Tietääkö kukaan? Jos on niin minkälaisia?
Olen saanut sellaisen käsitykset että molemmat hyväksyvät vahan kirkkojärjestyksen ja kirkko lain? Onko heillä täsmälleen samanlainen käsitys vanhurskautuksesta jne.. Jos on niin eikö he voisi puhaltaa yhteen hiileen? Jos ei niin mitkä opit erottaa? Tietääkö kukaan?
Olen saanut sellaisen käsitykset että molemmat hyväksyvät vahan kirkkojärjestyksen ja kirkko lain? Onko heillä täsmälleen samanlainen käsitys vanhurskautuksesta jne.. Jos on niin eikö he voisi puhaltaa yhteen hiileen? Jos ei niin mitkä opit erottaa? Tietääkö kukaan?
Vastaukset 271
Vanhimmat
Eikös se oo niin, että Luthersäätiö kastaa luopiokirkon jäseneksi ihmisiä, kun taas Stlk, ei. Luthersäätiö sitoo uudestisyntymisen kasteeseen, kun stlk taas ei, eli eroana on kirkkokysymys.
Nämä asiat luulen olevan erona ainakin. Itse oon liittymässä ilmeisesti juuri Stlk:hon.
ajan; vaikka vapaana olisi varmaan helpompaa. Saisi on kuin lintuset.
http://www.luterilainen.com/
Luthersäätiöhän ei ymmärtääkseni ole mikään itsenäinen kirkko, vaan joukko ihmisiä, jotka virallisesti kuuluvat eri seurakuntiin, useimmiten kansankirkkoon tai eivät mihinkään seurakuntaan? Eikös se niin ole? Ja vaikka ei olisi yhtä ainoaa eroa opeissa, niin kuinka STLK voisi yhdistyä jonkun "seurakunnan" kanssa, joka ei ole seurakunta? Luthersäätiöläiset voisivat tietysti yksityisinä ihmisinä liittyä STLK:hon, jos haluavat.
P.s. Luulin että olit JO liittynyt Stlk:hon.
T: Tiinaliina
oon kyllä luvannut liittyä, että minulla on täysi ehtoollisyhteys...
selvää tekstiä on siulla, eipä valittamista, heh.
Täysin suljettu ehtoollinen. Asetan sen suurennuslasin alle eräitten kokemusten ja luvattomasti vietettyjen ehtoollisten vuoksi.
Sellainen ehtoollisyhteys on kaikesta päätellen sekä Suomen Tunnustuksellisella Luterilaisella Kirkolla ja Suomen Luterilaisella Tunnustuskirkolla.
Suomen Luther-säätiö ei voine edes ajatella nykyisessä organisoitumistilanteessaan toteuttaa suljettua ehtoollista. Pidänkin, että sittenkin Luther-säätiön messu on tässä asiassa raamatullisempi kuin edellä mainittujen kirkkojen. Suomen luterilaisen kirkon toimet ovat menneet pahasti pieleen monessa opinkohdassa ja kirkko edustaakin Raamatusta langennutta ja maailmaan liberalisoitunutta villilaumaa.
Lutherssätiö opettaa, myös luterilaisen opin vastaista ehtoollisesta, kuten että leipä ja viini ovat ehtoollisen ulkopuollakin vielä Kristuksen ruumis ja veri. Tuohon tunnustuskirjojen vastaiseen opetukseen, en voi ainakaan itse yhtyä ja se on Jumaluusoppineiden pähkäilyä.
Läsnäolon kesto
Kun asetus-sanat saavat aikaan Kristuksen ruumiin ja veren läsnäolon ehtoollisessa ja kun käytön ulkopuolella ei ole sakramenttia, on läsnäolo ulotettava siihen asti, kunnes viimeinen ehtoollisvieras on nauttinut ehtoollisen. Jotkut vaativat opillisista syistä, että kaikki siunatut ehtoollisaineet täytyy käyttää loppuun ehtoollisella. Loppuun käyttäminen on tosin ollut Lutherin aikana ja senkin jälkeen tapana, mutta se on johtunut käytännöllisistä syistä, ettei syntyisi pahennusta ja ettei annettaisi väärää kuvaa omasta opista ja ettei aiheutettaisi tarpeettomia kysymyksiä. Jäljelle jääneistä ehtoollisaineista Raamattu ei puhu mitään. Emmekä voi suurimmallakaan huolellisuudella saavuttaa sellaista asiaintilaa, ettei mitään jäisi nauttimatta. Esimerkkejä ei tarvinne kertoa. Jumala ei ole puhunut Sanassaan siitä, miten jäljelle jääneisiin aineisiin tulee suhtautua, sillä hän ei ole halunnut panna meitä johonkin kiduttavaan piinapenkkiin.
