Lapsena pullukka, aina

ylipainon vuoksi lapsen huostaanotto.
Ei ihan järkevältä perusteelta tunnu.

vanhempien kirjoitti:

ylipainon vuoksi lapsen huostaanotto.
Ei ihan järkevältä perusteelta tunnu.

pösilöt syöttää omat lapsensa sioiksi ?

keinoja kirjoitti:

pösilöt syöttää omat lapsensa sioiksi ?

jälkeläislaumansa alkaa tottua ylensyöntiin ja siten muistuttamaan yhä enevämmin määrin inhoamiaan syöttöporsaita länsimaisen hapatuksen turmelemina. Ja juuri kun saivat riideltyä poistamaan ajoesteinä toimineet betoniporsaat pois valtaamiltaan alueilta, niin sitten tulee tällaista takapakkia.
Paaston aikanakin pennut laumoittain karkaavat puistoihin herkuttelemaan sianlihaa suoraan amerikkalaisesta corned-beef purkista ja puskista lymyilevät juopuneita alaikäisiä tytteleitä. O tempore, o more.
Astrid Thorsi puututtava asiaan ainoana asiantuntijana.

Olin ylipainoinen kunnes 16 vuoden iässä koin "valaistuksen." Painoin tällöin yli 105 kiloa! (toisaalta olin harrastanut myös voimanostoa toista vuotta.)

Nykyisin, noin 8 kuukautta myöhemmin olen laihtunut yli 17 kiloa. Vaaka näytti pari päivää sitten 87,8! Ja ensimmäistä kertaa elämässä jopa vatsalihakset näkyvät!

En ole ikinä ollut tyytyväisempi itseeni.

Minäkin uskottelin itselleni että en voi asialle mitään mutta väärässä olin. Heittäkää siis lihottavat ruoat vittuun ja alkakaa kuntoilemaan.

Huijaatte vain itseänne

kauhistus, että omat kirjoitti:

jälkeläislaumansa alkaa tottua ylensyöntiin ja siten muistuttamaan yhä enevämmin määrin inhoamiaan syöttöporsaita länsimaisen hapatuksen turmelemina. Ja juuri kun saivat riideltyä poistamaan ajoesteinä toimineet betoniporsaat pois valtaamiltaan alueilta, niin sitten tulee tällaista takapakkia.
Paaston aikanakin pennut laumoittain karkaavat puistoihin herkuttelemaan sianlihaa suoraan amerikkalaisesta corned-beef purkista ja puskista lymyilevät juopuneita alaikäisiä tytteleitä. O tempore, o more.
Astrid Thorsi puututtava asiaan ainoana asiantuntijana.

Lue lisää

Vaimokin valittaa pulskistuvista somaleista. Kun aisa on normaalisti kiitettävän pituinen niin kun vatsa paksunee kolmekin senttiä niin se on aina pituudestä pois.

keinoja kirjoitti:

pösilöt syöttää omat lapsensa sioiksi ?

Sinä , jolla ÄO määrä tuntuu olevan PERSEESSÄ, pyöreä ihminen voi aina laihduttaa mutta TYHMÄ, kuten SINÄ, sinua ei voi auttaa, sillä TYHMÄSTÄ EI TULE IKINÄ FIKSUA.

ehkei kuitenkaan kirjoitti:

Olin ylipainoinen kunnes 16 vuoden iässä koin "valaistuksen." Painoin tällöin yli 105 kiloa! (toisaalta olin harrastanut myös voimanostoa toista vuotta.)

Nykyisin, noin 8 kuukautta myöhemmin olen laihtunut yli 17 kiloa. Vaaka näytti pari päivää sitten 87,8! Ja ensimmäistä kertaa elämässä jopa vatsalihakset näkyvät!

En ole ikinä ollut tyytyväisempi itseeni.

Minäkin uskottelin itselleni että en voi asialle mitään mutta väärässä olin. Heittäkää siis lihottavat ruoat vittuun ja alkakaa kuntoilemaan.

Huijaatte vain itseänne

Lue lisää

Kyllä suurin osa lapsipösilöistä on norsuja aikuisenakin. Aloittaja ei ikinä sanonut, että tämä olisi välttämätöntä, ja ettei laihtuinen olisi mahdollista.

