Kirkon palkkaus

Olen A-kanttori (393 op) eli laskennallisesti vähintään 6,4 vuotta yliopistotasoisia opintoja. Kirkkojärjestyksestä ja kanttorin viran malliohjesäännöstö käy ilmi, että kanttori johtaa, suunnittelee, toteuttaa seurakunnan musiikkityön (kirkkojärjestys 6. luku 39§). No kukapa muukaan sen osaisi tehdä kuin ammattimuusikko.
Ev. lut. kirkossa otettiin viime syksynä käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka tarkoitus oli puuttua mm. epäkohtiin kanttorien ja teologien välisissä palkkaeroissa ja poistaa ne. Olivathan teologian maisterit (300 op) ennen uudistusta n. 200-450 euroa paremmalla lähtöpalkalla, kuin musiikin maisterit (330 op) ja A-kanttori (393 op) lähti samasta palkasta kuin teologian maisteri, kuitenkin niin että pastoraalitutkinnon (34 op) suorittanut teologian maisteri sai yleensä yhden palkkaluokan enemmän kuin A-kanttori, vaikkakin A-kanttorin virka edellytti 59 op enemmän yliopistotasoisia opintoja. Kappalainen (334 op) tienasi tuon 450 euroa enemmän kuin B-kanttori.(Tästähän joku teologi saa taas kirjoittaa kuinka teologia on vaativampaa, mutta ottakaa huomioon, että Sibelius-Alkatemiaan pääsy ylipäänsä vaatii erityistä lahjakkuutta ja vuosien työn jo ennen opintoja.)
Teologeja on yleensä seurakunnissa noin 2 kertaa enemmän kuin kanttoreita, joten niistä voi laskea esim. hautajaisten, vihkimisien, laitoshartauksien ja jumalanpalvelusten määrän. Toki teologien työhön kuuluu muutakin, kuin em. mm. saarnan valmistelu jne., mutta niinpä myös kanttorin työhön: mm. kuorotoiminta, A-kanttorilla konsertointi, musiikkikappaleiden harjoittelu, mainonta, mahdollisesti sovitus/sävellystyö. Seurakunnassamme A-kanttorille kuuluu myös budjetin, toimintasuunnitelman ja kertomuksen laatiminen. Kanttorit laativat yhdessä jumalanpalvelusvuorot, lomalistat ja hautausvaraukset, jotka sitten kirkkoherra hyväksyy.
Tästä huolimatta seurakuntaneuvostomme päätti esimiesten ehdotusten mukaisesti, että pysytään entisessä epäoikeudenmukaisessa palkkauksessa. Kun sitten kysyin perusteluja, minulle kerrottiin että musiikkityöstä vastaa teologi. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata musiikkityöstä. Kysyin mitä hän sitten tekee? Vastaus oli edelleen, että hän kantaa vastuun musiikkityöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa A-kanttorin laatiman ja neuvoston hyväksymän budjetin sisällä tehtyjen ostojen laskujen hyväksymistä allekirjoituksella.
Palkkaero seurakunnassamme teologien hyväksi verrattuna kanttoreihin on noin 200-450 euroa.
B-kanttori 2275 euroa, A-kanttori 2500e, seurakuntapastori 2650 euroa, kappalainen 2700 euroa, eikä kirkon töissä todellakaan ole viikonloppu tai muita lisiä.

Että näin...
Ilmoita

Eikö riittäisi taivaspaikka
ja ilmaiset öylätit.
Pääpapille lisäksi voisi antaa
ehtoolliselta yli jääneet avatut
viinipullot.
Ilmoita
Voi hellanlettas. Olette tuommoisessa höpöhommassa ja saatte noinkin paljon! Ottakaa munkeista ja nunnista oppia, eli ruoka ja vaatteet ja muu on henkistä tasoa.
Ilmoita
Eihän sitä nyt perkele opintopisteiden mukaan palkkoja makseta!

Ammatin palkkaukseen vaikuttavat mm. työn vaativuus, työn vastuu, työn vittumaisuus, työntekijöiden saatavuus, työn yhteiskunnallinen tms. merkitys/tärkeys jne jne. Koulutus oikeastaan vaikuttaa vain välillisesti palkkaan noiden edellä mainittujen asioiden kautta. Sitä paitsi opintopisteillä mitataan vain koulutuksen pituutta, mutta se ei kerro miten vaikeaa tai työlästä yhden opintopisteen saavuttaminen on (varsinkin kun se vaikeus on niin henkilökohtainen juttu; joku joka loistaa teoreettisen fysiikan opinnoissa voisi olla helisemässä lähihoitajan koulutuksessa).

Eri ammattien välillä ei muutenkaan palkkojen vertaaminen toimi. Työ on erilaista ja juuri niille eroille voi antaa ihan minkälaisen "palkkapainotuksen" tahansa. Paljonko pitäisi esimerkiksi saada korvausta siitä, että joutuu vakavalla naamalla saarnaamaan mummoille uskonasioista? Priceless...

