Ei varsinkaan Timo Kallista! ;) Jos pieni huumoriannos sallitaan ja miksi ei sallittaisi?! ;)
Leikki sikseen ja asiaan, sano!
" Ruoka onkin halpaa!
19.2.2008 8:44
Tuore uutinen kertoo ruuan hinnan nousseen rajusti alkuvuodesta. Ruoka on kuitenkin edelleen huomattavasti halvempaa kuin viime vuosikymmenellä.
Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.
Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.
Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!
Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.
Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.
- Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
- Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.
Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?
- Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.
Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.
- Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.
Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.
- Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.
Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.
- Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.
- Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.
Nyt kannattaa syödä terveellisesti
Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.
Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).
Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.
Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.
- Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.
- Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.
- Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.
Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.
- Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.
Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.
- Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.
Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.
-Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.
Ruokaa vähemmällä työllä
Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.
Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.
Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.
Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.
Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.
Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
TEKSTI TOMMI PARKKONEN
[email protected] "
Leikki sikseen ja asiaan, sano!
" Ruoka onkin halpaa!
19.2.2008 8:44
Tuore uutinen kertoo ruuan hinnan nousseen rajusti alkuvuodesta. Ruoka on kuitenkin edelleen huomattavasti halvempaa kuin viime vuosikymmenellä.
Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.
Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.
Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!
Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.
Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.
- Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
- Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.
Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?
- Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.
Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.
- Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.
Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.
- Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.
Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.
- Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.
- Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.
Nyt kannattaa syödä terveellisesti
Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.
Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).
Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.
Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.
- Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.
- Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.
- Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.
Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.
- Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.
Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.
- Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.
Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.
-Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.
Ruokaa vähemmällä työllä
Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.
Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.
Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.
Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.
Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.
Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
TEKSTI TOMMI PARKKONEN
[email protected] "
Vastaukset 4
Vanhimmat
..ja se pitäisi jokaisen muistaa ,että tuet ovat menneet ihan oikeaan osoitteeseen sillä välttämätttömät tarvikkeet kuten esim. ruoka ovat suhteessa palkkoihin ja eläkkeisiin halventuneet paljon tällä vuosikymmenellä ja omalta osaltani pystyn sen myös todistamaan kun olen pitänyt talouskirjan pitoa jo kymmeniä vuosia ja siitä näkee totuuden kun osaa vähän matematiikkaa.
Jorma Ollilan tai Mikael Liliuksen tulot. Mutta kun ei ole, niin johtopäätös on, että ruoka on hirvittävän kallista jopa akateemiselle pätkätyöläiselle, jolta ensin nyhdetään palkasta 77 % kiskurivuokraan.
Kiitos Kepun, Suomessa, Euroopan harveimmin asutussa maassa on suhteellisesti ottaen maailman kalleimmat asuntokulut, kun Kepu ei millään taipunut muualla demokraattisissa maissa toteutettuun tonttimaan pakkolunastukseen asuntorakentamiseen kohtuuhintaan.
töihin, josta maksetaan oikeaa palkkaa, niin johan muuttuu ääni kellossa! Kuka käski opiskella itsestään pienipalkkaisen smart assin? Ei kukaan! Olisit käyttänyt päätäsi ja lukenut itsesi lääkäriksi! Nyt vain valitsisit työpaikan joko vakituisen tai reppulääkärin tehtävät ja pohjoisessa saattavat maksaa tuhansia euroja pelkastään parin viikon keikasta! Ammatinvalinta kysymys siis!
Harri Kavénin juttu Turun Sanomissa sunnuntaina 18.5.2008 sivulla 17 "Ruoka maksoi lama-Suomessa paljon enemmän kuin nykyään" oli kyllä ällystyttävää propakandaa joka päätti TS:n tilauksen siihen paikkaan. Käyn lukemassa lehden kauppatarjoukset tästä lähin kirjastossa, ja ostan säästyneillä rahoilla vaikka sitä kallistunutta ruokaa.
Jutun vertailussa oli pöyristyttävää tarjoustuotteiden esittelyä mm. Oltermanni 3,90 €/kg vuonna 2008 kun se oli muka 1992 8,37 €/kg. Mistähän tarjouksesta tuo Oltermanni oli otettu kun tuttuni Valiossa sanoi että heidän ulosheittohintansa ovat jo vaikka kuinka kalliimpia? Ettei vaan Harri Kavénin olisi jonkun kaupan kanssa yhdessä sopinut rajatusta shokkitarjouksesta jotta juttuun saadaan matalat hinnat poliittisesti suuntautuneesti. Olisi erittäin kiva saada dokumentit tuostakin tarjouksesta kun Oltermanni maksaa edullisimmillaan Prismoissa, CM:ssä ym. noin 8,20 €/kg. Kaikki tuttavat jotka ovat tähän mennessä jutun lukeneet ovat itse asissa nauraneet hinnoille ja koko jutulle.
