Onko totta että olisi pitkäänkin jatkunut??
ADVENTISTIT + PEDOFILIA?
poika16v
182784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oheinen uutinen on päivän uutispommi.
Mikä käsitys teillä on k.o. kirkosta ja sen toimista?
KRP epäilee Adventtikirkon työntekijää poikien hyväksikäytöstä
(1.9. 13:41)
Keskusrikospoliisi epäilee Adventtiseurakunnan työntekijää useiden lasten ja nuorten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Poliisi epäilee uhreja olleen yli kymmenen, ja uhrit ovat olleet poikia. Rikosten epäillään tapahtuneen muun muassa seurakunnan sisäoppilaitoksessa sekä leireillä.
Rikoksista epäillään varsinaisesti yhtä seurakunnan palveluksessa olevaa miestä, mutta tutkinnassa saatujen viitteiden mukaan epäiltyjen piiri voi kasvaa. Rikosten epäillään jatkuneen parin vuosikymmenen ajan.
Olen aikoinani ollut kyseisessä oppilaitoksessa , aikaa tästä on pyöreästi 25 vuotta , ja jo silloin tälläisiä huhuja liikkui koulun alueella . Huhut tietenkin ovat huhuja , mutta nykyisessä valossa tuntuu vähän siltä että hyvinkin saattaisi olla huhuissa perää . Tässä mielestäni hyvin sisäänpäinlämpeävässä yhteisössä lisäksi manipuloitiin minun mielestäni hyvinkin voimakkaasti , ja ainoat arvot , jotka olivat oikeita , olivat tietenkin sellaisia , jotka tukivat adventismiä . Tosin näin lienee jokaisessa uskonlahkossa . En voi väittää pitäneeni adventismista , joka kyllä opetti minut auktoriteetteja vihaamaan huomattavasti tehokkaammin , kuin puolustusvoimat
tunnolla ja sen toiminnalla ei taida olla merkitys
tä, jos menee seksuaalisesti hyväksikäyttämään toisia. Eliryisesti lasten ja nuorten hyväksikäyttö herättää rivipapissa ajatuksen: myllynkivi kaulaan sikailijoille. Ja maallinen rangaistus sellaisille, jotka selvää lakia ovat rikkoneet! Mutta näyttö pitää olla!
Nämä MOTissa olleet puheet on helppo sanoa, mutta näytön saaminen on sitten jo vaikeampaa. Toistaiseksi en ole itse kuullut mainintaa varsinaisesta näytöstä. Ilman näyttöä on vaarana että tehdään hallaa pedofiliepäilyille, jos on liikkeellä perättömiä epäilyjä ja seurataan niitä.
Niitä perättömiäkin epäilyjä on varmasti.
HYVÄKSIKÄYTÖN HELVETTI
LAPSUUTENI PAINAJAINEN
Hyväksikäytön uhriksi joutunut on joutunut sellaiseen kurjimukseen ja kärsimyksen helvettiin ettei kukaan ulkopuolinen voi edes sitä tajuta saatika edes murto-osaa ymmärtää siitä mitä tuon ihmisen kohdalla oikein on tapahtumassa ja millaiset tunteet ja tuntemukset sekä ajatukset hänen sisällään on. Kun ihminen joutuu siihen pienenä lapsena joka ei ymmärrä asioiden oikeaa laitaa ja kun siihen liitetään vielä pilkka ja raaka väkivalta ja halveksunta jota tuo lapsi joutuu kokemaan niin hänen tulinen helvettinsä on valmis ja hänen taipaleeseen kuuluu kulkea se läpi päästä päähän löytämättä muuta apua kuin sydämen huokaus Korkeimmalle ja niin monesti pakeneminen mielikuvitusmaailmaan joka ajan myötä muuttuu hänelle todellisemmaksi kuin todellisuus.
Hänellä ei ole isän turvaa, ei äidin rakkautta, ei veljiensä eikä sisartensa toveruutta koska he kaikki yhdessä ovat hänen kimpussaan ja järjestävät hänelle jokapäiväisen helvetin joka hänen on kestettävä ja jonka edessä hän kolmetoista vuotiaana kokee hermoromahduksen ja joutuu sairaalaan ja saa itselleen psyykkisen epilepsian jonka kohtaukset ovat hengenvaarallisia.