Tyhmiä inhoava kirjoitti:

Sinä , jolla ÄO määrä tuntuu olevan PERSEESSÄ, pyöreä ihminen voi aina laihduttaa mutta TYHMÄ, kuten SINÄ, sinua ei voi auttaa, sillä TYHMÄSTÄ EI TULE IKINÄ FIKSUA.

pitää paikkansa,niin rasvasolujen ja älykkyyden kaa.valitettavasti et kuulu kumpaankaan luokkaan,sorry

Tyhmiä inhoava kirjoitti:

Sinä , jolla ÄO määrä tuntuu olevan PERSEESSÄ, pyöreä ihminen voi aina laihduttaa mutta TYHMÄ, kuten SINÄ, sinua ei voi auttaa, sillä TYHMÄSTÄ EI TULE IKINÄ FIKSUA.

Minä olen lihava,sinä olet ruma,minä voin laihduttaa!!!
Hih!!

ehkei kuitenkaan kirjoitti:

Olin ylipainoinen kunnes 16 vuoden iässä koin "valaistuksen." Painoin tällöin yli 105 kiloa! (toisaalta olin harrastanut myös voimanostoa toista vuotta.)

Nykyisin, noin 8 kuukautta myöhemmin olen laihtunut yli 17 kiloa. Vaaka näytti pari päivää sitten 87,8! Ja ensimmäistä kertaa elämässä jopa vatsalihakset näkyvät!

En ole ikinä ollut tyytyväisempi itseeni.

Minäkin uskottelin itselleni että en voi asialle mitään mutta väärässä olin. Heittäkää siis lihottavat ruoat vittuun ja alkakaa kuntoilemaan.

Huijaatte vain itseänne

Lue lisää

Tuosta artikkelista saa sen kuvan että lapsen ylipainon säilyminen aikuisiälle asti on todella yleistä, lähes varmaa. Mitä tässä nyt on itse nähnyt ja lukenut täältä, se ei ole ollenkaan noin yleistä.

Minutkin lapsena syötettiin ylipainoiseksi, söin ihan syömisen ilosta rasvaisia ja sokerisia leipomuksia vaikkei ollut nälkäkään. Terkkari oli kauhuissaan ylipainoni takia. Murrosiässä sitten tuli inho omaa tilaa kohtaan ja jätin suuren osan mässyistä pois ja lähdin lenkille. Ensin sitä nilkutti hampaat irvessä ja itku silmässä, mutta siitä se lähti. Nyt pysyn todella vähällä vaivalla normaalipainoisena.

ei tosiaan pidä paikkaansa, olen ollut lapsena lihava. Pituuteni 158 cm, paino nyt 52 kg. Koko eloikäni 55 vuoden aikana olen parhaimmillaankin painanut 60 kg, ollessani raskaana. Itse sen päättää mitä suuhunsa laittaa tai syökö enemmän mitä kuluttaa. Ei ole mitään muuta keinoa pitää painoansa kurissa kuin syödä oikein ja liikkua!

Vehnällä ja perunalla lihotettiin aikoinaan siipikarjaa. Nyt ihmiset tuhoavat itsensä syömällä vehnää ja perunaa. Peruna ja liha on pahin yhdistelmä ruuansulatukselle.
Ihmetyttää tämä selkärangattomuus nykypäivänä.
Olemmeko teollisuuden uhreja? Markkinoinnin?
Lääkäreiden? ---------

terve! kirjoitti:

Vehnällä ja perunalla lihotettiin aikoinaan siipikarjaa. Nyt ihmiset tuhoavat itsensä syömällä vehnää ja perunaa. Peruna ja liha on pahin yhdistelmä ruuansulatukselle.
Ihmetyttää tämä selkärangattomuus nykypäivänä.
Olemmeko teollisuuden uhreja? Markkinoinnin?
Lääkäreiden? ---------

Lue lisää

Mitä pahaa perunasta voi olla? Ihmiset syönyt kautta aikojen perunaa! Niin ja lihaa..Siinähän tapauksessa puolet suomalaisista pitäisi olla kauheita läskipalloja! Selitä ny vähän niin ihmiset tajuaa. Itse taidat olla jonkun ihmedieetin uhri jossa on pantu peruna ja liha pannaan..Eiköhän ihminen voi melkein kaikkea syödä..Mutta kohtuudella

ei lihava,muttei laihakaan.. kirjoitti:

Mitä pahaa perunasta voi olla? Ihmiset syönyt kautta aikojen perunaa! Niin ja lihaa..Siinähän tapauksessa puolet suomalaisista pitäisi olla kauheita läskipalloja! Selitä ny vähän niin ihmiset tajuaa. Itse taidat olla jonkun ihmedieetin uhri jossa on pantu peruna ja liha pannaan..Eiköhän ihminen voi melkein kaikkea syödä..Mutta kohtuudella

Lue lisää

No kautta aikojen on kyllä hiukan liioiteltu väite, sillä peruna saapui Eurooppaan varsin myöhään ja Suomenkin ruokapöytiin vasta 1800-luvulla.

