Kyllähän syntinen tuntee olonsa hetkellisesti autuaaksi ajatellessaan jonkun hänen pelastavan ja synnit hyvittävän, se auttaa syntistä jaksamaan hetken ja jatkamaan syntistä elämäntapaansa, mutta tilanne vain pahenee päivä päivältä ja joutuu ajattelamaan pelastajaansa jatkuvasti enemmän.
Uskonto vaikuttaa ihmiseen samoin kuin huume,
se antaa hetkellisen autuuden ja tilanne pahenee pitkällä aikavälillä.
Kristinusko toi ajatuksen että UUS on JEES, ja kaikki alkoivat tavoittelemaan uutta, olettaen että sieltä se pelastus tulee. Monet uskovatkin nyt että uusi tieto ja kaikki uusi on tie onnelisuuteen ja pelastumiseen, mutta tämäkin toimii kuin huume, se vain helpottaa hetkeksi ja tilanne vain pahenee pitkällä aikavälillä.
Se uus ei olekaan niin jees, eikä tule ketään jeesusta pelastamaan. Kaikkien pelastettava itsensä, ja se tapahtuu auttamalla muita eikä itseään.
Uskonto vaikuttaa ihmiseen samoin kuin huume,
se antaa hetkellisen autuuden ja tilanne pahenee pitkällä aikavälillä.
Kristinusko toi ajatuksen että UUS on JEES, ja kaikki alkoivat tavoittelemaan uutta, olettaen että sieltä se pelastus tulee. Monet uskovatkin nyt että uusi tieto ja kaikki uusi on tie onnelisuuteen ja pelastumiseen, mutta tämäkin toimii kuin huume, se vain helpottaa hetkeksi ja tilanne vain pahenee pitkällä aikavälillä.
Se uus ei olekaan niin jees, eikä tule ketään jeesusta pelastamaan. Kaikkien pelastettava itsensä, ja se tapahtuu auttamalla muita eikä itseään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
älä ota enempää ja opettele sanomaan Ei
Millainen on syntinen? Jos pelastetaan synnistä, niin mistä ihminen silloin pelastuu?
Miksi yleistät kristinuskon oppirakennelman käsittämään kaikki uskonnot? Tilanne ei ole sama kaikissa uskonnoissa.
Mistähän "uudesta" oikein puhut? Voisitko hieman tarkentaa?
"Kaikkien on pelastettava itsensä, ja se tapahtuu auttamalla muita eikä itseä". Käsittämätön lause! Mihin viittaat pelastumisella? Miten autetaan itseä auttamalla muita? Paitsi tietenkin jos kärsit sairaasta syyllisyydentunteesta, joka NIMENOMAAN toimii kuin huume - uskonnosta välittämättä.
Terveellä ihmisellä, jolla elämässä on kaikki kohdallaan ei ole tarvetta "pelastaa" itseään yhtään mistään. Terve ihminen voi silti olla uskossa. Usko ei sinällään ole negatiivinen asia. Provosointisi on aukkoja täynnä hyvä mies!
"Uskonto on ooppiumia kansalle."
Karl Marx
Niinkö?
Tuossa usein kommunistien ja ateistien siteeraamassa lauseessa on muuten käännösvirhe.
Oikea käännös menee, että uskonto on kansan ooppiumia. Ooppiumi oli tuolloin yleisesti käytetty kipulääke, johon tavallisella köyhällä kansalla ei ollut varaa. Tästä lause juontuu.
Kerroit:
"Kyllähän syntinen tuntee olonsa hetkellisesti autuaaksi ajatellessaan jonkun hänen pelastavan ja synnit hyvittävän, se auttaa syntistä jaksamaan hetken ja jatkamaan syntistä elämäntapaansa, mutta tilanne vain pahenee päivä päivältä"
Jos uskoo tuolla logiikalla, niin homa ei varmasti toimi. Todellinen anteeksi saaminen vaatii todellista katumusta. Mikäli todella katuu jotain asiaa, sitä menoa ei halua jatkaa. Tällöin ei myöskään synny kuvailemaasi tilannetta, vaan päinvastoin.
Jokapäiväinen elämä helpottuu kerralla pysyvästi, kun tietää että on joku, joka auttaa yli pahan päivän.
Miljoonat hindut, muslimit ja kristityt ympäri maailmaa saavat ehkä ainoan lohtunsa rukoillessaan Jumalaa. Ehkäpä torjut heidän näkemyksensä ja väität heidän pettävän itseään. Tämä "huume" kuitenkin "toimii" ja antaa heille toivoa ja lohdutusta.
Meillä kaikilla on monenlaisia vaiheita elämässämme. Kukapa henkisellä vahvuudellaan ylpeillyt, ei elämän pyörityksessä jossain vaiheessa olisi joutunut nöyrtymään. Minä en tiedä yhtään.
Tiedän joitakin ateisteja, jotka tiukan paikan tullen ovatkin rukoilleet Jumalaa avukseen. Kun parempi päivä on koittanut, pitää taas kiireesti kieltää se jota eilen pyysi avukseen. Tällaisissa tapauksissa voisi miettiä, mitä sitten kun huono päivä tulee uudestaan?
Kerroit kristinuskosta:" että UUS on JEES"
HALOO!
Kristinusko on PARI TUHATTA VUOTTA VANHA TUOTE!
Ande