Ministeri Juha Korkeaoja ei ilmeisesti vielä ole lukenut saamaansa sähköpostia ja avointa kirjettä. Näin voi päätellä tämänpäiväisestä Suomenmaan 141- haastattelusta.
Korkeaoja joutuu vielä kertomaan totuuden Suomen 141-neuvottelujen epämääräisyyksistä omassa kaupungissa ja lähikunnissa ilmestyvän SataSeutu- lehden tämänpäiväisen uutisen johdosta.
Keskustelun käynnistävä uutinen on tässä:
Raskas tehtävä kertoa totuus EU-maatalousneuvotteluista
Mistään ”ministerin ensimetreillä hutkimisesta kuten Satakunnan Kansan Hannu Aaltonen 17.8.2003 epäili, ei ole kysymys, kun SataSeudussa on pyydetty nykyiseltä maatalousministeriltä totuutta 141 –neuvotteluista.
Esko Ahon keskustavetoinen hallitus ei kertonut aikaan totuutta Suomen kansalle, miten maataloudellemme käy EU-aikana. Toivottavasti totuus uskalletaan kertoa viimeistään nyt. Maataloutemme kansallisista tuista ei päätetä Suomessa vaan Brysselissä.
Keskustelun herättämiseksi SataSeutu julkaisee katkelmia Suomen ensimmäisen EY-virkamiehen Antti Kuosmasen kirjoittamasta EU-neuvotteluja käsitelleestä kirjasta. Kuosmanen on neuvotteluihin osallistuneena käyttänyt kirjan lähdeaineistona omia neuvottelumuistiinpanoja ja ministeriöiden asiakirjoja.
Ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994 ei Suomen neuvotteluja EU:n kanssa oltu käyty loppuun. Vääntö näyttää edelleen jatkuvan. Tämän vuoden loppuun mennessä joutunemme nielemään alenevan kansallisen tukitason. Juha Korkeaoja on vaatinut näiden tukien nostamista.
Lainaus Antti Kuosmasen kirjasta koskien EU-neuvottelua 1.3.1994:
” Olimme kaikki tässä vaiheessa nälkäisiä ja valvotun yön ja useita päiviä kestäneen yhtämittaisen hermojännityksen takia uupuneita. Jo sovitut ja vielä sopimatta olevat asiat alkoivat mennä sekaisin ja maltti papereiden valmistelussa jälleen kadota. Maaliskuun ensimmäisen aamun sarastaessa pidetyssä kokouksessa EU:n troikan kanssa ministerimme eivät saaneet enää aloitetta käsiinsä Pangaloksen kanssa, mutta eivätpä näyttäneet saavan enää Saksa ja Belgiakaan.
Näytti, että pää oli tullut vetävän käteen. Jopa Pertti Salolainenkin oli jo valmis tunnustamaan, että neuvottelutulosta ei tällä yrittämällä syntyisi. Neuvoston vanhassa rakennuksessa meille osoitettu rähjäinen toimistohuone oli täydellisessä sopusoinnussa vallinneen tunnelman kanssa. Norjan neuvottelijoiden yhtä ankeat toimistotilat vastapäätä omiamme olivat siinä vaiheessa jo tyhjentyneet heidän neuvottelujensa keskeydyttyä. Ne olivat kolkko, konkreettinen todiste epäonnistumisesta, joka näytti olevan meidänkin kohtalomme.
Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä. Se hetki oli nyt tullut, ja ellei EU hyväksyisi sillä hetkellä pöydällä olevaa viimeisintä kompromissitekstiä, olisi pakko todeta neuvotteluissa tällä yrittämällä epäonnistutun. Sain luonnoksesta Veliltä hyvän arvosanan: "Euroopan paras draftaaja". Sitä on pidettävä todisteena hänenkin kestokykynsä rajallisuudesta, sillä ei tuo teksti jälkeenpäin arvioiden kovin ihmeellisen puhetaidon muistomerkki olisi ollut.
