Jos kylmä sota olisi esim. 1970-luvulla Euroopassa muuttunut kuumaksi niin kumpi olisi voittanut? On kahdenlaista mielipidettä, toiset ovat sitä mieltä ettei lännellä olisi ollut mitään jakoa, ydinaseita oltaisiin jouduttu käyttämään neuvostojoukkojen pysäyttämiseksi ja takaisin heittämiseksi. Toiset ovat taas sitä mieltä että NL oli paperitiikeri, tosipelissä se olisi tavanomaisinkin asein voitettu. Yleensä totuus löytyy kahden ääripään välissä, minä veikkaan että verinen ja pitkä taistelu olisi ollut sodan luonne. Kumpi sen olisi voittanut, en tiedä. Luulisi että nyt kun entisten Varsovan liiton maiden arkistot ovat paljastuneet niin ainakin tiedettäisiin heidän suunnitelmansa. Mikä on valistunut arvauksesi, miten olisi käynyt?
NATO vs. NL, miten olisi käynyt?
Mikä on totuus
17926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
NL:n käsitys oli, että jos sota alkaa tavanomaisin asein, niin lukumääräisesti monin verroin ylivoimainen puna-armeija lyö nato-joukot ja lännen on pakko turvautua ydinaseisiin.Silloin maailma tuhoutuu. Jos sota alkaa ydinasein, maailma tuhoutuu. Siksi kai ei tosissaan koitettu, vaikka ärhenneltiin.
Jos nyt teoriassa olisi taisteltu tavanomaisin joukoin ja asein, niin puna-armeija olisi saanut alkumenestyksen, jonka jälkeen USA:n laadullisesti ylivoimaiset ilmavoimat olisivat hakanneet puna-armeijan, ensin ilmavoimat ja sitten panssarijoukot.Ja sitten...Sinänsä kummallakin osapuolella olisi ollut voimavaroja jatkaa tavanomaista sotaa loputtomiin.NL siinä sittenkin olisi talouselämänsä heikkouden takia voinut jäädä toiseksi ehkä viidessä vuodessa...
"Mikä on valistunut arvauksesi, miten olisi käynyt?"
Molemmat olisivat hävinneet, kun ydinaseet olisi otettu käyttöön. Miksi siinä olisi voittanut, jos molemmat latavaat ydinasearsenaalin toisen niskaan. Se on tasapeli, jossa kumpikaan ei voida - vaan molemmat ovat häviäjiä.
Katso elokuva 'The Day After' niin saat selkeän vastauksen.
Ei hyvin.
Tuossa leffassa on kyllä kuvattu hyvin ja uskottavasti tuo mahdollisen sodan eskaloituminen (kilpavarustelu -> sanasota -> nokittelu -> tavanomainen sota -> taktinen ydinsota -> strateginen ydinsota).
Mutta jotenkin vaan se sodan alkuasetelma on vähän niin ja näin: NATOlla munaa ja muskelia hyökätä Itä-Saksaan tavoitteenaan murtaa Berliinin uusi saarto? Hmmm, oisko ollut ihan noin
eli kaikki olisi hävinneet. Ehkä kokonaan.
Ei ihmiskunta, elämästä puhumattakaan, olisi kuollut vaikka totaalinen ydinsota olisi tullut! Hyvä jos puoletkaan olisi ihmisitä kuollut vaikka mikä ydintalvi olisi tullut!
"Hyvä jos puoletkaan olisi ihmisitä kuollut vaikka mikä ydintalvi olisi tullut! "
Nii just, mitä sitä muutama miljardi sinne sun tänne. Ne eloon jääneet vain olisivat olleet tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla, pohjoinen olisi ollut asuinkelvoton muutama kymmenen tuhatta vuotta eteenpäin. Kyllä siinä ihmiskunnalle loppua olisi ollut ihan tarpeeksi, takaisin savimajoihin mars.
olisi varmasti ollut mielissään. Lienee varmaan niitä harvoja henkilöitä, joidenka intresseissä tämä olisi ollut.
Jos ydinaseita ei olisi käytetty, Neuvostoliitolla oli yllin kyllin ylivoimaa Euroopan valloittamiseen. Toinen asia on, olisiko se pystynyt sitä kuitenkaan pitämään. Vallottaminenhan ei ole vielä kovin vaikeaa, varsinkin, jos onnistuu yllättämään vastustajansa. Historia osoittaa, ettei läheskään aina tällaisella valloituksella onnistuta voittamaan sotaa, vaan seurauksena on vain täydellinen tappio (vrt. Hitlerin Saksa tai Napoleonin Ranska).