Siunattujen ja siunaamattomien ehtoollisaineiden sekoittamisesta
Uskonpuhdistuksen aikana muuan Adam Besserer antoi pudonneen ehtoollisleivän sijasta siunaamattoman ehtoollis-leivän eräälle ehtoollisvieraalle. Sehän oli pelkkää leipää eikä Kristuksen ruumis. Luther antoi siitä ankarat moitteet ja piti Bessereriä syystä zwingliläisenä, joka piti erottaa luterilaisten joukosta. Kun sitten Besserer löysi pudonneen leivän, hän pani sen siunaamattomien joukkoon, jotka sitten myöhemmin kaikki poltettiin. Tämän jälkimmäisen sekoittamisen tähden Luther ei moittinut Bessereriä zwingliläiseksi, vaan siksi, että hän antoi siunaamattoman leivän ehtoollisvieraalle. Jälkimmäisen johdosta Luther totesi: "Sekoittuneiden leipien kanssa toimittiin hyvin, kun ne poltettiin, vaikkakaan asian puolesta ei olisi ollut tarpeellista niitä polttaa, koska mikään ei ole sakramentti käytön ulkopuolella; aivan kuin kasteen vesi ei ole kaste käytön ulkopuolella... Mutta pahennuksen välttämiseksi pastori teki oikein polttaessaan ne." (St.L. XXIb,3179-3180). Joskus on virheellisesti luultu Lutherin moittineen Bessereriä siitä, että hän pani ehtoollisen vieton jälkeen siunatun leivän siunaamattomien joukkoon. Se voitiin tulkita zwinliläisyydeksi niissä oloissa ja saattoi aiheuttaa pahennusta. Sen sijaan siunaamattoman leivän antaminen ehtoollisvieraalle oli selvä opillinen virhe. Ehtoollisvieras, joka tietämättömyydestä otti vastaan siunaamattoman leivän, ei kuitenkaan itse tehnyt väärin, vaan kuten Luther sanoo, hänen uskonsa teki hänet autuaaksi.
Väärä ja suuresti pahentava on myös sellainen käytäntö, että pastori (kun viiniä jää jostakin syystä runsaasti jäljelle) juo jäljelle jääneen viiniin ja humaltuu sen vaikutuksesta, millaiseen käytäntöön on törmätty siellä täällä.
Jäljelle jääneiden ehtoollisaineiden suhteen on tarpeen seurakunnassa menetellä siten, ettei anneta mihinkään suuntaan aihetta pahennukseen. Paras tapa estää pahennusta on oikea opetus ehtoollisesta ja ehdonvaltaisten asioitten säilyttäminen uskovien mielissä vapaina.
Palvonta
Kun Raamattu puhuu ehtoollisesta, se vaikenee ehtoollisessa läsnäolevan Kristuksen palvomisesta ja kiinnittää huomion kahteen asiaan. Toisaalta siihen, mitä ehtoollisessa saamme, ja toisaalta siihen, ettemme nauti sitä tuomioksemme. Kristillisessä kirkossa on kuitenkin siellä, missä Kristuksen ruumiin ja veren todellinen läsnäolo on tunnustettu, palvottu läsnäolevaa Kristusta. Kuitenkin nauttimisen ulkopuolella olevan palvonnan on luterilainen kirkko torjunut. Uskonpuhdistaja lausuu: "Sivuutan tässä vaieten sen hirmuisen epäjumalanpalvelun, mitä he (paavilaiset) ovat sakramenttia ympäri kantamalla voimalla kansaan ajaneet, unohtaessaan, että sen, joka haluaa nauttia sakramentin oikein, sen tulee syödä ja juoda Kristuksen käskyn mukaan. Tätä käskyä he eivät ole esittäneet kristityille. He ovat viitanneet siihen, että näille riittää sakramentin näkeminen, sen edessä maahan lankeaminen ja sen palvominen, vaikka sitä ei käytetä. Onhan Kristus säätänyt sen vain sitä varten, että se syödään ja juodaan ja sen kautta usko vahvistetaan. Hän ei ole säätänyt sitä sitä varten, että se asetetaan syrjään, että sitä kohotetaan, katsellaan, ympäri kannetaan tai palvotaan. Se taas, joka käyttää väärin sakramenttia siinä, mihin Kristus ei ole sitä asettanut, katsokoon miten toimii ja mitä ajattelee sakramentista. Sillä kuten Kristuksen ruumis ja veri käskystä on leivässä ja viinissä, kun se syödään ja juodaan, seuraa siitä, että missä tällaista asetusta ei ole ja missä halutaan käyttää tätä sakramenttia johonkin muuhun kuin mihin Kristus on sen käskenyt, ettei se ole enää lainkaan sakramentti ja siten on pantu pystyyn pelkkää epäjumalan-palvelua." (St.L. XIIIa, 712-713,6)
Luterilainen tunnustus torjuu harhaoppina "sen opetuksen, että ehtoollisaineita, siunatun leivän ja viinin näkyvää muotoa, on kumarrettava". Ja lisää: "Mutta itse Kristustahan, todellista Jumalaa ja ihmistä, joka ehtoollisessa, kun sitä todellisesti vietetään, todellisesti ja perusolemuksenomaisesti on läsnä, on Hengessä ja totuudessa kumarrettava kaikkialla, erityisesti siellä, missä hänen seurakuntansa kokoontuu. Sitä ei kukaan voi kieltää eikä kielläkään, ellei ole areiolainen vääräoppinen." (Suom. 1948, s. 531,126).
