'Teologiassa oli perinteisesti ajateltu, että Jumala oli luonut maailman omasta vapaasta tahdostaan, eikä välttämättä. Duns Scotuksen ja William Ockhamin myötä tämä ajatus sai uudenlaisen tulkinnan.
Olemassa olevaa todellisuutta alettiin tarkastella ikään kuin yhtenä mahdollisena maailmana niistä maailmoista, jotka ovat kaikkitietävälle ja kaikkivoipaisella Jumalalle mahdollisia. Luonto olisi voinut järjestyä muullakin tavalla.
Tämä oli omiaan synnyttämään uudentyyppisen ajattelutavan, jossa luonnonlait havaitun kaltaisina eivät olekaan ehdottoman välttämättömiä. Loogisten ja käsitteellisten totuuksien erkaantuminen toisistaan tällä tavoin merkitsi, ettei pelkkä käsitteellis-loogisen ajattelurakenteemme tarkastelu voi osoittaa, millainen todellisuus oikeastaan on. Olisi tuskin syntynyt uutta empirististä luonnontiedettä ilman sen mahdollistavaa "imaginaatiomenetelmää".'
- Reijo Työrinoja (systemaattisen teologian professori)
Nojaa, tiedä häntä. Kyllähän Työrinoja peräänkuuluttaa kriittistä teologiaa ja vastustaa fundamentalismia, mutta aasinsillalta tuo minusta silti vaikutti, loikkaus kaikki voipuudesta tieteeseen siis. Mitä mieltä muut ovat?
Olemassa olevaa todellisuutta alettiin tarkastella ikään kuin yhtenä mahdollisena maailmana niistä maailmoista, jotka ovat kaikkitietävälle ja kaikkivoipaisella Jumalalle mahdollisia. Luonto olisi voinut järjestyä muullakin tavalla.
Tämä oli omiaan synnyttämään uudentyyppisen ajattelutavan, jossa luonnonlait havaitun kaltaisina eivät olekaan ehdottoman välttämättömiä. Loogisten ja käsitteellisten totuuksien erkaantuminen toisistaan tällä tavoin merkitsi, ettei pelkkä käsitteellis-loogisen ajattelurakenteemme tarkastelu voi osoittaa, millainen todellisuus oikeastaan on. Olisi tuskin syntynyt uutta empirististä luonnontiedettä ilman sen mahdollistavaa "imaginaatiomenetelmää".'
- Reijo Työrinoja (systemaattisen teologian professori)
Nojaa, tiedä häntä. Kyllähän Työrinoja peräänkuuluttaa kriittistä teologiaa ja vastustaa fundamentalismia, mutta aasinsillalta tuo minusta silti vaikutti, loikkaus kaikki voipuudesta tieteeseen siis. Mitä mieltä muut ovat?
Vastaukset 25
Vanhimmat
KAIKKEA koulutusta.
Kirkko kyllä liitti mm. Aristoteleen teokset kiellettyjen teosten listalle useaan otteeseen, mutta käytännön toimiin ei koskaan ryhdytty- fyysiset harhaoppirangaistukset koskivat pitkään vain rahvasta.
Pariisin oppituomio kielsi joitakin Aristoteleen ankaran determinististen kantojen opettamista, mutta muutoin kyseisiä teoksia käännettiin ja luettiin ahkerasti kirkon tukemissa yliopistoissa.
Yliopistoissa vaadittiin tuohon aikaan 10 vuoden filosofian opiskelu ennen kuin pystyi opiskelemaan jotakin muuta, esim. lakia.
kaikkea sitä mikä koulutukseen liittyi! Ihan kaikkea. Jos joku halusi opiskelemaan, niin siinä piti ola nöyrä kirkolle.
Ennemminkin kirkko suvaitsi kyseistä opetusta, kuin hallitsi.