Sitä puhetta ei kuitenkaan tarvinnut koskaan pitää. Saksalaisilta tuli viesti, että he halusivat vielä kerran tavata suomalaiset katsoakseen, voitaisiinko kuitenkin päästä eteenpäin. Kun palaveriin menneitä ei kuulunutkaan takaisin, arvasimme me muutkin, että neuvottelut olivat lähteneet uudelleen liikkeelle.
Se oli oikea arvaus, sillä siitä hetkestä alkoikin lopullisten kompromissien etsintä, jonka tuloksena löytyivät pohjoisen tuen luvallisuutta koskevat sanonnat, joiden varaan ratkaisu voitiin rakentaa.”
” Suomen puolella jouduimme vielä päättämään mitä tehdä, kun selvää vihreätä valoa ei kuulunut Helsingistä. Loppujen lopuksi sitä ei odotettu, vaan päätettiin, että neuvotteluvaltuuskunta, jolle oli annettu valtuutus ja velvoite neuvotella liittymissopimus, myös voi itse päättää tuloksen hyväksymisestä ja alistaa sen sitten sellaisenaan asettajalleen. Muodollisesti siihen oli täysi oikeus, mutta sellaisen päätöksen tekeminen kysyi silti kanttia. Kuuden maissa illalla asia oli selvä.
Maratonin tulokset
"Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.” (s.119)
”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.
Ensimmäisessä sanottiin:
"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."
Toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."
" Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille."
”Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan. Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."
Korttitalo huojuu (s. 122) Antti Kuosmanen jatkaa kertomustaan pari päivää maratonistunnon jälkeen:
"Ennen minkäänlaisen liittymissopimuksen aikaansaamista oli kuitenkin päästävä monen esteen yli. Maratonistunnon tulos oli paperille pantunakin kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin joka puolelta. suomessa näkyi selvästi, että varsinkin Heikki Haavisto oli äärimmäisen kovassa paineessa omassa puolueessaan, maatalouspiireistä puhumattakaan. EU:n puolella taas alkoivat operaatiot sen tekemien myönnytysten vesittämiseksi.
Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen. Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta.”
Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan sivulla 39:
"Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.
Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. ”
” Maatalousneuvottelutuloksetkin oli näin saatu kirjoitetuksi liittymisasiakirjoihin. Maatalousneuvottelujen tarina ei kuitenkaan loppunut siihen. Seuraavaksi alkoi taistelu niin sanotusta kansallisesta tukipaketista."
Niinpä! Paketin sisältö oli vielä auki, sillä viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen (perjantaina 21.10.1994)
hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi LOPULLISEN ESITYKSEN EU:lle lähetettäväksi!
Virkamiesten illuusio
Kursorisesti:
Maatalouskomissaari Renè Steichenin kirje ministeri Pesälälle syyskuun puolivälissä 1994 tulkittiin myönteiseksi arvioksi, että lisähinnat tulisivat hyväksytyiksi.
Suora sitaatti:
"Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasiallisiksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat."
Kursorisesti: Ja sitten tuli tieto, että komissio hyväksyykin lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle.
Suora sitaatti:
"Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission kielteisestä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina."
Sitaatti toisesta kappaleesta s.130:
"Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta. Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi annettu. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla."
” Episodi oli erityisen kova paikka maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta.
Eroilmoituskin oli lähellä, mikäli jo julkaistuja suunnitelmia olisi muutettava. Koetin rauhoitella; ei pidä puhua erosta, se vain pahentaa tilannetta."
Kuosmasen kirjasta ja 141:stä!
13
380
Vastaukset
- Sepe
Kuinkahan sattuikin että se on nimenomaan kepu joka saa itse niellä sen sopan jonka keitti liittymisneuvotteluissa.
On se niin terveellistä,että keskusta saa nyt hoitaa tään jutun loppuun.- oli kuin keskustalaisia:
Presidentti Mauno Koivisto (SDP) johti hallitusmuodon ulkopolitiikkaa (1.3.1994 saakka).
Takapiruna neuvotteluissa hääri Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Ahtisaari (SDP).
Ahtisaari oli kesken maratonistunnon (1.3.1999) soittanut Brysseliin ja sanonut, että neuvottelut on tänään saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä.
Olen kuullut asian neuvotteluissa mukana olleelta henkilöltä.