Peruna oli loistojuttu jossain Irlannissa, missä englantilaiset tilanomistajat saattoivat huolettaa pilkkoa torppareiden tilat huomattavasti pienemmiksi, koska perunan "energiasisältö" oli sellainen, että se pystyi ruokkimaan moninkertaisen määrän ihmisiä verrattuna vehnään.

Tuolloin se saattoi pelastaa ihmisiä nälänhädältä, mutta nykypäivänä, jolloin energiansaantia pitäisi vähäisen liikunnan vuoksi vähentää, peruna on kyllä vihoviimeinen ruokavalion perusta. Sen lisäksi perunassa on kovin vähän vitamiineja/hivenaineita verrattuna sen energiamäärään. Monet ravintoneuvojat ovatkin sitä mieltä, että meidän pitäisi luokitella ruoka sen mukaan, mikä on vitamiinien ja hivenaineiden suhde energiasisältöön. Tuollaisen indeksin mukaan peruna on erittäin KÖYHÄÄ ravintoa. Peruna kuuluu samaan aikakauteen kuten "kananmunalla töihin" ja voita&silavaa pöytään.

ja ehkä lihavuudestakin? kirjoitti:

No kautta aikojen on kyllä hiukan liioiteltu väite, sillä peruna saapui Eurooppaan varsin myöhään ja Suomenkin ruokapöytiin vasta 1800-luvulla.

Peruna oli loistojuttu jossain Irlannissa, missä englantilaiset tilanomistajat saattoivat huolettaa pilkkoa torppareiden tilat huomattavasti pienemmiksi, koska perunan "energiasisältö" oli sellainen, että se pystyi ruokkimaan moninkertaisen määrän ihmisiä verrattuna vehnään.

Tuolloin se saattoi pelastaa ihmisiä nälänhädältä, mutta nykypäivänä, jolloin energiansaantia pitäisi vähäisen liikunnan vuoksi vähentää, peruna on kyllä vihoviimeinen ruokavalion perusta. Sen lisäksi perunassa on kovin vähän vitamiineja/hivenaineita verrattuna sen energiamäärään. Monet ravintoneuvojat ovatkin sitä mieltä, että meidän pitäisi luokitella ruoka sen mukaan, mikä on vitamiinien ja hivenaineiden suhde energiasisältöön. Tuollaisen indeksin mukaan peruna on erittäin KÖYHÄÄ ravintoa. Peruna kuuluu samaan aikakauteen kuten "kananmunalla töihin" ja voita&silavaa pöytään.

Lue lisää

Pottu on hyvää ja terveellistä perusravintoa. Sitä ei ole ylenmäärin myrkytetty. Eihän mitään ruokaa pidä syödä määrättömästi. Antaa nälän tunteen olla pari tuntia ennenkuin syö tavallista ruokaa kohtuullisesti. Eikä maksa paljon.

maukasta kirjoitti:

Pottu on hyvää ja terveellistä perusravintoa. Sitä ei ole ylenmäärin myrkytetty. Eihän mitään ruokaa pidä syödä määrättömästi. Antaa nälän tunteen olla pari tuntia ennenkuin syö tavallista ruokaa kohtuullisesti. Eikä maksa paljon.

Lue lisää

pahaksi ruuansulatukselle, näin olen minäkin kuullut. Ei sula kunnolla, mutta kannattaa sitä toki joskus syödä. Se vaan on liiottelua että monta kertaa viikossa sitä suositellaan syömään. Minutkin lapsena opetettiin siihen uskoon että peruna on paras vaihtoehto kaikista. Mutta keitettyyn perunaan kyllästyy nopsaan, ja sitten ku sitä käy paistamaan niin siihen uppoaa kivat määrät rasvaa...