Hallita=
"määrätä, johtaa, tehdä päätös, taitaa, kehottaa, käskeä, päättää,"
Filosofian opetukseen yliopistoissa ei juurikaan puututtu, joten en käyttäisi sanaa "hallita". Etenkään, kun osa käytettyä opetusmateriaalia oli luokiteltu harhaoppiseksi ja kiellettyjen kirjojen listalle.
Toki täytyy olla hengissä raaputtaakseen takamustaan, ja jos kirkkoa pilkkasi, niin nirri lähti pois, mutta ei kuulosta silti järkevältä sanoa, että kirkko hallinnoi ihmisten takamusten raaputtamista= ennemminkin se ei puuttunut siihen.
teologit alkavat tarkastella jumalaansa yhtenä mahdollisista jumalista ja perustavat käsityksensä hänestä empiirisiin tutkimuksiin.
..."matti-meikäläis-atet" hankkivat sen verran filosofista sivistystä, että ymmärtävät,
a) että empiirisillä tutkimuksilla ei voida ratkaista maailmankatsomuksellisia kysymyksiä
b) että empiirinen tutkimus on aina sidottu aikaansa - jos sen tulokset ovat tänään "tosia", ne eivät melkoisella varmuudella tule olemaan sitä kovinkaan pitkään (eli ne ovat uskomuksia)
c) että jos kaikkien ihmiselämän puolien vaadittaisiin aina perustuvan empiiriselle tutkimukselle, suurin osa ihmisyydestä "leikattaisiin" hetkessä pois, ja elämästä tulisi muutenkin mahdotonta, koska empiiriset teoriatkin sisältävät uskomuksia
d) että termi "teologi" ilman etuliitteitä tai muita määreitä tarkoittaa kristinuskon tutkijaa ja tuntijaa, ei muun uskonnon ja siksipä teologin ei tarvitse tarkastella muita mahdollisia jumalia kuin kristinuskon Jumalaa
"a) että empiirisillä tutkimuksilla ei voida ratkaista maailmankatsomuksellisia kysymyksiä "
Maailmankuva on käsitys maailman kokonaisuudesta. Sitä lähellä ovat sanat maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
Empiirisillä tutkimuksilla voidaan ratkaista maailmankuvaan liittyviä kysymyksiä. Täten se on myös lähellä maailmankatsomuksellisia kysymyksiä.
"b) että empiirinen tutkimus on aina sidottu aikaansa - jos sen tulokset ovat tänään "tosia", ne eivät melkoisella varmuudella tule olemaan sitä kovinkaan pitkään (eli ne ovat uskomuksia)"
Se, että maapallolla on ainakin yksi kuu on empiirisesti todistettu väite. Oletko varma, että tämä uskomus on aikaan sidottu ja "totta", joka ei tule olemaan sitä kovinkaan pitkään?
c) että jos kaikkien ihmiselämän puolien vaadittaisiin aina perustuvan empiiriselle tutkimukselle, suurin osa ihmisyydestä "leikattaisiin" hetkessä pois, ja elämästä tulisi muutenkin mahdotonta, koska empiiriset teoriatkin sisältävät uskomuksia
Mitä tuo peräänkuuluttamasi ihmisyys on? Jos se on uskontoa, niin vastustan sitä.
d) että termi "teologi" ilman etuliitteitä tai muita määreitä tarkoittaa kristinuskon tutkijaa ja tuntijaa, ei muun uskonnon ja siksipä teologin ei tarvitse tarkastella muita mahdollisia jumalia kuin kristinuskon Jumalaa
Mitä hyötyä tuosta teologiasta sitten on?
Empirismille on aivan järkevääkin kritiikkiä olemassa, jos se kiinnostaa, lue vaikka Habermasia.
Empirismiä tuleekin kritisoida, mutta vain koska ongelmien tiedostaminen auttaa käyttämään sitä paremmin.
Useimmat totuusteoriat ovat muuten yhdistelmiä rationalismista ja empirismistä, puhtaita naiiveja empiristejä tuskin enää onkaan.
Esimerkiksi nykytiede ei ole täsmälleen sama asia, kuin empirismi.