Ehtoollista viettäessämme, vaikka annammekin jumalallisen kunnian Kristukselle häntä palvoen, on pääasia se, mitä hän antaa meille, ei se, mitä me teemme. Hän antaa meille tosi ruumiinsa ja verensä panttina ja vakuutena syntiemme anteeksi antamisesta. Ja missä syntien anteeksiantamus on, siinä on elämä ja autuus.
Markku Särelä
Luther: "Böömiläisten, jotka jakavat ehtoollisen lapsille, en voi sanoa olevan oikeassa." (Kirje Hausmannille vuodelta 1523)
361.
Millainen käytäntö on luterilaisessa kirkossa ehtoolliselle tultaessa?
Vanhastaan luterilaisissa kirkoissa on ollut käytössä ns. rippikirjoitus, jolloin seurakunnan jäsenet ilmoittavat pastorille aikomuksensa tulla ehtoolliselle. Samalla heillä on mahdollisuus yksityisrippiin ja sielunhoidolliseen keskusteluun. Tämä tapa on hyvä säilyttää, missä mahdollista, vaikka pienissä seurakunnissa pastori tunteekin hyvin laumansa. Pastorilla on aina niin halutessaan sielunhoitajana oikeus keskustella ehtoollisvieraiden kanssa ennen ehtoollista.
1 Kor. 4:1: Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.
Hebr. 13:17: Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen. Sillä se ei ole teille hyödyllistä.
362.
Missä voi käydä ehtoollisella?
Opista tietoinen kristitty voi käydä ehtoollisella vain siellä, missä Kristuksen ruumiin ja veren todellinen läsnäolo (reaalipreesenssi) tunnustetaan ja missä muutenkin Jumalan sana opetetaan oikein.
1 Kor. 10:21: Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta. Ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä.
363.
Mitä järjestystä noudattaen lasketaan rippikoulunsa käyneet ensi kerran ehtoolliselle?
Rippikoulun käyneet kastetut, jotka tulevat ehtoolliselle ensimmäistä kertaa, tunnustavat uskonsa julkisesti sitä ennen seurakunnan edessä ja tunnustautuvat oikein opettavaan kirkkoon. Sen jälkeen seurakunta ottaa heidät ehtoolliselle oikeutettujen jäsenten joukkoon rukoillen, että Pyhä Henki vahvistaisi ja varjelisi heitä pysymään uskollisina uskossa Herraan Kristukseen elämänsä loppuun saakka ja saapumaan iankaikkiseen autuuteen (Ehtoolliselle oikeuttamistilaisuus eli konfirmaatio).
Mikäli nuorta tai aikuista ei ole kastettu, hänelle tehdään ennen kastetta vastaavanlaiset kysymykset kuin konfirmaatiossa. Hänellä on oikeus osallistua ehtoolliselle heti kasteen jälkeen.
Ilm. 2:10: Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.
Ilm. 3:11: Minä tulen pian. Pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
Olen tietoinen, etten voi saada ehtoollista Suomen Tunnustukselliselta Luterilaiselta Kirkolta enkä Suomen Luterilaiselta Tunnustuskirkolta.
Kutsu TULKAA ei siis koske kaikkia uskovia.
Kyllähän tulisi kuulua myös samaan kirkkoon. Jotakin on silloin meitä vastaan?
Jotka haluavat kuulua kansankirkkoon, heidän paimenensa on siellä ja näin on hyvä, ettei touhu mee villiksi.
apt.2:42. Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
Enkä taho tätä sua vastaan suunnata, vaan yleisesti. Koita ymmärtää...
Usko ei siis ole ehtoollisessa ratkaiseva kysymys. Tämän piirteen on aikaansaanut hajaannus ja eri ryhmittymien eripura toistansa kohtaan.
se kirkkokysymys ja opillisia eroja myös. En tiedä, mutta minusta on aivan ok. käydä siellä kirkossa ehtoollisella johon kuuluu.
En tunne edustavani villilaumaa, vaikka en juoksekaan siihen tahtiin, mitä separatismin henki käskee.
Olen Jumalan lapsena uskossa, toivossa ja rukouksessa, eikä uskoani voi yksikään separatisti riistää pois.
Ajatellaanko Stlk:ssa niin, että ihminen syntyy uudesti kahdella tavalla: Evankeliumista ja kasteesta? Vai ajatellaanko siinä sillä tavalla, että joko tai?
Onko siis uudestisyntymisiä monen laisia? Eikös Luther-säätiö opeta, että on vain yksi uudestisyntyminen?
