Kaikki alkoi aivan viattomasti. Kävin silloin tällöin vilkaisemassa ateismi-palstaa. Uskottelin itselleni, että kyse on vain viattomasta huvista ja pystyn lopettamaan sen milloin vain. Lisäksi kuvittelin uskoni Jumalattomuuteen niin vankaksi, että mikään ei pystyisi järkyttämään sitä.
Vähitellen kuitenkin ajauduin viattoman harrastukseni vuoksi ongelmiin. Iltani kuluivat pohdiskellessa kuumeisesti mitä mahtoikaan tapahtua Sodomassa ja Gomorrassa. Muuttuiko siellä joku suolapatsaaksi ja jos muuttui, niin oliko se meri- vai vuorisuolaa? Suuri- vai pienirakeista? Olin siis huomaamattani ajautunut ikuisuuskysymysten pariin, jotka ovat askarruttaneet ihmiskuntaa jo ammoisista ajoista. Myös kasteen merkitys vaivasi jatkuvasti mieltäni. Edes kellon ympäri mietittyäni en päässyt selvyyteen siitä, oliko asemani samanlainen, erilainen, huonompi, parempi vaiko yhteismitaton pakanoiden kanssa. Uskoni ateismiin oli siis jo alkanut jo horjua, vaikken vielä itse ymmärtänytkään sitä.
Ystäväni yrittivät varoitella minua palstan vaaroista, mutta torjuin heidät täysin. Lopulta olin tullut pisteeseen, jossa kuvittelin voivani hylätä Anti-Jumalani opittomuudet vaarantamatta silti kuolevaista sieluttomuuttani. Olin kyllä kuullut puhuttavan, kuinka Sieluttomuudenvihollinen oli houkutellut hienovaraisella ja ovelalla taktiikallaan useita kaltaisiani nuoria, viattomia ateisteja hylkäämään uskonsa. Noita käännynnäisiä ei näkynyt koskaan jumalattomuudenpalveluksissa eikä seurattomuuskuntasaleillamme. En kuitenkaan uskonut, että minulle voisi ikinä käydä niin. Olinhan vakaasti päättänyt viettää rajallisen loppuelämäni ateismissa!
Raamatun jakeet kuitenkin sinkoilivat ympäriinsä kuin ampumaradalla. Väistelin niitä parhaani mukaan, mutta ateistivanhimpien silmien välttäessä talletin kaikki nämä sanat Omiin tiedostoihin ja yön hiljaisina tunteina tutkiskelin niitä salaa sydämessäni. Olin siis jo päästänyt hyvyyden sydämeeni ja sieluttomuuteni oli vaarassa! Onneksi ystäväni kuitenkin tajusivat, kuinka suureen vaaraan olin ajautunut. Heidän seurassaan vietinkin sitten viime viikonlopun jumalattomissa riennoissa. Olin pelastunut! Nyt olen taas väkevässä ateismissa ja hyvyys on poistunut jälleen sydämestäni, vaikka pieneen päähän koskeekin suuresti.
Rakkaat ateistiveljet ja –sisaret! Ottakaa opiksenne hirvittävästä kokemuksestani. Nykyisin liian moni maallistunut ateisti kuvittelee, että Sieluttomuudenvihollinen on pelkkä vertauskuva tai myytti, jota ei ole oikeasti olemassa. Niin teistit haluavat saada teidät uskomaan surkeilla räpellyksillään, mutta se johtuu heidän omista tarkoitusperistään. Jos nimittäin uskotte siihen, niin olette alttiimpia Sieluttomuudenvihollisen hyökkäyksille! Saatatte myös kuvitella olevanne kunnon ateisteja, vaikka ette ole antaneet ateismin opittomuuden koskettaa sydäntänne. Se on mielettömyyden tie, jolla vaanii tuho. Pysykää uskossanne vahvoina, älkääkä luottako teistien salajuoniin!
Vähitellen kuitenkin ajauduin viattoman harrastukseni vuoksi ongelmiin. Iltani kuluivat pohdiskellessa kuumeisesti mitä mahtoikaan tapahtua Sodomassa ja Gomorrassa. Muuttuiko siellä joku suolapatsaaksi ja jos muuttui, niin oliko se meri- vai vuorisuolaa? Suuri- vai pienirakeista? Olin siis huomaamattani ajautunut ikuisuuskysymysten pariin, jotka ovat askarruttaneet ihmiskuntaa jo ammoisista ajoista. Myös kasteen merkitys vaivasi jatkuvasti mieltäni. Edes kellon ympäri mietittyäni en päässyt selvyyteen siitä, oliko asemani samanlainen, erilainen, huonompi, parempi vaiko yhteismitaton pakanoiden kanssa. Uskoni ateismiin oli siis jo alkanut jo horjua, vaikken vielä itse ymmärtänytkään sitä.
