Suomen kannalta varteenotettava vaihtoehto on yhdistää NATOjäsenyys
osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön. Perusteita tällaiselle
ratkaisulle on useita. Ensiksi, EU:n jäsenmaiden toisilleen kaavailevat
turvatakuut eivät ole uskottavia ilman NATO-jäsenyyttä. Toiseksi, kaksoisratkaisu
ankkuroisi Suomen sekä atlanttiseen että eurooppalaiseen
turvallisuusyhteistyöhön. Kolmanneksi, NATO-jäsenyys yhdistettynä
EU:n puolustusytimeen ja turvatakuisiin pitäisi Suomen turvallisuuspoliittisen
päätöksenteon ytimessä.
osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön. Perusteita tällaiselle
ratkaisulle on useita. Ensiksi, EU:n jäsenmaiden toisilleen kaavailevat
turvatakuut eivät ole uskottavia ilman NATO-jäsenyyttä. Toiseksi, kaksoisratkaisu
ankkuroisi Suomen sekä atlanttiseen että eurooppalaiseen
turvallisuusyhteistyöhön. Kolmanneksi, NATO-jäsenyys yhdistettynä
EU:n puolustusytimeen ja turvatakuisiin pitäisi Suomen turvallisuuspoliittisen
päätöksenteon ytimessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomi ei ole Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsen. Suomi kehittää kuitenkin edelleen yhteistyötään Naton kanssa osallistumalla aktiivisesti Naton rauhankumppanuustoimintaan ja EU-Nato -yhteistyöhön.
Suomi kehittää yhteistyösuhdetta Natoon sekä monenkeskisen Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) että kahdenvälisesti toteutettavan rauhankumppanuusohjelman (PfP) puitteissa. Suomi pyrkii varmistamaan, että rauhankumppanuuden toimintamuotoja kehitettäessä Suomen näkökulma ja yhteistyötarpeet tulevat otetuiksi huomioon.
Nato-yhteistyössä Suomi samalla edistää laajempaa transatlanttista turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Suomi katsoo, että Nato on keskeinen sotilaallinen transatlanttisen turvallisuuspolitiikan ja turvallisuusyhteistyön alalla toimiva järjestö. Suomen kannalta EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen ja toimivuus on tärkeää. Kumppanuussuhteen puitteissa Suomi pyrkii edistämään säännöllistä poliittista vuoropuhelua Naton kanssa Suomen kannalta tärkeistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Suomi vahvistaa valmiuksiaan osallistua jatkossakin myös Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tässä tarkoituksessa edistetään yhteistyötä sotilaallisen yhteensopivuuden, joukkosuunnittelun ja voimavarojen kehittämiseksi ja osallistutaan aiempaa laajemmin harjoitustoimintaan. Suomalaisen siviili- tai sotilashenkilöstön lähettäminen Suomen kannalta keskeisiin Naton päämajaja esikuntatehtäviin sekä koulutukseen ovat tärkeitä yhteistyön kehittämisaloja. Siviilivalmiussektorin yhteistyö ja muu yhteistyö yhteiskuntien suojelemiseksi kriisitilanteissa sekä terrorismin torjumiseksi on Suomen kannalta kehittyvä yhteistyöala. Suomi osallistuu samalla siirtymävaiheessa olevien rauhankumppanimaiden tukemiseen.
Suomi seuraa jatkuvasti Naton muutoksen suuntaa, toimintakyvyn kehitystä ja järjestön kansainvälistä merkitystä. Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin´.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan
perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa
suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja
kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden
hakea Nato-jäsenyyttä. EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen on tärkeä osa Euroopan turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa.
Sotilasmenot kasvaisivat, Suomen alueellinen puolustus tapettaisiin, Venäjä suuntaisi ydinaseet meihin (ota huomioon että Suomen suhteet Venäjään ovat tällä hetkellä hyvät), Olisimme NATOn kilpi Venäjää vastaan jne.. -.-
teititellä, sinutelaan vaan vai mitä vanja?