Ahtisaari otti samana päivänä vastaan presidentin tehtävät ja johti ulkopolitiikkaa hallitusmuodon mukaan.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (KOK) oli pääneuvottelija.
Virkamispääneuvottelija oli Veli Sundbäck, josta tuli Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaaren jälkeen.
Keskustalta ovat lirissä pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja Ahon erityisavustaja, maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos Esa Härmälä.
Asiakirjojen salaamista koskevaa oikeusministeriötä johti loppuvuonna 1994 oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.
Julkisuuslain asetuksen poikkeuksiin muutosta valmisteltiin joulukuussa 1994 ja muutostarvetta julkisen asiakirjan poikkeuksiin perusteltiin neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjoilla.
Ei muuta kuin tsemppiä Vanhaselle ja Korkeaojalle Keskustan pesän siivoamiiseen ja totuuden kertomiseen! - pehtoori
oli kuin keskustalaisia: kirjoitti:
Presidentti Mauno Koivisto (SDP) johti hallitusmuodon ulkopolitiikkaa (1.3.1994 saakka).
Takapiruna neuvotteluissa hääri Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Ahtisaari (SDP).
Ahtisaari oli kesken maratonistunnon (1.3.1999) soittanut Brysseliin ja sanonut, että neuvottelut on tänään saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä.
Olen kuullut asian neuvotteluissa mukana olleelta henkilöltä.
Ahtisaari otti samana päivänä vastaan presidentin tehtävät ja johti ulkopolitiikkaa hallitusmuodon mukaan.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (KOK) oli pääneuvottelija.
Virkamispääneuvottelija oli Veli Sundbäck, josta tuli Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaaren jälkeen.
Keskustalta ovat lirissä pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja Ahon erityisavustaja, maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos Esa Härmälä.
Asiakirjojen salaamista koskevaa oikeusministeriötä johti loppuvuonna 1994 oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.
Julkisuuslain asetuksen poikkeuksiin muutosta valmisteltiin joulukuussa 1994 ja muutostarvetta julkisen asiakirjan poikkeuksiin perusteltiin neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjoilla.
Ei muuta kuin tsemppiä Vanhaselle ja Korkeaojalle Keskustan pesän siivoamiiseen ja totuuden kertomiseen!koko poliittinen paskaläjä pohjia myöten.Mistä se ottaa kiinne ettei asiaa tutkita?
Syyttäjälaitoksen pitäisi jo toimia. Polliisitkin jahtaa etupäässä vain mopolla ajavia penskoja ja isot konnat saavat arvonylennystä.
Kyllä usko oikeuslaitokseen menee jos nyt ei ajsiaan tartuta kun teesit on tiskissä.
Jos ovat perättömiä niin sittenpähän iho umpeutuu silläin taholla. - xxx
oli kuin keskustalaisia: kirjoitti:
Presidentti Mauno Koivisto (SDP) johti hallitusmuodon ulkopolitiikkaa (1.3.1994 saakka).
Takapiruna neuvotteluissa hääri Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Ahtisaari (SDP).
Ahtisaari oli kesken maratonistunnon (1.3.1999) soittanut Brysseliin ja sanonut, että neuvottelut on tänään saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä.
Olen kuullut asian neuvotteluissa mukana olleelta henkilöltä.
Ahtisaari otti samana päivänä vastaan presidentin tehtävät ja johti ulkopolitiikkaa hallitusmuodon mukaan.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (KOK) oli pääneuvottelija.
Virkamispääneuvottelija oli Veli Sundbäck, josta tuli Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaaren jälkeen.
Keskustalta ovat lirissä pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja Ahon erityisavustaja, maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos Esa Härmälä.
Asiakirjojen salaamista koskevaa oikeusministeriötä johti loppuvuonna 1994 oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.
Julkisuuslain asetuksen poikkeuksiin muutosta valmisteltiin joulukuussa 1994 ja muutostarvetta julkisen asiakirjan poikkeuksiin perusteltiin neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjoilla.
Ei muuta kuin tsemppiä Vanhaselle ja Korkeaojalle Keskustan pesän siivoamiiseen ja totuuden kertomiseen!koe II.