Ystäväni yrittivät varoitella minua palstan vaaroista, mutta torjuin heidät täysin. Lopulta olin tullut pisteeseen, jossa kuvittelin voivani hylätä Anti-Jumalani opittomuudet vaarantamatta silti kuolevaista sieluttomuuttani. Olin kyllä kuullut puhuttavan, kuinka Sieluttomuudenvihollinen oli houkutellut hienovaraisella ja ovelalla taktiikallaan useita kaltaisiani nuoria, viattomia ateisteja hylkäämään uskonsa. Noita käännynnäisiä ei näkynyt koskaan jumalattomuudenpalveluksissa eikä seurattomuuskuntasaleillamme. En kuitenkaan uskonut, että minulle voisi ikinä käydä niin. Olinhan vakaasti päättänyt viettää rajallisen loppuelämäni ateismissa!
Raamatun jakeet kuitenkin sinkoilivat ympäriinsä kuin ampumaradalla. Väistelin niitä parhaani mukaan, mutta ateistivanhimpien silmien välttäessä talletin kaikki nämä sanat Omiin tiedostoihin ja yön hiljaisina tunteina tutkiskelin niitä salaa sydämessäni. Olin siis jo päästänyt hyvyyden sydämeeni ja sieluttomuuteni oli vaarassa! Onneksi ystäväni kuitenkin tajusivat, kuinka suureen vaaraan olin ajautunut. Heidän seurassaan vietinkin sitten viime viikonlopun jumalattomissa riennoissa. Olin pelastunut! Nyt olen taas väkevässä ateismissa ja hyvyys on poistunut jälleen sydämestäni, vaikka pieneen päähän koskeekin suuresti.
Rakkaat ateistiveljet ja –sisaret! Ottakaa opiksenne hirvittävästä kokemuksestani. Nykyisin liian moni maallistunut ateisti kuvittelee, että Sieluttomuudenvihollinen on pelkkä vertauskuva tai myytti, jota ei ole oikeasti olemassa. Niin teistit haluavat saada teidät uskomaan surkeilla räpellyksillään, mutta se johtuu heidän omista tarkoitusperistään. Jos nimittäin uskotte siihen, niin olette alttiimpia Sieluttomuudenvihollisen hyökkäyksille! Saatatte myös kuvitella olevanne kunnon ateisteja, vaikka ette ole antaneet ateismin opittomuuden koskettaa sydäntänne. Se on mielettömyyden tie, jolla vaanii tuho. Pysykää uskossanne vahvoina, älkääkä luottako teistien salajuoniin!
Vastaukset 14
Vanhimmat
hienoa tekstiä ! perustappa vielä upouusi
sirppi ja vasara Kirkko kunnon "J"-tomille
toopeille niin sinua siunataan rautaristillä
ja prinikoilla ja saat osaksesi ainaista
ylistystä siellä sieluttomien ateistijen
komposti-hajoittajassa jonka sykli on tuhat-
kertainen tähän maalliseen aikaan nähden
eli hajoa nopeasti Hengetön !
Kiitos asiallisesta vastineestasi asiattomaan viestiini. Hajoamisen ajattelin aloittaa n. 50 vuoden päästä, jos hyvä tuuri käy ja terveyttä piisaa.
menetit viikonlopun aikana muutakin kuin
uskosi ateismiin ilmeisesti kun vastasit
asiattomaan viestiin asiallisesti :)
pikaista paranemista "J"-nimeen !
jk.tomusta tomuun ja murusesta hiekaksi
Narsk narsk...Paikat irtoo hampaista!
Huomenna on tiistai, ja maanantaita ei enää ole.
Taisi olla hauska viikonloppu?
Olenko minä Jeesukseen uskovana viaton? Yhtäpä hyvin voisin asettua kiusattavaksi, kun joskus tällä palstalla pyörähdän. Silloin kun jokin asia on muuttunut elämäksi, se ei ole itsetarkoitus eikä olo puolustettava kuin saalispaikalla.
Jos otettaisiin pois sanat, jäisikö jäljelle vain asenne? Pois saarnat, julistukset, todistelut, perustelut? Kun jäjellä on kaksi ihmistä, toinen ateisti&toinen uskova. Mistä heidät erotat?
Viattomimmillaan?
Havaittaisiinko meidät tomuksi, molemmat?
Jos joku haluaisi käännyttää minut ateismiin, se ei onnistuisi perusteluilla, oikeiksi osoittamisilla. Koska siinä ei olisi henkeä, se ei eläisi, vaikuttaisi, toimisi. Viaton/vilpitön on ihminen (uskova/ateisti), joka ei ole itseään suurempi.
"Huomenna on tiistai, ja maanantaita ei enää ole.
Taisi olla hauska viikonloppu?"
Saattoi olla. Täytyypä kysellä tuttavilta.
"Olenko minä Jeesukseen uskovana viaton? Yhtäpä hyvin voisin asettua kiusattavaksi, kun joskus tällä palstalla pyörähdän. Silloin kun jokin asia on muuttunut elämäksi, se ei ole itsetarkoitus eikä olo puolustettava kuin saalispaikalla."
Jokainen valitkoon, mihin haluaa uskoa. En aio sinua kiusata, vaikka kiusattavaksi asettuisitkin. Eikä sitä uskoaan kai kannata eikä tarvitsekaan puolustella, eihän se muiden ongelma ole.
