Olen palstalla, jossa minulla ei ole kotikenttäetua. :)
Helluntailaisuuspalstalla pohdittiin helluntaikirkon ongelmia. (Eikä sekään kotikenttäni.)
Kirkoilla on ongelmia?
Joskus on yritetty ja jonkun sydämissä kaihoisasti elää ns. ekumenia eli kirkkojen/instituutioiden yhdistyminen. Oppien osalta tämä on mahdottomuus. Eikä sellainen miksaus olisi edes raamatullista. Vain usko Jeesukseen yhdistää. (Ja instituutioiden ongelma on se, että kaikilla niiden jäsenillä ei ole heidän itsensä tunnustamana uskoa Jeesukseen!)
Miten uskovien yhteys&keskinäinen rakkaus toteutuu?
Tunnistaako/myöntääkö luterilainen kirkko, että oppi on yhteyden este? Jäsenyys ei synnytä yhteyttä, ellei jäsenillä ole uskoa Jeesukseen.
Onko kirkkohistoriassa sellaista aikaa luterilaisuudessa, jolloin kirkon jäseniltä kysyttiin uskoa? Tai milloin sellaisesta on luovuttu?
Nykyinen tila (kauankin?) on pelastussanoman kannalta ei vain vanhanaikainen, vaan myös epäraamatullinen. Raamattu ei opeta, että sakramentit (välillisestikään) pelastavat.
Voisin olla muuallakin kuin netin ääressä, ja työni puolesta olenkin (paljon muualla). Voisin olla kyselemättä/kyseenalaistamatta esim. luterilaisuutta, etenkin kun en itse (enää) sitä ole. Kyseenalaistan paljon muutakin uskovana, myös omaa uskoa päivittäin! Saako Jeesus olla Herrani? (Kyllä saa!)
Syy, miksi alustan asiaa, on osittain se, että ihmisiä näyttää hiljalleen eroavan kirkosta. Osa hengellisistä syistä, osa ihan muuten vaan. Jäljelle kirkkoon eivät suinkaan jää uskovat! Vain luterilaiset. (Otan vastuun tästä kärjistämisestä!) Sillä tämä näyttäisi olevan kirkon toive: että oppi pysyisi puhtaana.
Näilläkin palstoilla on paljon puhuttu/kirjoitettu Baabelien/Baabelin sortumisista. Ulos lähtemisestä, hajaannuksen tilasta. Nämä ovat Kirjoitusten mukaan ennustettuja, vääjäämättömiä tapahtumia. Uskovina rakentuminen ei ole rauhattomuuden tukemista, vaan säilymistä rohkeina siitä sydämiimme kirjoitetusta toivosta: 'Joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.'
Helluntailaisuuspalstalla pohdittiin helluntaikirkon ongelmia. (Eikä sekään kotikenttäni.)
Kirkoilla on ongelmia?
Joskus on yritetty ja jonkun sydämissä kaihoisasti elää ns. ekumenia eli kirkkojen/instituutioiden yhdistyminen. Oppien osalta tämä on mahdottomuus. Eikä sellainen miksaus olisi edes raamatullista. Vain usko Jeesukseen yhdistää. (Ja instituutioiden ongelma on se, että kaikilla niiden jäsenillä ei ole heidän itsensä tunnustamana uskoa Jeesukseen!)
Miten uskovien yhteys&keskinäinen rakkaus toteutuu?
Tunnistaako/myöntääkö luterilainen kirkko, että oppi on yhteyden este? Jäsenyys ei synnytä yhteyttä, ellei jäsenillä ole uskoa Jeesukseen.
Onko kirkkohistoriassa sellaista aikaa luterilaisuudessa, jolloin kirkon jäseniltä kysyttiin uskoa? Tai milloin sellaisesta on luovuttu?
Nykyinen tila (kauankin?) on pelastussanoman kannalta ei vain vanhanaikainen, vaan myös epäraamatullinen. Raamattu ei opeta, että sakramentit (välillisestikään) pelastavat.
Voisin olla muuallakin kuin netin ääressä, ja työni puolesta olenkin (paljon muualla). Voisin olla kyselemättä/kyseenalaistamatta esim. luterilaisuutta, etenkin kun en itse (enää) sitä ole. Kyseenalaistan paljon muutakin uskovana, myös omaa uskoa päivittäin! Saako Jeesus olla Herrani? (Kyllä saa!)
Syy, miksi alustan asiaa, on osittain se, että ihmisiä näyttää hiljalleen eroavan kirkosta. Osa hengellisistä syistä, osa ihan muuten vaan. Jäljelle kirkkoon eivät suinkaan jää uskovat! Vain luterilaiset. (Otan vastuun tästä kärjistämisestä!) Sillä tämä näyttäisi olevan kirkon toive: että oppi pysyisi puhtaana.
Näilläkin palstoilla on paljon puhuttu/kirjoitettu Baabelien/Baabelin sortumisista. Ulos lähtemisestä, hajaannuksen tilasta. Nämä ovat Kirjoitusten mukaan ennustettuja, vääjäämättömiä tapahtumia. Uskovina rakentuminen ei ole rauhattomuuden tukemista, vaan säilymistä rohkeina siitä sydämiimme kirjoitetusta toivosta: 'Joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.'
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ranskassa on ollut kai parisen kymmentä vuotta sellainen Taize niminen paikka, joka on täysi ekumeeninen.
Siellä se ekumenia toimii kuulemma täydellä teholla.
Yhdet tuttavani kävivät siellä ja jäivät viikoksi.
Menivät sinne ihan extempore vaan katsomaan sitä paikkaa, mutta muuttivat sitten loma- ja matkasuunnitelmansa ja jäivät sinne viikoksi.
En tiedä tuosta kirkosta eroamisesta. Yksi ilta telkkari uutisissa (viimeisen parin viikon sisällä)puhuttiin siitä, että kirkkoon (luterilainen) liittyminen on koko ajan nousussa.
Ilmeisesti on jokin kirkkoon liittymisen buumi meneillään, mutta en kuunnellut niitä uutisia sen tarkemmin.
Kyllähän kaikissa ihmisyhteisöissä ja -organisaatioissa on ongelmia. Ei sellaista kirkkoa tai seurakuntaa olekaan, jossa ei ongelmia olisi.
Hyvä, kun niistä puhutaan.
Älä hyvä witness ala lainkaan miettimään mikä kirkko tai lahko on oikealla asialla.
Kuuntele sinä sydäntäsi ja tee niinkuin Jeesus käskee.
Ei sinun asiasi tai saatikka tehtäväsi ole "käännyttää" muita.
Kyllä Jumala ihmisistä huolen pitää.
Ole levollisin mielin.
Siunausta ja rauhaa sinulle ;))))
Uskovana haluan (=oikeus) toivottaa jokaiselle ihmiselle oikeaa Jumalan rauhaa, en pettävää (väärää) rauhaa.
Tässä ei ole kyse 'oikeasta' uskosta. Kaikki usko, minkä Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa, on oikeaa.
En edusta kirkkoja/lahkoja. Eikä minulla ole ketään seuraajaa. Kenelläkään ihmisellä ei tule olla seuraajia. Jokainen uskova seuratkoon Jeesusta. Tulen juttuun jokaisen uskovan kanssa, jolle Jeesus on Herra. Työni puolesta olen tekemisissä ihmisten kanssa, jossa ehkä vajaa 1% on uskossa. En saarnaa ihmisiä seinää vasten. En myöskään ole kävelevä Raamattu. Teen työni omantuntoni kautta, sitä kehittäen (ja siinä menestyen heh). Ymmärrän sanoa 'ei' ja 'kyllä'.
Me eksymme, ellemme tunne Kirjoituksia. Ja kuinka me voimme tuntea, ellei Pyhä Henki saa kirkastaa?
Jos eksymme, olemme kyllä valkeita kuin kalkitut haudat, kaunista katseltavaa. Pyhä Henki ei koveta eikä kuorruta. Rakkaudellinen totuus satuttaa aina; Jumalan Sana on kaksiteräinen miekka. Me ihannoimme Jeesusta, joka jäi monesti yksin! Me ylennämme liturgioin Jeesuksen, joka kaatoi rahanvaihtajien pöydät!
Kun seuraamme Jeesusta, meidät on kutsuttu ristinkantajiksi! Olemaan osallisia täytetystä työstä, ansaitusta voitosta, lupauksista (sielun pelastus&iankaikkinen elämä ah!) - lahjasta Jeesuksessa! Mitalin toinen puoli on se tieto, ettei tämä maailma ota vastaan todistusta Jeesuksesta. Se on armoa, kun ihminen saa Pyhän Hengen kosketuksen!
Kun puhutaan yhteydestä, se ei ole samanmielisyyttä/-kaltaisuutta. Jumala rakastaa meitä persoonina, ainutlaatuisina. Siksi Hän kutsuu henkilökohtaisesti.
Raamattu puhuu kaikkien rakastamisesta. Jeesus rakastaa syntisiä, mutta ei syntiä. Kun me suljemme rukouksiin 'kaikki syntiset', me rukoilemme heille parannuksen&herätyksen armoa. Näinhän teemme omalla kohdallamme, uskovina päivittäin! Se ei tarkoita, että osoitamme hyväksyntää synnille! Emme uskovina voi olla allekirjoittamassa homolakia. Sehän on suositus syntiin (=Jumalan Sanan vastaiseen)!
Rakkaudellinen totuus on joskus kaukana suvaitsevaisuudesta. Armo on ilmaista, muttei halpaa!