- xxx
oli kuin keskustalaisia: kirjoitti:
Presidentti Mauno Koivisto (SDP) johti hallitusmuodon ulkopolitiikkaa (1.3.1994 saakka).
Takapiruna neuvotteluissa hääri Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Ahtisaari (SDP).
Ahtisaari oli kesken maratonistunnon (1.3.1999) soittanut Brysseliin ja sanonut, että neuvottelut on tänään saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä.
Olen kuullut asian neuvotteluissa mukana olleelta henkilöltä.
Ahtisaari otti samana päivänä vastaan presidentin tehtävät ja johti ulkopolitiikkaa hallitusmuodon mukaan.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (KOK) oli pääneuvottelija.
Virkamispääneuvottelija oli Veli Sundbäck, josta tuli Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaaren jälkeen.
Keskustalta ovat lirissä pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja Ahon erityisavustaja, maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos Esa Härmälä.
Asiakirjojen salaamista koskevaa oikeusministeriötä johti loppuvuonna 1994 oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.
Julkisuuslain asetuksen poikkeuksiin muutosta valmisteltiin joulukuussa 1994 ja muutostarvetta julkisen asiakirjan poikkeuksiin perusteltiin neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjoilla.
Ei muuta kuin tsemppiä Vanhaselle ja Korkeaojalle Keskustan pesän siivoamiiseen ja totuuden kertomiseen!koe III.
- Tarja
oli kuin keskustalaisia: kirjoitti:
Presidentti Mauno Koivisto (SDP) johti hallitusmuodon ulkopolitiikkaa (1.3.1994 saakka).
Takapiruna neuvotteluissa hääri Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Ahtisaari (SDP).
Ahtisaari oli kesken maratonistunnon (1.3.1999) soittanut Brysseliin ja sanonut, että neuvottelut on tänään saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä.
Olen kuullut asian neuvotteluissa mukana olleelta henkilöltä.
Ahtisaari otti samana päivänä vastaan presidentin tehtävät ja johti ulkopolitiikkaa hallitusmuodon mukaan.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (KOK) oli pääneuvottelija.
Virkamispääneuvottelija oli Veli Sundbäck, josta tuli Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaaren jälkeen.
Keskustalta ovat lirissä pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja Ahon erityisavustaja, maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos Esa Härmälä.
Asiakirjojen salaamista koskevaa oikeusministeriötä johti loppuvuonna 1994 oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.
Julkisuuslain asetuksen poikkeuksiin muutosta valmisteltiin joulukuussa 1994 ja muutostarvetta julkisen asiakirjan poikkeuksiin perusteltiin neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjoilla.
Ei muuta kuin tsemppiä Vanhaselle ja Korkeaojalle Keskustan pesän siivoamiiseen ja totuuden kertomiseen!Kukahan saatana on se "neuvotteluissa mukana ollut henkilö"?
Koivisto vaiko adjutanttinsa.
Olisiko ollut peräti Lipponen.
HEUREKA!!!
Perhesauto ja kaikki.
Soon Lipposen syytä että hallitus Kannuksen kenedin johrolla johoratti Suamen keskustajohron ja pääministerin suahon jossa muhitaan. Me maallikotkin tiärämme jotta maataloustuet tullaan poistamaan vähitellen. Jos kepulaiset muuta luulivat se on osoitus vain siitä että kannattaisi lukea muitakin lehtiä kuin vain omia.
Islamistitkin tutkii vaan koraania ja siksi niillä on niin nurinkurinen käsitys toisista.
Jopa homoiksi ovat demareita haukkuneet. Ehkä hyvä niin. Mitä lienee ovat mieltä islamistit kokoomuslaisista.
Sen saa lukea Theheranin al Ilkasta ja Qes Cis Uomalaisesta.
Siellä se kerrotaan oikein sanankääntein jolle nauraa koko muu Suomi.
Olin Laukaan messuilla ja kun aamulla Nesteellä otin Qed Cis Uomalaisen käteeni se paljastui niin islamistisen hapatuksen panemalta että oli pakko ottaa hanskat käteen.