Hänet leimataan hulluksi, sekopääksi, kelvottomaksi valehtelijaksi ja kaiken pahan ja ilkeyden lähteeksi ja alkuunpanijaksi. Hän muuttuu ja muokkaa itsestään ihmisen, tai paremminkin eläimen joka laittaa vahingon kiertämään ja hänestä tulee seksuaalisuuden orja ja hänen halunsa kasvavat rajattomaksi ja hallintaa vailla olevaksi, hänestä oli tullut hirviö joka kärsi oman saastaisuutensa takia koska hän ei voinut itselleen mitään ennen kuin Korkein tarttui hänen elämäänsä ja muutti sen kokonaan.
Valvoessani taas yötä läpi kirjoittaessani tätä kaikkea ylös palautui mieleeni tuo kuinka paljon lopulta hyväksikäyttö vaikutti elämäni vaiheisiin ja tätä kaikkea miettiessäni näin jälkeen päin en malttanut olla ajattelemasta hyväksikäytön toista puolta, en hyväksikäyttäjää, joille olen jo aikoja sitten antanut anteeksi, vaan sitä miksi ihmiset jotka joutuvat sattumalta tekemisiin hyväksikäytettyjen kanssa suhtautuvat heihin kuin joihinkin merkillisiin friikkeihin jotka kuuluisivat heidän mielestään vähintään johonkin parantolaan kuin vapaana liikkumaan. Onkohan kyseessä samanlainen ilmiö kuin siinä kun ihminen tapaa näkövammaisen ja yrittää puhua tälle joko korottamalla ääntään hieman tai sitten suorastaan huutamalla.
Eli tilanne on outo ja yllättävä ja tietämättömyydessään ihminen reakoi päinvastoin kuin mitä reagoida pitäisi. Me uhrit olemme kyllä usein aika erikoisia tavoiltamme, sillä se mitä olemme joutuneet kokemaan on muuttanut ja muokannut meidän tapaa suhtautua elämään, niinpä meille monille on uskontie ja sillä kasvaminen erittäin poikkeavaa muihin verrattuna koska monille meistä tämä uskonvakaumus on ollut samassa ahjossa samaan aikaan kuin taistelumme tuon menneisyyden kanssa ja siitä ja sen vaurioista vapautumisen kanssa. Oikeistaan voisi sanoa että kyseessä on sama taistelu eli siirtyminen kuolemasta elämään ja kuoleman aikaansaannosten jättäminen kauaksi taakse ja lopulta niille kuoleminen.
Joku voi ajatella että se on helppoa, senkusvain ottaa vastaan uskon ja heivaa menneen pois uskon avulla. Tätä ratkaisuahan seurakunnat ja lukuisat uskovat vilpittömyydessään tarjoavat ja pitävät meitä outoina kun torjumme tuollaisen *oikotien”* joka kuitenkaan ei ole oikotie vaan eräänlainen vippaskonsti jota olemme jo toisessa muodossa käyttäneet alitajunnallisesti painaessamme nuo menneet kuin unohduksen viidakkoon tietämättämme että vaikka ne olisivat poissa tiedostostamme niin niiden vaikutus ei ole poissa vaan se on juuri tuon helvetin pahimpia myllyttäjiä kun toimimme ja reakoimme asioihin normaalista poikkeavammin juuri tuon unohdukseen vaivuttamamme menneisyyden vaikutuksesta.