Lisäksi yleensä vähätellään toisen henkilön työmäärää ja työn vaativuutta, koska ihan jokaista työhön kuuluvaa asiaa ei ulkopuolinen tiedä tai tule ajatelleeksi. Enpä ole itsekään tullut ajatelleeksi, että A-kanttori joutuu laatimaan budjetteja. En ole kyllä tullut ajatelleeksi, että edes on olemassa erikseen A-kanttoreitakin...

Yllättävän pienen liksat kyllä papeilla. Yllättävää siksi, että ison osan historiaa papit ovat olleet yhteiskunnan huipulla ja tosiaankin tienanneet selvästi enemmän kuin muut. Jonkinmoista edistystä siis tavallaan tämäkin.
1 VASTAUS:
Työmäärän voit laskea kun tiedät, että pappeja on noin kaksinkertaisesti kanttoreihin nähden. Työmäärät voi tarkastaa myös työpaikan varauskirjasta ja kanttoreilla sitä vaan on enemmän. Näin siis MEIDÄN seurakunnassamme. Ymmärrän, että tilanne voi olla toisenlainenkin ja että jossain papit tekevät duunia niska limassa kanttoreiden hoitaessa ainoastaan pakolliset kuviot.
Koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta voin kertoa, että ylipäätään koko Sibelius-Akatemiaan pääseminen edellyttää vuosien päämäärätietoisia musiikin opintoja, mutta papiksi voi päättää tulevansa vaikkapa puoli vuotta ennen pääsykokeita. Näin se vaan on.

Enkä nyt ylipäätään ymmärrä minkä takia tällä keskustelupalstalla ei voi puhua asianmukaisesti kirkon palkoista. Mitä kukaan on arvostelemaan toisen tekemää työtä, olipa se sitten ns. hengellistä tai ei. Onko joku lehtimyyjä, hitsaaja, pankkivirkailija, pörssimelkari sun muu toistaan tärkeämpi? Mielestäni tehdystä työstä täytyy saada asianmukainen ja tasa-arvoinen korvaus. Kanttorin palkka mielestäni on ihan kohtuullinen, joskin opintoihin ja työaikoihin nähden aika surkea. Toimeen tulee, eikä muusta väliä. Olisin varmasti lukenut lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi jos raha olisi ollut pääasia. Tuli valittua muusikon homma ja vieläpä vakituinen sellainen. Ajattelin vain hiukan valaista miten edelleen ev. lut. kirkko arvostaa lipereitä enemmän kuin työn ja vastuun määrää. Teologien parempi palkkaus on perua vuodelta yksi ja kaksi, eikä sille löydy minkäänlaisia faktaperusteita. Hengellinen vastuu ei ole sen vaativampaa kuin kuorojen harjoittaminen, sovitustyö, budjetin laadinta, tapahtumien järjestäminen, musiikkitoimintaan rekrytointi, rippikoulutyö jne.
Vertaisinkin kirkon hommia opetustyöhön, sillä olen musiikinopettajanakin toiminut. Koulussa uskonnonopettaja saa saman palkan kuin musiikinopettaja. Miksei näin siis myös meillä?
Asiallista keskustelua kiitos!
+Lisää kommentti
Mitäs siellä kirjassa ahneudesta sanotaankaan? eikös se ihan perisynniksi lueta ja taivaspaikka kyseenalaistuu myös !!!

Siis henk.kohtaisesti olen sitä mieltä että miksi koko systtemi on ylipäätään olemassa??