Rakkaudellinen on totuus on aitoa.
Ja armo on ilmaista, muttei halpaa.
Kiitos sinulle;)))
Niin siitähän Jeesuksen opetuslapset ja seuraajat tunnetaankin- käännyttämisestä tai toisin sanoen "hyvän uutisen viemisestä kaikille kansakunnille" . Jeesus sanoi : Te olette minun todistajiani , menkää ja tehkää opetuslapsia. Mutta kukapa viittii nykyään käännyttää ketään kun ei sillä tienaa. Helpommalla pääsee kun ei tee mitään ja uskoo vanhaan suomalaiseen sanontaan-jokainen tulee uskollaan autuaaksi.
kukaan ei pysty ketään käännyttämään. Jeesus antaa uskon lahjan sitä ei voi antaa kukaan ihminen kenellekään. Kukaan ei pysty toista käännyttämään. Ihminen pystyy ainoastaan olemana kylväjä, levittämään eli kertomaan evankeliumia toiselle, uskoa ei pysty antamaan, se on lahja Jumalalta, se on lahja Jeesukselta Kristukselta ja se on ihan jokaiselle tarjolla kunhan katuu syntisyyttään ja syntisiä tekojaan ja ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisesti, silloin Hän puhdistaa syntisi, silloin Hän astuu elämääsi, tulee sydämeesi asumaan antaa sinulle lahjaksi Pyhän Hengen sisällesi. Tämä on niin hieno asia ihmisen elämässä että ei ole olemassa mitään muuta ihmisen elämässä, kaikki muuta asiat ovat tois sijaisia läpi elämän, pelastumista suurempaa ei ole olemassa, usko se omalle kohdallesikin! Jeesus rakastaa sinua ja se rakkaus on aitoa:)
TT
Ruotsin kirkkoa on voitu perustellustikin nimittää valtiokirkoksi 2000-luvun alkuun asti (jolloin muutos kansankirkoksi), sillä maassa on vallinnut 1600-luvulta periytynyt yhtenäisyyskulttuuri! Syntyvät lapset on kastamattominakin merkitty automaattisesti kirkon jäseniksi, jos jompikumpi vanhemmista kuuluu kirkkoon.
Kääntäen nurinperin kirkon 'turva' on yhteiskunnallinen status; valtio on rahoittanut (lut.) kirkkoa anteliaammin kuin yhtäkään ns. riippumatonta uskontokuntaa. Toisaalta kirkkomaksu/kirkollisvero on tarpeellinen kulujentasaaja. Instituutio ei saa romahtaa?
Onko niin, että 'kenen leipää syöt, sen lauluja laulat?'
"Raamattu ei opeta, että sakramentit (välillisestikään) pelastavat." (Witness)
**********************************************
"Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan (ulkoista) poistamista, vaan hyvän omantunnon (sisäistä) pyytämistä Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta," 1Piet.4:21
"pelasti hän meidät, ei vanhurkaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson (peso on kaste) ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta." Tiit.3:5
"Jeesus vastasi, totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
Joh.3:5
"että Hän sen pyhittäisi, puhdistaen, vedellä pesten, sanan kautta" Ef.5:26 (vesi ja sana tarvitaan)
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme Kristukseen Jeesukseen kastetut, olemme hänen kuolemaansa kastetut." Room.6:5
"Sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi," 1.Kor.12:13
"Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet" Gal.3:27
Ihanat raamatunjakeet!
Kyllä varmaan kannattaa jo mennä kasteelle nuo luettuaan, jos on tullut uskoon!
(Lapsikastetta näissä ei yhdessäkään tarkoiteta.)
Vertauskuvana vesi on elementti, ei sakramentti.
Vesi kuvasi elämää. Ja elämän antaa Kristus, uskon alkaja&täyttäjä. Ellemme uudestisynny=tuu uskoon, kasteelle ei ole menemistä.
On hyvä tutkia kokonaisuudet, ja vielä tarkastella asiat eri käännöksistä. Ja tärkeintä: rukoillen lukea Raamattua Pyhän Hengen kirkastamana; ei lyömäaseena käyttäen.
Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut; ja sinun perhekuntasi (kun se uskoo Herraan Jeesukseen!)
Miten tämä liittyi aiheeseen, luterilaisuuden ongelmat?
Olisi kiva joskus jutella uskovan luterilaisen kanssa, jolle Jeesus on number 1, joka ei aina olis olkapäällä ilkkumassa. Heh.
Jeesuksen rakkaudella, w. Öitä.
>>Kirjoitit jakeen -
>>"pelasti hän meidät, ei vanhurkaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson (peso on kaste) ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta." Tiit.3:5
"Vertauskuvana vesi on elementti, ei sakramentti." (witness)
*********************************************
Raamattu ei sano niin, että vesi on pelkkä vertauskuva kuten sanot. Raamattu sanoo, että Nooan Arkki on kasteen vertauskuva, koska se pelasti kahdeksan ihmisen sielut veden kautta. Lue ajatuksen kanssa rukoillen Raamattua, ei hätiköiden ja huiskien tunteiden ohjaamana.
"jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin ARKKIA, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. TÄMÄN VERTAUSKUVAN mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta." 1.Piet.3:19-20
Luetaan molemmat Raamattua vain Pyhässä Hengessä, jookos? ;)
Voit pitää lapsikasteesi, jos se on niin rakas.
Jokainen uskoontullut huomaa sen henkilökohtaisesti, mitä kaste tarkoittaa.
Pietari kirjoittaa uskoontuleville/uskoontulleille:
Luemme samasta luvusta kertomuksen alun jae 18:
*Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.* Amen
Kun uusi elämä/uskoontulo on totta...
jae 21 *Vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.*
Vesi pelastaa kasteena Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta! Usko pelastaa!
Vesi ei ole lihan saastan poistamista=ei sakramentti.
Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta! Se on parannuksen teko, syntien tunnustaminen ja anteeksianto Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta!
Luetaan Jumalan Sanaa, rohkaistuen&rakentuen.
Rakkaudella, w.
hyvän vertauksen otit, se todellakin opettaa ja selventää meille asiaa todella syvällisesti nimittäin ensi Nooalla oli usko Jumalaan. Niin luja usko että hän luotti Jumalaan vaikka kukaan muu ei luottanut, sitten tuli vesi joka pelasti. Eli ensin usko sitten vesi on järjestys tässäkin kohdassa. Raamatullinen järjestys läpi raamatun, ei ole opetusta jossa järjestys olisi joku muu.
Siunausta jokaisen päivään TT
Rakkaudesta meidät tunnetaan, jos ei ole rakkautta emme ole Kristuksessakaan, kylmä tosiasia Sanasta:)
TT
"Eli ensin usko sitten vesi on järjestys tässäkin kohdassa. Raamatullinen järjestys läpi raamatun, ei ole opetusta jossa järjestys olisi joku muu." (Timo Tiala)
*************************************************
"Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja SAIVAT KAIKKI KASTEEN Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisesta kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus." 1.Kor.10:1-4
"Ja vedet palasivat ja peittivät sotavaunut ja ratsumiehet, koko faraon sotajoukon, joka oli seurannut heitä mereen; ei yksikään heistä pelastunut..Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. SILLOIN KANSA pelkäsi Herraa ja USKOI HERRAAN ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta." 2Ms.14:28-31
Israelin kansa kastettiin lapset mukaan lukien meren ylityksen aikana. Vesi-ihme pelasti koko kansan. KANSAN usko syntyi kasteen jälkeen.
edelleen sama järjestys. Mooses uskoi Jumalaan ja teki mitä Jumala sanoi ja näin se kansa pelastui siis veden läpi tuossa kohdassa. Mooses uskoi, noudatti Jumalan ohjeen ja vei kansan pelastukseen veden läpi, kansa uskoi sitten vasta mutta kuka siinä vei ja kenet? Hän joka ensin uskoi eli taas ensin usko ja sitten vesi.
Oletko edelleen sitä mieltä, että jokainen Israelilainen vauvasta vaariin uskoi Herraan ennen kastetta Punaisessa Meressä? (toki Mooses uskoi, sitä ei kukaan edes epäile, nyt ei ollut kuitenkaan kysymys Mooseksen kastamisesta, vaan kaikkien kansalaisten) Oliko siis kaikkien Israelilaisten osalla usko ennen kastetta?
"ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä" 1.Kor.10:2
Jumala ei antanut koko kansalle käskyä mennä veden yli pelastukseen vaan käski Mooseksen viedä kaikki sen yli. Eihän siinä kastettu ketään. Mooses uskoi Jumalaa ja vei kansan veden yli. Jos yksikään näistä kansalaisista ilman uskoa olisi mennyt veden yli olisi se epäonnistunut. Kyseessä on Moosekselle annettu tehtävä. Hän uskoi ja homma toimi. Eli siinäkin raamatun kohdassa oli ensin usko sitten vesi. Eihän sitä voi parhaimmalla tahdollakaan kääntää siten, että se olisi ollut koko kansan kaste Jeesuksen nimessä? Ei todellakaan eli raamatullisen kasteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä mutta raamatullinen järjestys on taas sama, ensin usko sitten vesi, näin se kulkee se järjestys läpi raamatun. 1. Yksi Herra 2. Yksi usko 3. Yksi kaste
Tuossa kohdassa on ihan selvä opetus vedestä se ei olisi pelastanut tuossakaan kohdassa ketään ellei Mooses olisi uskonut Jumalaan ellei siis olisi ollut uskoa ensin.
TT
siinä kastettiin? Jeesukseen Kristukseen? ei vaan Moosekseen. Niinhän siinä lukee. Kristus oli heidän kanssansa ei siinä ketään kastettu niin kuin meidät tulee kastaa Jeesuksen nimeen. Ei se ole sama asia. Esikuvana kyllä hyvä, ensin usko sitten vesi.
"Eihän siinä kastettu ketään." (Timo Tiala)
*************************************************
"Ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä" 1.Kor.10:2
"Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden. Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin." Ps.52:7-9
"Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet - sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva." Room.5:12-14
myöntää että en nyt ymmärrä koko kohtaa ollenkaan:) Näen siinä vain sen asia järjestyksen eli siinä on ensin Mooseksen usko ja Mooses johdattaa uskossaan nämä ihmiset veden läpi pelastukseen, näin sen ymmärrän.
Se mitä tarkoitin aikaisemmin että ei siinä kastettu ketään tarkoitti sitä ettei siinä kastettu niin kuin meidän kastetaan Jeesuksen nimeen, siinä kastettiin Moosekseen. Mutta myönnän etten ymmärrä sitä sen enempää. Ja siinä tapauksessa en voi ymmärtää sitä ennen kuin Pyhä Henki sen minulle kirkastaa, jään odottelemaan sitä hetkeä mielenkiinnolla.
TT
Aivan oikein! Mutta pienellä lisäyksellä!
>>Sanoit-
>>edelleen sama järjestys. Mooses uskoi Jumalaan ja teki mitä Jumala sanoi ja näin se kansa pelastui siis veden läpi tuossa kohdassa
>>2 Moos 12:
22. Ja ottakaa isoppikimppu, kastakaa se vereen, joka on maljassa, ja sivelkää ovenpäällinen ja molemmat pihtipielet sillä verellä, joka on maljassa. Älköönkä kukaan menkö ulos talonsa ovesta ennen aamua.
23. Sillä Herra kulkee rankaisemassa egyptiläisiä; mutta kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, menee hän sen oven ohi eikä salli tuhoojan tulla teidän taloihinne teitä vitsauksella lyömään.>Sanot-
>>eli taas ensin usko ja sitten vesi
Kiitos kaunis, siinä missä oma tietämykseni oli vajavaista joku selitti sen raamatulla minulle (korotan sanaa raamatulla ilman ihmisen muuttamaa totuutta) Kiitos siitä! Jumalan siunausta sinulle:)
TT
sinulla on kyky selittää raamattua laajemmalla ymmärryksellä kuin poimia jakeita yksittäin, voisitko ottaa minuun yhteyttä? Olisi muutakin kysyttävää. [email protected]
>>Kerroit minulle -
>>sinulla on kyky selittää raamattua laajemmalla ymmärryksellä kuin poimia jakeita yksittäin,
"Mooses uskoi Jumalaan ja teki mitä Jumala
sanoi ja näin se kansa pelastui siis veden läpi tuossa kohdassa. Mooses
uskoi, noudatti Jumalan ohjeen ja vei kansan pelastukseen veden läpi,
kansa uskoi sitten vasta mutta kuka siinä vei ja kenet? Hän joka ensin
uskoi eli taas ensin usko ja sitten vesi. "
Voidaan myös ajatella, että lapsen vanhemmat, jotka uskovat, ovat kuin Mooses ja lapsi on Israelin kansa. Koska vanhemmat uskovat, antavat he kastaa lapsensa ja opettavat sitten lapselleen kristillistä uskoa. Oma kastettu 4 vuotias lapseni uskoo aivan varmasti Jeesukseen ja usko on syntynyt kuten Israelin kansalla vasta kasteen jälkeen.
voidaan ajatella tietenkin noinkin. Ajatuksena se on hieno ja kaunis. Minä vain jotenkin olen juuttunut siihen asiajärjestykseen läpi raamatun, en tiedä onko sillä merkitystä vai ei, se vain jotenkin puhuu minulle sellaisenaan.
Itse uskon Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainoana poikana joka kantoi Golgatalle kaiken meidän kaikkien synnit. Minut on kastettu Hänen nimessänsä ja tiedän sisimmässäni, että olen pelastettu Hänen verensä kautta. Suurin tahtoni ja haluni on elää Jumalan tahdon mukaista elämää ja yhteydessä Häneen ja toisiin uskoviin. Se on minulle tärkeintä:) Mutta siunausta päivääsi ja eikö ole hienoa, että Jeesus rakastaa meitä ihan jokaista just tällaisena kuin olemme! Ei tarvitsekaan tietää kaikkea yms. koska Hän rakastaa minuakin näinkin vajaana. Pyhä Henki on opettaja ja puolustaja joten kyllä se minullekin selviää tuo raamattu sitä mukaan kuin Hän katsoo että olen valmis taas uutta oppimaan.