Kun sitten vihdoinkin saamme tuon syyllisen, eli tuon tapahtumiin vaikuttaneen asian silmiemme eteen niin että tiedostamme sen ja muistamme sen niin helvetin toinen vaihe saa alkunsa ja se on taistelua verille saakka jossa itsemurhayritykset, hermoromahdukset, masennukset, elämisen haluttomuus ja mieletön vihan tunne ja itsensä syylliseksi tunteminen ja likaiseksi tunteminen on totisinta totta ja tuo kaikki on käyty läpi kuka milläkin tavalla vaikka onhan heitä jotka eivät ole jaksaneet vaan ovat tehneet omankäden ratkaisunsa. Ymmärrän heitä oikein hyvin varsinkin kun tiedän kuinka ympäristö heihin suhtautuu, mutta vaikka itse kannan myös arpia siitä kuinka puremalla ranteeni auki yritin myös tuota ratkaisua, niin tiedän nyt sataprosenttisella varmuudella sen että se ei ole mikään ratkaisu vaan oikea ratkaisu on taistella voittoon asti koska se tulos josta nyt saan pitää kiinni ja saan uskoa itselleni on kaikkia taisteluita ja kärsimyksiä kalliimpaa ja ihanampaa joten tämän edestä kannattaa laittaa itsensä likoon maksoi mitä maksoi.
Hyväksikäyttö voi olla yhden perheen sisällä sellaista että se ei rajoitu vain joko äidin ja lapsen taikka isän ja lapsen välille vaan se voi jopa saada kaameamman muodon jossa hyväksikäytön aloittaja saa muut lapset innostumaan ja sekoamaan toisiinsa ja jopa käyttämään väkivaltaa jonka avulla haluton perheen lapsi PAKOITETAAN mukaan seksuaaliseen irstailuun. Tuollainen lapsi on täysin avuton koska hänellä on vastassaan veljiensä ja sisariensa lisäksi tuo hyväksikäytön aloittanut aikuinen. Tämän seksuaalisen väkivallan kohteena olemisen lisäksi tuo avuton mustamaalataan ja tehdään pilkkapuheeksi ja pilkan kohteeksi kaikkialle hänen ystäväpiiriinsä paitsi niille joille hänet saadaan seksuaalisesti tarjottua. Kun näin kuluu vuosia niin tuo hyväksikäytetyn elämänkatsomus on totaalisesti kieroutunut ja pian hän itse muuttuu namusedäksi tai namutädiksi ja jopa raiskaajaksi koska nuo lapsuuden kokemukset ovat sekoittaneet hänen seksuaalisen katsantokannan eikä hän osaa ilmaista tunteitaan kuin seksuaalisella tavalla ja hän tekee sen tavalla tai toisella koska hänestä on koulittu pois seksuaalisen elämän hallintakyky vaan seksuaalielämä hallitsee häntä. Hyväksikäytön uhri ellei hän siihen saa tarpeeksi aikaisin apua muuttuu itse hyväksikäyttäjäksi tai muuten seksuaalisesti sairaaksi käyttäytymiseltään tai sitten tuo ihminen riistää hengen itseltään jopa niinkin nuorena kuin kahdeksan vuotiaana niinkuin tässä tapahtui joitakin aikoja sitten. Hyväksikäytön uhrilla on taistelunsa tiellä eräs erittäin vaikea voitettava päästäkseen tasapainoon ja voidakseen todella lähteä astumaan vapauteen johtavaa tietä. Niin kauan kun uhrilla on tilanteita jotka repivät auki noita kipeitä muistoja niin niin kauan tuo taistelu tuossa helvetissä jatkuu ja jatkuu. Ulkoiset muistuttajat on helpon työn kautta syrjäytettävissä mutta se johtaa monasti eristäytyneisyyteen.
Eristäytyneisyys ei aina ole pahasta kunhan se on hallittua ja hyödyllistä. Yksin ollen on mahdollista antaa haavojen parantua, mutta monasti saa huomata että ne eivät paranekaan yksinäisyydessä vaan vain hieman arpeutuvat ja muistuttavat.
Missä on silloin vika. Tuota vikaa ei tarvitse kaukaa hakea sillä tuo kaikki kokemus on nostanut ihmismieleen asukkaan joka ei anna unohtaa eikä anna haavojen parantua vaan repii niitä auki ja muistuttaa arpeutuneista haavoista ja tuo asukas on nimeltään: VIHA. joka synnyttää toista haittaavaa tekijää nimittäin katkeruutta joka taas ruokkii vihaa ja niin on ihmisen sisällä oravanpyörä josta ei näytä olevan ulospääsyä.