Ev.lut. kirkko opettaa sitte taas kaikkeja teorioita ja sitte eri herätysliikkeet on yleensä omissaan teorioissa varmoja...
Kantaakohan Körtit, Sley ja Todistaja seura samaa käsitystä kuin Luther-säätiö? Kantaakohan sitte Viidesäliset samaa teoriaa kuin vapaat suunnat, siis siitä uudestisyntymisestä..
Missähän piireissä korostuu eniten kirkonsisällä Pieperin näkemys uudestisyntymisestä? Vai onko se sittenkin eniten Sleyn porukoissa?
luopumus on syvältä ja erkaneminen Raamatun ja luterilaisuuden opista on selviö. Kirkon keskellä, eräskin herätysliike, opettaa olevansa kirkko, kirkon sisällä...huh, huh sentään...entä kasteet "Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen"? Kohupappi Markku Suokonautio toimitti kasteita tuolla tavoin...
kirjoitettu Vanhoillislestadiolaisella palstalla, enkä nyt kopsaa kirjoituksiani tänne. sähköpostini on [email protected] haluat tietoa mitä tun. luterilaiset opettavat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035296111
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035300664
Kirjoitin vahingossa toiselle palstalle vastauksen.. :D
mutta siinä jäin miettii asiaa..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035310878
kaste että Jumalan sana ovat uudestisyntymisen välineitä, koska Raamattu puhuu uskosta ja uudestisyntymisestö kummankin yhteydessä. Luther-säätiö ja Matii Väisänen ovat väärässä kun he sitovat uudestisyntymisen, ainakin melkein, pelkästään kasteeseen.
Tässä pitkä keskustely aiheesta: http://groups.msn.com/Tunnustustellistenluterilaistenfoorumi/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=14982&LastModified=4675673522997474335
Todistajaseuran edustama käsitys uudestisyntymisestä pohjautuu hyvin pitkälle raamatunkohtiin Joh.3:5 ja Tit.3:5.
Todistajaseura myös katsoo, että usko on uudestisyntymisen hedelmä, eikä päinvastoin, että oma uskonratkaisu aikaansaisi uudestisyntymisen. Uudestisyntymisen Jeesus opettaa Jumalan toimena.
TT Matti Väisänen on monissa kastetta käsittävissä kirjoissaan perusteellisesti käsitellyt kastetta. Myös hänen väitöksensä 8.12.2007 FT, TT Uuras Saarnivaaran kasteteologiasta on havainnollistava uudestisyntymisen opetuksessa.
Totisesti nämä seurakunnat ovat sairashuoneita ja lihallisuutta ja itsekkyyttä on riittämiin. Sanon tämän niistäkin, jotka itsensä tuntevat jo ulkoisestikin pyhiksi ja puhtaiksi. Siihen toki tulee pyrkiä, ettei huomautustani saa tulkita justiin väärin päin, vaan mieluummin niin, että VALITETTAVASTI se on sitä.
vimma sinulla on haukkua STLK:ta?
STLK:laiset ovat niin syntisiä, että heille ei kelpaa omat järkeilyt edes kirkkokysymyksessä. Siksi toimitaan Raamatun mukaan. Jäsenillä ei tarvitse olla koko kristillinen dogmatiikka hallussa vaan halua seurata lut. tunnustusta ja Pyhää Raamattua, riittää.
No sanani saa taas sitten vääntää kukin halunsa mukaisesti. En yksilöiden hauku STLK:ta, vaan yleisellä tasolla sanon kaikista, ettei täydellistä ja puhdasta seurakuntaa ole. Sitä sanon sanoillani. Kyllä minulla on ollut ja on puolestani edelleen avoin keskusteluyhteys STLK:n.
että viestisi viimeinen lause väänsi alun kielteiseksi, mutta tulkitsin näköjään väärin.
Seurakunta voi olla oikea oppinen, vaikka se ei olisikaan synnitön.
mintuista ja tilleistä, Matt 23:23.
Ylpeys ja oikaeoppisuus oikein paitaa noiden
fariseusten kirjoituksista!
Seurakuntako teidät pelastaa:
"Seurakunta voi olla oikea oppinen, vaikka se ei olisikaan synnitön"
Seurakuntako tuomitaan kadotukseen jos se on syn-
tinen????
Raamatun mukaan me olemme YKSILÖINÄ vastuussa teoistamme.
ylpeyttä suhtautua vakavasti Pyhään Raamattuun? Tämä ei tietenkään saa toisaalta poistaa laupeutta. Näkisin kuitenkin, että on rakkaudellista pitää oikeaa oppia esillä.
Usein asiaan perehtymättömät tykkäävät käyttää tuota fariseus-korttia, koska heillä ei ole mitään rakentavaa sanottavaa. Muista, että Jeesus sanoi fariseuksille myös, että he eksyvät, koska eivät tunne kirjoituksia.
