Mitä mieltä olette MAP-kirkon käytännöstä kastaa lapsi kirkon jäseneksi 8-vuotiaana? Tällä palstalla on varmaan muutamia, joilla on ihan omakohtaista kokemusta asiasta, kuten minullakin. Muistan vielä hyvin tuon tapahtuman ja sitä edeltävät tapahtumat. Ymmärsin kyllä ihan hyvin, etä mistä oli kysymys, mutta siis sillä sen aikaisella 8-vuotiaan järjellä ja asenteella. En usko, että yhdelläkään 8-vuotiaalla on "munaa" sanoa vanhemmilleen ja piispalle, että "en minä tiedä onko tämä oikea kirkko" tai "en tiedä kannattaako miun mennä kasteelle". Kasteelle menolle on sellaiset odotukset, että tuon ikäiselle lapselle kieltäytyminen on mahdotonta. Tietääkö joku tapauksen, jossa 8-vuotias lapsi olisi kieltäytynyt kasteesta?
Mutta siihen kasteeseen suhtautuminen: ymmärsin aivan hyvin mistä oli kysymys. Suhtauduin asiaan vakaumuksella. Odotin jotain erikoisia tuntemuksia toimituksen johdosta, mutta mitään erikoista en tuntenut. Konfirmointi meni samalla tavalla - ootukset oli kovat, mutta mitään erikoista en tuntenut. No, ei kai sen miltään pitäisikään tuntua, mutta odotukset oli kovat. Jos vertaa muistojani vaikkaa evlut-lapseen, niin minä tosiaan muistan tuon tapahtuman ja miten siihen suhtauduin. Minä tiedän, että minut on kastettu.
Mutta,.... jos joskus vielä saan lapsia, niin heitä ei kasteta mihinkään hapatukseen. Etsiköön itse totuutensa ja tehköön itse päätökset näinkin henkilökohtaisessa asiassa. Isien uskot on isien uskoja, ei niihin lasten tarvitse uskoa. On uskomatonta millaisiin tekoihin ihminen on ryhtynyt vain uskonnon takia. Minkään muun asian takia ihmisiä ei ole tapettu niin paljon kuin uskonnon takia. Mikään muu ei ruoki suvaitsemattomuutta niin kuin uskonto. Miten tuossa ihmiskunnan kirouksessa voisi olla jotain hyvää? Sen sijaan uskosta korkeampaan olentoon ja hänen apuunsa on hyötyä ja lohtua monille, mutta pidettäköön Jumalalliset organisaation, virat ja valtiaat siitä visusti erossa.
Mutta siihen kasteeseen suhtautuminen: ymmärsin aivan hyvin mistä oli kysymys. Suhtauduin asiaan vakaumuksella. Odotin jotain erikoisia tuntemuksia toimituksen johdosta, mutta mitään erikoista en tuntenut. Konfirmointi meni samalla tavalla - ootukset oli kovat, mutta mitään erikoista en tuntenut. No, ei kai sen miltään pitäisikään tuntua, mutta odotukset oli kovat. Jos vertaa muistojani vaikkaa evlut-lapseen, niin minä tosiaan muistan tuon tapahtuman ja miten siihen suhtauduin. Minä tiedän, että minut on kastettu.
Mutta,.... jos joskus vielä saan lapsia, niin heitä ei kasteta mihinkään hapatukseen. Etsiköön itse totuutensa ja tehköön itse päätökset näinkin henkilökohtaisessa asiassa. Isien uskot on isien uskoja, ei niihin lasten tarvitse uskoa. On uskomatonta millaisiin tekoihin ihminen on ryhtynyt vain uskonnon takia. Minkään muun asian takia ihmisiä ei ole tapettu niin paljon kuin uskonnon takia. Mikään muu ei ruoki suvaitsemattomuutta niin kuin uskonto. Miten tuossa ihmiskunnan kirouksessa voisi olla jotain hyvää? Sen sijaan uskosta korkeampaan olentoon ja hänen apuunsa on hyötyä ja lohtua monille, mutta pidettäköön Jumalalliset organisaation, virat ja valtiaat siitä visusti erossa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi siinä asiassa, että lasta ei saa missään nimessä painostaa kasteelle vanhempien takia. Lapsen pitää antaa itse tehdä päätös milloin menee kasteelle, vai meneekö ollenkaan.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että jos kastetaan lapsia, niin 8-vuotiaana on silti parempi kuin "tiedottomana" vauvana, jolloin lapsi ei voi edes sanoa mitään asiasta.
