Luulenpa ja pelkäänpä, että tulen tekemään itsemurhan. Elämäni on todella vaikeaa. Minulla ei ole juurikaan ystäviä, enkä neljän-viiden vuoden etsinnästä huolimatta ole löytänyt elämänkumppania. Olen todella yksinäinen! Minulla on diagnosoitu estynyt persoonallisuushäiriö, minkä takia uusiin ihmisiin tutustuminen on vaikeaa. Olen myös vetäytyvä. Tahtoisin kuitenkin, että olisi läheisiä, että osaisin ystävystyä ja että voisin jakaa läheisyyttä jonkun kanssa.
Olen opiskellut musiikkialaa. Olen myös kirjoilla muun alan korkeakoulussa, mutten masennuksen takia ole pystynyt näitä opintoja tekemään. Nyt joudun kuitenkin hakemaan muualle opiskelemaan musa-alaa, mutta pelkään, etten pääse minnekään. Ongelma on se, että joudun silloin lopettamaan soittamisen, koska en voi jatkaa opintoja kotipaikkakunnallani. Jollen pääse minnekään, joudun lopettamaan soittamisen. Sen jälkeen ei olekaan enää mitään tekemistä, eikä mitään uravaihtoehtoja. Sen jälkeen en tapaa ketään enkä puhu kenellekään, mitä nyt kerran kuussa käyn psykiatrin juttusilla. Sen jälkeen en enää ole olemassa.
Olin ihastunut erääseen tyyppin. Hän teki minulle selväksi, että kaltaiseni epämusikaaliset tunarit, jotka ovat vieläpä RUMIA, eivät kuulu hänen naismakuunsa ja hän onkin kunnostautunut muiden naisten kanssa flirttailijana - hän kun on todella viehättävä. Itsetuntoni on kärsinyt kovan kolauksen, en enää luota itseeni enkä osaamiseeni missään asiassa. Koen olevani hyvin ruma, tyhmä ja muutenkin ikävä tapaus.
Elämäni on todella solmussa, ja luulen päätyväni tappamaan itseni. Se on tietysti syntiä, mutta minusta tuntuu siltä, etten jaksa enää elää.
Olen opiskellut musiikkialaa. Olen myös kirjoilla muun alan korkeakoulussa, mutten masennuksen takia ole pystynyt näitä opintoja tekemään. Nyt joudun kuitenkin hakemaan muualle opiskelemaan musa-alaa, mutta pelkään, etten pääse minnekään. Ongelma on se, että joudun silloin lopettamaan soittamisen, koska en voi jatkaa opintoja kotipaikkakunnallani. Jollen pääse minnekään, joudun lopettamaan soittamisen. Sen jälkeen ei olekaan enää mitään tekemistä, eikä mitään uravaihtoehtoja. Sen jälkeen en tapaa ketään enkä puhu kenellekään, mitä nyt kerran kuussa käyn psykiatrin juttusilla. Sen jälkeen en enää ole olemassa.
Olin ihastunut erääseen tyyppin. Hän teki minulle selväksi, että kaltaiseni epämusikaaliset tunarit, jotka ovat vieläpä RUMIA, eivät kuulu hänen naismakuunsa ja hän onkin kunnostautunut muiden naisten kanssa flirttailijana - hän kun on todella viehättävä. Itsetuntoni on kärsinyt kovan kolauksen, en enää luota itseeni enkä osaamiseeni missään asiassa. Koen olevani hyvin ruma, tyhmä ja muutenkin ikävä tapaus.
Elämäni on todella solmussa, ja luulen päätyväni tappamaan itseni. Se on tietysti syntiä, mutta minusta tuntuu siltä, etten jaksa enää elää.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Anthony de mello Havahtuminen , voit saada uutta näkökulmaa asioihin.Myös Eckhart Tolle Läsnäolon voima
Ota yhteyttä sivuiltamme, siellä olevan palauteosion kautta:
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Lue myös siitä etusivulta kirjoitus:
"Sinunkin kuolemasi on vakava asia".
Itsemurha on huonoin ratkaisu ja suorin tie helvettiin.
Asia on varma!
haalii heikkoja, että ihminen tulisi vielä enemmän eksytyksi.
Eipä usein olekaan "vahvojen" ihmisten, varsinkaan niiden, jotka ovat ns. "sairastuneet vahvuuteen", mieli avoin, vastaanottamaan sitä mitä Jumalalla olisi, heillekin, tarjottavana...
Markuksen evankeliumi:
2:17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Matteuksen evankeliumi:
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Johanneksen evankeliumi:
14:27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
Niinpä, JUMALA "haalii heikkoja", koska heillä on vaikeaa. Juuri HE tarvitsevat apua. Heistä ei tämä kova, sairaalla tavalla suorituskeskeinen maailma, tehokkuuden vaatimuksineen välitä.
Mutta Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja erityisesti Hän välittää heikoista ja haluaa heille antaa ELÄMÄN Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on kuoleman voittaja ja iankaikkinen terveyden lähde, parannukseksi kaikille ihmisille.
Raamattu sanoo sinulle:
"Älköönkä teillä olko mitään osallisuutta
pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan
päinvastoin nuhdelkaakin niistä”
(Efes. 5:11).