Harri Kavénilla ja TS:n toimituksella on erityisen helppoa laittaa julkisesti katsottavaksi digitaalisen arkistonsa kaikki kauppojen mainokset esimerkiksi vuosilta 1992 ja tältä vuodelta juttunsa tueksi, mielummin 1990-2008 väliltä kaikki kaupan ruokamainokset. Niistä jokainen voi tarkistaa tarjoustuotteiden hintojen kehityksen tältä väliltä. Ja jos TS haluaa pimittää helpommin käytettävän digitaalisen arkistonsa niin TS:n numerot löytyvät kyllä arkistoista kuten Vapaakappaleet kaikista painotuotteista vaikka kauppojen mainoksista vuosilta 1992-2008.
"Painotuotteita kerätään kirjastojen kokoelmiin vaihtelevin periaattein. Lähes jokaisessa maassa on päädytty ratkaisuun, jossa jokin kirjasto arkistoi maassa julkaistut painotuotteet. Suomessa Kansalliskirjasto saa maksuttomat vapaakappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista sekä ääni- ja kuvatallenteista. Oikeus perustuu Vapaakappalelakiin (420/1980) ja -asetukseen (774/1980). Kansalliskirjasto arkistoi vapaakappaleet kansalliskokoelmaan sekä kansalliseen äänitearkistoon. Kansalliskirjasto välittää vapaakappaleet myös kuuteen muuhun suomalaiseen kirjastoon. Kansalliskirjastolla on täydellinen vapaakappaleoikeus ainoana kirjastona maassamme."
En tiedä millaisia rajoituksia vapaakappaleiden käytölle on mutta tämän nykyisen propakandan takia, johon osallistuu jo lehtiä mm. Turun Sanomat ja Iltalehti olen aika valmis tekemään tutkimuksen vuoden 1990-2008 välisestä ruuan hinnan todellisesta kehityksestä. Minulla on oma arvolataukseni asiaan, koska vuodesta 1985 asti pitämäni kirjanpito kertoo aivan selvästi ruuan hinnan erittäin suuresta noususta tähän päivään.
Ostan aina tarjoustuotteita kun niitä saa, kuitenkaan juoksematta kaikkia kauppoja läpi, vaan keskittäen sinne missä tarjouksia löytyy enemmän. Tietenkin tarjousten lisäksi ostan muut ruoka-ainekset sieltä mistä ne saa halvimmalla huomioon ottaen matkakustannukset.
Markka-ajan lopussa ja euroajan alussa oli pieni notkahdus ruuan hinnassa, mutta nyt ruuan hinta on kallistunut järkyttävään tahtiin. Laitan tutkimukseeni pdf-dokumentiksi kaikki TS:n, ilmaisjakelulehtien sekä kauppojen mainospostin ja jokaisesta tuotteesta löytyy viittaukset mainoksiin josta kyseiset hinnat löytyvät.
Tarjoushinnat pitävät hyvin paljon yhtä hintatason kanssa ja varsinkin pienituloiset käyttävät lähes aina tarjoustuotteita kun se on mahdollista, vaikka TS:n jutussa muuta koitettiin väittää, etteivät ihmiset muka nykyään osta tarjouksia ja kaupat niitä siitä syystä samassa määrin tarjoa. No mainosposti on aina tarjousilmoittelua ja kertoo mihin hintaan ruokaa kaupasta saa ja saman kaupan mainospostia vertamalla viikko-, kuukausi ja vuositasolla saadaan hyvä kuva ruuan hinnanmuutoksista. Tätä ei propakanda muuta, elleivät vapaakappaleet häviä arkistoista, johon en sentään usko elinkeinoelämän vallasta huolimatta.
Se on jo selvä omasta kirjanpidostani katsottuna että ruuan hinta on kallistunut järkyttävästi, on muutamia poikkeuksia kuten tarjousbanaani ja kahvi, mutta leivät ja muut leipomotuotteet, valmiseinekset, broilerin rintaliha, naudanliha, kala, maitotaloustuotteet, makeiset, kasvikset, pasta ja muut viljatuotteet, riisi ym. ym. ovat kallistuneet erittäin suurin prosentein.
Asialla voidaan epämääräisessä jutussa kikkailla jos vuoden 1992 tarjouksista valitaan tarkoitushakuisesti jokin ja tämän vuoden alin, joka ehkä ajoittuu vielä sopivasti värittyneen jutun aikoihin. Sen sijaan samojen tuotteiden tarjousten määrä vuoden aikana ja hintojen yhdistelmä kertoo paljon paremmin hintatasosta tiettynä vuonna.