Vauvan kukaan ei voi väittääkään olevan vastuullinen. Te mormonit väitätte 8-vuotiaan tekevän oman ratkaisunsa. Tuollainen teko-valinnanvapaus on paljon karmeampaa kuin se, että kastetaan täysin "tiedoton", jolloin tämä voi hyvällä omallatunnolla myöhemmin tehdä oman ratkaisunsa eli esim. erota kirkosta kuten minä.
Voin vain sanoa että olemme eri mieltä. Mielestäni on moraalittomanpaa kastaa vauva, kuin 8-vuotias, joka osaa edes jotenkin jo ilmaista mielipiteensä.
Mutta jokaisella saa olla oma mielipiteensä tästä asiasta.
On tietysti väärin kastaa tietämätön, mutta jos moraalittomuudesta puhutaan, aivopestyn lapsen kastaminen muka tämän oman vakaasti harkitun vakaumuksen mukaan on täysin moraalitonta!
Luterilaisessa kirkossa kastetaan lapsi ja otetaan siinä hänet seurakunnan jäseneksi. Se ei sido ihmistä loppuelämäksi tähän seurakuntaan eikä luterilaiseen kirkkoon, vaan voidaan siirtyä esim. mormoonikirkon jäseneksi ilman, että lut.seurakunta hyökkää tai eristää, tuomitsee ja karkoittaa.
Takaisin seurakuntaan voi liittyä vain ilmoittautumalla kansliassa. Kaste toimitetan vain kerran. Siinäkin tapauksessa, että henkilö on kastettu jonkun muun uskon jäseneksi, esim. mormooniksi, ei ev. lut.kaste pyyhkiydy mihinkään, vaan jos henkilö haluaa palata vanhaan seurakuntaansa, se käy ilman muodollisuuksia.
Luterilainen kirkko ei sido jäseniään millään tavoin. Elämme maassa, missä on uskonnonvapaus, ja sen pitäisi koskea myös perheenjäsenten uskontoja. Tuntuu väärältä, että pienuskontojen kannattajat hylkäävät toisuskoiset perheenjäsenensä tai pakottavat heidät poislähtemisen uhalla liittymään omaan kirkkoonsa.
Ihan kuin uskonnonvapaus ei koskisi muitten uskontojen jäseniä!
ettet puhuisi minun puolestani. MINUA ei ole koskaan hyljeksitty vaikka en ole enää perheenjäsenteni mukana pikku uskonnossa, niinkuin sinä ilmaisit.
Minua ei koskaan painosteta millään tavalla. olen aina tervetullut kotiin, kyllä minä ainakin tunnen syvää rakkautta perheenjäseniltäni.
Siis minua ei ole hylätty, todellakaan.
Tunnen että minulla on uskonvapauteni!
kokemus evankeliumin vastaanottamisesta ja kasteesta tapahtui 10-11-vuotiaana. Olin mukana kaikissa lähetyssaarnaaja keskusteluissa ja muodostin niistä kyllä aivan oman käsityksen. Minusta opit olivat selkeitä ja pystyin hyvin ymmärtämään tosikirkon luonteen , järjestyksen ja valtuuden merkityksen. Keskustelimme paljon kotona evankeliumiin liittyvistä asioista ja isäni kertoi kaikki keskustelut, jotka hän kävi muiden uskontokuntien edustajien kanssa. Päätös kypsyi vähän yli puolessa vuodessa. Kun minut kastettiin tunsin kyllä hyvin voimakkaana erittäin hyvän tunteen. Minusta tuntui todella siltä, että olin saanut syntini anteeksi. Omat lapseni ovat kaikki menneet kasteelle 8-vuotiaana eikä kukaan ole siitä valittanut. Vanhoissa alkukristillisen ajan kirjoituksissa on löytynyt tuo 8-vuotiaana kastekäytäntö.
Miksi Herra on ilmoittanut juuri tuon 8-vuotiaana kastamisen? Se johtuu ensisijaisesti siitä, että tuossa iässä alkaa tulla vastuuta omista teoista ja kyky tehdä syntiä. Vanhempien vastuu on opettaa hänelle evankeliumin totuus ja myös opettaa lapsi rukoilemaan ja saamaan omakohtainen todistus. Tunnut aliarvioivan 8-vuotiaan kyvyn ymmärtää totuus.