Lienee jonkinlainen johdatus, että satuin juuri nyt tälle palstalle ja lukemaan sinun avunhuutosi. Sellaiseksi minä ainakin tuon kirjoittamasi jollain lailla mieltäisin. Itsekin masennuksesta kärsineenä ja tälläkin hetkellä asian hyvin tuntevana, ymmärrän kyllä, valitettavasti oikein hyvin tuon mitä kirjoitit.
Tämä voi kuulostaa kliseeltä, mutta sanonpa nyt kuitenkin, ettei pidä antaa typerien ihmisten typerille kommenteille enempää painoarvoa, kuin mitä ne köykäisyydessään ansaitsevat. Sama pätee myös niiden möläyttelijöihin, olkootkin ULKONAISESTI vaikka kuinka tahansa, olevinaan "viehättäviä"; ei se ole todellista, ei mitään syvällisempää, pelkkää ulkonaista, muita halveksivaa omahyväisyyttä, jos ihan suoraan sanotaan. Eivät kaikki taiteellisetkaan ihmiset, ole välttämättä mitenkään syvällisiä, vaikka näin heistä saatetaan helposti kuvitella.
Masennus on todella erittäin viheliäinen vaiva, joka on, itsekin taiteellisuutta omaavana persoonana sen tietäen, -jonkinlainen, ikään kuin taiteilijoiden, hyvin yleinen "ammattitauti". Uskon sen littyvän jotenkin mm. siihen, että me luovat ihmiset, jotka pyrimme suorituksissamme mahdollisimman hyvään lopputulokseen, olemme usein aivan sairaalloisen itsekriittisiä. Siinä mielessä olemme useinkin, tavallaan jo valmiiksi tietyllä tavalla "itsetuhoisia", aivan kuin taipumus itsetuhoisuuteen, tai muuhun itsensä rankaisemiseen, omista, useinkin mielessämme vielä liioitellut mittasuhteet saavista epäonnistumisista, olisi jotenkin sisäänrakentuneena meidän herkkään mieleemme.
Kuitenkin on varmasti myös niin, että juuri tuo herkkyytemme on se, jota ilman emme olisikaan taiteellisia, luovia, inspiraatioita, mutta toisaalta myös masennustakin kokevia, usein melko vaikeitakin ihmisiä, varsinkin itsellemme, ollen niin kovin ankaria ja vaativaisia itseämme kohtaan, enemmän kuin ketään muuta kohtaan.
Tahdon kuitenkin sanoa sinulle, että älä menetä toivoasi ja elämänuskoasi; sinähän olet kuitenkin, näin olettaisin, vielä nuori ihminen, jolla on olemassa kaikki elämän edellytykset, vaikka masentunut mieli, niin kyllä minä tiedän sen, se yrittää luoda niistä vain epätoivoisia ja synkkiä tulevaisuuden kuvia. Mutta, älä ystävä hyvä usko sitä masennuksen henkeä, vaan ota vastaan tulevaisuuden toivo, Jeesuksen Kristuksen nimessä, Häneen uskoen, minä sanon tämän sinulle, ja AAMEN!
Kun elämässä on vain sarja negatiivisia kokemuksia, niin ihmiselle muodostuu vähittäin pysyvästi kielteinen kuva itsestään.
Tätä kutsutaan myös huonoksi itsetunnoksi, koska ihminen vetäytyy ja kokee pienetkin asiat valtavan kielteisinä ja omaan persoonaan kohdistuviksi loukkauksiksi. Lähes poikkeuksetta tällainen ihminen on elänyt lapsena etc. poikkeuksellisessa ympäristössä esim. vanhemman tai vanhempien masentuneisuus, possaolo, päihteet, mielenterveysongelmat, kiusaaminen...
masentunut ihminen luulee aina että nämä ovat luonnollisia asioita ja vieläpä kaupanpäälle johtuvat hänestä itsestään. Valitettavasti masentunut on tässä kohden väärässä.
Lisäksi, jos ihmisellä ei ole ystäviä, sukulaisia tai läheisiä, joiden kanssa voisi aidosti kokea ja jakaa elämän iloja ja suruja, muodostuu elämä helposti ahdistavaksi.
Koska huono itsetunto syntyy aina riippumatta meistä itsestämme ja pitkällä aikavälillä olisi hyvä ensin kysyä itseltäni, tulisiko näitä kielteisiä kokemuksia päästä purkamaan pitkäkestoisella terapialla?
Terapiassa ei tarjota vääriä, lyhytjänteisiä vastauksia, vaan pitkäkestoisessa terapiassa ihminen saa olla oma rikkinäinen itsensä ehdoitta. Vasta kun ihminen kohtaa oman kielteisen kokemuksensa syyt, voi alkaa persoona eheytyminen ja vahvistuminen. Tämä vaatii kuitenkin sen ensimmäisen askeleen eli terapiaan uskaltautumisen ja omien kielteisten tunteiden läpikäymistä säännönmukaisesti...
Voin sanoa varmuudella, että vaikka nainen olisi maailman kaunein, mutta hän ei kykene sitä ITSE masentuneena näkemään, ei kukaan muukaan voi sitä hänele osoittaa. Niinpä muutoksen täytyy alkaa terapiasta! Suosittelen lämpimästi ja toivon että otata vastuun elämästä... sinulla on velvollisuus elää ja nauttia elämästä!
Jos suinkin voit, niin käännä nyt katseesi itsestäsi Jeesukseen Kristukseen. ja anna itsesi pyhäksi eläväksi uhriksi Herralle, se on järjellinen jumalanpalveluksesi. Hän on aivan mahtava.
