Salanasuojaus näyttää ensinäkemältä heikolta lienee otettu suoraan ZIP-paketin kryptaus käyttöön?
Ohjelmassa mitä käytetään hallituksissa ja ministeriöissä yms... tulisi olla VÄHINTÄÄN
AES256 -tason suojaus, mieluummin Blowfish448
tai Serpent.
Korjaus ei liene aivan monimutkainen toteuttaa,
korka valmiita palikoita on saatavilla ilmaiseksi!
Toivon kommentteja myös.
Ohjelmassa mitä käytetään hallituksissa ja ministeriöissä yms... tulisi olla VÄHINTÄÄN
AES256 -tason suojaus, mieluummin Blowfish448
tai Serpent.
Korjaus ei liene aivan monimutkainen toteuttaa,
korka valmiita palikoita on saatavilla ilmaiseksi!
Toivon kommentteja myös.
Vastaukset 12
Vanhimmat
oo:n käyttäjistä on muita kuin hallituksen ja
ministeriön tekstinkäsittelijöitä ;-)
Tuntuisi aika tarpeettomalta ruveta moisen marginaaliryhmän
takia rakentelemaan pomminkestävää suojaussysteemiä.
Varsinkin kun käytettävyys aloittelijoilta
vuorenvarmasti vähenisi.
voi heikentyä salausalgoritmin muuttamisessa? Softahan sen salauksen tekee, ei käyttäjän välttämättä edes tarvitse tietää (ellei halua valita käytettävää algoritmia), että millä menetelmällä se tapahtuu.
Eihän tällä ole mitään tekemistä käytettävyyden kanssa.
mutta käytäntö on muuta.
Kun salasanat pitenee ja ohjelma VAATII että siinä
pitää olla numeroita ja isoja/pieniä kirjaimia
sekaisin niin kyllä vaan.
Jos se olisikin pelkkä algoritmin muutos, mutta
ei taida riittää...
Ihan esimerkkinä mainittakoon julkiset vahvat
salausalgoritmit joita voi ihan ilmaiseksi käyttää.
Miksi niitä ei enempää käytetä?
Siksi, koska useimmat niistä ovat äärimmäisen hankalia käyettävyydeltään.
Salasanan pituus ja monimutkaisuus on aivan eri asia kuin käytettävä salausalgoritmi. Vaikka käytetäänkin yleisesti hyväksi todettuja menetelmiä, ei se tee käyttöä yhtään hankalammaksi. Oikeastaan ei ole mitään syytä käyttääkään kotikutoisia salausmenetelmiä, koska ne ovat varmasti huonoja.
Monet salausohjelmat pyrkivät pakottamaan vaikeampien salasanojen käyttöön koska yleensä valitaan aivan kelvottoman huono salasana. Omasta kokemuksestakin tiedän ettei tuollainen pakottaminen ole mukavaa. Keksin aikoinaan mielestäni aivan oivallisen salasanan. Valitettavasti pituutta oli vain 18 merkkiä ja loop-aes vaati pituudeksi 20 merkkiä. Syntyi periaatteellinen ristiriita ohjelman ja minun välillä. Ja niin lopp-aesin sorsat saivat puukkoa.
on yleensä minkäänlaista salasanasuojausta?
Jos algoritmi on paska, nin on parempi ettei sitä ole ollenkaan.
Suomalaiset yritykset ovat saatanan tyhmiä kun salausta ei käytetä edes sähköposteissa, jotka koskevat firman asioita.
12 merkkiä riittää peruskäyttöön ihan hyvin,
22 on jo vahva.
Näin maallikolle tuo pakkaus sinällään riittää salaukseksi, vaan oikeastaan sekin sais olla asetuksista, kun nykyään tuota kovalevytilaa riittää. Ja onhan siinä mahdollisuus tallentaa tosin RTF:nä, jolloin ei pakattane?
Itseäni nimittäin pelottaa enemmän se tilanne, ettei pakettia saa auki kuin se, että joku lukee. Muistuu mieleen yksi kaveri, joka piti rahoistaa kirjaa Excelillä ja salasi tiedostonsa. Sitten se oma kone hajos tai jotain. Mutta vaikka levykkeellä oli talletettuna varakopiot, niin siinä oli joku juttu, ettei ne auenneet. Olisko niin, että se salasana oli vain siellä jossain koneen toisessa tiedosta muistissa, tai että salasana vaan oli hukassa.
Ja eiköpähän tuo jenkkilän NSA ole rajoittamassa noita salauksia sikäläisistä ja vähän meikäläisistäkin ohjelmista? Eli sitten kun virasto haluaa salauksen, niin se toteutetaan jotenkin siihen päälle? Saisko Openofficeen sellaista palikkaa lisätyksi tallennustoimintoihin?
asiaa.
Paljon enemmän on (olen it-tuessa) on ongelmia salauksista joita tiedon omistaja itsekään ei saa auki kuin siitä että joku ulkopuolinen lukee niitä.
Esimerkiksi kun kiintolevy hajoaa niin kryptatulta levyltä tiedon pelastus on lähes mahdotonta.
Neuvon aina, että kryptata kannattaa vain tieto jonka vääriin käsiin joutuminen lähenee valtiopetosta.
Kyllä kopiot pitää olla vaikka ei olisikaan salattu levy.
mutta jokainen it-tuki tietää että teoria ja
käytäntö ovat eri asioita.
OpenDocument v1.1 spesifikaation luvusta 17.3 löytyy kuvaus odf-formaatissa käytetystä salausalgoritmista. Tiivistettynä yhteen sanaan: Blowfish. Toivottavasti tämä hälventää pelkosi "zip-paketin kryptauksesta" (mitä se sitten tarkoittaakin, zip-pakettejakin on kryptattu ja kryptataan edelleen useilla algoritmeilla).
Tietysti jos käsitellään Word-tiedostoja, niin silloin OOo voi joutua käyttämään heikompia algoritmeja, koska algoritmin on luonnollisestikin oltava sama kuin mitä Word käyttää. Ja näitä on Wordin versiosta riippuen monta, en tiedä, tukeeko OOo näitä kaikkia.
ei ihan jokainen ronki suojattuja tiedostoja, sha1 on vähä heikko mutta eipä monella ole
tuhansien koneiden klusteria purkamaan sitä.
Kiitos tiedosta, kun en itse jaksanut lukea dokua ensin loppuun.
Zip-paketin kryptaus tarkoitti winzipin omaa perusalgoritmia, joka ei mikään tehokas todellakaan ole.
OpenOffice-asiakirja muodostuu useista tiedostoista, esim. content.xml, styles.xml, settings.xml jne. Nämä on koottu yhdeksi tiedostoksi zip-pakkausmenetelmällä. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu salaukseksi, vaan näin saadaan odf-asiakirja yhdeksi tiedostoksi.
Jos muuttaa tiedoston asiakirja.odt nimen nimeksi asiakirja.zip, voi pakkauksen avata (tarkemmin sanoen purkaa) millä hyvänsä zip-pakkausohjelmalla.