Mitä sota-aikana syötiin?

Ainakin Päämajassa oli puutetta lievitetty tarjoilemalla usein kuivattua velliä ja silliä kullekin.

Vaivautumatta lukemaan tekelettä on helppo arvata "tutkimuksen" sisältö, sota-aikana syötin niukasti mutta riittävästi. Yksikään suomalainen ei kuollut nälkään eikä monikaan sairastunut ruuan puutteesta johtuen. Eli siltä osin sota sujui hyvin. Melkein yhtä hyvä oli tilanne siviilienkin parissa.

Sotavangeille ei sen takia riittänyt ruokaa. Heitä kuoli nälkään ja siitä johtuviin tauteihin yli kymmenen tuhatta.

Korttijärjestekmä takasi kaikille tietyn perusannoksen. Se oli kuitenkin niin pieni, että pelkästään sen varassa eläminen johti väistämättä nälkään nääntymiseen. Hengissä pysymiseen tarvittiin lisäksi omatoimisuutta. Se oli hankalinta kaupunkien työläisperheissä.Hiedän oli vaikea tuottaa ruokaa ja mustaan pörssiin ei rahat riittäneet.

Nälkään ja sairauksiin kuoli noin 18 000 sotavankia lähinnä talvella 1942, jolloin pula oli pahimmillaan, kun jäät estivät tuonnin Saksasta.

Laitoksissa ilmeisesti nääntyi jonkin verran hoidokkeja juuri heikkoon ruokaan.

Sotaveteraani-isävainaa (1914–2000) on kuvissa vuosilta 1944-1945 varsin solakka poika, ehkä 60-kiloinen. Myöhemmällä iällä hän sitten tuplasi nuo lukemat, ainakin ajoittain.

Perheessämme ei syöty kaurapuuroa. Sitä isäni oli kertomansa mukaan syönyt sotavuosina ihan tarpeekseen.

Suomalaiset söivät sota-aikana mm. borssikeittoa, smetanaa ja vorschmackia. Ruokaryypyt nautittiin piripintaisina, joten todellisessa yltäkylläisyydessä meillä elettiin noina jatkosodan kultaisina päivinä.

Ylipäällikön 75-vuotispäiväannos tuli aika kalliksi. Korskeat juhjat valtion piikkiin!

Katsokaapas väitöskirjan sivulta 18 alkaen, (siis ei selaimen sivunumeron mukaan):

>Annoksia jaettiin 476 486 kpl ja ne maksoivat yli 6,5 milj. mk. Annos jaettiin kaikille
puolustuslaitoksen palveluksessa olleille henkilöille, myös linnoitusjoukoille, muttei
vankipataljoonille. Saksalaismuonituksessa ollut Yhteysesikunta Roikin tilasi juhlaannoksen.
Ylipäällikön syntymäpäivän juhlatarjoilusta syntyi jälkikeskustelua. I/JR
48:n komentaja katsoi alle 24-vuotiaat alaikäisiksi eikä heille jaettu alkoholia. He saivat annoksensa myöhemmin. Sattuneen sekaannuksen vuoksi erään sotavankileirin vartijat jäivät ilman juhla-annosta. He kirjoittivat asiasta Ylipäällikölle (liite 3, kirjelmä 1). Annos toimitettiin heille myöhemmin.<



Voileipäkeksejä 60 22 113
Riisiryynejä 870 29 473
Maitojauhetta 20 7 381
Rusinoita 40 14 751
Puurokastikejauhetta 15 5 512
Kahvinkorviketta 15 5 512
Palasokeria 20 7 381
Savukkeita 5a 1 840 550

...

sapuskaa, joka ei kelvannut miehittäjien tai edes eläinten ravinnoksi. Tuloksena noin 5.000 nälkään ja nälästä johtuviin tauteihin kuollutta naista, lasta ja vanhusta.