Jos olet uskossa, mutta kadottanut ensirakkautesi Jeesukseen, tee parannusta (esim. itsesääli) elämässäsi ja Hän ilmestyy elämääsi uudelleen voimallisesti ja täyttää joka solusi rakkaudellaan - uittaa ja liottaa suorastaan omassa ihanassa agape-rakkaudessaan. Kun ylistää ja palvoo hengessä Herraa, samaa kanavaa myöten Hän täyttää ihmisen sisintä rakkaudellaan. Kyllä Herra antaa maallistakin hyvää lapsilleen, mutta ensin asiat kuntoon Herran kanssa.
Hän runsaasti sinua siunatkoon ja ikäänkuin "ottakoon syliin ja lohduttakoon sinua". Tulkoon uusi rohkeus ja uusi voima sinulle.
Sielunvihollinen on se joka tuppaa negatiivisia ajatuksia päähän, hänen tehtävänsä on tappaa, varastaa ja tuhota. Älä usko häntä. Jeesuksen Kristuksen, meidän Pelastajamme nimessä, ole vapaa. Amen.
Herra johdattakoon sinut uskovien yhteyteen.
yksin ei tarvitse olla ! Lihavat on leppoisia, luun vieressä liha on maukkainta... aina löytyy "sopiva" joku aina dikkaa. Käännä fiilis positiiviseksi vaikka väkisin... uusia harrastuksia, uusi ympäristö, parturi, suihku, kuntolenkki...
koira ! Koiran kanssa reiteen kiinni.
Näissä eräissä vastauksissa annettiinkin jo oikein hyviä lohdutuksen sanoja ja neuvoja.
Itse haluaisin sinun huomaavan lisäksi seuraavaa.
Ei ole välttämättä laisinkaan sinun vikaasi, että olet masentunut ja yksinäinen.
Elämme jo nyt hyvin vaikeita ja kohta yhä pahemmiksi käyviä aikoja, joista monet uskovatkaan eivät ole riittävästi tietoisia.
Tämä tuntuu ja vaikuttaa henkimaailmassa.
Se on jo hyvin pimeä Suomen kohdalla ja herkemmät ihmiset vaistoavat sen sisällään, kun toiset taas eivät huomaa mitään.
Eikä yksin oleminen ole mitään syntiä ja moitittavaa, ellei siihen sitten liity jotakin muuta.
On parempi, että seurustelet yksin Kristuksen kanssa vaikka luonnossa kävellen kuin haaskaat elämääsi turhuuteen isossa kaveriporukassa, jossa tyhmyys tiivistyy.
Yksin ollessaan monet taidot saattavat hioutua huippuunsa. Näin on käynyt monelle eri alan mestarille, jotka ovat saattaneet vetäytyä vaikka vuorelle pitkäksi aikaa yksinäisyyteen.
Jumala jopa opettaa joskus omiaan pysymään erossa muista omista tarkoitusperistään johtuen.
Itse asiassa on hyvä kestää hieman yksinäisyyttäkin, vaikka se ikävää varmasti onkin eikä liene tarkoitettu lopulliseksi kohtaloksi.
Esimerkiksi vaikean kulkutaudin aikaan yksinäisyyteen ja eristäytyneisyyteen tottuneella on siitä jonkinlaista etua.
Ja lopun aikoina joltakin paikkakunnalta pelastetaan ehkä vain yksi uskollinen.
Tällä halusin myös osoittaa, että asioita voi tarkastella monella tapaa.
Ystäviäkään ei kannata aivan väkisin yrittää hakea millä verukkeella tahansa. Mutta onko sinulla lähisukulaisia? Ehkä joku heistä olisi ilahtunut yhteydenotostasi.
Ja sitä "hyvää juttuseuraa" saat aina lemmikeistä. Suosittelen kissaa ja/tai koiraa. Niiden touhuja on oikein mukava seurata ja ne ovat kiitollisia huolenpidosta.
Ja tietenkin rukoile Jumalalta apua ja johdatusta tässä asiassa Kristuksen nimessä.
Ja tuolle diagnoosille estyneestä persoonallisuushäiriöstä en anna vähäisintäkään arvoa.
Se on esimerkki tämänkin yhteiskunnan pakkososiaalistamisesta ja siitä ajatuksesta, että valtio omistaa kansalaiset, joiden tulee pystyä yhteistyöhön vaikka väkisin siinä, minkä valtio pitää tärkeänä.
Siunausta ja elämänjanoa! Sinun aikasi ja merkityksesi saattaa olla vasta tulossa.
suhteellisen aktiivinen, mikä on myönteistä. Masentuneisuuden yleisenä 'tuntemuksena' on itsensä aliarvioiminen, aivan turhaan.
Milestäni Sinun kannattaisi vaatia ja kokeilemalla tunnustella oikeat lääkkeet ensiapuun.
Mitä tulee ihastukseesi, vaikuttaa tämä henkisesti hyvin köyhältä jonka varaan ei pitäisi turvata. Ymmärtäviä ihmisiä on, ongelma on tietenkin tutustumisen vaikeus.
Siksi ensiapuna oikeansorttinen lääkitys, joka piristää mielialaa ja antaa 'oikenlaisen' kuvan nykytilanteestasi.
