Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok) mielestä Suomessa pitäisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys Nato-jäsenyydestä. Hän kertoi asiasta Aamulehden haastattelussa Washingtonissa.
Niinistön mielestä Suomelle kaikki eurooppalaiset turvatakuut ovat merkittäviä.
"Pitää muistaa, että isot maat ja useat muut Euroopan maat turvautuvat aina viime kädessä Natoon. Mitä siinä kohdassa suuri EU-maa ajattelee pienestä EU-maasta, joka jää Naton ulkopuolelle? Tämä on suomalaisten selvitettävä tarkkaan", Niinistö toteaa lehdessä.
Niinistö sanoo, että historiassa on esimerkkejä siitä, että Suomen ei kannattaisi olla kriisissä yksin.
"Maailmassa tapahtuu juuri nyt valtioiden välillä suurta taloudellista ja sotilaallistakin uusjakoa. Sellainen aiheuttaa aina kitkaa ja jotakin voi tapahtua." HS.
--------------------------------------------
Mielestäni Puhemies piti hyvän puheenvuoron. Eurooppalaiset turvatakuut on yksi hyvä lisä vahvistamaan Suomen turvallisuutta.
Neuvoa antava kansanäänestys Nato-jäsenyydestä on kyllä riitttävä. 95% EU:n jäsenistä on Naton jäseniä. joten on varmasti luonnollista olla myös Puolustusliiton jäsen.
Niinistön mielestä Suomelle kaikki eurooppalaiset turvatakuut ovat merkittäviä.
"Pitää muistaa, että isot maat ja useat muut Euroopan maat turvautuvat aina viime kädessä Natoon. Mitä siinä kohdassa suuri EU-maa ajattelee pienestä EU-maasta, joka jää Naton ulkopuolelle? Tämä on suomalaisten selvitettävä tarkkaan", Niinistö toteaa lehdessä.
Niinistö sanoo, että historiassa on esimerkkejä siitä, että Suomen ei kannattaisi olla kriisissä yksin.
"Maailmassa tapahtuu juuri nyt valtioiden välillä suurta taloudellista ja sotilaallistakin uusjakoa. Sellainen aiheuttaa aina kitkaa ja jotakin voi tapahtua." HS.
--------------------------------------------
Mielestäni Puhemies piti hyvän puheenvuoron. Eurooppalaiset turvatakuut on yksi hyvä lisä vahvistamaan Suomen turvallisuutta.
Neuvoa antava kansanäänestys Nato-jäsenyydestä on kyllä riitttävä. 95% EU:n jäsenistä on Naton jäseniä. joten on varmasti luonnollista olla myös Puolustusliiton jäsen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Turvallisuuspoliittiset tiedotteet
* Sisäasiainministeriö tiedottaa: Suuri kansainvälinen pelastusharjoitus 1.-6.6. Uudellamaalla 21.4.2008
* Valtioneuvosto tiedottaa: Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelivät osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan 13.3.2008
* Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus tiedottaa: Nato School:in kurssi ensimmäistä kertaa Suomessa 28.2.2008
Suomi ja Nato
* Rauhankumppanuus
* Transatlanttinen yhteistyö
* Kriisinhallintaan osallistuminen
* Sotilaallisten valmiuksien kehittäminen
* Puolustusmateriaaliyhteistyö
* Siviilivalmiussektorin yhteistyö
* Kriisivalmius ja -toiminta
* Lisätietoa Suomen rauhankumppanuusyhteistyöstä
Rauhankumppanuus
Suomi on osallistunut Pohjois-Atlantin Liiton (North Atlantic Treaty Organisation, NATO) kahdenvälisesti toteutettavaan rauhankumppanuusyhteistyöhön (Partnership for Peace, PfP) vuodesta 1994 lukien. Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) jäsen Suomi on ollut sen perustamisesta 1997 alkaen. Kumppanuusneuvostoon kuuluu 26 Naton jäsenmaata ja 23 kumppanuusmaata.
Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston edeltäjä oli vuonna 1991 perustettu Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvosto (North Atlantic Cooperation Council, NACC). Suomi ei liittynyt sen jäseneksi, mutta osallistui tarkkailijana yhteistyöneuvoston toimintaan Oslossa 5.6.1992 pidetystä ulkoministerikokouksesta lähtien.
EAPC -puolustusministerikokous 8.6.2006 Lähde: Naton kuvapankki
Rauhankumppanuus pitää sisällään ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista ja kriisinhallinassa tarpeellisten sotilaallisten valmiuksien kehittämistä. Lisäksi se kattaa osallistumisen rauhankumppanuuden siviilitoimintoihin erityisesti huoltovarmuuden parantamiseksi.
Rauhankumppanuuden puitteissa Suomi osallistuu myös talous- ja yhteiskuntajärjestelmäänsä uudistavien rauhankumppanimaiden tukemiseen. Suomi on antanut resurssiensa puitteissa rahallista tukea Keski-Aasian, Etelä-Kaukasian sekä Länsi-Balkanin maiden vakautta tukevaan toimintaan rauhankumppanuusrahastojen (PfP Trust Funds) kautta. Hankkeiden kohteet käsittävät tällä hetkellä kolme eri aihealuetta: miinan- ja räjähteiden raivaus, pienaseiden ja ammusten tuhoaminen ja puolustussektorin uudistusten tukeminen.