Jos sodassa olisi käytetty ydinaseita tuho olisi ollut käsittämättömän paha. Veikkaisin, että paremman tekniikan ansiosta, Yhdysvallat olisi onnistunut sen voittamaan, jos voitoksi nyt voisi sanoa tilannetta, jossa suuri osa maasta kansasta olisi tuhotunut hirvittävässä sodassa. Neuvostoliiton tilanne, ennekuin se olisi suostunut rauhaan olisi todennäköisesti olut vielä julmempi. Maa olisi tärkeimmiltä osiltaan moukaroitu täysin pilalle.
Ydinsodan vaikutukset riippuisivat siitä, miten kauan se kestäisi. Todennäköistä ehkä kuitenkin on se, että jompikumpi taistelevista osapuolista tajuaa varsin nopeasti olevansa häviämässä sodan ja suostuu rauhaan. Mikäli tämä häviäjä sattuisi olemaan Hitlerin kaltainen psykopaatti, joka ei kykene tajuamaan, milloin peli on menetetty, vaan jatkaa kaiken ympärillään olevan tuhoamista enää ilman mitään muuta päämäärää, Ydinsodasta saattaisi tulla sellainen, jossa jompikumpi sotijoista tuhottaisiin totaalisesti ja todennäköisesti voittajakin hyvin pahoin.
Ja mikäli tilanne olisi sama kuin Saksassa 2MS:n aikana, niin muuta vaihtoehtoahan ei olisi jäänytkään kuin taistella viimeiseen mieheen. Ei kai kukaan terve valtiopäämies mene antautumaan Venäjän tai Englannin kaltaisille psykopaattivaltioille. Minä en tiedä yhtäkään valtiota, joka näin olisi tehnyt esim. Venäjän kohdalla.
Saksa antautui 1MS:n lopulla ehdoitta. Se oli äärettömän paha virhe. Nyt tilanne oli vieläkin pahempi. Churchill ja Roosevelt huutelivat kilpaa kuinka saksalaiset tuhotaan -tällä kertaa lopullisesti. Olisitko sinä niin tyhmä, että antautuisit jos lopputulos olisi joka tapauksessa sama? Mikäli näin tekisit, niin sitten odotankin innolla mielipidettäsi esim. punikkien toiminnasta vaikkapa Tampereella 1918. Nimittäin taisivatpa osa heistäkin taistella aika liki viimeiseen mieheen (tai naiseen), kun ei vaihtoehtoja ollut..
Ja mitä Hitleriin tulee niin hän kyllä tajusi pelin olleen menetetty jo hyvinkin aikaisin. Psykopaatiksi hänet tekee se, että hän ei toiminut tilanteen vaatimalla tavalla vaan itse asiassa pahensi sitä omilla toimillaan. Jos hän olisi ampunut itsensä vaikka kesällä -43, niin tilanne voisi olla hyvinkin toinen -tai ainakin viholliselle olisi pystytty aiheuttamaan huomattavasti enemmän vahinkoa. Lisäksi Normandiaa ei olisi koskaan tapahtunut ainakaan Saksaa vastaan sotiessa, joten puna-armeija olisi nykymenolla marssinut Atlantin rannalle saakka. Tätä tuskin edes vähä-älyinen Churchill olisi suostunut hyväksymään, joten rauha Saksan kanssa olisi ollut realismia ennen lopullista luhistumista.
Hitlerillä olisi ollut mahdollisuus pelastaa oma kansansa siinä vaiheessa, kun tilanne oli tullut selväksi. Hänen uhkapelinsä, jonka onnistumismahdollisuudet olivat alunperinkin melko pienet, oli epäonnistunut. Tässä vaiheessa olisi jokainen normaali tervejärkinen valtiomies katsonut velvollisuudekseen pyrkiä pelastamaan kansansa pahemmilta kärsimyksiltä.
Sen sijaan hän päätti jatkaa sairasta sotaansa samanaikaisesti, kuin aikoen pahentaa oman kansansa kärsimyksiä vielä väistämättömän tappionkin jälkeen, voimistaen valtaisaa joukkomurhaa, jonka hänenkin täytyi tietää jäävän, ei hänen, vaan hänen kansansa syntitaakaksi vuosikymmeniksi. Sodan jatkuminen mahdollisti venäläisten pääsyn pitkälle Saksan maaperälle - Hitlerin viimeinen järjetön palvelus Stalinille.
Historiassa sodat tavallisimmin päättyvät siinä vaiheessa, kun hävinnyt osapuoli tajuaa, että sodan jatkaminen vain pahentaa oman kansan tilannetta. Näinhän Suomen valtiomiehet tajusivat ensin talvisodassa ja sitten jatkosodassa eivätkä jatkaneet sotaa, vaikka menetykset maalle olivatkin kovat. Hitlerin järjenvastainen saksalaisten uhraaminen sodan kahtena viimeisenä vuotena hakee vertaistaan epäonnistuneiden valtiomiesten toimissa. Tietenkin tuo järjetön ja ilmeisen itsekäs toimi oli täysin linjassa hänen katastofaalisen huonon ulkopolitiikkansa kanssa.
Saksa oli tuhoutua kokonaan ja lopullisesti Hitlerin mielettömyyden alttarille. Usein unohdetaan, että saksalaiset itse olivat yksi suurimmista Hitlerin politiikan kärsijöistä. Tietenkin lähes jokainen Euroopan kansa sai maksaa hirvittävän hinnan Saksan kammottavasta virheestä, jolloin täysin psykopaatti päästettiin valtaan yhdessä Euroopan vahvimmassa maassa. Kolmetoista lyhyttä vuotta ja Euroopan siihenasti kulttuurisesti ja tieteellisesti vahvin kansakunta oli murskattuna ja inhottuna kansanmurhaan ja maailmanpaloon syyllisenä. Onneksi voittajat pitivät päänsä kylmänä vihankin hetkellä ja tajusivat, ettei koko Saksan kansa ollut syyllinen sairaan johtajansa kammottavaan politiikkaan.
Oman kansansa pelastamisen langat olivat jo täysin muissa käsissä. Itse asiassa Saksan kansan pelasti viime kädessa juuri puna-armeijan saapuminen noinkin lähelle "länttä" ja Stalinin, joka oli loppupeleissä ainoa määrätietoinen poliitikko voittajien leiristä, brutaali ja agressiivinen politiikka. Tämä pakotti lännen ottamaan lusikan kauniiseen käteensä ja tekemään vähän toisenlaisia päätöksiä Euroopan ja Saksan suhteen.
2MS perustui kateuteen eikä muuhun. Hitlerin sodan syttymiseen johtaneet tavoitteet olivat vain saada kaikki saksan kieliset alueet "saman katon alle". Ulkopolitiikka tuohon asti oli hyvää ja taitavaa pelaamista maailman kentällä. Hitler oli vain niin hyvä uskoinen hölmö, että kuvitteli Englannin ja Ranskan toimivan loogisesti ja uskollisesti omiin periaatteisiinsa nojaten. Näin ei kuitenkaan ollut, ja kateudesta saksalaisiin länsi oli valmis tekemään mitä tahansa, jotta "tilanteeseen saataisiin muutos".
Tällöin Hitlerillä ei ollut enää sodan "häviön" jälkeen mahdollista vaikuttaa millään tavalla suorasti oman kansansa pelastumiseen. Toki mikäli Saksa olisi kyennyt pysäyttämään rintamat, niin totaalinen häviö ei olisi ollut välttämätön kohtalo Saksan kohdalla. Tämä olisi kuitenkin vaatinut Hitleri toimia itseään kohtaa, koska hän oli henkilökohtaisesti myös suurin este rauhan teolle. Luonnollisestikaan Hitler ei tätä asiaa näin nähnyt ja kiitos lännen, eipä tuohon voinut Saksan kansakaan pahemmin vaikuttaa.
Sota oli alusta loppuun saakka sotaa Eurooppaa ja saksalaista väestöä vastaan käytyä tuhoamissotaa, jonka pääarkkitehtina toimi valitettavasti Churchill.
Saksa oli lännen kanssa valmis rauhaan jo heti sodan sytyttyä. Jopa Ranskan luhistumisen jälkeen Saksa olisi rauhassa luovuttanut koko Ranskan pois itseltään. Tämä ei Englannille käynyt, koska muutoin Saksa olisi jäänyt tuhoamatta. Tuosta lähtökohdasta on itsestään selvää, että Saksalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sotia.
No siinäpä vasta oli harvinaisen sairas kommentti. Vaikka Hitler tiesi tulevan saksalaisväeöstöön kohdistuvan joukkomurhan, niin se ei silti tee häntä siitä joukkomurhasta vastuulliseksi. Ne ketkä sen joukkomurhan tekevät ovat siitä myös vastuullisia.
Yhtälailla Churchill päätti jatkaa omaa sairasta sotaansa, joka oli yhtälailla päämäärätöntä -ainakin virallisessa mielessä- kuin Hitlerilläkin. Todellisuudessa Saksa soti olemassaolonsa puolesta kun taas Englanti soti Saksan tuhoamisensa puolesta. Myös tuhoajalla on tässä suhteessa vastuuta tekemisistään.