Siten sain luetuksi TV-ohjelmat.
Parempi hyvä homo kuin hullu hetero.
- pääkirjoitus 13.8.2003
Eilinen SataSeudun uutinen on jatkoa tälle sitaatille pääkirjoituksesta:
”Sirkku-paketin hinta!
Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen oltiin huojentuneita, ettei jäsenyys kaatunut maatalousneuvotteluihin, joissa laskelmien mukaan oli kiista suomalaista kohden puolen kilon Sirkku sokeri paketista.
EU-neuvotteluista sittemmin kirjan kirjoittanut Antti Kuosmanen totesi maatalousneuvotteluista ironisesti, että koko EU -jäsenyys oli hilkulla kaatua neuvotteluissa asiaan, joka merkitsikin muutamaa sokeripalaa henkeä kohti! Sittemmin Kuosmasen kirjassa (tekijä tuhosi painoksen ennen sen tuloa myyntiin) todettiin: "Maatalousneuvottelutuloksetkin oli saatu kirjoitetuksi liittymisasiakirjoihin. Maatalousneuvottelujen tarina ei kuitenkaan loppunut siihen ... alkoi taistelu niin sanotusta kansallisesta tukipaketista".
Lähes yhdeksän vuotta liittymisen jälkeen edelleenkin käydään samaa maataloustaistelua kansallisesta tukipaketista ja edelleen Sirkku -palasokerin kohtalo on auki. Kansalle ei ole rehellisesti näinä vuosina kerrottu, mitä kaikkea sovittiin EU-neuvotteluissa. Nyt EU:n maatalouskomissaari toimii liittymisasiakirjojen ja Suomen muiden EU-sitoumusten mukaisesti, kun hän vaatii kansallisten tukipakettien alentamista. EU ei ole liittymisen yhteydessä myöntänyt Suomelle mitään pysyviä Etelä-Suomea koskevia kansallisia tukiratkaisuja. On maatalousministerimme kovan tehtävän edessä kasvattaakseen kansallisia tukimarkkoja viljelijöille!”
--
Pääkirjoituksessa on myös asiaa, että ”Sirkku-sokerissa” on kysymyksessä isompi asia kuin pelkkä maatalous; kyseessä on suomalainen ruoka, elintarviketeollisuus, työpaikat, verotulot ja kansantalous.- Hyöty ?
... auttanut esimerkiksi työttömyystilanteeseen Suomessa ? Olisiko siis ollut sittenkin parempi, että neuvottelut olisisvat kaatuneet vaikkapa 'ironisesti' juuri tuohon Sirkku -pakettiin !?
- Lukija Y
Hyöty ? kirjoitti:
... auttanut esimerkiksi työttömyystilanteeseen Suomessa ? Olisiko siis ollut sittenkin parempi, että neuvottelut olisisvat kaatuneet vaikkapa 'ironisesti' juuri tuohon Sirkku -pakettiin !?
On vaikea tai mahdoton tietää, olisiko Suomessa asiat paremmin, jos oltaisiin jättäydytty ulos EU:sta. Ainakin keskitason kansalaiselle. Itse suhtauduin varauksella tähän liittymiseen, koska todellista varmaa tietoa ei ollut - se oli uskon asia. Muistelen nimenomaan Esko Ahon ajaneen tätä liittymistä. Maatalouden ongelmat eivät johdu vain tästä EU-asiasta, vaan ovat olemassa muutoinkin. Kun USA ja Länsi-Eurooppa maksavat suuria maataloustukia pitäen näin elintarvikkeiden hinnat matalalla, on ongelma Suomessa joka tapauksessa olemassa. Suomi maksaa tukia tai luopuu kokonaan maataloudesta, vaikka olisi ulkona EU:sta. Kysymys kuuluukin: Pakottaako EU-jäsenyys alentamaan maatalouden tukia Suomessa niin paljon, että maatalous Suomessa ei ole kannattavaa? Tai ainakin niin, että maatalouden alalla ei voida saavuttaa samaa tulotasoa ja elintasoa kuin muilla aloilla. Onko asia näin vai ei, on sivusta katsoen vaikea sanoa. Kyllä myös maataloudessa tulisi saavuttaa suunnilleen sama tulotaso kuin muillakin aloilla, ja Suomen tulisi säilyttää maataloustuotannossa suunnilleen omavaraisuus. Tämä on myös työllisyyskysymys - sekin tulee olla kunnossa.