" että empiirinen tutkimus on aina sidottu aikaansa - jos sen tulokset ovat tänään "tosia", ne eivät melkoisella varmuudella tule olemaan sitä kovinkaan pitkään (eli ne ovat uskomuksia) "
Höpönlöpön. Nyt kyllä puhut aivan läpiä päähäsi.
Väitätkö, että esimeriksi sellainen empiirinen, kokemukseen perustettava fakta, että aurinko on olemassa, vanhenee tässä lähiaikoina?
Sanomasi pitää ennemmin paikkansa teorioista, empiiriset faktat itse muuttuvat harva se päivä.
"..."matti-meikäläis-atet" hankkivat sen verran filosofista sivistystä, että ymmärtävät"
Et anna kovin fiksua kuvaa itsestäsi kun lesoat, erityisesti kun sinulla noita filosofia väärinymmärryksiä on tavan takaa.
"a) että empiirisillä tutkimuksilla ei voida ratkaista maailmankatsomuksellisia kysymyksiä "
Jos kyseinen katsomus koskee fyysistä maailmaa, kuten rukousten toimivuus, siitä pitäisi teoriassa pystyä saamaan myös jonkinlaisia havaintoja (rukousten toimimattomuudesta on saatukin).
Jos siitä ei voida edes periaatteessa saada minkäänlaisia havaintoja, se on metafysiikkaa.
Millä ne sitten on mielestäsi hyvä ratkaista? Jos ehdotat rationalisointia, niin kristinuskon Jumala on heikoilla jäillä.
"d) että termi "teologi" ilman etuliitteitä tai muita määreitä tarkoittaa kristinuskon tutkijaa ja tuntijaa, ei muun uskonnon ja siksipä teologin ei tarvitse tarkastella muita mahdollisia jumalia kuin kristinuskon Jumalaa"
>> Mitä hyötyä tuosta teologiasta sitten on? >>
-Mitä hyötyä muusta, jotain yhtä tiettyä aihepiiriä tutkivasta tieteestä on?
-Välillä alkaa pahasti tuntua, että TÄÄLLÄ joillakin on, jos ei aivan joku aivovaurio, niin ainakin todella pahaa asennevammaisuutta...
" että empiirinen tutkimus on aina sidottu aikaansa - jos sen tulokset ovat tänään "tosia", ne eivät melkoisella varmuudella tule olemaan sitä kovinkaan pitkään (eli ne ovat uskomuksia) "
>> Höpönlöpön. Nyt kyllä puhut aivan läpiä päähäsi.
Väitätkö, että esimeriksi sellainen empiirinen, kokemukseen perustettava fakta, että aurinko on olemassa, vanhenee tässä lähiaikoina? >>
-Kas kun sentään osasit olla sanomatta "empiiriseen tutkimukseen"; miksi sinä otat esimerkiksi jokapäiväisen "empiirisen havainnon", kun oli kysymyksessä empiirinen -tutkimus-?
(Mahatanetko muuten olla jopa peräti niin fiksu, että sanot nais-, tai miesystävällesi, jos sinulla sellaista on, "rakkaani tänään tein, ulkona pihalla, empiirisen havainnon, että kottaraiset ovat saapuneet...")
>> Sanomasi pitää ennemmin paikkansa teorioista, empiiriset faktat itse muuttuvat harva se päivä. >>
-Hää-ähh...??? Siis mitä yrititkään, kaiken kaikkiaan sanoa ja mikä olikaan kiistelysi, josta olet kovin intona, pointti?
sivistys tästä sanoo
http://www.infidels.org/library/modern/michael_martin/disproof.html
"miksi sinä otat esimerkiksi jokapäiväisen "empiirisen havainnon", kun oli kysymyksessä empiirinen -tutkimus-?"
Selitys on yksinkertainen kaikille muille, paitsi täydellisille imbesilleille ja lukutaidottomille:
sanaa "tutkimus" voidaan käyttää ainakin kahdessa merkityksessä: joko aktiivisena tutkimusprosessina, tai sitten suoritettuna tutkimuksena, jolloin viitataan tutkimustuloksiin, esim. "tohtori Beckerin tutkimus isorokosta osoitti meille, että..". Koska Dhimmin väittämä olisi ollut käsittääkseni melko lailla järjetön, jos hän olisi käyttänyt sitä viittaamaan aktiivisiin prosesseihin (koska itse tutkimusprosessit eivät "vanhene", vaan tutkimustulokset), oletin että hän käytti sitä viittaamaan itse tuloksiin.
Empiirisen tutkimuksen tuloksista voidaan puhua empiirisinä faktoina.
"(Mahtanetko muuten olla jopa peräti niin fiksu, että sanot nais-, tai miesystävällesi, jos sinulla sellaista on, "rakkaani tänään tein, ulkona pihalla, empiirisen havainnon, että kottaraiset ovat saapuneet...")"
En, kyseisessä asiayhteydessä se kuulostaisi hupsulta. Nyt oli puhe tietoteoriasta, joten tässä se käyttö ei ollut lainkaan hupsua. Jos kottaraiset saapuvat, ja tästä tehdään näköhavainto, ja kyseiseen perustetaan tieto siitä, että kottaraiset saapuvat, niin kyseessä on kirjaimellisesti empiirinen havainto.
Enkä minä ole sitä paitsi niin fiksu, erehtyväinen kuten muutkin.
Suosittelen sinulle, että kipuat nyt alas sieltä mökömököpuusta, otat ärripurrikeksin suustasi ja parantelet aivovauriotasi nukkumalla.
"-Välillä alkaa pahasti tuntua, että TÄÄLLÄ joillakin on, jos ei aivan joku aivovaurio, niin ainakin todella pahaa asennevammaisuutta..."
Saat sen kuulostamaan siltä, että suljet itsesi potentiaalisesti ulos asennevammaklubista. Teetkö sen tarkoituksella, vai oletko vain tietämätön roolistasi kosmoksessa ^_^?
Minä ainakin olen saanut apua tieteestä, kun olen pyrkinyt nauttimaan elämästä. Yksi keskeinen välietappi on ollut luopuminen kristinuskosta ja siihen priosessiin olen saanut tieteeltä mahtavan avun. Tässä upea linkki, joka auttaa pääsemään irti aivovauriota lähentelevästä asennevammasta nimeltä kristinusko.
http://godisimaginary.com/
Itse olen Filosofinen ihminen, enkä usko Raamatun valheisiin.
että oletko luopunut kristinusko-uskonnosta/-uskonnollisuudesta, vai oletko joskus ollut itse uskossa Jeesukseen Kristukseen? Jos et itse ole siten ollut Jumalan armosta osallisena, sisällä uskossa, niin silloin sinulla ei varsinaisesti ole ollutkaan vielä mitään, mistä olisit voinut -oikeasti- "luopua".
Ihmisen on helppo "luopua" jostain, tai oikeastaan tehdä ko. asian suhteen, vain periaatteellisella tasolla tapahtuva hylkääminen, suhteessa tuohon asiaan. Tuollainen päätös ei ole ihmiselle ollenkaan vaikea, se on aivan sama kuin sanoisit että "päätin luopua ralliautoilusta", tilanteessa jossa olet ehkä harkinnut sen aloittamista, mutta et ole sitä vielä edes kokeillutkaan...
>> Väitätkö, että esimeriksi sellainen empiirinen, kokemukseen perustettava fakta, että aurinko on olemassa, vanhenee tässä lähiaikoina?
Sanomasi pitää ennemmin paikkansa teorioista, empiiriset faktat itse muuttuvat harva se päivä. >>
-Mitähän sinä oikeastaan yrität sanoa? :D
mitään VASTANNUT, vaikka sinulla ihan otsikkona oli "Minäpä selitän"... Niin attea, niin attea...
mikä lie sinusta niin hauskaa siinä, ettet tajua jotakin simppeliä asiaa.. ajattelin, että henkilöä, joka on riemuissaan omasta typeryydestään sopisi kuvaamaan sana "riemuidiootti".