TT
Onko kirkkohistoriassa sellaista aikaa luterilaisuudessa, jolloin kirkon jäseniltä kysyttiin uskoa? Tai milloin sellaisesta on luovuttu?
Suoraan sanottuna olen sitä mieltä, että
Luovuttiin Lutherin kuoleman jälkeen:
Lain kolmannen käytön kohta otettiin käyttön 28 vuotta Lutherin kuoleman jälkeen.
Yksimielisyyden sopimuksesta se on luettavissa.
Ristiriidassa Agsburgin tunnustuksen 6 tai 7 kohdan kanssa.
Silloin tehtiin uskovien kirkosta lakikirkko, kansankirkko, eli kirkon enemmistö siirtyi lain alle.
Miksi tehdä niin tärkeästä asiasta kun henkilökohtaisesta uskosta näin monimutkainen.
Eikö se riitä että uskoo sanomaan.
Pitääkö vielä olla oikea "kirkkokin" /herätysliike?
Mikäli sanot, että raamatun mukaista uskoa ei voi harjoittaa luterilaisessa kirkossa , koska siellä on kasteessa selkeä ero raamatun sanaan, luulen että Jeesus pahoittaa mielensä.
Jeesus halusi, että olisimme mahdollisimman yhtenäisiä ja rakastavia toisiamme kohtaan.
Myös sitä Hän painotti, että jos joku tekee jotain tai jättää tekemättä, mutta tekee sen Herran tähden on se hänelle siunaukseksi.
On varmasti mahdoton tässä maailman ajassa toteuttaa kirjaimellisesti kaikkea mitä raamattu sanoo, ja siksi juuri on armo ja Jeesus, että Hän puolustaa Isän luona meitä ihmisiä, jotka emme koskaan kykene täydellisyyteen.
Eikö tuo täydellisyyden tavoittelu ole aika itsekästä ja itsensä ylentämistä?
Nöyränä tällaisena syntisenä joka päivä polvistun Herrani edessä ja kiitän, että olen saanut armon lahjaksi tänäkin päivänä. Tuo armo ja rakkaus ei ole kasteesta tai opeista kiinni.
Armo on rakkautta Jumalalta ihmistä kohtaan.
Olkaamme yhtenäisiä ja pitäkäämme kädestä toisiamme kiinni, sellaista käytöstä Jeesus toivoisi seuraajiltaan.
siunausta;))))
Kun olin luterilainen, olin kuolla nälkään&janoon&orpouteen (hengellisesti).
Minun oli nälkä, ettekä te antaneet minun syödä.
Minun oli jano, ettekä te antaneet minun juoda.
Minä olin outo, ettekä ottaneet minua huoneeseenne.
En julista kasteita, julistan uskoontuloa. Että jokainen, joka haluaa, saisi tulla ravituksi Jumalan Sanasta&löytää uskovien yhteyden.
Ettei kenenkään tarvitsi kulkea kadotukseen.
Pyhän Hengen tuli palaa rakkaudesta jokaista vielä synneissä elävää kohtaan. Rakkaus, jolla Jeesus rakasti Pietarin omakseen, jolla Jeesus rakasti syntistä naista muiden hänet hyljätessä, ilman vastarakkautta. Kunnes Pietari rakastui Herraansa, syntinen nainen koko sydämestään - 'vain Sinä'.
Sinulle luterilaisena olo oli tuollaista, se ei ole kaikille sitä.
Sanot, että julistat uskoontuloa, hyvä asia.
Itse olen kokenut tulleeni uskoon, mutta en tunne tarvetta liittyä herätysliikkeisiin.
Minua ei ole ajettu pois helluntalaisten kokouksista vaikka en ole käynyt kasteella.
Taas kiitos Jeesukselle.
Jokaisessa seurakunnassa on varmasti monenlaista ajattelijaa, jotkut ajattelevat , että nuo "jotkut" ovat selvästi vielä syntisiä ja vailla Jumalan armoa.
Tuo ajatusmalli hieman ahdistaa.
Tulee tunne, että alkaa olla pakkosyöttö esim. armolahjojen suhteen.
Ihmisellä voi olla vaikka kuinka ja hyvät välit Jumalan kanssa, siihen ei mielestäni kellään pitäisi olla oikeutta puuttua sanomalla; et sinä oikeasti ole, sillä se on hyvin vaarallista monen herkän psyykkeelle.
Joukossannne on paljon niin sanotusti kirjaimellisesti raamatun mukaan eläviä ja armolahjoilla jatkuvasti tekemisissä olevia, siinä helposti ihminen joka ei ole "saanut" mitään näkyvää armolahjaa tuntee olevansa huonompi.
Todellisuudessa kuitenkin ne kaikista kauniimmat ja kirkkaimmat teot seurakunnassa tapahtuu lähimäisen rakkauden työn kautta, ei siinä tarvita kielillä puhumisia ym.