Kuinka lohduttavaa. Arvaapa, onko muuten kiva elää suhteessa, jossa toinen vetää hamppareita päivittäin naamaansa, ei liiku ja pysyy hoikkana. Toinen joutuu jatkuvasti seuraamaan painoaan, käymään lenkillä ja siitä huolimatta saa kuulla kuittailua "pelastusrenkaista". Eniten kyllä v*tuttaa kuitenkin nää puheet siitä, kuinka lihavat ovat laiskoja. Tällaset uutiset ovat hyviä just siitä syystä, et ne osoittavat sen, et kaikki ei ole kiinni itestä, eikä kyseessä ole mikään "jos sä vaan otat itteäs niskasta kiinni" etc. syyllistämiset.

syyllistäminen pian historiaa kirjoitti:

Kuinka lohduttavaa. Arvaapa, onko muuten kiva elää suhteessa, jossa toinen vetää hamppareita päivittäin naamaansa, ei liiku ja pysyy hoikkana. Toinen joutuu jatkuvasti seuraamaan painoaan, käymään lenkillä ja siitä huolimatta saa kuulla kuittailua "pelastusrenkaista". Eniten kyllä v*tuttaa kuitenkin nää puheet siitä, kuinka lihavat ovat laiskoja. Tällaset uutiset ovat hyviä just siitä syystä, et ne osoittavat sen, et kaikki ei ole kiinni itestä, eikä kyseessä ole mikään "jos sä vaan otat itteäs niskasta kiinni" etc. syyllistämiset.

Lue lisää

Kohtalotoveri :D Mulla ei ole pelastusrenkaita mut hirveen tarkkaan saa kattoa mitä suuhun pistää ja liikkuakkin pitää, muuten alkaa renkaita kertyä. On se toki muutenkin hyväksi. Mutta siinä missä meillä normaalisti lihovilla on kaksi syytä (terveys ja linjojen vahtiminen) liikkua ja tarkkailla ruokavaliota, ei lihomattomilla ole kuin se toinen. Kuitenkin hoikallakin voi olla korkea kolesteroli ja verenpaine, mutta sitä ei huomata niin helposti kun ulospäin näyttää kaikki olevan ok.

Taisi olla tieteen kuvalehdessä sellanen artikkeli, että ihmisen suoliston bakteerikanta vaikuttaa myös lihomiseen. Yhdenlainen bakteerikanta auttaa ravintoaineita imeytymään paremmin, jolloin ihminen lihoo helpommin, kun taas toisenlaisella bakteerikannalla on päinvastainen vaikutus.

Eli ei lihominen ole aina kiinni vain ihmisen itsekurista, toisten on helpompi laihtua ja pysyä hoikkana kuin toisten.

Eppo kirjoitti:

Kohtalotoveri :D Mulla ei ole pelastusrenkaita mut hirveen tarkkaan saa kattoa mitä suuhun pistää ja liikkuakkin pitää, muuten alkaa renkaita kertyä. On se toki muutenkin hyväksi. Mutta siinä missä meillä normaalisti lihovilla on kaksi syytä (terveys ja linjojen vahtiminen) liikkua ja tarkkailla ruokavaliota, ei lihomattomilla ole kuin se toinen. Kuitenkin hoikallakin voi olla korkea kolesteroli ja verenpaine, mutta sitä ei huomata niin helposti kun ulospäin näyttää kaikki olevan ok.

Taisi olla tieteen kuvalehdessä sellanen artikkeli, että ihmisen suoliston bakteerikanta vaikuttaa myös lihomiseen. Yhdenlainen bakteerikanta auttaa ravintoaineita imeytymään paremmin, jolloin ihminen lihoo helpommin, kun taas toisenlaisella bakteerikannalla on päinvastainen vaikutus.

Eli ei lihominen ole aina kiinni vain ihmisen itsekurista, toisten on helpompi laihtua ja pysyä hoikkana kuin toisten.