- lukija
Hyöty ? kirjoitti:
... auttanut esimerkiksi työttömyystilanteeseen Suomessa ? Olisiko siis ollut sittenkin parempi, että neuvottelut olisisvat kaatuneet vaikkapa 'ironisesti' juuri tuohon Sirkku -pakettiin !?
Olemattomiin EU-hyötyihin en kajoa, vaan suoraan lopputulokseen.
Nappasin Suomi24 yleistä politiikasta- palstalta mojovan kommentin Ruotsin EMU-äänestystä jahkailevalle.
Lue "EU-hyödyistä" klikkaamalla allaolevaa numeroraejaa, eli linkkiä. Viesti tulee ruutuun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=666&posting=22000000001115837
- suomeksi!
Keskustelu on mennyt alustuksesta sivuun.
Tässä on esiintulleet SataSeudun uutisen asiat selvällä suomella:
Kuosmanen paljastaa maatalousneuvotteluihin liittyen kolme huijausta:
1. 141-tulkintaerimielisyys, joka tuli esille 1999 jatkoaikaa neuvoteltaessa.
Todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille Kuosmasen mukaan jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen, mutta Kuosmasen mukaan se ei onneksi koskaan joutunut
julkisuuteen!
- Nyt se on viimeinkin joutunut julkisuuteen SataSeudun keskiviikkoisessa
uutisessa!
2. Lisähinnat elivät syksyllä 1994 virkamiesten illuusioina niin, että sen mukaan hallitus teki maataloustulolain.
Rene Steichen kertoi vahingossa 7. lokakuuta suomalaiselle toimittajalle, ettei Suomi saa maksaa lisähintoja kuin maidolle.
(Mikko Pesälä valehteli eduskunnalle kaksi päivää ennen kansanäänestystä, ettei ole epäselvyyksiä.)
Kuosmanen kertoo, että lisähintoja ei todellakaan oltu luvattu!
3. Viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen (21.10.1994) Suomen EU-ministerivaliokunta hyväksyi LOPULLISEN ESITYKSEN artikloista 138, 139, ja 140.
Dokumentit on nähtävänä SataSeudun kotisivulla www.satanen.com
vasen alalaita "Vaalipetos". Eilisessä s-postissa on tarkka osoite todisteeseen!
Kansalta kysyttiin 16.10.1994:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
Mikä olikaan neuvoteltu sopimus?
Kolme viimeistä sanaa -neuvotellun sopimuksen mukaisesti - tekevät kansaäänestyksestä vaalipetoksen!
--
Mitä Suomi olikaan neuvotellut, kun kiista 141-tulkinnasta edelleen jatkuu?
Suomi oli saanut 141:stä vain vuosittain alenevan siirtymäkauden tuen vuosiksi 1995-1999.
Tulkintaerimielisyys 141:sta tuli esiin vasta loppuvuodesta 1999.
Jostain kumman syystä Lipponen ja Hemilä saivat neuvoteltua poikkeuksen sopimukseen neljäksi vuodeksi 2000-2004!
Nyt on kerrottava totuus sopimuksen todellisesta sisällöstä kaikelle kansalle!- viitattiin
www.satanen.com -osoitteeseen.
Kyseessä on Matti Vanhaselle ja Juha Korkeaojalle on eilen lähetetty sähköposti.
S-postia ovat saaneet myös pääministerin ja maatalousministerin erityisavustajat.
On kuumat paikat!
Tsemppiä totuuden kertomiseen ministereille!
- Jerry Falwell
vähän lyhyempi arvio kirjasta
http://www.keyfinland.org/Uutiset/2001/Julkaisut/2001.03.06_Antti_Kuosmasen_kokemukset_Suomen_jasenyysneuvotteluista.htm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6518000Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672289Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332203- 1471779
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi271270Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511243Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1111169Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65850Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59821Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7756