Itse katson ihmisen kasvoihin ja jos näen niistä Kristuksen rauhan ja rakkauden tiedän olevani hyvässä seurassa. Monia "armolahjoilla" pelaajia ihan pelkään, he ovat jotenkin niin ehdottomia sen suhteen että en ole käynyt aikuiskasteella enkä puhu esim kielillä, mutta onneksi helluntalaisten joukossa on myös ns. terveitä uskovaisia , joille se tärkein asia eli lähimmäisen rakkaus on tärkeintä.
Sellaisen ihmisen lähellä on hyvä olo.
Kiitos Jeesukselle, että kaikki "uskovaiset" eivät vaadi "armolahjoja" osoituksena oikeasta uskosta.
Sillä armolahjoista suurin on RAKKAUS.
Siunausta tielläsi witness
aamen:)
Miksi kiität vastauksesta, ellet tarkoita sitä?
En kuulu mihinkään (herätysliikkeeseen).
En ole vaatinut mitään.
Armolahjat ovat lahjaa! Uskoville. Armosta. Lahjana. Vaikka yksin kotona; Pyhää Henkeä ei voi rajata.
En ole kysynyt uskoasi. En ole puhunut syntisyydestäsi.
Puhun heistä, jotka eivät vielä ole tulleet uskoon, ja näin ovat matkalla kadotukseen.
Jokainen luterilainen ansaitsee tulla uskoon -armosta!
Anteeksi jos kiittelen.
Kyllä minä ihan oikasti ajattelein , että on kiva kun vastasit, on ollut tapana kiittää.
No en enää sitten kiittele.
Juu et ole tehnyt yhtään mitään.
Minä se tässä luen ja tulkitsen asioita väärin.
Jokainen luterilainen tosdella ansaitsee tulla uskoon, mutta moni luterilainen on jo uskossa ihan armosta.
Sorry nyt jos jotenkin sekoittelen täällä sinun tarkoitusperiäsi, ihan hyvä ihminen sinä olet
ja aidosti huolta kannat ihmisen sielusta.
se vaan että sen huolen kantamisen voisi jättää Jumalalle, ei meidän ihmisten kannata lähteä "mittaamaan" kenenkään uskoa.
Et sellaista.
Saan kai toivottaa siunausta;)))
Käsittääkseni luterilaisuudessakin kysytään uskoa. Kasteessa kysytään vanhemmilta ja kummeilta, että tahdotteko kasvattaa lapsen kristinuskon mukaan jne. ja he lausuvat vielä vakuudeksi uskontunnustuksen.
Kastettava itse myös lausuu uskontunnustuksen, ennenkuin pääsee täysivaltaiseksi jäseneksi seurakunnassa. Tätä uskoa kysytään siis heti kun lapsi on kasvanut tarpeeksi, eli konfirmaatiossa.
Luterilaisuudessa nimenomaan ihminen pelastuu yksin uskosta.
Kaikki eivät usko ihan samallalailla kuin esim. sinä. Siksi toiset voivat saada ravintoa hengelliseen nälkäänsä luterilaisessa kirkossa.
Uskovien yhteys ja keskinäinen rakkaus voi toteutua myös arjessa. Minusta se kyllä toteutuu kirkon monissa eri toimintamuodoissakin. Seurakunnat ovat nykyään niin suuria, ettei kaikki voi olla niin tiiviisti yhdessä kuin pienten seurakuntien aikaan.
Olet kova tietämään toisten uskosta, ja siitä mihin he uskovat. Itse tiedän paljon "maan hiljaisia", jotka eivät kuuluta uskoaan tai eivät käy usein kirkossa, mutta jotka uskovat silti Jeesukseen. Kuten sanottu, usko ei ole kaikilla samanlaista, eikä ilmene kaikilla samalla tavalla.
Yksi ruumis, monta erilaista jäsentä.
Luterilaisuus, uskontunnustukset, kristillisyyteen kasvattaminen eivät ole synonyymejä uskoontulolle&uudestisyntymiselle.
En julista itseäni&omaa uskoani. Julistan Jeesusta, Jumalan Sanan mukaan. Uskossa oleva lukija ymmärtää tämän, eikä siinä ole ristiriitaa.
En ole -lainen/-läinen. Olen maan hiljainen Jumalan äärettömän armon edessä. Uskon, että jokainen, joka saa rakastua Jeesukseen, kokee tuskaa heistä, jotka leikkivät synnillä nimittäen sitä armokristillisyydeksi.
En uskonutkaan, että moni olisi samaa mieltä 'luterilaisuus'-palstalla. Niin vahvaa on luterilaisuus. Kuitenkin oppimme tulisi olla Jumalasta, eikä ihmisestä. Silloin se kestää, silloin se on turva.