Tämä viha-katkeruus-viha on se viimeinen ja kaikista pahin vastustaja jonka kanssa uhri joutuu taistelemaan sillä siinä ei ulkopuolista voi käyttää muuna apuna kuin kuulijana ja purkauksen kohteena sillä tuo viha on itse voitettava ja katkeruus vaiennettava sillä niin kauan kun me uhrit kannamme noita kahta mukanamme emme vapautusta näe koska ne ovat nuo pahimmat muistuttajat.
Kuinka sitten ihminen voi voittaa nuo kaksi itsessään, siihen on vain yksi tie ja sitä kutsun nimellä: "Ymmärryksen tie." Tuon tien löytäminen ei ole helppoa, mutta kun muistamme millaisia kärsimyksiä olemme saaneet kokea niiden taholta joilla ei ole ymmärrystä meitä kohtaan vaikka toivoisimmekin ja odottaisimmekin, niin samoja kärsimyksiä juuri meidän oma ymmärtämättömyytemme saa meille itsellemme aikaan. Kun ymmärryksen tielle lähdetään niin sinne mennään omien voimien salliman määrän mukaan. Askel askeleelta aloittamalla ensiksi oman itsensä ymmärtämisestä ja siitä sitten kun siihen on päässyt juurtumaan niin edetään aina laajemmalle ja laajemmalle kunnes huomataan että koko tapahtunutta voidaan katsoa ymmärryksellä niin että viha ei pääsekään nousemaan pintaan ja silloin katkeruus vähenee koska ymmärryksellä on eräs merkillinen vaikuttaja josta käytän nimeä: "Hyväksyjä."
Hyväksyä tilanteet ymmärtämisen kautta on valtava helpotus, sillä siinä ei hyväksytä tekoa eikä tekijää vaan seuraamus eli todetaan se mikä on tapahtunut on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut siitä on seurannut ja ne ovat faktoja mutta eivät vakioita vaan tästä alkaa eteenpäin ja ylöspäin matkaaminen ja pian tuo mennyt muuttuu menneeksi ja sen muisto kalpenee kalpenemistaan emmekä anna enää sen pilata loppu elämäämme tässä ajassa.
puhut ja hyvin! Ajatteleminen on tarpeen, sillä usea kokee koko ajatuksen hyväksikäytöstä ahdistavana, jopa pelottavana.
Olen tavannut joitain hyväksikäytettyjä, kulkenut
kappaleen matkaa heidän kanssaan. Mutta vain asian itse kokenut voi tajuta, mitä helvettiä elo lapsena on saattanut silloin olla.--Tarvitaan aikuista, myös yhteiskunnassamme, tarttumaan härkää sarvista näissäkin asioissa! Voimia sulle
taistelumatkallesi!
ilmeinen peittelytarkoitus,käsitelty ihan johtoportaassa asti.Hyvin pedofiilimyönteinen on kirkon linja...
On ymmärrettävää, että tapaus on vaikea, myös uhreille. Pienet tiedon muruset tiedon tultua julki on vasta alkua asian selvittelyssä. Kuinenkin jo näemme, että jotain on tapahtunut. Vakavuus selviää myöhemmin. Toisaalta ohjelmaan ei voi myöskään laittaa kaikkea. Asiaa täytyy silotella, myös uhrin tai uhrien suojelemiseksi. Tietääkseni yhteisö on kuitenkin suhteellisen suljettu.
"ilmeinen peittelytarkoitus,käsitelty ihan johtoportaassa asti.Hyvin pedofiilimyönteinen on kirkon linja... "
Onko todella noin? Mistä olet saanut tuon varman tiedon?
Minä kun kuuntelin radiota ja haastateltu RIKOSKOMISARIO kertoi että Adventtikirkko toimi ulkopuolisen LAKIMIEHEN ohjeen mukaan (osa tapauksista vanhentunut ja ko. asia on asianomistajarikos, so. uhri voi viedä jutun poliisislle). Kun lakimies antaa tällaisen ohjeen niin onko KAIKKI lakimiehet EPÄLUOTETTAVIA? Tuskin. Adventtikirkon syy on se. että he eivät vieneet asiaa poliisille vaan uskoivat lakimiestä.