En sanonut mitään senkaltaista, että seurakunta tuomittaisiin kadotukseen, jos se on syntinen vaan, että syntisillä ihmisillä, jotka muodostavast seurakunnan, voi olla puhdas oppi, koska Raamattu on selkeä Jumalan Sana.
Me olemme yksilöinä vastuussa, mutta tällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kiihkoamisessasi olet menettänyt käsityksen viestini pointista.
on väärässä. Usko ei ole mikään hedelmä, vaan ilman uskoa, ei ole koko uudestisyntymistä.
Luterilainen dogmaatikko Franz Pieper opettaa:
"Sitä [kastetta] ei kuitenkaan saa pitää ehdottomasti välttämättömänä siinä merkityksessä, ettei se, joka ei ole saanut kastetta, voisi saada osakseen syntien anteeksiantamusta ja pelastua."
Uskon että kun Kornelius (kts. (Apt. 10)) oli tullut parannukseen, hän oli jo saanut syntinsä anteeksi ennen tulemistaan kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen (vesitoimitus). Ja uskon että hän syntinsä anteeksisaaneena olisi päässyt Herran luo jos jostain syystä olisi kuollut (esimerkiksi sydänsairauteen) ennen tulemistaan kastetuksi Herran nimeen.
Jotkut ovat kautta historian Korneliuksen tapaan evankeliumin kuulossa saaneet syntinsä anteeksi ennen tulemistaan kastetuksi Herran nimeen ja heitä ei ole ehditty kastaa ennen heidän kuolemaansa (esimerkiksi sairauskohtauksen kautta kuoleminen). Uskon että sellaiset ovat päässeet Herran tykö.
Luterilainen tunnustus:
"Syntien anteeksiantamuksen saavuttaminen tietää vanhurskautusta. Sanotaanhan: (Ps. 32:1) "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksiannetut." Me saamme syntien anteeksiantamuksen yksin uskomalla Kristukseen, emme rakkauden tähden tai tekojen tähden, jos kohta uskoa seuraakin rakkaus. Meidät siis vanhurskautetaan yksin uskosta, vanhurskautus käsitettynä niin, että se tarkoittaa tulemista jumalattomasta vanhurskaaksi eli uudestisyntymistä." (ACA IV uskonkohta. VANHURSKAUTUS TK 1990, 101.)
"Jaakob on -- puhunut uudestisyntymisestä, joka tapahtuu evankeliumin kautta. Hänhän sanoo: (Jaak. 1:18) "Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset." Sanoessaan meitä evankeliumista syntyneiksi hän opettaa, että me olemme uskon kautta uudestisyntyneitä ja vanhurskautettuja. Otammehan Kristuksesta lausutun lupauksen vastaan yksinomaan uskolla, siten että asetamme sen synnin ja kuoleman kauhujen vastaan. Ei Jaakob siis ole sitä mieltä, että me synnymme uudesti omien tekojemme kautta." (ACA IV s. 124.)
"Uudestisyntyminen -- tapahtuu uskon kautta katumuksessa." (ACA IV s. 144.)
Pyhän Paavalin opetuksen mukaan kaikki, jotka on kastettu, ovat "Kristuksen päällensä pukeneet" (Gal. 3:27) ja ovat siis todella uudestisyntyneet. " (FC SD II s. 486.)
Yksimielisyyden ohje käsitteenmäärittelystä:
"Toisinaan käytetään kuitenkin sanaa regeneratio 'uudestisyntyminen' sanan iustificatio 'vanhurskautus' asemesta. Siksi ensin mainittu sana on tarkoin selitettävä, jottei uskonvanhurskauden seurauksena tapahtuvaa uudistusta sekoitettaisi uskon kautta tapahtuvaan vanhurskauttamiseen itseensä, vaan käsitteet osattaisiin oikealla tavalla pitää erossa toisistaan.
Sanaa regeneratio 'uudestisyntyminen' käytetään nimittäin kahdella tavalla. Laajemmassa merkityksessä se sulkee piiriinsä sekä syntien anteeksiantamuksen yksin Kristuksen tähden että tätä seuraavan uudistuksen, jonka Pyhä Henki saa aikaan niissä, jotka on uskon kautta vanhurskautettu. Suppeammin sitä käytetään merkityksessä remissio peccatorum et adoptio in filios Dei 'syntien anteeksiantaminen ja Jumalan lapseksi ottaminen'. Jälkimmäisessä merkityksessä Puolustus käyttää sitä alinomaa: iustificatio est regeneratio, vanhurskautus on samaa kuin uudestisyntyminen. Myös Pyhä Paavali tekee eron uudestisyntymisen ja uudistuksen välillä: "Hän pelasti meidät uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta" (Tit. 3:5).
Samassa merkityksessä on toisinaan käytetty sanaa vivificatio 'eläväksi tekeminen'. Kun näet Pyhä Henki - ilman ihmisen myötävaikutusta - synnyttää uskon ja ihminen vanhurskautetaan tämän uskon kautta, silloin tapahtuu todellinen uudestisyntyminen: vihan lapsesta tulee Jumalan lapsi; ihminen siirretään kuolemasta elämään. Raamattu sanoo: "Kun olimme synteihimme kuolleina, hän teki meidät yhdessä Kristuksen kanssa eläviksi" (Ef. 2:5) "Vanhurskas saa elämän uskostaan" (Room. 1:17). Tässä merkityksessä sanaa käytetään (Hab. 2:4) alinomaa Puolustuksessa.
Sitä käytetään kuitenkin usein myös tarkoittamaan sitä pyhitystä ja uudistusta, joka on uskonvanhurskauden seuraus. Niin tekee tohtori Lutherkin teoksessaan Kirkoista ja kirkolliskokouksista sekä muuallakin." (FC SD III s.494.)
Pieper: "Uudestisyntymä (regeneratio). Uudestisyntymä merkitsee käsitteenä uuden, nimittäin hengellisen elämän alkuunpanemista, ja se on Raamatun mukaan sitä, että usko Kristukseen viriää (1. Joh. 5:1; Joh. 1:12 - 13). Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on näiden raamatunlauseiden mukaan Jumalasta syntynyt, siis uudestisyntynyt. Sen, mitä Jeesus Joh. 3:3 - 5, 6 puhuu salaisesta uudestisyntymästä, jota Nikodeemus ei voinut käsittää, hän selittää j. 14 ss. sanoen, että kaikilla, jotka uskovat häneen, on iankaikkinen elämä (vrt. Luther: Se joka uskoo Kristukseen... on uudestisyntynyt; St. L. VII, 1862; W.A. 47, 14). Samoin puhuvat myöhemmät dogmaatikot (Baier, Compend. III, 178). Uudestisyntymää ei saa aikaan ainoastaan kaste, vaan myös evankeliumin sana (1. Piet. 1:23). Eihän kasteessa vaikuttava voima piilekään vedessä sinänsä, vaan jumalallisessa lupauksen sanassa (evankeliumissa), joka lupaa syntien anteeksiantamuksen vesipesun kautta (Ap. t. 2:38; Luther: Sitä ei suinkaan vaikuta vesi, vaan Jumalan sana, joka on veden kanssa ja veden yhteydessä jne.)." (Kr. dogm. 1995, 360.)
"Joh. 3:5 ei opeta suinkaan kasteen ehdotonta välttämättömyyttä, vaan tämä raamatunkohta tähtää fariseusten ja kirjanoppineiden nuhtelemiseen, he kun halveksivat Johanneksen kastetta, kun taas publikaanit tekivät parannuksen ja kastattivat itsensä (Luuk. 7:29 - 30; vrt. Dannh., Hodos., Phaen. X, 504). Vastaavanlaisessa tilanteessa täytyisi meidänkin sanoa Kristuksen kasteen halveksijalle, ettei hän totisesti voi päästä Jumalan valtakuntaan, jollei häntä kasteta. Luther ja luterilaiset teologit ovat omaksuneet Augustinuksen sanan: Contemptus sacramenti iudicat, non privatio (Sakramentin halveksiminen on tuomioksi, mutta ei sitä vaille jääminen). Luterilaisen opin mukaan on usko Kristuksen ansaitsemaan syntien anteeksiantamukseen eli uudestisyntymä ehdottomasti välttämätön, mutta ei kaste, koska usko ja uudestisyntymä voivat olla käsillä pelkän evankeliumin sanankin vaikutuksesta." (Kr. dogm. 1995, s. 478.)
Otin esiin palstalta nämä.
Eikö siis kaste ole evankeliumia.
Lähetyskäskyn mukaan kaste kuuluu pelastukseen.
Eikö siis kasteessa ole aine ja sana.
Mark.16:16" 1.) Joka uskoo 2.) ja kastetaan, 3.) se pelastuu;
Ei tarvitse arpoa kasteen sisältöä!
Pääsääntöä en voi lähteä kumoamaan erityistapauksella. En ole viestissäni ottanut kantaa erityistapaukseen, että joku olisi jäänyt kastamatta.
Ahola, että kaste EI OLE VÄLTTÄMÄTÖN pelastukseen:
"Luther toteaa kirkkopostillassaan:
"Saattaahan joku uskoa, vaikka ei ole kastettu. Kastehan on ainoastaan ulkonainen merkki, jonka on määrä muistuttaa meitä Jumalan lupauksesta... Mutta ellei kastetta voida saada tai jos se evätään, ei silti kadotukseen tuomita, kunhan vain uskotaan evankeliumi."
Ryövärikin pelastui ilman kastetta!
myös selvää, että "ja" ei ilmaise temporaalisuutta vaan rinnakkaisuutta
sinä olet vielä se sama herra Ahola, joka innokkaasti tunnustautui Svebeliuksen katekismukseen?
Samoin kuin Svebelius, mekin tunnustaudumme siihen, että MYÖS Sana voi uudestisynnyttää. Kaste ja Sana, kummatkin, uudestisynnyttävät ja jakavat Kristuksen ansaitsemaa armoa
selityksiä riittää.
Raamatussa ei sanota:
Joka kastetaan, saa uskon!!!!!!!!
Eikä:
Kasteessa lahjoitetaan usko!!!!!
Eikä:
Joka kastetaan, pelastuu!!!!!
VAAN: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.
Onko se noin vaikeaa ymmärtää selvää Raamatun sanomaa?????
Pelastukseen kuuluu molemmat, siis usko ja kaste. Pyhityskristillinen opetus selittää kohdan järjestyksen pohjalta, mutta Raamattu puhuu kahdesta osasta, jotka ovat pelastuksen edellytykset, USKO JA KASTE.
Pyhityskristillisen opin mukaan kastettu ei voi joutua uskossa haaksirikkoon ja jos joutuisi, niin ehdottomasti pyhityskristillisen opin kannattajien olisi kastauduttava uudelleen jokaisen lankeemuksen jälkeen, että toteutuisi heidän absoluuttisen kaavan ehtonsa, että ENSIN USKON RATKAISU JA SITTEN KASTE. Hyvin monet kieltävät kasteen uudestisyntymisen pesona ja väittävät uskonratkaisunsa uudestisyntymiseksi.
Miksi sitten kastatte, kun sillä kasteella ei Teille ole mitään merkitystä.
Erotetaanko kasteesta pois sana? Onko siis joku uusi kastetapa tullut käytäntöön?
vaan sana yhtyy aineeseen ja syntyy sakramentti (accedat verbum ad elementum et fit sacramentum). Eihän pelkällä vedellä ole uudestisynnyttävää voimaa
No sittenhän olemme samaa mieltä.
minunkin mielestäni, jos siis et vaan kiellä sitä, kuten Matti VÄisänen taitaa tehdä, että julistetulla Sanalla ei ole uudestisynnyttävää voimaa
Onhan sanassa Pyhä Henki. Tit.3:5 puhuu ikään kuin vähän erotellen UUDESTISYNTYMISEN PESO JA PYHÄN HENGEN UUDISTUS.
että tuossa kohdassa on sellainen seemiläisten kielien piirre, että sama asia ilmaistaan tuolla tavalla vähän eri sanoja käyttäen
"Vain sana kallis, pohja on uskolleni, järjen en salli turmella uskoani."
Sinä et ole rukoillen kerrannut Room.6-lukua vaikka kovasti kehoitin. Katso sanaa "kertakaikkiaan".
Ek = ulos, kleesia = valittu/kutsuttu, ek = ulos, tu kosmu = mailmasta. Tästä syntyy käsite Jumalan seurakunta = jo nyt maailmasta uloskutsuttujen ja ulosvalittujen jokko; joka toisin elää vielä mailmassa mutta ei mailmasta.
"En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. PYHITÄ HEIDÄT TOTUUDESSA; Sinun sanasi on totuus. (Joh.17:15-17.)
Well come to board! Nuose laivaan niinkuin Noach perheineen. "Lähtekäämme täältä": 1 Piet.3:18-22.
Henkilökohtaisessa kuuliaisuudessa kasteelle; ettei Jumalan aivoitus kohdaltanne raukea tyhjiin ja oikealle uskovien kasteelle vaan rohkeasti; - niin saatte myös Pyhän Hengen lahjan: joka tulee esikuvan mukaisesti luoksenne kuin kyyhkynen, - tuoden tervehdyksen ylösnousemukssen maailmasta, 'tuore öljypuunlehvä nokassaan' - hengen esikoislahjana.
Tämän vertauskuvan mukaan vesi NYT teidät PELASTAA, kasteena.
ja sitten(h) pääsemme viettämään yltäkylläistä elämää Jeshuan kanssa!!
GLORY TO GOD(ah)!!!
Yeashua on tehnyt meidät vapaiksi: Ieshua on tehnyt SINUT vapaaksi köyhyydestä, keskinkertaisista sosiaalisista suhteista, sairauksista!!!!!
GLORY TO GOD(ah)!
KUNNIAN HERRA haluaa, että olet rrrrikas ja että sinulla on viisi autoa ja iso kultakartano!!!! ÄLÄKÄ UNOHDA SITÄ HELIKOPTERIA!!!
Ja muistakaa siunata Jumalan omaisuuskansa Iiiiisraelia!!!!
Mihin jäi Kristus- syntien sovittaja?
Ei lihassa rikkaiksi vaan Hengessä, antaen meille katoamattoman perinnön, jota ei varas vie eikä ruoste raiskaa.
katsomme henkikasteopettajia yms., esim. Benny Hinn, Joel Osteen, Kenneth Copeland, jne... heillä yleensä painotus on lihan puolella. Sitä tuossa naurettavassa viestissäni vaan halusin korostaa.
on vanhurskautuminen.