Lue lisää

Jos näin on, että rasvasolujen määrä ihmisessä on vakio, niistä ei kotikonstein pääse eroon. Liikkumalla, lihaskuntoharjoituksilla ja ravinnolla niiden kokoa voi tosin muuttaa, mutta ei määrää. Eli ainoa keino päästä rasvasoluista eroon on rasvaimu. Siinä "imetään" rasva pois, myös osa rasvasoluista. Kaikkea ei tietenkään voida saada pois, mutta aika paljon. Ja alueilla, esim. vatsa, joista on poistettu suurin osa rasvasoluista, ei rasvaa enää pääse kertymään. Rahaa tarttee olla, leikkaus on kallis. TOSIN EI TÄYSIN TURVALLINEN! Minä en henk. koht. suosittele ko. leikkausta kenellekkään. Kotikeinot kunniaan!

syyllistäminen pian historiaa kirjoitti:

Kuinka lohduttavaa. Arvaapa, onko muuten kiva elää suhteessa, jossa toinen vetää hamppareita päivittäin naamaansa, ei liiku ja pysyy hoikkana. Toinen joutuu jatkuvasti seuraamaan painoaan, käymään lenkillä ja siitä huolimatta saa kuulla kuittailua "pelastusrenkaista". Eniten kyllä v*tuttaa kuitenkin nää puheet siitä, kuinka lihavat ovat laiskoja. Tällaset uutiset ovat hyviä just siitä syystä, et ne osoittavat sen, et kaikki ei ole kiinni itestä, eikä kyseessä ole mikään "jos sä vaan otat itteäs niskasta kiinni" etc. syyllistämiset.

Lue lisää

Joo, onhan se niin että ottaa päähän kattoa kuinka toiset voivat surutta sikailla ilman että siitä jää mitään näkyvää jälkee.. Mä oon yrittäny viime aikoina "mässypäivää", jolloin saa ottaa iisimmiin, tosin se aina ahistaa vähän seuraavana päivänä.
Mulla itelläni on kokemusta kadehtimisesta, sillä luonnon oikusta siskoni sai solakan, vetreän kehon, plus sillä ei tunnu olevan mitään ruoan himoa, ei se vauvanakaan mitään tainnu syödä. Minä taas, perheen musta porsas, söin jo vauvana niin että äitiä hirvitti. Tosin eivät vanhemmat siihen puuttuneet, vaikka teini-iässä(luonnollisen liikunnan vähetessä)lihoin parissa vuodessa ihan hirveästi. No, sitten siinä 17-vuotiaana aloin taas liikkua, ja nyt 24-vuotiaana olen jatkuvasti normaalipainon ylärajoilla, eli ei musta tuu keijukaista.. Mutta ainakin liikun, olosuhteiden pakosta, ja katson mitä suuhuni laitan, ja ehkä se on etu, sitten kumminkin. Kun ei elämän pitäisi olla vain ulkonäköä, vaikka nykymaailma niin väittääkin. Tsemppiä :)!

ei toivoton kirjoitti:

Joo, onhan se niin että ottaa päähän kattoa kuinka toiset voivat surutta sikailla ilman että siitä jää mitään näkyvää jälkee.. Mä oon yrittäny viime aikoina "mässypäivää", jolloin saa ottaa iisimmiin, tosin se aina ahistaa vähän seuraavana päivänä.
Mulla itelläni on kokemusta kadehtimisesta, sillä luonnon oikusta siskoni sai solakan, vetreän kehon, plus sillä ei tunnu olevan mitään ruoan himoa, ei se vauvanakaan mitään tainnu syödä. Minä taas, perheen musta porsas, söin jo vauvana niin että äitiä hirvitti. Tosin eivät vanhemmat siihen puuttuneet, vaikka teini-iässä(luonnollisen liikunnan vähetessä)lihoin parissa vuodessa ihan hirveästi. No, sitten siinä 17-vuotiaana aloin taas liikkua, ja nyt 24-vuotiaana olen jatkuvasti normaalipainon ylärajoilla, eli ei musta tuu keijukaista.. Mutta ainakin liikun, olosuhteiden pakosta, ja katson mitä suuhuni laitan, ja ehkä se on etu, sitten kumminkin. Kun ei elämän pitäisi olla vain ulkonäköä, vaikka nykymaailma niin väittääkin. Tsemppiä :)!

Lue lisää

En millään tajuu niitä ihmisiä jotka syö aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Kaikki normaalikokoisia annoksia. Heillä ei ole mitään himoa mässyttää kaikkea hyvää illalla telkun ääressä, tenttiin lukiessa, iloisena tai surullisena. Suurin osa ihmisistä taitaa kuitenkin olla tunnesyöppöjä. Kadehdin todella niitä ihmisiä joille ruoka on vain ravintoa, jotka syövät elääkseen. Me tunnesyöpöt kun elämme syödäksemme.

Kyllä lapsena luodaan pohja ruokailutottumuksille, ja silloin opitut tavat ja hankitut kilot seuraavat kyllä tavalla tai toisella aikuisiässä. En väitä, etteikö tapojaan voi muuttaa ja kilojaan karistaa, mutta vaikeampaa se kyllä on. Usein ikävä kyllä huomaa ylipainoisilla aikuisilla olevan ylipainoiset lapset. Lapsuus iän suuri ylipaino nostaa riskiä monille sairauksille aikuisiässä, kuten diabetekselle. Eli vanhemmat herätkää. Lasten painoon tulee kiinnittää huomiota. Parhaiten se käy, kun hilpasee sinne peilin eteen ja sitä kautta tekee muutoksia koko perheen tasolla. Painosta ei kuitenkaan pidä tehdä lapsen kuullen numeroa, jotta syömishäiriöt eivät pääse rantautumaan lapsen elämään. On myös syytä olla hissukseen lasten kuullen omista laihdutuksista. Liikunnallista ja terveellistä kesää kaikille. Olen itse tiputtanut 24 kiloa ja poissa ovat pysyneet, joten tiedän mistä puhun. Lapseni kyllä ovat hoikkia. Kasvukäyrien mukaan voisivat olla painavampiakin. Lähtöpainoni oli 76 ja nyt painan 52. Onnistua voi, mutta pysyviä tuloksia saa vain pysyvillä muutoksilla elämän tavoissa. Ei millään ihmedieeteillä tai nälkäkuureilla.

susityttö -78 kirjoitti:

Kyllä lapsena luodaan pohja ruokailutottumuksille, ja silloin opitut tavat ja hankitut kilot seuraavat kyllä tavalla tai toisella aikuisiässä. En väitä, etteikö tapojaan voi muuttaa ja kilojaan karistaa, mutta vaikeampaa se kyllä on. Usein ikävä kyllä huomaa ylipainoisilla aikuisilla olevan ylipainoiset lapset. Lapsuus iän suuri ylipaino nostaa riskiä monille sairauksille aikuisiässä, kuten diabetekselle. Eli vanhemmat herätkää. Lasten painoon tulee kiinnittää huomiota. Parhaiten se käy, kun hilpasee sinne peilin eteen ja sitä kautta tekee muutoksia koko perheen tasolla. Painosta ei kuitenkaan pidä tehdä lapsen kuullen numeroa, jotta syömishäiriöt eivät pääse rantautumaan lapsen elämään. On myös syytä olla hissukseen lasten kuullen omista laihdutuksista. Liikunnallista ja terveellistä kesää kaikille. Olen itse tiputtanut 24 kiloa ja poissa ovat pysyneet, joten tiedän mistä puhun. Lapseni kyllä ovat hoikkia. Kasvukäyrien mukaan voisivat olla painavampiakin. Lähtöpainoni oli 76 ja nyt painan 52. Onnistua voi, mutta pysyviä tuloksia saa vain pysyvillä muutoksilla elämän tavoissa. Ei millään ihmedieeteillä tai nälkäkuureilla.

Lue lisää

Kyllä se vaan on yksiselitteistä. Jos noin ajattelee, niin sit pitäis syyttää isovanhempia ja isoisovanhempia jne. Ketju olisi loputon. Mut aikuisena on mahdollisuus ajatella ja tehdä päätökset itse.

Tähtisafiiri kirjoitti:

Kyllä se vaan on yksiselitteistä. Jos noin ajattelee, niin sit pitäis syyttää isovanhempia ja isoisovanhempia jne. Ketju olisi loputon. Mut aikuisena on mahdollisuus ajatella ja tehdä päätökset itse.

Lue lisää

En mä tarkottanu, että ketään kauheesti tarvis osotella. Tarkotin vaan sitä, että ylipainosilla vanhemmilla on yleensä ylipainoset lapset. Mutta ennen kaikkea sitä, että lapsena opittuja elämäntapoja on tosi vaikee lähteä muuttamaan. En mä väitä, että se ois mahdotonta, mutta vaikeempaa. Ja miksipä tehdä lapsensa elämästä vaikeempaa. Oonhan minäki siihen pystyny, enkä silti syyttele vanhempiani omasta onneksi taakse jääneestä ylipainosta. Mut hei, ei oo kiva riidellä. Mulla on mielipiteeni ja sulla omasi. Ja kummallakin varmasti perustelut mielipiteelleen. Aurinkoista kevättä. :)

Susityttö -78 kirjoitti:

En mä tarkottanu, että ketään kauheesti tarvis osotella. Tarkotin vaan sitä, että ylipainosilla vanhemmilla on yleensä ylipainoset lapset. Mutta ennen kaikkea sitä, että lapsena opittuja elämäntapoja on tosi vaikee lähteä muuttamaan. En mä väitä, että se ois mahdotonta, mutta vaikeempaa. Ja miksipä tehdä lapsensa elämästä vaikeempaa. Oonhan minäki siihen pystyny, enkä silti syyttele vanhempiani omasta onneksi taakse jääneestä ylipainosta. Mut hei, ei oo kiva riidellä. Mulla on mielipiteeni ja sulla omasi. Ja kummallakin varmasti perustelut mielipiteelleen. Aurinkoista kevättä. :)

Lue lisää

En mäkään halua riidellä. Pahalla en tarkoittanut. Hyvää kevättä myös sinulle :)

ei todellakaan pidä paikkaansa!!!!

Kaikki lapset laihtuvat, kun kasvavat. Mutta jos poikasi ei muuttanut pysyvästi ruokatottumuksiaan, voit yllättyä pahanpäiväisesti kymmenen vuoden päästä ;)

minä olin myös laiheliini lapsena, eikä paljon ruoka maistunut. Sitten nuorena aikuisena lihoin yhtäkkiä paljon. Laihdutin sen pois ja siitä eteenpäin on elämä ollut kyllä sen tietoisuuden kanssa olemista, että aina pitää stempata.

Mulla on mies, aina laiha, joka syö vähintään kolme SUURTA, valtavaa, lämmintä ruokaa päivässä plus namut ja välipalat ja ties mitkä -ja on silti nälkäinen. Hänen veljensä oli paksu lapsi, mutta hoikka mies.

Onhan se omassa kädessä miten voi ja miten toimii, mutta kyllä se on niin, että toisilta se vaatii todella paljon enemmän kuin toisilta. Ja sitten jos on luonteeltaan kulinaristi, tuntuu menetykseltä kaikki se kuri jota pitää yllä.

Kyllä ne perustotuudet on ihan selkeitä, liikunta ja ruoka, mutta kaikkeen liittyy niin paljon tunteita ja mielikuvia, että yksiselitteisyys katoaa. Lopulta näissä asioissa on pitkälti kyse identiteetistä.

Vaikka, itse ajattelen että olen pitkän Suomalaisen kylmän maan ja nälkävuosien tuottaman valikoitumisen tulos - mieheni kuolisi ensimmäisenä ja minä, no, minä jaksaisin. Olen tälläinen mammutin metsästäjäksi sopiva. Että vaikka tämä nykymaailmassa onkin kirous, niin vaan sata vuotta taaksepäin ajassa, ja kehoni luonto olisi parasta mitä voi ajatella.

Sitten olen kuullut, että lapsuuden aikainen rasva on erillaista muodoltaa kuin aikuisiän, sitä kutsuttiin muistaakseni ruskeaksi rasvakerrokseksi, joka suojaa kylmältä paremmin. Oli tutkittu että lapsena paksut ovat huomattavasti pienemmässä riskissä sairastua aikuisena syöpään. MUTTA tämä koski vain vauva-iän pyöreyttä.

No sanottiinhan tuossa ekassa kommentissa just se, että ne kuolevat ja lisääntyvät, mutta se määrä pysyy samana (tasapaino) ja määräytyy jo lapsuudessa.

Eli jos lapsena lihava -> paljon rasvasoluja -> tehokas rasvan sisäänotto -> lihoo samalla ruokavaliolla helpommin kuin sellainen, joka on luonnostaan laiha -> jatkuva syömisten kyttääminen, jos haluaa pysyä hoikkana.

Ja joku tuolla aikaisemmin ehdotti rasvaimua. Noh, tämän tutkimuksen mukaan sekään ei auta, koska rasvasolut lisääntyvät siihen määrään kuitenkin, joka on lapsuudessa määräytynyt. Kehon rasvakudos on siis äärimmäisen sitkas ja evoluution mukana kehittynyt järjestelmä, jonka toimintaan on hyvin vaikea puuttua.

Tosin, ne jotka uutisia seuraavat, tietänevät, että markkinoille tullee uusi laihdutuslääke muutaman vuoden kuluessa. Lääke puuttuu tähän kehon omaan hormonijärjestelmään, joka säätelee rasvan sisäänottoa ja metaboliaa. Sillä ei ole paljoakaan sivuvaikutuksia ja se on vanha tuttu verenpainelääke, muistaakseni näitä ACE-estäjiä tms. Sitten tulee stoppi rasvasolujen ahneudelle :)

uusi lääke kirjoitti:

No sanottiinhan tuossa ekassa kommentissa just se, että ne kuolevat ja lisääntyvät, mutta se määrä pysyy samana (tasapaino) ja määräytyy jo lapsuudessa.

Eli jos lapsena lihava -> paljon rasvasoluja -> tehokas rasvan sisäänotto -> lihoo samalla ruokavaliolla helpommin kuin sellainen, joka on luonnostaan laiha -> jatkuva syömisten kyttääminen, jos haluaa pysyä hoikkana.

Ja joku tuolla aikaisemmin ehdotti rasvaimua. Noh, tämän tutkimuksen mukaan sekään ei auta, koska rasvasolut lisääntyvät siihen määrään kuitenkin, joka on lapsuudessa määräytynyt. Kehon rasvakudos on siis äärimmäisen sitkas ja evoluution mukana kehittynyt järjestelmä, jonka toimintaan on hyvin vaikea puuttua.

Tosin, ne jotka uutisia seuraavat, tietänevät, että markkinoille tullee uusi laihdutuslääke muutaman vuoden kuluessa. Lääke puuttuu tähän kehon omaan hormonijärjestelmään, joka säätelee rasvan sisäänottoa ja metaboliaa. Sillä ei ole paljoakaan sivuvaikutuksia ja se on vanha tuttu verenpainelääke, muistaakseni näitä ACE-estäjiä tms. Sitten tulee stoppi rasvasolujen ahneudelle :)

Lue lisää

Kyllä mää vaan olin lapsena ylipainoinen, kunnes tuli kasvupyrähdys ja sinne katosi läskit. Hmm?

Itse olin lihava lapsena.kiusattu ja väheksytty.19 vuotiaaana liityin painonvartioihin.Siellä opin uudet ruokailutottumukset.Tällähetkellä olen 37 vuotias ja 2 lastakin saanut.Raskausaikanakaan ei kiloja tullut koska söin hyvin mutta terveellisesti.Kaverit jotka nuoruudesssani olivat laihoja ovat suurinosa tänä päivänä ylipainoisia.Johtunee liian vähäisest' liikunnasta ja liiallisesta syömisestä.ps.rippikuvassa näytän 50 vuotiaaalta ja nyt 37 vuotiaana ikäistäni nuoremmalta.

ei aina kirjoitti:

Itse olin lihava lapsena.kiusattu ja väheksytty.19 vuotiaaana liityin painonvartioihin.Siellä opin uudet ruokailutottumukset.Tällähetkellä olen 37 vuotias ja 2 lastakin saanut.Raskausaikanakaan ei kiloja tullut koska söin hyvin mutta terveellisesti.Kaverit jotka nuoruudesssani olivat laihoja ovat suurinosa tänä päivänä ylipainoisia.Johtunee liian vähäisest' liikunnasta ja liiallisesta syömisestä.ps.rippikuvassa näytän 50 vuotiaaalta ja nyt 37 vuotiaana ikäistäni nuoremmalta.

Lue lisää

Jumalauta mitä sakkia siellä hääräääääääää!!!!!

MEITÄ ON : lihavia, laihoja, kalpeita, ruskeita, sairaita, terveitä, urheilullisia, penkkihillereitä, rohkeita, arkoja, ujoja.......
SO WHAT???OLOKEE MITÄ OOTTE, EI MULLE KUULU, EIKÄ MUILLE, RINTA ROTTINGILLE VAAN JA SEKAAN!!!

Isäni oli lapsena pyöreä, aikuisena normaalipainoinen, minä olin lapsena pyöreä, koko aikuisiän olen ollut normaalipainoinen, poikani oli lapsena pyöreä, aikuisena normaalipainoinen sekä pojanpoikani,joka täyttää kesällä 15 v. oli lapsena pyöreä ja nyt tällä hetkellä normaalipainoinen. Joten tosiaan ei voi yleistää.