En sano, älä masennu, sanon tämä on elämää jossa suuri, ehkä suurin osa suomalaisista masentuu.
pahasta ja on täysin ymmärrettävää,että kärsit siitä.Sinun olisi hyvä löytää joku ihminen,jonka kanssa voisit jakaa taakkaasi.Voisitko ajatella,että
ottaisit yhteyttä esim. johonkin srk:n pastoriin tai diakoniatyöntekijään?Erilaisia kriisiapupaikkoja on
myös olemassa.Nyt näyttää synkältä,mutta älä luovuta!Myös sinulle kuuluu voitto!Ja varmasti tulet
vielä löytämään hyväsydämisen elämänkumppanin.Rohkaiseva kirja,jota suosittelen luettavaksi,on David Wilkersonin "Oletko aikonut antaa periksi?".
Tällähän kalastellaan selvästikin uskovaisia sanomaan, että liity yhteisöömme, jotta ateistit saisivat todistettua, että näin uskiksia haalitaan joukkoihin.. :D
Onpas tyhmä ja mitäänsanomaton viesti. Olet väärällä palstalla, jos olet omasta mielestäsi viisaasti sanonut. Sanoisinpa, että olet näsäviisas, niitähän ei palstalla kaivata. Aloittaja on aivan oikeassa. Hän tarvitsee apua ja parhaan avun saa Jeesukselta. Hänen puoleensa voi jokainen kääntyä, joka apua tarvitsee. Sinulla on vielä tosi paljon nöyrtymistä, että sen käsität.
Todellakin, olen hyvin yksinäinen. Viikonloput ja illat yleensä itken yksinäisyyttäni, ja kärsin myös läheisyyden puuttesta. Nukun tyyny sylissäni, ja aamuisin tunnen itseni kipeäksi toivoen vain, että joku pitäisi sylissä. Olen tietysti rukoillut ja rukoillut elämänkumppanin saapuvan elämääni, muttei hän ole elämääni tullut. Vuosi vuoden jälkeen yksinäisyys on yhä ahdistavampaa. Lemmikki olisi tietysti mukava, muttei se tietenkään ole samalla tavalla vertainen, vaikka lemmikit toki ovatkin empaattisia ja hyväntuulisia. Lisäksi sosiaalikeskuksen päätökset eivät riittäisi aina lemmikistä huolehtimiseen, vaikkeivät ne ole mitenkään pahin ongelmani, ja menot täytyy tietysti muutenkin sovittaa tulojen mukaan.
Itsetuntoni on ollut aiemmin parempi, enkä ennen pitänyt itseäni näin rumana. Silloin kun ex oli ihastunut minuun, koin jopa olevani kaunis. Lisäksi olen monessa asiassa huonompi kuin luulen. Taannoin olin koulussa yrittänyt tuppautua erääseen uuden musan proggikseen. Ex oli ollut siitä erittäin kiusaantunut: ei vain siksi, että olin pyrkinyt hänen kanssaan tekemisiin, vaan koska en itse tajua, etten ole näiden proggisten tasoinen soittaja toisin kuin muut samaa instrumenttia soittavat. Muutenkin hän oli puhunut minusta negatiiviseen sävyyn eräälle tuttavalleni. En itse edes ymmärrä, miten huono olen.
Jännitän nykyisin aivan liikaa joka paikassa. Joskus kun olen vaikka bussissa matkalla kouluun saatan yhtäkkiä alkaa ajattelemaan, miten paljon muita huonompi olen ja minusta alkaa tuntua tajuttoman pahalta. Torstaina näin erään kauniin naisen, joka tulee mainiosti toimeen exän kanssa, ja tunsin samanlaisia ajatuksia. En haluaisi exää takaisin, mutta arvottomuuden tunteet ovat jääneet. Tiedän, että kaikki ihmist ovat keskenään samanarvoisia, mutten voi sille mitään, että pidän itseäni muita paljon huonompana. Lisäksi monet tietävät, että ex inhoaa minua, ja tuntevat ylemmyyttä. Eräskin tyttö, joka oli eräällä matkalla exän kanssa kaveeraamassa, katsoo minua aina välillä näsäviisas hymy kasvoillaan. Tuntuu jotenkin, että muut pitävät minua huonona kun taas ex, joka yleensä käyttäytyy hurmaavasti jokaista naista kohtaan, inhoaa ja halveksii minua. Koska olen masentunut, enkä hyväntuulinen, koulukaverit ovat kaikonneet ja olen paljon yksin.
Soittaminen on ollut ainoa mukava asia elämässäni, olen sitten miten LAHJATON tahansa. Pelkään vain, että joudun nyt lopettamaan, jollen pääse mihinkään kouluun. Psyykkisiä voimavaroja mihinkään muuhun ei ole, eikä oikein mikään muu nyt tällä hetkellä edes tunnu miltään. Elämä erakkona tuntuu pahalta.
Usein viikonloppuisin toivon, että olisi joitakin sosiaalisia rientoja. Toivon, että voisin vaikka pyytää jonkun paikkakunnallamme olevan vesialueen äärelle ja kesällä tehdä kaikkea kivaa jonkun kanssa. Siskonikin on nykyisin niin kiireinen, ettei hän ehdi tapaamaan minua saati vastaamaan puheluihini. Mitä enemmän olen ollut yksin, sitä vaikeampaa sen muuria on enää murtaa. Olen sen takia todella ahdistunut ja surullinen.
Olen käynyt terapiassa vuoden vuosina 2005-2006. Nykysin käyn erikoislääkärin ja erikoissairaanhoitajan luona harvakseltaan. He tietysti yrittävät valaa minuun toivoa paremmasta; uskotella, että löydän vielä jonkun kumppanikseni ja elämäni järjestyy muutenkin parhaakseni. Tuntuu pahalta, että olen joutunut luopumaan elämänunelmistani: olisin halunnut pitää resitaalikonsertteja ja soittaa solistina ym. sekä olisin myös halunnut puolison ja muksuja. Elämäni on ollut raskasta luopumista, vaikka olen yrittänyt rukoilla, että asiat järjestyisivät. Minulla pitäisi olla enemmän uhrimieltä, muttei ole. Usein öisin mietin, että jollen tappaisi itseäni mitenkään traagisesti - kuten polttamalla - saattaisin lojua viikkoja kuolleena, eikä kukaan edes olisi huolestunut. Itsemurha tuntuu pahalta synniltä, mutta olen yrittänyt yrittämistäni järjestää elämäni paremmaksi.
niin tiedät varmaan itsekin, että nuo kuvauksesi omista tuntemuksistasi, ovat kuin suoraan jostain infosta, jossa kerrotaan millaisia oireita juuri tunnepuolella masennukseen liittyy. Ei tämä tietenkään sinällään lohduta, mutta tarkoitan vain sanoa, että et sinä siis ole sen huonompi kuin muutkaan, vaan tuollaiset tuntemukset liittyvät sairauteen nimeltä masennus.
Kannattaa itselleenkin muistuttaa, että kyse on todellakin sairaudesta, mutta josta kuitenkin voi parantua. Kuitenkin sitä on helpompi käsitellä omassa mielessään vasta sitten kun on ns. tullut "sinuiksi" oman sairautensa kanssa. Aivan kuten jonkun muun on totuttava ajatukseen että on sairastunut sokeritautiin tai korkeaan verenpaineeseen.
Tietysti, mitä tulee muuten noihin huonommuuden tuntesiin, niin ovathan ne tietyssä mielessä realistisiakin. Tottakai musiikin alallakin on joka soittjan välillä jonkinlaista tasoeroa osaamisessa, mutta myös soittamistyylissä. Mutta nämähän ovat asioita, jotka kannattaa ottaa haasteina, että voi kehittää itseään paremmaksi omassa lajissaan, tai tuskin lajin vaihtokaan on kuitenkaan aivan pois suljettu mahdollisuus...?
Jumalalla on jokaiselle ihmiselle jokin tarkoitus, joka vain ei aina paljastu kovinkaan nopeasti. Siinä ihminen sitten helposti käy kärsimättömäksi ja alkaa ajatella että ei tästä mitään tule. Kannattaa kuitenkin olla vielä kärsivällinen; Jumalalla on omat aikataulunsa, jotka useinkaan eivät näy suoraan ihmisille. Nyt on meillä kai sellainen odottamisen vaihe menossa, että on tässä moni muukin jo alkanut olemaan hieman kärsimätön... Mutta Hän haluaa sanoa "odota rakas lapseni, odota vielä vähän aikaa..."
Jeesus sinua siunatkoon, ole rauhaisalla mielellä!
voimaan pahoin. Ap vain rukoilee elämänkumppania sen sijaan että etsisi itse sopivista paikoista, näin ne sadut tuhoavat ihmisen, jos niitä totena elää.
jotain tietoa masennus sairaudesta, että oppisit hieman ja tajuaisit, mistä siinä onkaan kysymys ja että et enää heittelisi tuollaisia asiattomuuksia sairastuneelle ihmiselle.
että Jeesus ja Jumala ovat olemassa, tämäpä uutta:-9
täytyy tunnustaa että osaan jossain määrin samaistua sinuun .. uskonnosta voi tilapäistä apua löytyä, mutta henkilö kohtaisesti en niihin kaksi naamaisiin idioottehin luottaisi (ei millään pahalla kristityt).. itsellänikään ole kuin harvoja "ystäviä" joihin en edes täysin aina luota, ja olenkin tottunut muutenkin viettämään aikaani enimmäkseen yksin. ja tyttöystävästä ollut tietoakaan niiden elin vuosien aikana jotka minulla on ollut..
mutta: itsemurhasta kuitenkin sanon että se ei kannata ennen kuin vasta ihan viimeisenä keinona, kun seinä todellakin tulee vastaan, eikä eteen päin enää yksin kertaisesti pääse.
ja sinuntapauksessasi voin päätellä että olet ilmeisesti sentään tunnistanut ongelmasi ja sinulla on jonkin laista suunnitelmaa eteenpäin elämässäsi. nämä ovat avain tekijät eteenpääsyyn, ystäviä tulee ja menee, samoin rakkautta ja surua. tärkeintä on aina keskittää kaikki voimansa tavoitteisiinsa ja oppia kantapään kautta jos virheitä sattuu. ja jos kaikki ei suju niinkuin pitäisi , nauti siitä mitä olet jo saavuttanut ja aseta tavoitteita vaikka vähän pienemmiksi tai yritä uudestaan kunnes onnistuu!
pistä vaikka uutta bändiä kasaan, vedä muutama keikka ja kerää kokemusta musiikista tai etc.
ja hae mahdollisimman moneen musiikki opistoon kyllä jostain ainakin edes peruutus paikkoja löytyy!
(ps. aina löytyy joku rumempi tästä maasta tai maailmasta kuin sinä. ja se on prkl fakta!.)
sen ja pääsit jokakeväiseen tuhatpäiseen tilastomerkintään:-)
IDIOOTTI...?!!!
maailman 3. kovimman verotuksen valtiossa.
Niin, olen joka ainoa päivä rukoillut elämänkumppanin löytymistä. Tietysti olen itsekin ollut aktiivinen: olen tehnyt aloitteita, käynyt nettitreffeillä ja yrittänyt muutenkin olla aktiivinen kumppanin löytämisessä jo monen, monen vuoden ajan. En kuitenkaan ole löytänyt ketään. Pitää kuitenkin vain uskoa, että minun ja monen muun rukoukset on kuultu ja asiaan löytyy ratkaisu. Miksei Jumala tässäkin asiassa auttaisi? Pitäisi vain luottaa siihen.
Toivon, että pääsisin kouluun muualle, eikä syksyllä tarvitsisi nähdä enää ex-ihastustani. Tämä kun on selkeästi osoittanut, että minun ja muiden naisten, jotka ovat hänen mielestään viehättäviä ja joiden lähelle kannattaa hakeutua, välillä on selvä kontrasti. Itsetuntooni on porautunut todella suuri reikä. Tunnen itseni todella huonoksi joka päivä, ja mitä kauemmin exän näkeminen jatkuu, sitä enemmän inhoan itseäni. Joudun kuitenkin elämään koko elämäni iteni seurassa. Pitäisi vain ajatella, että tarkeintä on tulevan elämänkumppanini suhtautuminen, eivätkä exän mielipiteet. En edes haluaisi niin viettelevää miestä kuin hän, vaan jonkun joka arvostaa minua ja on henkisesti(kin) uskollinen.
Olen "vaihteeksi" viimeisen kahden yön aikana valvonut. Usein halaan tyynyä, ja toivon vain, että joku nukkuisi kanssani ja vieressäni. (Tiedän kyllä toki, että kestäisi kauan ennen kuin voisin avioitua mahdollisesti syksyllä tapaamani elämänkumppanin tai kenenkään kanssa.) Usein kun aamulla herään toivoisin vain, että joku olisi lähelläni. Olen niin yksin! Tahtoisin vain halata jotakuta!
Mikään muu asia ei voi ottaa sitä paikkaa elämässäni kuin se, että olisin saanut soittaa/konsertoida niin hyvin kuin olisin halunnut. Se on ollut todella raskas luopuminen. En tiedä, mitä teen syksyllä, jollen pääse nyt korkeakouluun. Luulen, että syrjäydyn ja masennun vielä pahemmin. Joskus tuntuu siltä, ettei minulla ole oikeutta surra sieluasärkevää yksinäisyyttäni, koska sairastan depistä; vaikka juuri yksinäisyyden ja elämänvaikeuksien takia depis on näin paha. Joudun viettämään lähes koko kesän yksin. Uusiin ihmisiin tutustuminen on nykyisin todella vaikeaa.
Usein tuntuu siltä, että muut pitävät minua paljon tyhmempänä ja huonompana kuin mitä olen. En saa sosiaalista arvostusta lainkaan, olen vain yksinäinen friikki, joka monen mielestä on alitasoinen monessa asiassa. En tosin väitä, ettenkö, ainakin nykyisin, olisi outo friikki. Enkä väitä sitäkään, ettenkö oikeasti olisi huono surkimus.
pitää lähteä pois kotoa kumppania etsimään.
Elama ei ole helppoa. Jo ruuan tuominen omaan poytaan on vaikeaa useimmilla.
Sun kannattais ottaa sellainen asenne, etta sulla on tavallaan sellainen invaliditeetti korvien valissa. Toivon vaan etta kaikki muutkin siina lahipiirissa tajuaa sen.
Voispa itsekin ratkaista rahahuolet oij joi.
Lemmenhuolet. Olen ollut kerran naimisissa ja huomannut ettei se ollut mun juttu. Ja nyt sitten vaan olen tyytyvainen siihen etta olen sinkku. Miehet ei osaa ottaa mua tasavertaisena kumppanina kun olen itse invalidi. Uskon, etta ajan mittaan voitat vahintaan lemmenhuolet. Ota vaikka kirjekaveri.
Muista että elämäsi on annettu sinulle mittaamattoman arvokkaana lahjana, älä heitä sitä hukkaan. Elämäsi on annettu sinulle, jotta voisit oppia rakastamaan ja vastaanottamaan rakkautta, kasvaa rakkaudessa ja tuottaa rakkauden hedelmää. Elämäsi ja rakkautesi sinun tulee kuitenkin aloittaa Jumalasta, jonka jälkeen kaikki muu luonnollisesti seuraa. Jumalassa on totuus ja totuus on ainoa oikea ja kestävä pohja elämälle. Tämä totuus tuli julki Jeesuksen elämässä, evankeliumissa ja Jumalan sanassa, Raamatussa. "Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita." (Joh.8:32,36) Jumalan aarre on kätkettynä, sitä pitää etsiä, mutta Jumala lupaa, että joka etsii, löytää ja joka koputtaa, sille avataan. Totuus Jumalasta, elämästä ja olemassaolosto on kauniimpi kuin pystyt edes kuvittelemaan, koska se perustuu absoluuttiseen rakkauteen. Tämän maailman synti ja sokeus vain peittää sen alleen.
