Jos on pakanallinen hindu, jonka vanhemmat ovat sintolaisia, mutta kääntynyt ennen murrosikää kristinuskoon käymättä kuitenkaan rippikoulua, niin pitäisikö sellaisten ihmisten käyttää samaa virsikirjaa kuin muidenkin?
Jos heille pitäisi olla olemassa oma virsikirja, niin pitäisikö siihen lisätä uutena virtenä tämä:
On meillä hauska täti, tuo äiti Teresa. Kun täti tulee palstalle on näky hupaisa. Kas näin heiluu Kirja ja Kirja heiluu näin...
Ottakaa kantaa!
Jos heille pitäisi olla olemassa oma virsikirja, niin pitäisikö siihen lisätä uutena virtenä tämä:
On meillä hauska täti, tuo äiti Teresa. Kun täti tulee palstalle on näky hupaisa. Kas näin heiluu Kirja ja Kirja heiluu näin...
Ottakaa kantaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta totta. Piti tietysti olla toisinpäin tai juuri päinvastoin.
Kukaan arvoisista palstalaisista ei näe, mikä heiluu, vai heiluuko mikään. Entäs jos korvat heiluvat?
Virsiehdotuksena mainittu virsi olisi mielenkiintoinen. Äiti Teresaahan on ehdotettu jopa pyhimysluetteloon.
Ehkäpä sinun pitäisi määritellä, millä perusteilla palstalaista voidaan sanoa arvoisaksi, niin pääsisimme asiassa eteenpäin. Mielenkiintoista olisi myös kuulla Objektiivinen Totuus sanasta ´kukaan´.
Muutenhan tämä on niitä filosofian peruskysymyksiä: jos kirja heiluu metsässä, mutta juuri kukaan ei kiinnitä siihen huomiota, niin syntyykö siitä ääntä.
korvat heilua välillä?
"Arvoisat" on tietenkin vain oletus, koska en usko olevani huonossa seurassa. (Ehkä olen väärässä sinun suhteesi.)
Luultavimmin metsässä heiluu kirves, ja siitä lähtee yleensä jonkinmoinen ääni. Miksi tämä ongelmavyyhti kiinnostaa?
Objektiivinen totuus sanasta "kukaan"? Merkitys riippuu lauseyhteydestä.
Olisikohan tuo "kukaan" ollut mahdollisesti myöskin oletus? Pystytkö monitoria katsomalla määrittelemään jokaisen tätä palstaa seuraavan mielipiteet? Voisit opetella samanlaista relativismia Sanan suhteen kuin harrastat sanojen suhteen. Ai niin, eihän se käy päinsä, kun se kerta on ihan varmana totta kerta se on totta ja sieltä löytyy totuus kun se kerran löytyy sieltä!(Tauko, jonka aikana voi polkea jalkaansa sanoman vahvistamiseksi) Ja ite oot arvoton!
Muistahan vastata, arvoisa lapsellinen opponenttini. En viitsisi käydä vuokraamassa ärrältä komediaa huomiseksi.
Voisithan vaihteeksi käydä vuokraamassa tragedian, niin saat vaihtelua elämääsi, joka menee muuten liian huvittavaksi. ("Itku pitkästä ilosta.")
Minun täytyy luottaa arvostelukykyyni. Luen päivittäin lukuisia kirjoituksia, joita oppilaat ovat hiki hatussa vääntäneet. En naura niillekään, vaikka ajatus heidän tarinoissaan välistä seikkailee ihan "metsässä".
En minä nyt mitenkään pysty jokaisen mielipiteitä seuraamaan. Kun pääsen nettiin, on aiheita tullut kasapäin uusia, ja entisetkin vielä elävät ja rönsyilevät. Täällä pitää olla aktiivisesti, että pysyy juonessa mukana (edes).
Tuskin olen sen lapsellisempi kuin muutkaan uskikset täällä. Miten olisi lapsenmielinen?
Tuskin olen sen "arvottomampi" kuin sinäkään. Onhan minulla sentään oppiarvoni, mutta sinua se tuskin hetkauttaa sen enempää kuin minuakaan.
Hyvä läppä.... =)