Tämä ei muuten pidä paikkaansa, sillä tämä järjen vastainen saksalaisten tuhoaminen tapahtui pääasiassa liittoutuneiden taholta. Tällaisista toimista on säädetty ihan laitkin, joita kukaan liittoutunut ei noudattanut edes vähimmissä määrin.
Sotatantereella Saksa aiheutti viimeisenä kahtena vuotena ja jopa viimeisinä päivinäkin rikolliselle maahantunkeutujalle tuntuvia tappioita. Näistä tappioista sitten Länsi-Eurooppa kantoi hedelmää ihan 90-luvulle saakka.
Ja mitä epäonnistuneisiin valtiomiehiin tulee, niin britit onnistuvat menemään tässäkin asiassa kirkkaasti edelle. Esimerkiksi USA:n itsenäistyminen oli Englannin silloiselta päämieheltä huomattavasti suurempi "moka". Myös Churchillin paskominen omaan pesäänsä 2MS:n aikana hakee vertaistaan.
Lenin ja Stalin ja heidän perintönsä Venäjällä ovat myös vertaansa vailla. Ilman heitä ja heidän ideologiaansa Venäjällä asuisi tällä hetkellä reilusti yli 200 miljoonaa asukasta ja valtio olisi luultavasti maailman vaikutusvaltaisin valtio millä mittareilla mitattuna tahansa.
Saksa oli tuhoutua lännen typeryyden ja kateuden alttarille. Stalin, ikävä kyllä, teki tuollekin teurastukselle lopun.
Saksa oli tuolloin kylläkin Euroopan köyhin ja heikoin valtio.
Hitlerin valtaannoususta voitkin käydä sitten syyttämässä länttä, sillä Versaillesin pakkorauhahan senkin lopulta sinetöi.
Pötyä!
Voittajat eivät todellakaan pitäneet päätänsä kylmänä. Ainoa kuka teki jatkuvasti johdonmukaista politiikkaa oli Stalin. Surullista sinänsä, mutta Stalin näytti olleen tuosta porukasta se älykkäin johtaja.
Chuchill sanoi kerran, että Saksassa asuu 70 miljoonaa fanaattista hunnia, joista osa voidaan parantaa ja loput tapetaan. Ei siis kuulosta siltä, että Saksan koko kansa ei olisi ollut syyllinen kaikkeen mahdolliseen taivaan ja maan väliltä.
Hitler uskoi voittoon lähes koko ajan, jonka uudet aseet olisivat tuoneet. Eikä se nyt kovin kaukana ollutkaan.
historiapalsta, mielikuvitusjutuilla on varmaan joku oma palstansa...
Jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt niin siinä ei olisi kapitalistilla, amerikkaisella,olisi ollut mitään jakoa!
NL olisi mitä ilmeisimmin saanut huomattavan alkumenestyksen, kunnes NATO -joukot olisivat saaneet puolustuksensa järjestykseen, ja amerikkalaiset nousseet maihin Ranskaan ja/tai Saksaan.
Länsi-Saksassakaan ei ollut mitenkään heikot sotajoukot kylmän sodan aikaan. Myös Varsovan liiton moraali oli kohtalaisen huono vrt Lännen moraaliin (Vars. DDR:n upseeristolla oli varmasti saksalaissympatioita, eivätkä ne olisi voineet olla vaikuttamatta suoraan tai epäsuoraan sotatoimiin).
Loppujen lopuksi NL:n suuri alkumenestys olisi hiipunut, ja Lännen ylivoimaiset ilmavoimat olisivat ajaneet neuvostojoukot takaisin sinne kylmään helvettiinsä, mistä olivat lähtöisinkin.
Fakta on myös se, että tappiot olisivat olleet järkyttävät molemmille osapuolille, ihan konventionaalisilla aseillakin sodittuna.
Jos Nato ja Nl olis tosissaan ottanu yhteen, se olis ollu ydinsota korkeintaan muutaman päivän viiveellä ja siitä rytäkästä ei voittajia olis kovin montaa löytyny. Huonosti olis käyny Suomenkin, Yhdysvaltojen suunnitelmissa oli vielä 60-luvulla 11 suomalaista paikkakuntaa joita piti ydinpommittaa ja veli venäläisillä oli varmaan vastaavat listat, että ei mekään oltais siitä hulinasta selvitty kovin hyvin. Tämä on lapset totuus.