Muista että et ole itse luonut itseäsi vaan olet äärettömän Rakkauden Jumalan luomus. Muista että Jumala loi alunperin kaiken hyväksi ja kauniiksi, myös sinun sydämesi, kaunis ja täydellinen Jumala ei luo mitään huonoa tai rumaa. Jos pidät itseäsi huonona tai rumana, aliarvioit ja vääristät samalla Jumalaa ja hänen luomistyötään. Jumala loi sinut ainutkertaiseksi, kukaan muu ei voi täyttää sinun paikkaasi Jumalan historiassa. Se, miksi tämä maailma on nykyään täynnä kärsimystä johtuu meidän ihmisten omista synneistä ja pahuudesta, siitä että olemme luopuneet Jumalasta.
"Sinä olit täydellisistä täydellisin, täynnä viisautta, itse kauneus. Olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa, ja sinua koristivat kalliit kivet, karneolit, topaasit ja kalsedonit, krysoliitit, onyksit, jaspikset, safiirit, turkoosit ja smaragdit. Pukusi oli kullalla kirjailtu. Jo syntyessäsi oli kaikki valmiina. Kerubiksi minä sinut tein, sädehtiväksi vartijaenkeliksi, sinä olit pyhällä vuorella, käyskentelit välkehtivien kivien keskellä. Moitteen sijaa ei sinussa ollut, siitä päivästä, jona sinut loin, siihen päivään, jolloin lankesit pahaan." (Hes. 28:12-15)
Tämä absoluuttinen Rakkauden Jumala ei luo MITÄÄN sattumalta, vahingossa, turhaan tai vailla tarkoitusta. Et ole sattuman tulos, virhe tai yksi monien joukossa, vaan Jumalalle olet absoluuttinen olento, jonka elämällä on suuri tarkoitus ja päämäärä. Voit löytää tämän tarkoituksen vain seuraamalla Jumalaa ja sydämesi ääntä. Älä kuuntele sitä paholaista, joka pääsi sisällä puhuu, se yrittää kaikin tavoin erottaa sinut Jumalastasi. Et voi vihata itseäsi kun ymmärrät identiteettisi, sen että olet koko maailmankaikkeuden Luojan lapsi. Jopa enkelitkin kadehtivat tätä Jumalan lapsen asemaa. Juuri tämän kateuden takia paholainen, langennut enkeli, yrittää kaikin mahdollisin tavoin saada sinut unohtamaan kuka olet ja miksi sinut on luotu! Älä kuuntele sitä! Älä anna paholaisen kateuden riistää itseltäsi sinulle annettua Jumalan lapsen valtaa ja auktoriteettia! Hän kiusaa sinua ja tekee kaikkensa saadakseen sinut tuntemaan itsesi mitättömäksi, koska pelkää sinua! Miksi hän pelkää sinua? Koska olet uskomattoman arvokas ja tärkeä! Kaikki ovat, mutta valitettavasti vain Jumalan ääntä ja johdatusta seuraavat ymmärtävät sen. Muut kuuntelevat mieluummin paholaisen valheita, täyttävät niillä päänsä ja sydämensä ja tuhlaavat niille elämänsä. Sinun elämästäsi riippuu myös niin monen muun elämä sinulle annetun auktoriteetin takia. Ihmiselle on kuitenkin annettu myös vapaa tahto, vapaus valita elämän ja kuoleman, valon ja pimeyden, paholaisen ja Jumalan väliltä. Sinä voit omalla elämälläsi rakentaa tai tuhota, rakastaa tai vihata, haavoittaa tai parantaa. Valinta on sinun. Tämä on sinulle annettu valta ja auktoriteetti, vapaa tahto, johon liittyy myös suuri vastuu käyttää tätä vapautta oikein. Mutta et pysty siihen yksin, tarvitset Jumalaa!
Muista siis aina että olet rakkauden hedelmä ja luotu elämään rakkauden ja elämän lähteen, Jumalan, yhteyteen. Olet rakkaudesta syntynyt ja rakkautta varten luotu. Voit siis tulla täydeksi ja ehjäksi vasta Jumalan rakkaudessa. Jumala, Taivaallinen Isäsi, unelmoi sinusta jo ennen kuin olit syntynyt, samalla tavalla kuin vanhemmat unelmoivat tulevasta lapsestaan.