Kristus-ruumis koostuu sen uskovista jäsenistä. Jokaisella on tehtävänsä; Pyhä Henki yhdistää jokaisen uskoontulleen. Siinä on Rakkaus.
Sinulle luterilaisuus on ongelma ok, mutta se ei ole kaikille.
Luterilainen voi olla aivan yhtä ellei puhtaampi kuin sinun sielusi,
jätetään se Jumalalle tuo parjaus ja kertomis työ..
Eihän viitsitä kiusata ihmisiä kertoessa "totuutta" että tiesi vie kadotukseen, sillä kiusaahan se on jos haluaa vetää maton jokaisen alta...
rohkaisua ja rakkautta enemmän witness kulta...kiitos
Se mikä on kirjoitettu, on kirjoitettu. En julista itseäni.
Olin itse nimikristitty. Olin syntiä rakastava, Jeesus-nimi huulillani. Ihmisten silmissä taitava Raamatun suhteen. Tuon kaiken pidän saastana nyt. Ei ole ihmisellä mitään ilman Pyhää Henkeä, mitään, mikä kestäisi Isän edessä. Ilman Jeesusta ei yksikään ihminen voi tulla Isän tykö.
Jos tuntee piston sydämessään, eikö se ole kiitosaihe! Se pisto ei ole luterilaisuuden/helluntailaisuuden tai minkään inhimillisen viisauden pistämistä. Jumalan Sana on voimallinen herättämään synnintunnon ihmiselle tosi parannukseksi. Uskovana vasta tarvitseekin Jumalan Pyhän Hengen kosketusta parannukseksi! (Ainakin minä joka päivä!) Kuinka paljoa ennemmin ihminen vailla ensi kosketusta taivaasta? Se on armoa alusta asti. Eikä mikään tee Jeesusta/Häneen uskovaa niin iloiseksi, kun syntinen saa kääntyä synneistään palvelemaan elävää Jumalaa, hyljäten synnin häpeälliset salatiet ja tulla tuntemaan totuuden, joka tekee vapaaksi - Jeesus Kristus.
Jos näkisit minut, et pitäisi minua minään. Meidän saarnamme ei ole inhimillisen viisauden&vallan esille tuomista/sommittelua, vaan voiman osoittamista, ja se on Jumalan Sana. Jeesus meissä so. jokaisessa uskovassa Pyhän Henkensä kautta.
Pyhä Henki ei väsytä, vaan antaa voiman. Jos me itse mestaroimme hengellisillä asioilla, me väsytämme itsemme. Ei aseteta ansoja eikä ikeitä,
vaan annetaan Pyhän Hengen puhua sydämillemme rakkaudessa&totuudessa. Niitä tuulia tähän syksyyn, rakkaudella sisaresi w.
että tuo ylitunteellinen mesoaminen on uuvuttavaa ja turruttavaa. Hurmoksessa elävälle se on varmaan ihan mukavaa ja elintärkeäksi koettua, mutta anna nyt hyvä ihminen arvo muidenkin tavalle kokea!
Lähestytään Jumalaa, niin Hän lähestyy meitä. Ja Hänestä on kiinnostuksemme taivasta kohtaan.
Mikä on maan päällä, on vajavaista ja ihmisenmakuista.
Rakastuminen Jeesukseen on enemmän kuin tunteet&kokemukset. Niin kuin sen ymmärryksellämme voisimme selittää. Se on antautumista. Hänen tahdostaan, Hänen voimastaan.
Hänen rakkaudestaan.
Ja niin sinä puhut/kirjoitat oman sielusi puolesta, et niiden tuhansien luterilaisten, jotka eivät ole tulleet uskoon. Osin tietämättään?
On rakkaudellista vihaa, joka kuluttaa kuonan, ja on veljellistä (sisarellista) rakkautta, joka tulee kehoituksena ja rohkaisuna. Uskovien keskinäinen rakkaus ei iloitse samanmielisyydestä, puolienottamisista tai hyväksynnästä - se iloitsee Pyhästä Hengestä, joka jakaa armoituksensa kuin lahjansa niin kuin tahtoo. Että me olisimme yhtä.
'Rakastaa kaikkia' ei poissulje sitä vihaa syntiä kohtaan, mikä sille kuuluu. Jeesus ei kuollut turhaan, Hän kuoli jokaisen syntisen vuoksi, että tämä kääntyisi synneistänsä ja ottaisi vastaan syntiensä anteeksiannon Hänen kalliissa veressään. Ei ole muuta tietä Isän tykö. Pyhä Henki yhtyy tällaiseen rukoukseen, ja antaa oikeuden&voiman tulla Jumalan lapseksi - myös jokaiselle luterilaiselle, joka siitä on (vielä) osaton.
uuvuttava mesoaminen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu......
Toimii kuin Raid. Kotona ja puutarhassa.