Terrorisminvastaista sekä terrorismin seurausten hallintaan liittyvää yhteistyötä on viime vuosina pyritty lisäämään myös rauhankumppanimaiden kanssa Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston puitteissa.
Suomen osallistuminen Naton rauhankumppanuustoimintaan ja kriisinhallintayhteistyöhön tapahtuu sotilaallisesti liittoutumattoman maan lähtökohdista. Yhteistyöhön osallistuu useita ministeriöitä ja muita viranomaisia Suomesta.
* Rauhankumppanuus-perusasiakirja, 1994 (engl.)
* Euro-atlanttisen kumppanuusneuvoston perusasiakirja, 1997 (engl.)
Sivun alkuun
Transatlanttinen yhteistyö
Nato on keskeinen sotilaallinen transatlanttisen turvallisuuspolitiikan ja turvallisuusyhteistyön alalla toimiva järjestö. Suomen yhteistyö Naton kanssa on osa transatlanttista turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Kumppanuussuhteen puitteissa Suomen edustajat keskustelevat Naton kanssa maamme kannalta tärkeistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Sivun alkuun
Kriisinhallintaan osallistuminen
Naton kanssa on mahdollista kehittää kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatiossa tarvittavaa sotilaallista yhteistoimintakykyä. Se tapahtuu yhteisten teknisten, laadullisten ja suorituskykyyn liittyvien standardien luonnin sekä laajan koulutus- ja harjoitusohjelman kautta. Myös YK:n, EU:n ja Etyjin puitteissa kehitettävä kriisinhallintakyky perustuu pääosin Naton standardeihin.
Rauhankumppanuusyhteistyö tarjoaa Suomelle mahdollisuden luoda ja ylläpitää valmiuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Käytännössä se tapahtuu sotilaallista yhteensopivuutta ja laadullista suorituskykyä kehittämällä sekä osallistumalla Naton harjoituksiin.
KFOR-kriisinhallintasotilas joukkojenhallintavarustuksessaSuomi osallistuu tällä hetkellä kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon: KFOR-operaatioon Kosovossa, sekä ISAF-operaatioon Afganistanissa.
YK valtuutti kesäkuussa 1999 Naton perustamat KFOR-joukot (Kosovo Force) toimimaan turvallisen ympäristön vakiinnuttamiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottamiseksi Kosovossa. KFOR-joukkojen ensisijaisena tehtävänä on Kosovon tilanteen vakauttaminen. Suomen kriisinhallintajoukon koko KFORissa on n. 400. KFORin kokonaisvahvuus on noin 16 000.
Nato-johtoisten ISAF-joukkojen (International Security Assistance Force) tehtävänä on avustaa Afganistanin hallintoa vakauden ja turvallisuuden takaamisessa sekä turvata YK:n ja muiden jälleenrakennuksessa ja humanitaarisessa toiminnassa avustavien kansainvälisten siviilitoimijoiden työtä.
Suomen rauhanturvajoukon kokonaisvahvuus ISAFissa on n. 105. Suomalaisia rauhanturvaajia on Kabulissa sekä Pohjois-Afganistanissa toimivissa ns. alueellisissa jälleenrakennusryhmissä (Provincial Reconstruction Teams, PRT) Masar-i-Sharifissa ja Maimanassa. ISAF-operaation kokonaisvahvuus on noin 35 000.
* Lisätietoja KFOR-operaatiosta ja Suomen tuesta Länsi-Balkanin vakauttamiseksi.
* Lisätietoja ISAF-operaatiosta ja Suomen tuesta Afganistanin jälleenrakennukseen.
* Yleistietoa pdfPRT-toiminnasta ISAF-operaatiossa (PDF, 12 KB) sekä Naton raportti PRT-toiminnan roolista Afganistanissa.
* pdfOperaatiokartta Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan (PDF, 24 KB)
Sivun alkuun
Sotilaallisten valmiuksien kehittäminen
Rauhankumppanuusmaiden joukkojen sotilaallista yhteensopivuutta ja laadullista suorituskykyä kehitetään erityisesti Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) avulla. Se muistuttaa Naton omaa joukkosuunnittelujärjestelmää. Nato tarjoaa kumppanimaille ns. kumppanuustavoitteita (Partnership Goals, PG), joista kukin kumppanimaa valitsee kansallisiin tavoitteisiin ja resursseihin sopivat tavoitteet. Kumppanuustavoitteet sovitaan kumppanimaan sekä Naton välillä kahdenvälisesti ja niiden saavuttamista seurataan säännönmukaisella raportoinnilla.
Kumppanuustavoitteet tukevat sekä Suomen kansainvälistä kriisinhallintaosallistumista että kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Vuonna 2006 Suomella oli yhteensä 62 kumppanuustavoitetta, joista 25 on yleisiä, 16 maavoimien, 12 merivoimien ja 9 ilmavoimien tavoittetta.
Rauhankumppanuus mahdollistaa osallistumisen lukuisiin Naton sotilaallisiin toimintoihin. Nato ei kuitenkaan ole sitoutunut kumppanimaiden turvallisuuden takaamiseen kriisitilanteissa.
Sivun alkuun
http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=31554&contentlan=1&culture=fi-FI
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32036&contentlan=1&culture=fi-FI