"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani." (Psalm. 139:13-18)
Jumala siis rakastaa sinua sellaisena kuin hän sinut loi. Rakkauteen liittyy kuitenkin myös vastuu. Jumala ei vain heittänyt meitä tänne maan päälle pärjäämään omillamme, vaan hän haluaa ottaa täyden vastuun elämästämme, kun annamme elämämme hänen käsiinsä. Jumala loi meidät omaksi kuvakseen, rakkauden kuvaksi, ja hän tietää että me kuolemme ilman rakkautta, koska se on meille elintärkeää. Tiedän, että nykymaailmasta on vaikeaa löytää epäitsekästä, aitoa rakkautta, useinpa melkein mahdotonta. Tämän maailman rakkaus ei voi tyydyttää meidän rakkauden nälkäämme, se on mahdotonta. Mutta muista että Jumala haluaa ottaa täyden vastuun myös meidän rakkauden nälkämme tyydyttämisessä! Jumala haluaa luoda henkilökohtaisen rakkaussuhteen sinun kanssasi. Haaveilet elämänkumppanista, koska haaveilet rakkaudesta, mutta ensin on kasvettava rakkaudessa Jumalaan, sen jälkeen pystyy aidosti ja epäitsekkäästi rakastamaan myös muita ihmisiä. Jumalalla on sinulle elämänkumppani jo katsottuna, mutta hän ei saata teitä yhteen ennen kuin olette kumpikin kasvaneet tuntemaan aidon rakkauden Hänen kauttaan. Avioliiton ja perheen on tarkoitus olla Jumalan rakkauden ilmentymä. Jos itse yrität väkisin omin keinoin hankkia itsellesi elämänkumppania, päädyt todennäköisesti valitsemaan väärän henkilön. Jumala ohjaa ja kasvattaa, mutta meiltä vaaditaan myös uskoa, kärsivällisyyttä ja kuuliaisuutta. Jumalaan turvaavien odotus ei valu hukkaan. Muista että Jumala tuntee sinut paremmin kuin itse tunnet itsesi, hän tietää mikä on sinulle parasta ja milloin on oikea hetki. Yksikään suhde, joka ei perustu aitoon, epäitsekkääseen ja ehdottomaan rakkauteen, ei kestä eikä tyydytä.
Jatka rukoilemista äläkä menetä toivoasi! Jumala valmistaa sinulle tien ulos pimeydestä, mutta kaikki ei tapahdu hetkessä, tarvitaan kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea uskoa!!! Olisi tärkeää jos löytäisit oikeanlaisia, välittäviä ihmisiä ympärillesi, jotka ymmärtävät, että ihmisen arvo ei ole ulkoisissa asioissa, vaan sydämessä. Mene vaikka johonkin seurakuntaan, missä on muita nuoria uskovia. Muista että Jumala ei tuomitse sinua, ei katso syntejäsi, vaan sydäntäsi. Hän haluaa parantaa sinut kaikesta kärsimyksestäsi. Myöskään yksikään aito kristitty ei tuomitse muita ihmisiä.
Isän sydän on aina kärsivän lapsen puolella. Kun sinä kärsit, Jumala kärsii vielä enemmän!:
"Murhe murtaa minut, sydämeni on sairas. Kaikkialta maasta kuuluu kansani, oman tyttäreni, huuto..."
"Kansani, oma tyttäreni, on murtunut, se isku on murtanut minutkin. Minä pukeudun suruvaatteeseen, toivottomuus on vallannut mieleni..."
Minkä vuoksi kansani haavat eivät vieläkään arpeudu? Kunpa minun pääni olisi kaivo ja silmäni kyynelten lähde, niin itkisin päivät ja yöt rakkaan kansani kaatuneita!" (Jer. 8:18-23)
"Minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra."
"Minä hoidan haavasi terveiksi, parannan sinun vammasi, sanoo Herra."
"Minä olen sinua aina rakastanut, Israel, siksi vedän sinua luokseni uskollisesti. Minä rakennan sinut uudelleen, taas sinä nouset, neitsyt Israel." (Jer. 30-31: 11,17,3-4)
"Minä olen luonut kaiken. Minä päätän ja toteutan kaiken tahtoni mukaan, sillä minä olen Herra. Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Minä ilmoitan sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita, joista et mitään tiedä." (Jer. 33:2-3)
"Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen." (Jes. 57:15)
"Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt..." (Jes. 49:15-16)
"Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra sinun armahtajasi." (Jes. 54:10)
"Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella." (Psalm. 103:3-4)
Lue siis myös Raamattua, se on Jumalan Rakkauskirje sinulle! Muista että kun yö on pimeimmillään aamunkoitto on jo lähellä! Älä ajattele mitä muut ajattelevat sinusta, vaan ajattele mitä Jumala ajattelee sinusta. Jos haluat verrata itseäsi johonkin, niin vertaa itseäsi Jeesukseen, hän on ainoa täydellisen ihmisen kuva ja esimerkki. Muista että Taivaan silmät ovat täysin erilaiset kuin tämän maailman silmät. Siunausta ja voimia!
"Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallnen seppele Jumalan huomassa. Ei sinun nimesi enää ole Hylätty eikä maasi nimi Hedelmätön, vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni ja maasi nimi Puolisoni, sillä Herra rakastaa sinua ja ottaa maasi puolisokseen. Niin kuin nuorukainen ottaa neidon vaimokseen, niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen, niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta." (Jes.62:2-5)
Moi,
kirjoituksesi perusteella olet sivistynyt ja kivan tuntuinen ihminen. Tuntuu, että sinulta puuttuu masennuksen takia vain välineitä ymmärtää elämää ja oman elämäsi ainutlaatuista tärkeyttä. Olen vanha ja eronnut, miehiin pettynyt, mutta olen alkanut vasta viisikymppisenä löytää oman arvoni. Vasta pari vuotta sitten ymmärsin lapsuuteni taakan olevan turha painolasti. Kotini vähättelevä kasvatus oli turmiollista kunnes totesin vasta olevani ihan kelpo kansalainen ja vähän parempikin oikeastaan. Varmasti niin olet sinäkin. Älä turhaan haaskaa tärkeää elämääsi lopettamalla sitä. Vaikka kumppanin saaminen nyt olisikin päällimmäisenä toiveena, ajattele, että huomenna olet pikkuisen viisaampi, silloin kumppanin valinta on hieman vfiksumpi valinta. Voimia sinulle oikeesti