eihän hän siinä välttämättä aina oo.
Ihan turha itkee, jos petettynä valittaa elämältä pohjan romahtavan sen takia.
Väärälle pohjalle elämä rakennettu, väittäisin.
Sä oot oppinut sen , mikä oli tarkoitus oppia pettämisestä.
Hatun nosto sulle- Paavo
Kyllä naisten, niinkuin meidän miestenkin, pitää rakentaa oma elämänsä ihan itse. Omasta itsestä on vaan kylmästi rakennettava vahva ja toimeentuleva yksilö. Varmasti parisuhdekin onnistuu paremmin kahden tasa-arvoisen ihmisen välillä. Inhoan syvästi ihmisiä, jotka ruikuttavat ja pelkäävät puolisonsa pettävän. Jos toinen osapuoli pettää jostakin syystä, niin hän pettää. Ei se ruikutuksella parane, pahenee vaan. Miuluummin minä katselen vierelläni naista, jolla on työ ja koulutus, hyvä itsetunto ja joka on erillinen yksilö. Säilyy siinä mielenkiinto miehelläkin paremmin, kuin silloin, jos vaimo (tai yhtä hyvin mies) on säälittävä, mustasukkainen takertuja.
- Liisa myös
Paavo kirjoitti:
Kyllä naisten, niinkuin meidän miestenkin, pitää rakentaa oma elämänsä ihan itse. Omasta itsestä on vaan kylmästi rakennettava vahva ja toimeentuleva yksilö. Varmasti parisuhdekin onnistuu paremmin kahden tasa-arvoisen ihmisen välillä. Inhoan syvästi ihmisiä, jotka ruikuttavat ja pelkäävät puolisonsa pettävän. Jos toinen osapuoli pettää jostakin syystä, niin hän pettää. Ei se ruikutuksella parane, pahenee vaan. Miuluummin minä katselen vierelläni naista, jolla on työ ja koulutus, hyvä itsetunto ja joka on erillinen yksilö. Säilyy siinä mielenkiinto miehelläkin paremmin, kuin silloin, jos vaimo (tai yhtä hyvin mies) on säälittävä, mustasukkainen takertuja.
"joka on erillinen yksilö"
Sanomasi voisi muokata malliin "jolla on erillinen yksiö"
Sehän on mielikuvasi unelmavaimo!!
Luonne ratkaisee. Kaikista ei tule vahvoja selviytyjiä koskaan. Kaikilla ei ole plakkarissa aloittajan itsetuntoa. Roolimallit ovat myös selkäytimessä; kotoa opittuja. Niitä on vaikea vauhdissa enää muuttaa.
Harva mies kestää naisen muuttumisen/itsensä löytämisen, kuvioon astuu melko nopeasti mustasukkaisuus. Koomista, eikö totta!
Miksi nykyään niin monet liitot päättyvät (mies pettää) lasten ollessa alle kouluikäisiä?
Paavon ajatusten mukaan syynä olisi kouluttamaton, kotona lapsiaan hoitava nainen, jolla ei ole jaksamista yksin hoita arjen lisäksi vielä itseäänkin -ollakseen kiinnostava.
Liisa myös - ...
Paavo kirjoitti:
Kyllä naisten, niinkuin meidän miestenkin, pitää rakentaa oma elämänsä ihan itse. Omasta itsestä on vaan kylmästi rakennettava vahva ja toimeentuleva yksilö. Varmasti parisuhdekin onnistuu paremmin kahden tasa-arvoisen ihmisen välillä. Inhoan syvästi ihmisiä, jotka ruikuttavat ja pelkäävät puolisonsa pettävän. Jos toinen osapuoli pettää jostakin syystä, niin hän pettää. Ei se ruikutuksella parane, pahenee vaan. Miuluummin minä katselen vierelläni naista, jolla on työ ja koulutus, hyvä itsetunto ja joka on erillinen yksilö. Säilyy siinä mielenkiinto miehelläkin paremmin, kuin silloin, jos vaimo (tai yhtä hyvin mies) on säälittävä, mustasukkainen takertuja.
...
- Liisa myös
Väärin perustein lähdetään yhteiselämää suunnittelemaan ja kokoamaan, jos lähtökohtana on ajatus kaiken loppumisesta!
Parisuhde perustuu mielestäni jatkumoon, nimenomaan toisen ihmisen kunnioittamiseen ja hyväksymiseen. Uskollisuus on hyvin suuri osa kunnioittamista.
Vaikutat siltä,kuin olisit saanut siipeesi oikein kunnolla,sorry!
Nostan hattua ketjun aloittajalle silloin, kun hän on kokonaan parantunut pettämisestä!! - Noora
Liisa myös kirjoitti:
Väärin perustein lähdetään yhteiselämää suunnittelemaan ja kokoamaan, jos lähtökohtana on ajatus kaiken loppumisesta!
Parisuhde perustuu mielestäni jatkumoon, nimenomaan toisen ihmisen kunnioittamiseen ja hyväksymiseen. Uskollisuus on hyvin suuri osa kunnioittamista.
Vaikutat siltä,kuin olisit saanut siipeesi oikein kunnolla,sorry!
Nostan hattua ketjun aloittajalle silloin, kun hän on kokonaan parantunut pettämisestä!!Kyllä pettäminen on sellainen juttu, että jos rakastaa täydellä teholla toista, ei petä.
Jos rakkauteen tulee säröjä, voi läytää toisen ihmisen elämäänsä. Yksinkertaista!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h583611- 413486
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062801Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv462536Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.541973Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151629- 321493
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p211409Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061307- 1801251