No ymmärtäähän sen, kun on noin alakynnessä, että tarvitsee hieman balsamia haavoihinsa, mistä sitä sitten koetkin sitä löytäväsi.
En minä nyt sanoisi että siinä sinänsä on mitään "hauskaa", kun toinen meinaa seota omaan näppäryyteensä; sinähän itse sekoilet ihan täpöillä noissa sun "viisauksissas"... Oletko vain niin oman "erinomaisuutesi" lumoissa ettet edes itse sitä huomaa ja tajua?
Etkö todellakaan huomaa mitään ristiriitaa noitten kahden, peräkkäin kirjoittamasi kappaleen välillä, jotka olin kopsannut ed. kommenttiini?
>> Jos kottaraiset saapuvat, ja tästä tehdään näköhavainto, ja kyseiseen perustetaan tieto siitä, että kottaraiset saapuvat, niin kyseessä on kirjaimellisesti empiirinen havainto. >>
-Kysehän olikin siitä, että jos teet ko. asian suhteen, -sattumanvaraisen- "empiirisen havainnon", niin tuskin ilmaiset sitä sanomalla "empiirisen tutkimukseni tuloksena totesin, että kottaraiset ovat saapuneet"...?
Tähän kääntäen verrattavasti kuitenkin tuolla aiemmin aloit puhua juuri tuon tyyppisestä "empiirisestä havainnosta", siis jonka jokainen voi todeta päivittäin, tyyliin "maapallo on avaruudessa", vaikka se kenelle "vastasit" puhui nimen omaan empiirisestä tutkimuksesta.
Mistähän mahtaisi johtua tällä palstalla käymisestä seuraava "ärripurrisuus"... No, eipä mitiä, en minä oikeasti ota teidän juttujanne kovinkaan usein todesta, varsinkaan silloin kun ne eivät sitä ole. Ajanvietettähän tämäkin on; voisihan sitä tehdä jotain paljon hölmömpääkin, kuten esim. juoda kaljaa ja käydä n.1/2 tunnin välein vessassa kuseksimassa sitä pois...
Olen uskonut joskus Jumalaan. Tuo hehkuttamasi usko Jeesukseen Kristukseen ja osallisuus Jumalan armosta on yhden sorttista illuusiota. Kyseessä on tietynlaiset psykologiset skeemat.
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ideoiden siirrosta eli memetiikasta. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin.[5] Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin identtisinä, vaan siirtymäprosessi synnyttää outoja muunnelmia.[6] Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä skeemoja tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.[7]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Usko_ja_järki#J.C3.A4rjen_ja_ajattelun_merkitys_uskonnon_kannalta
sillä, että ehkä siinä toteutuisi käytännössä se, mistä raamatussa kerrotaan, kun siellä puhutaan sukupolvelta toiselle välittyvistä, hyvän siunauksista, mutta toisaalta myös pahuuden kirouksista.
Kirousten osalta on kuitenkin lohdullista tietää, että olipa ihmisellä taakkanaan vaikka ties mitä sukukirousta, niin niiden vaikutus lakkaa kertakaikkisesti, siinä kohtaa kun ihminen tulee osalliseksi Jumalan armosta, hänen vastaanottaessaan Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omalle kohdalleen.
Minun mielestäni on aivan yhdentekevää, mitä Raamatussa sanotaan. Pidätkö Raamattua jonakin auktoriteettina? Jos pidät, niin kerro miksi.
Siunaus, kirous, Jumala, Jeesus Kristus ja sovitustyö ovat uskonnollisia käsitteitä, jotka ovat intuition vastaisia ja rikkovat myötäsyntyisten ontologisten kategorioidemme rajoja. Käytän mieluummin käsitteitä, jotka eivät riko myötäsyntyisten ontologisten kategorioidemme rajoja eivätkä ole intuition vastaisia.