Jos odotetaan aikuisikään, jolloin voisi itse päättää täysin mihin kirkkoon liittyisi, niin siinä on sikäli myös riskinsä, että jos sattuukin kuolemaan ennenkuin ehtii kasteelle, niin tarvitsee sijaistoimituksen.
Herra haluaa että nuori kasvaa mahdollisimman varhain kirkkoon ja saa siellä erilaisia tehtäviä. Poikia ei voisi asettaa Aaronin pappeuteen jne. Heiltä jäisi monet kirkolliset kokemukset saamatta. Yksi tällainen on 12- vuotiailla kun saavat käydä temppelissä suorittamassa kasteita kuolleiden puolesta. Olen huomannut, että noilla nuorilla on voimakas halu palvella tuollaisissa tehtävissä.
Missä Raamatussa sanotan, että 8v. kastetaan, ei missään.
Kaste suoritetaan Raamatun mukaan vain ja ainoastaan uskoon tulleelle Jeeuksen Kristuksen seuraajalle.
otetuissa kirjoituksissa ei mainita kasteikää, mutta sielläkin käy ilmi mm. Jeesus kävi temppelissä 8-12-vuotiaana. Muistaakseni Qumran kääröissä esiintyy 8-9- vuotiaana kastaminen tai essealaisten keskuudessa oli tuo tapa. Luin siitä jonkin kirjoituksen, mutten muista missä yhteydessä se oli.
parikin tapausta joissa lapsi on kieltäytynyt menemästä kasteelle. Lasta ei ole pakotettu ja hän on kuitenkin ottanut kasteen myöhemmin.
Vielä enemmän tunne tapauksia joissa toinen vanhemmista on kieltänyt kasteen lapselta, joka kovasti olisi sitä halunnut!!!
joissa toinen vanhemmista ei ole MAP-kirkon jäsen ja hän nimenomaan kieltää lasta menemästä kasteelle vaikka lapsi sitä itse haluaa. Hiljattain oli tapaus jossa jo teiniikäinen sai lopulta luvan kun anoi sitä. Nämä lapset ovat käyneet aktiivisesti toisen vanhempansa kanssa kirkossa. Minä en näe asiaa ollenkaan aivopesuna vaan lapsen itsensä kokemana totuudenrakkautena. Minulla on sellainen kokemus, että teini-ikäistä on vaikea saada vasten tahtoaan mihinkään mukaan.
Ei ole kovin vaikeaa tajuta, että lapsi haluaa olla mukana siinä missä kaveritkin.
Jos alle 8-vuotias on kykenemätön syntiin koska ei sitä tajua, niin kyllä hän on ihan yhtä ymmärtämätön 8 vuotta täytettyään.
Tuleekohan mormoneille koskaan mieleen se, että lapset kehittyvät kovin eri aikoihin?
vastuulliseksi tulemisesta. Herra on itse määritellyt vastuulliseksi tulemisen rajan. Se ei kuitenkaan tarkoita että tuo 8-vuotta täyttänyt olisi samalla lailla vastuullinen kuin aikuinen. Hänelle opetetusta evankeliumista kantaa päävastuun hänen vanhempansa. Hänellä itsellään on kyky uskoa ja saada todistus totuudesta koska Herra ei katso henkilöön vaan hän rakastaa erityisesti lapsia ja siunaa heitä. Heilläkin on tuo Kristuksen valkeus joka todistaa totuudesta.
Muöskään 8-vuotta täyttänyt lapsi ei syyllisty vakavaan rikkomukseen. Näissä asioissa vastuu kasvaa vähitellen iän mukaan. Kuitenkin on tärkeää, että hän voi tehdä kasteen liiton ja kehittyy erilaisten opetusten ja toimintojen kautta kirkossa. Jos häntä ei kasteta, niin se saattaa vaikuttaa haitallisesti hänen hengelliseen kasvuunsa.
Ihmisoppeihin olet langennut loveen.
tapaus punnitaan erikseen.
olisi Joseph Smith, niin se kirjoitettaisiin pienellä h:lla.
Sinulla taitaa olla hyvin toimiva yhteys Jumalaan kun pystyt suoralta kädeltä tuomitsemaan opit ihmisopeiksi:-)