Uskotko, että Adventtikirkon linja on pedofilimyönteinen? Voidaanko silloin yleistää että Raamattu kehottaa pedofiliaan ja että kaikki kirkot (myös Ev.Lut.) tukevat pedofiliaa? Kysy suoraan Adventtikirkolta, vai etkö uskalla.
Ja varmuuden vuoksi: MINÄ EN OLE ADVENTISTI.
...
Aivan uskomatonta, että tuohon tapaukseen ei ole puututtu aiemmin. Ei kukaan voi olla niin sokea, että ei olisi huomannut hyväksikäyttöä. Sen ymmärrän, että hyväksikäytetyt ovat olleet ja ovat niin peloissaan, että eivät uskalla paljastaa asiaa.
Mutta onhan siellä koulussa opettajina aikuisia. Voivatko kaikki olla niin sokeita, että eivät ole huomanneet mitään epäilyttävää? Vai ovatko hekin ehkä olleet peloissaan paljastuksesta?
Jos vänkään vastaan, niin voi sanoa yhdeksi vaihtoehdoksi, että kukaan ei ole havainnut ongelmallista käytöstä. Ehkä näitä kosketteluja vaatteet päällä ei osaa ottaa ulkopuolinen niin vakavasti. Uhri voi ne silti kokea epämielyttävänä.
Eli miten niin uskomatonta se puuttumattomuus on kun ajattelee mitä MOTissa ollut uhri on kertonut. Sellaiseen ei kaikissa tapauksissa tarvitse puuttu -- näin voi todeta kun ei ole parempaa näyttöä ollut esillä.
adventtikirkon johtaja on tiennyt tapauksesta jo vuoden verran! Miksi siis on paettu vastuuta? Vestigia terrent=jäljet pelottavat!
Uutisoinnin puute on siitä kun ei kerrota millä hehtaarilla tapahtumat on ollu. Ko. henkilö ja nykyinen koulun rehtori eivät ole työskennelleet samaan aikaan samassa paikassa.
Nyt on avoimesti myönnetty, että asia on NÄYTTÖINEEN ollut kirkon tiedossa yli vuoden. Päätettiin vaieta.
Aiotteko jäsenet vaatia kirkkonne johdon tilille? Lakia he eivät rikkoneet, koska ilmoitusvelvollisuus koskee vain valtionkirkkoja. Katsotteko vain sivusta? Pääsevätkö he vastuustaan kuin koira veräjästä?
Katso mitä Turun Sanomissa on kirjoitettu http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,0,0 niin löytää parempia arvauksia noihin kysymyksiin.
Kirkon edustaja sanoo ettei ole tehty väärin kun ei ole omatoimisesti ilmoitettu krp:lle.Tällainen lausunto on kyllä hieman outo, varsinkin jos toiminta on kestänyt jo kauemmin.Muistaakseni samoin on toimittu rapakon takana eräässä suuressa kirkossa ja tulokset eivät ole olleet kovin hyviä.Mielestäni myöhemmin ilmitullut salailu on laitoksen maineelle pahempi kuin välitön asiaan puuttuminen.Onhan se esim.perheen sisällä olevassa hyväksikäyttö tapauksessa ilmiselvää.
Todella outoa on. Vai ei ole tehty väärin kun ei ilmoitettu? Oikein olisi sanoa, ettei ole tehty rikosta, ilmoitusvelvollisuutta kun ei ole.
Väärin kyllä on tehty, vääryyttä kun sattuu olemaan muunkinlaista kuin lakikirjan määrittämää. Ainoa tapa sanoutua irti on tehdä asiaan pesäero heti. Vaikeneminen on hyväksyntää, ei siitä pääse yli ei ympäri.
Eikö katolisen kirkon kriisi opettanut uskonnollisille yhteisöille yhtikäs mitään?