Hankkisisvat edes itse rahansa niinkun ne pörssisijoituksilla ja muilla bisneksillä pitkälti tekeekin ja jättäsivät firmat ja muut ihmiset kokonaan rauhaan
2 VASTAUSTA:
Onko mielestäsi ahneutta, että vaatii tehdystä työstä tasa-arvoisen korvauksen ja vielä kirkon töissä? Papit ja kanttorit istuvat ainakin meidän seurakunnassamme tismalleen samoissa tilaisuuksissa, tosin kanttoreilla on kaksinkertaisesti häitä, hautajaisia ja muistotilaisuuksia, laitoshartauksia ja noin puolitoista kertaisesti jumalanpalveluksia. Vaikka papeilla on joskus saarnan tekoa (kerran kuussa), sururyhmiä sun muita, ei heidän viikkokalenterinsa täyty samalla tavalla. Sitäpaitsi esitettävä musiikkikin vaatii valmistelua ja harjoittelua. Tiedätkö yhtään ammattimuusikkoa, joka ei koskaan treenaa? Totean vain, että kirkko maksaa edelleen paremmin "lipereille" ilman todellisia perusteita. Uuden palkkausjärjestelmän tarkoitus oli korjata tämä vinoutuma, eipä vaan onnistunut meillä.
Enkä muuten ole kirjoittanut mitään siitä onko koko kirkon touhu ylipäätään järkevää vai ei? Onko lehtimyynti tai jonkun seiskalehden toimittaminen järkevää??? Mene ja tiedä. Suomessa on uskonnonvapaus ja kannatan sitä, mutta olenpa sen huomannut, että "putoavassa lentokoneessa" on varsin moni uskovainen. ;)
Leipäpapilla on tunnetusti isompi nälkä ja se vielä kasvaa syödessä....
+Lisää kommentti
serkkuni vaimo luopui kanttorin tehtävistä.Ei kyllä saannut mainitsemiasia palkkoja vaan huonompia.Noin 10 vuotta oli ns. määräaikaisena.Joka touko/kesäkuuvaihde potkut ja sitten syksyllä taas uusi ns. työsuhde 8-9 kuukaudeksi.Koska hänelle ei ehtinyt tuonna aikana kertyä edes työttömyyskorvauksien vaatimaa työssäoloa niin tippui 10 vuoden aikana siihen peruspäivärahaan aina kesäksi.No onneksi tuli kiitos serkkuni järkiinsä ja ei enää kirkon palveluksessa ole.Sen verran härski työnantaja kun on.
Ilmoita
yllä ovat uuden taulukon alimpia palkkoja. Tähän tulee päälle kokemuslisät, max 18% (13vuotta).
Ilmoita
ammatinvalinta nuorena
Ilmoita
Ainoa oikeudenmukaisuus olisi, että kaikilla kirkon työntekijöillä papista piispaan olisi täysin sama palkka. Eivät kai he itseään ole palvelemassa vaan Herraa kukin Herralta saamiensa kykyjensä mukaan. Jos on enemmän älliä eli kykyä pitääkin opiskella enemmän ja tehdä vastuullisempia asioita. Ei niitä kykyjä voi itse itsekkäästi omistaa. Kirkon pitää julistuksensa mukaan toimia kaikessa tasa-arvoisesti.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kirkon palkkaus

Olen A-kanttori (393 op) eli laskennallisesti vähintään 6,4 vuotta yliopistotasoisia opintoja. Kirkkojärjestyksestä ja kanttorin viran malliohjesäännöstö käy ilmi, että kanttori johtaa, suunnittelee, toteuttaa seurakunnan musiikkityön (kirkkojärjestys 6. luku 39§). No kukapa muukaan sen osaisi tehdä kuin ammattimuusikko.
Ev. lut. kirkossa otettiin viime syksynä käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka tarkoitus oli puuttua mm. epäkohtiin kanttorien ja teologien välisissä palkkaeroissa ja poistaa ne. Olivathan teologian maisterit (300 op) ennen uudistusta n. 200-450 euroa paremmalla lähtöpalkalla, kuin musiikin maisterit (330 op) ja A-kanttori (393 op) lähti samasta palkasta kuin teologian maisteri, kuitenkin niin että pastoraalitutkinnon (34 op) suorittanut teologian maisteri sai yleensä yhden palkkaluokan enemmän kuin A-kanttori, vaikkakin A-kanttorin virka edellytti 59 op enemmän yliopistotasoisia opintoja. Kappalainen (334 op) tienasi tuon 450 euroa enemmän kuin B-kanttori.(Tästähän joku teologi saa taas kirjoittaa kuinka teologia on vaativampaa, mutta ottakaa huomioon, että Sibelius-Alkatemiaan pääsy ylipäänsä vaatii erityistä lahjakkuutta ja vuosien työn jo ennen opintoja.)
Teologeja on yleensä seurakunnissa noin 2 kertaa enemmän kuin kanttoreita, joten niistä voi laskea esim. hautajaisten, vihkimisien, laitoshartauksien ja jumalanpalvelusten määrän. Toki teologien työhön kuuluu muutakin, kuin em. mm. saarnan valmistelu jne., mutta niinpä myös kanttorin työhön: mm. kuorotoiminta, A-kanttorilla konsertointi, musiikkikappaleiden harjoittelu, mainonta, mahdollisesti sovitus/sävellystyö. Seurakunnassamme A-kanttorille kuuluu myös budjetin, toimintasuunnitelman ja kertomuksen laatiminen. Kanttorit laativat yhdessä jumalanpalvelusvuorot, lomalistat ja hautausvaraukset, jotka sitten kirkkoherra hyväksyy.
Tästä huolimatta seurakuntaneuvostomme päätti esimiesten ehdotusten mukaisesti, että pysytään entisessä epäoikeudenmukaisessa palkkauksessa. Kun sitten kysyin perusteluja, minulle kerrottiin että musiikkityöstä vastaa teologi. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata musiikkityöstä. Kysyin mitä hän sitten tekee? Vastaus oli edelleen, että hän kantaa vastuun musiikkityöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa A-kanttorin laatiman ja neuvoston hyväksymän budjetin sisällä tehtyjen ostojen laskujen hyväksymistä allekirjoituksella.
Palkkaero seurakunnassamme teologien hyväksi verrattuna kanttoreihin on noin 200-450 euroa.
B-kanttori 2275 euroa, A-kanttori 2500e, seurakuntapastori 2650 euroa, kappalainen 2700 euroa, eikä kirkon töissä todellakaan ole viikonloppu tai muita lisiä.

Että näin...

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta