Tnään on Lapuan Sanomissa pitkä analyysi myttyyn menneestä näytelmästä. Selviää monta asiaa.
Näytelmästä saatiin kallis kun kesken näytelmän teon budjettiin sotkettiin kesäteatterin rakentaminen.
Siinä meni aikataulu sekaisin, ja rahoituspohja myöskin. Aivan outoa poliitikkojen toimintaa.
Näytelmästä saatiin kallis kun kesken näytelmän teon budjettiin sotkettiin kesäteatterin rakentaminen.
Siinä meni aikataulu sekaisin, ja rahoituspohja myöskin. Aivan outoa poliitikkojen toimintaa.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Oltiin varattu koko perhe tämä kesä Tämä pala Pohjolaa näytelmää varten. Yksi maisteri valtuustossa veti kaiken vessanpöntöstä alas. Lapua teki virheen, kulttuurinharrastajilta, siihen panostaville annettiin tyrmäysisku, koko kesän saamme lukea kun Pohjanmaalla mutta ei Lapualla puuhataan vuotta 1808. Harrastajat näyttelee ja soittaa, kaupunki rakentaa kesäteatterin. Samalla tavoin kun rakennetaan urheilupaikat.
Tuottaja kertoo Lapuan Sanomissa näytelmäasian kaikki puolet.
Sabotaasi, vaadittiin että yhden kesän näytelmällä pitää saada
kesäteatterin rakentamisen kulut maksetuksi.
Kuinkas sitten oltais suu pantu mikäli koko kesäteatterihökötys olisi roihunnut ilmiliekeissä kuin ravikatsomo konsanaan? Olisi mennyt koko Vanhan Paukun alue sileäksi. Onko sitä kukaan ajatellut?
"Yksi maisteri valtuustossa veti kaiken vessanpöntöstä alas."
Valtuusto päätti asiasta äänin 23-12. Tekninen lautakunta oli sitä ennen yksimielisesti todennut, että
1. Hankkeen rakentamiskustannukset muodostuvat kohtuuttoman korkeiksi, minkä johdosta hanketta ei tällaisenaan ole järkevää toteuttaa.
2. Rakentamistöille jää käytännössä liian vähän aikaa, mistä muodostuu koko hankkeen toteuttamiselle riski.
Kyllä näytelmähankkeen olivat ajaneet karille sen valmistelijat ja valvojat. Se yksi maisteri rohkeni ilmoittaa, miten asiat ovat.
Joo maisteri oli mukana toimikunnassa ja valtuustossa ...ja molemmis eri mieltä asioos
Kerrohan lisää. Taidat olla itsekin toimikunnassa, kun noin hyvin tiedät asioista.
Kuka tämä maisteri oli? Pönde ei tietääkseni ole maisteri, vai olenko väärässä?
täällä osaa kaivata koko esitystä--eiköhän tollekin rahalle ois järjellisempää käyttöä....
minä ja moni muu olis haluttu nährä tuo iso teos.
En ole mukana tekemässä, päättämässä vaan olen ihan tavis. Ja olisin TOSI paljon halunnut nähdä niin näytelmän kuin koko hankkeen toteutuvan.
Eli kyllä osaa monikin kaivata suurtapahtumaa, mitä ei sitten tullutkaan.
ettei tuollaista turhanpäiväistä ja iänaikuista sotaspektaakkelia toteutettu ja rahat säästyi älykkäämpään ja ajantasaisempaan käyttöön. Olis vaan siellä Lapualla sellaiseten ideointiin ja toteuttamiseen riittävän sivistynyttä porukkaa.
Mutta ei taida löytyä?
Onko valtaan tulossa historiaton sukupolvi ?
on pelkkää sotahistoriaa ja IKLLÄÄ.
sukupolvi, joka on valmis myymään kaiken -kodin, uskonnon, isänmaan- eniten tarjoavalle.
Äärimmästä, suorastaan epätoivoista populismia. Historia on mikä on, ja sellaisena pysyy. Yhden näytelmän myttyynmeno ei sitä muuksi muuta.
Kaksinaismoralismi ja tekopyhyys elää ja voi hyvin.
Ilkan mukaan Teatteri Lapuan hallitus päättää huomenna, ryhtyvätkö harrastajanäyttelijät neuvottelemaan kaupungin kanssa Suomen sotaan liittyvän näytelmän esittämisestä ensi kesänä.
Harkittavia seikkoja:
- Onko näytelmä tunnettuuden puolesta verrattavissa Lapualaisoopperaan, joka oli suuri menestys?
- Kohdistuuko näytelmään yleisön puolelta suurta kysyntää ja kiinnostusta?
- Miten tärkeänä Lapuan veronmaksajat pitävät näytelmän esittämistä?
- Pitäisikö ajatus Paukun alueelle mahdollisesti tulevasta enemmän tai vähemmän pysyvästä ulkoilmateatterista irrottaa näytelmähankkeesta vai pitää sen osana?
- Millaisia riskejä hankkeeseen liittyy?
- Millaisia menestymisen mahdollisuuksia hankkeeseen liittyy?
- Mikä nyt onkaan asiassa aloitteellinen osapuoli, kunnan poliittinen johto, kulttuuritoimen virkamiesjohto vai Teatteri Lapua? Millä osapuolella on eniten motivaatiota hankkeen ajamiseen? Mikä osapuoli on valmis kantamaan vastuun?
- Valtuutettujen luottamus hankkeeseen on jo kerran mennyt. Onko se lupaava pohja jatkoneuvotteluille?
- Mitä merkitsee Lapuan harrastajanäyttelijöiden maineelle, jos kiinnostavin kysymys näytelmän näkemisen jälkeen kuuluu: Kannattiko tätä ajaa kuin käärmettä pyssyyn?
Mitäs siitä enää neuvottelemaan. Sehän on se jo.
löytyy. Ilkassa esiintynyt Honkimäki ei jutun perusteella sellaisesta oikein hyvin käy. Teatterintekijät ovat eläneet omassa limbossaan irti paikan, resurssien ja talonpoikaisjärjen asettamista realiteeteista. Nyt ollaan katkeria, kun tiputtiin maanpäälle.
Pikkukoo istuu Teatteri Lapuan hallituksessa varapuheenjohtajana. Mille kannalle asettuu?
Tuskin kukaan meistä maksaa taloaan vuoden palkalla,
tai edes osingoilla. Yhden kesänäytelmän tuloilla
olisi pitänyt maksaa kesäteatterin investointi,
näin saatiin täysin tolkuton luku. Kesäteatterin rakennelmat ovat investointi,
ne tulee rahoittaa budjetista kuten muutkin investoinnit. Olipa tarkoituksenhakuista
laskemista.
Ilkassa kulttuuritoimenjohtaja "sanoo ymmärtävänsä päättäjiä sikäli, että rahanmeno hirvittää kaikkia aina. -- En usko, että pahaa tahtoa on kellään. Ehkä me olimme huonosti kouluttaneet päättäjiä."
'Kouluttaminen' ei ehkä ole aivan onnistunut sananvalinta tässä yhteydessä, mutta valtuutettujen valistamista ei Lapualla yleensäkään pidetä tarpeellisena. Meillä riittää kun elinkeinotoimikunta ja kaupunginhallitus ovat jonkin asian ymmärtävinään. Valtuuston niskoittelua ei pidetä mahdollisena.
Simpsiö-hankkeessa valtuutettuja koulutettiin peräti dosenttien ja tohtorien voimin. Temppu tepsikin hyvin, valtuusto myönsi kaikki siltä pyydetyt määrärahat. Rahoilla saatiin se "valtakunnallisen tai ainakin Länsi-Suomen median huomio", jonka saavuttaminen annettiin myös sotanäytelmän tuottajan ohjenuoraksi.
Tekninen lautakunta lähti siitä käsityksestä, että katsomorakennelmat ovat tilapäisiä ja kestävät 3-5 vuotta. Pysyvän katsomon rakentamiseen ilmeisesti liittyisi pitkänpuoleinen luparuljanssi, jonka läpikäymiseen ei ole aikaa, jos näytelmä aiotaan esittää ensi kesänä.
rakennussuunnitelma oli. Hyvä kun jossakin päässä oli järkeä panna stoppi sille.
täysin valtuuston suojeluksessa ihan pysyväisluonteisia, huomattavasti "mälyttömämpiäkin" projekteja, joiden mälyttömyys paljastuu vasta tulevaisuudessa.
pitkän kirjoituksen LS:ssa ja päällimmäiseksi jäi vaikutelma pinnallisista vaikuttimista = ainakin Länsi-Suomen medianäkyvyys ja heikosta ohjeistuksesta = tehkää vaan, rahat ja luvat järjestyy.
Tärkein pointti tulikin jo saavutetuksi. Media on uutisoinut Sotanäytelmää monen jutun verran - ei tosin lapualaisia erityisesti mairittelevasti, mutta ehkä naapureita huvittavasti. Pääasia että puhutaan, ei väliä mitä puhutaan?
Manulla ja kumppaneilla hanskassa kunnes pyhä byrokratia sekaantui asiaan. Lopputulos on kuten entinen komitean suunnittelema lehmä - kameli.
puuttui peliin. Lapualaisoopperan jäljiltä joillakin oli vähän liian suuret luulot mahdollisuuksistaan.
valtuustolle
Jos rukoilisitte iltarukouksen niin teidän pitäisi pyytää:
"Anna minulle voimaa ja lujuutta hyväksyä naapurin menestyminen. etten minä kademielellä seuraisi, en pahoin puhein vahingoittaisi naapurini työntekoa, harrastuksia, tai mitään muuta hänen elämäänsä kuuluvaa asiaa".
Oli se Lapualaisooppera niin kova juttu, historiallisia tekoja tekivät mukana olleet ihmiset.
saa kulttuuriin perehtymätön sellaisen käsityksen, että Lapualaisooppera olisi ollut jotenkin lapualainen keksintö. Tosiasiassa lapualaisilta otti melkein 40 vuotta päästä siihen pisteeseen, että kykenivät ottamaan oopperan työn alle. Toteutus oli kyllä erinomainen.
Shakespearen näytelmiä esitetään monen sadan vuoden päästä, hyvä niin.
Lapualaisooppera
Ylioppilasteatterin 40-vuotisjuhlaohjelmaan kuului näyttämökaudella 1965-66 Lapualaisooppera. Tästä Kalle Holmbergin ohjaamasta ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä ja Arvo Salon sanoittamasta teoksesta tuli tuon ajan kohutuin esitys. Esitys puhuttelee vieläkin, koska nyt 40 vuoden kuluttua vuonna 2005, siitä aiotaan sovittaa uusi versio.
Ylioppilasteatteri oli Suomen ainoa kokeileva teatteri, joka oli ennenkin esittänyt epäsovinnaisia esityksiä, mutta Lapualaisooppera poikkesi täysin aikaisemmista esityksistä. Teoksessa yhdistyi aikakauden uusimmat virtaukset sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka villitsi nuorison, mutta ärsytti vanhempaa sukupolvea.
Lapualaisoopperan ensi-ilta oli vasta vuonna 1966 ja sopivasti sinä samana iltana Arvo Salo juhli toistakin asiaa. Hän oli näet juuri tullut valituksi eduskuntaan.
KUORO
Ja maa, tuo tuhatjärvimaa,
se laulut kirvoittaa,
se vakaan rannan tarjoaa,
on eilismaa, on huomismaa..
Tässä kävi niin kuin painissa joskus. Lapualaiset menivät omaan heittoon. Voi meitä
Maamme-laulu 160 vuotta. Soi televisiossa.
Olisi kiinnostaa kuulla näytelmän musiikki, laulut ka.
saada kuulla niitä lauluja kun ei koko näytelmää edes esitetä.
Aamu on iltaa viisaampi, näytelmän kauniit laulut myyntiin, lisääkin voi kirjoittaa, säveltää.
Ostamme protestina lapualaiselle kulttuuriskandaalille.
Ensi kesänä itsenäisempi taideteos, ei niin sidottu vuoteen 1808, sitä paitsi rauha tehtiin 1809.
Kutsutaan tänne kaikki sukulaiset, kaverit.
" Tämä pala Pohjolaa on meidän juttu " Kansanliike näytelmän puolesta.
tavallinen lapualainen tästä.
"" Tämä pala Pohjolaa on meidän juttu " Kansanliike näytelmän puolesta."
Jos viisi veisaa niin sehän on jo kuoro. Lupaavaa.
Tavallinen lapualainen, niin sanottiin kun Lapualaisoopperaa tehtiin. Siitä kiinnostuttiin koko maassa.
Suomen sota päättyi rauhaan 1809, ensi vuonna on kulunut 200 vuotta. Porvoon valtiopäivät olivat
25.3 - 19.7. 1809. Keisari Aleksanteri I päätti ne.
Siis heinäkuussa, meidän perinteisenä Lapuan päivän kuukautena. Tämä ei ole mitenkään uudelleen lämmittelyä.
On aikaa ja viisautta tehdä kunnon juttu. Tosipaikan tullen täällä asuvat lapualaiset ja lapualaiset maailmalla ymmärtävät oman kulttuurityön arvon.
Ei se tuomiokirkon historiakavalkadikaan kiinnostanut muita kuin vanhoja ihmisiä. Ei lapualaiset ole ylipäätään kiinnostuneita käymään tuollaisissa kulttuuritapahtumissa. Katseletko koskaan kirkossa ympärillesi? Välillä on väkeä konsertissa niin vähän, että aivan itseäkin hävettää.
Konsertit kerää Suomessa ja muissakin maissa yleensä vähän yleisöä, järjestäjät saavat hävetä.
Näytelmä on draama, siinä on sijansa äänelle, liikkeelle, visuaalisille ilmeelle, musiikille. Tämä kohinakin voi kääntyä eduksi. Tätä voidaan myös kansainvälistää.
näkyy jollakin piisaavan. Kulttuuri ei ole kansan juttu. Niille pitää olla kaljateltta ja humpuukia, joka ei häiritse kaljanjuontia.
Porvoon valtiopäivät
Sodan aikana huolella valmistellut ja käytännössä jo pitkälle toteutuneet ratkaisut vahvistettiin seremoniaalisesti 28.3.1809 Porvoon valtiopäivillä, jotka Aleksanteri I tuli avaamaan. Porvoon valtiopäivien keskeisin ja laajakantoisin tapahtuma oli hallitsijavakuutuksen ja säätyjen valanteon päivä 29.3.1809.
Valan vannomista helpotti Kustaa IV Aadolfin luopuminen samana päivänä oikeudestaan Ruotsin kruunuun. Jatkuvuus jäi kuitenkin voimaan, koska Aleksanteri I vahvisti Suomen perustuslaeiksi vuoden 1773 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan.
Autonomista erillisasemaa korosti oma Suomen asioiden hoitajan ja ministerivaltiosihteerin nimittäminen keisarin luokse, omien hallintoelimien perustaminen omine virkamiehineen sekä maan asioiden hoitaminen oman tulo- ja menoarvion puitteissa. Koska keisari alisti Suomen asioiden ratkaisun välittömästi itselleen, syntyi käytännössäkin itsenäinen Suomen suuriruhtinaskunta, jonka hallinnossa venäläisillä ministereillä ei ollut toimivaltaa.
Tällä tavalla keisarin persoona takasi Suomen erillisaseman. Juhlapuheissa Suomi kohotettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.
Kävikkö itte kattomas sen kirkkonäytelmän?
Siis jos, oot ittekkin vanaha, tai sitten et, ekkä niin ollen voi puhua asiasta yhtään mitään.
Minen ainakaan oo vanaha, ja tykkäsin siitä esityksestä. Kirkko oli täynnä, mutta pääsin etupenkkihin istumahan. Kirkkokaffiilla sitte vähä kattelin muitakin ihimisiä, eikä ne ny nii vanahoja ollu.
Kertokaa äkkiä mitä näyttelijät päätti kesän 2009 esityksestä.
Minä kävin kattomassa. Kirkkonäytelmän ensi-iltana kirkossa oli vielä runsaasti tilaa.
Näyttelijät on päättänyt aloittaa neuvottelut kaupungin kanssa kesästä 2009. Hyvä juttu.
idea ja aate vesittyi.
Koittakaa ny herran tähäre jo päästä pois siältä kuapastanne ronkkimasta historian roskatynnyiitä ja keksikää jotain uutta ja omaperäästä!
Ilta ja yökaudet monen meistä tuijottaa avaruussotia, rikollisten taisteluja, muiden maiden historiaa. Mikä huutoa syntyisi jo ne otettaisiin meiltä pois. Oman seutumme historiasta kertominen olisi mitä luonnollisin asia.
Oli mahtava elämys kuulla tuo musiikki. Seinäjokisalissa, ei Lapualla. Lapualla ei saatu aikaan
kuin suuria puheita. Ei yhtään mitään muuta! 😳 🎵 🎶
https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kulttuuri/tämä-pala-pohjolaa-konserttiversiona-lapualle-1.431481
En koskaan unohda sitä naurunremakkaa, kun Kuusisto lohkaisi, että " Ehkä lapualaiset ehtivät saada näytelmän valmiiksi 300-vuotisjuhliin? "
Jonkin verran Lapuaa tuntevana sanoisin, että se on siinä ja siinä, ottaen huomioon projektin luonteen.
Tekisi mieli kysyä, että eikö teitä yhtään hävetä jättää kaikkea kesken jonkun toisen sukupolven tehtäväksi hamassa tulevaisuudessa? 🤔
Toimiva linkki tuohon juttuun ja suolaa päälle! http://bot.fi/26vc
Oliskos tuossa vähäsen vastausta -seinäjoki nauru.
---suuruudellaonrajat
21.11.2017 7:09
seinäjoki hurmoksessa haalii kaikki ympäriltä itselleen ja velka vaan kasvaa tulokset nähtävissä parissa vuodessa hyvät veroja maksavat kuntayhtymän ylpiät asukkaat...ei velan ottoa ja liiallista kasvua pysty maksattaa normi palkollisilla ja työttömillä..kesätapahtumilla.
Ja tätähän on toisaalta riittämiin jo tuupissakin.
https://www.youtube.com/watch?v=yoWzMK5r8nE
https://www.youtube.com/watch?v=_ZaOouLZht0
Heittämällä youtube hakuun ( lapuan liike ) ja ( lapualaisooppera ) nähtävää rupeaa pukkaamaan.
Toivottavasti olit mukana Seinäjoki-salissa, kun kaipaamasi musiikki esitettiin.
Oli se todella noloa, että Lapuan kaupunki heitti tässä asiassa pyyhkeen kehään.
Onneksi Seinäjoki pelasti tässäkin asiassa sen mitä pelastettavissa oli.
Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan pelastusrengas.
Ei. Ei ole. On hukattu veneen pohjatappi. Nimeltään Seinäjoki.
Mihinä se uus kesäteatteri o?