"Jos otettaisiin pois sanat, jäisikö jäljelle vain asenne? Pois saarnat, julistukset, todistelut, perustelut? Kun jäjellä on kaksi ihmistä, toinen ateisti&toinen uskova. Mistä heidät erotat?
Viattomimmillaan?
Havaittaisiinko meidät tomuksi, molemmat?"
Vain merkityksettömiä ihmisiähän me kaikki olemme. Kyllä se maailma jatkaa kulkuaan ilman meitäkin.
"Jos joku haluaisi käännyttää minut ateismiin, se ei onnistuisi perusteluilla, oikeiksi osoittamisilla. Koska siinä ei olisi henkeä, se ei eläisi, vaikuttaisi, toimisi. Viaton/vilpitön on ihminen (uskova/ateisti), joka ei ole itseään suurempi."
Mikäpäs siinä.
... omintasi. Pidä toi.
Sinä Agnostikko-parka olet saanut sellaista ateisti-hupia, ettet ole aikoihin saanutkaan! Hyödyttääpä se uskonnosta puhuminen näköjään teitä ateistejakin: saatte kunnon ajanvietettä ettekä mitään roskajuttuja! Kyllä tämä tieteen rinnalla menettelee välipalana, eikös vain?
Sieluttomuudenvihollinenkin mykistyy hetkeksi, kun ei osaa päättää, mitä ajattelisi.
"Sieluttomuudenvihollinenkin mykistyy hetkeksi, kun ei osaa päättää, mitä ajattelisi."
Tätä olen epäillytkin: uskot pystyväsi toimimaan Jumalasi äänitorvena. Teillä on varmaan hyvät välit, kun tiedät hänen mykistymisensä ja päättämättömyytensä. Kenties olet harhautunut kuvittelemaan, että kirjoitukseni Sieluttomuudenvihollinen tarkoittaisi sinua? Se koira jne...
Se siitä. Lähdenkin tästä vertailemaan suomen, viron ja varhaiskantasuomen sanastoja päästäkseni perille siitä, voisiko kielissä todellakin olla lainasanoja. Se onkin niin hikinen urakka, että oikein nestuukilla täytyy otsaa pyyhkiä.
Hyvä agnostikko, pidän tyylistästi erityisesti. Et ole tainnut huomata, että nämä huutelevat paskiaiset ovat taatusti keskenkasvuisia mamman poikia. Minä vaistoan nämä hommelit, enkä alennu heidän tasolleen. Tosipakan tullen heistä ei ole kuitenkaan mihinkään.
Minulla on jo näyttöjä noista uskonto ja ateismihommista aivan riittämiin ja haistatan pitkät paskat noille muille junteille. Poikkikustavia lumiukkoja, mutta mikä pahinta vielä tyhmiä. Heikkokin saa olla, muttei ei tyhmä.
Olen kyykyttänyt niitä täällä aivan riittämiin ja ovat nyt vaihteeksi sinun kimpussasi.
Kai sinä ymmärrät, että jos tapaamista ehdoitetaan paikalle, jossa on liikennettä ja aina joku näkemässä, niin homma on täyttä bluffia. Elleivät nämä mamikset tule sinun ehdoittamallesi paikalle, joka on riittävän sivussa, niin tottakai olet silloin vetänyt pitemmän korren. Asia on aivan päivänselvä.
Kehoittasinkin sinua jättämään nämä uunot mamman pojat omiin porukoihinsa. Vaikka tekisit mitä, kukaan heistä ei uskalla kuitenkaan ryömiä kivensä alta esiin.
Ajan muuten ensi viikolla Tampereelle. Voitaisiin ryystää kahvit ja turista vartti. Keskustan Neste olis hyvä paikka. Minulla on vaimo mukana, mutta jätän autoon varmuuden vuoksi. Se saattaa ihastua sinuun :):):)
Yksi etu minulla on kuitenkin puolellani. Olen äärettömän nopea ja räjähtävä ja se on riittänyt tähän asti. Kai muistat MM:n tason kolleegasi HS:n. Jouduin hieman antamaa hänelle aikonaan pikku oppitunnin.
Onneksi olkoon, palstanne on nykyisin todella perseestä.
Tarvittaisiin sinne bensarille yksi 45 kiloinen nörtti ja isin revolveri, ja luomakunnan kovimmat jätkät työntäisi kilpaa koiranpukea malmin hautuumalla.
Isoinkin bodari puhkeaa kuin pumpattava barbara, kun kylän pienin ruipelo tökkää puukon selkään.
On nähty pullistelijoita ennenkin ja moni on päässyt hautaankin etuajassa.
Sukuloijat katselee valokuvia kasteesta. Hävettää. Niissä minulla on suu auki ja vähän tukkaa. Päätäni auon vieläkin mutta tukka on jo hyvin ;) Siitä saikin alkunsa kymmenien vuosien putki epäonnistuneita ilmeitä valokuvissa. Muissa suhteissa asialla on minulle hyvin vähän henkilökohtaista merkitystä. Muistaakseni sinullekin?
En minäkään osaa olla valokuvissa.