Kun se on mennyt tekojen puolelle, jää kasteen sisältökin käsittämättä.
Karseaa selittelyä nämä järjestykset, kun ei yhtään ymmärretä kasteen olevan samaa kuin evankeliumin julistus.
Kirjoittaneensa Yocci Shoolle, -tai mikä se oli; kun tämä oli vaatinut Suomen vierailullaan kustannettavaksi yhtä pitkää limoa kuin meidän presidentillä, käytettäväkseen; - perustellen asiaa että "Jumala on tehnyt meistä kuninkaita" - kirjeen. Siinä hän mainitsi Yocille, vai mikä se oli, ettei Jumala ole suinkaan tehnyt meistä kuninkaita "lihassa". Yocci kustansi limon omista varoistaan, tai mitä ne oli?
mitään "anaa" on turha koettaa liittää oikeaan babtistmiin. Ana oli tai on Urpon vaimo.
Uskoni perustuu Raamatun sanan todistukselle, eikä sielullisesti oman sisäisen sanan todistukselle. Kun siis Raamattu todistaa, että Jeesus on vanhurskauteni Jumalan edessä, niin Raamatun sanan todistus on vahvempi, kuin oma sisäisen mielenliikkeen todistus. Silloinkin kun sisäinen todistukseni on häilyvä, niin katson Raamatun sanasta, että mites ne asiat Jumalan edessä olivatkaan Jeesuksen tekemänä edestäni.
Siis kallis on laulusta lainaama lauseesi: "Vain sana kallis, pohja on uskolleni, järjen en salli turmella uskoani."
että koska sanassa kasteesta puhutaan näistä: uudestisynnytämisen pesosta ja hengen uudistuksesta, ne toteutuisivat vastasyntyneen pikkulapsen kasteessa ikäänkuin objektiivisina taikoina ilman kohteen osuutta asiaan. Yhtä hyvin viosi alkaa uskoa siihen että, pikku pääsiäisnoidat todellakin virpovat tuoreeks terveeks.
Anabaptismi on hirveän julma harha.
Se rakentuu itsevanhurskaudelle ja se ei häpeä pilkatessaan sakramentin pyhyyttä.
Paras jättää saatanan haltuun tuollaiset pilkkaajat.
Mitä opettaa toista, jos ei usko Jumalan sanan kykenevän synnyttää uudesti.
Pysyhän Raamatun kielenkäytössä ja tosiaanko rationalismissasi väität, että pelastus on ihmisestä itsestä. Sellainen oppi on pakanuutta ja hylkää ja halveksii Kristusta edestämme. No kaikella tavalla pelastuksen asiassa yritetään tehdä itsensä suureksi ja Jeesus edestämme pieneksi.
Viestisi vaikuttaa hurjalta ja pahalta tuntuu se, ettei Jumalan sanassa ilmoitetut toimet ja voimat ole mitään lasten kohdalla. Eikö siis lapsikin uudestisynny, kuten sana opettaa. No tuossa taustalla on tietysti pyhityskristillisen opin kannattajan, perisyntiopin kieltäjän, mielipide. Mutta Jeesus osoittaa kuitenkin, että kaikkien on uudestisynnyttävä. Kuuluvatko siis lapset lainkaan kaikkiin?
Nyt kun eletään uuspakanuuden ajassa, niin valitettavan useassa tapauksessa monissa asioissa on siirrytty vain muodolliseen kristilliseen perinteeseen ja todellinen Jumalan sanan opettaminen omissa perheissä on tyystin unohdettu ja sanoisin, että hylätty. Olla opettamatta lapsia Jumalan sanalla on samaa, kuin vietellä lapsensa sielunvihollisen kitaan.
Franz Pieper opettaa, että usko on uudestisyntymisen hedelmä, eikä niin, että usko aikaansaa uudestisyntymisen. Viestissäsi "Joh.3:5" asia tulee tulee hyvin esille ja varsinkin sen ensimmäisessä kappaleessa.
Joten voisitko vähän avata väittämää: "Usko ei ole mikään hedelmä".
toisen? Tämän maailaman jumala haluaa toki kaikki ihmiset maailmaan perustamansa kirkkonsa jäseniksi, - vai kuinka on? Se jumala, joka myös arvostaa uusia messuja ennemmän kuin syntisen tekemää parannusta js taikamenoja enemmän kuin vanhuskautta.
Kirjoitat:
"Pyhityskristillisen opin mukaan kastettu ei voi joutua uskossa haaksirikkoon "
Tuo on vale. Missään ei opeteta noin.
Lankesivathan Ananias ja Safiira ja noita Siimonkin!!!
Sinulla tuntuu olevan vaikeuksia pysyä totuudessa, kun yrität epätoivoisesti puolustaa epäraamatullista
oppiasi!!!!!
Ketään ei lankeemuksen johdosta kasteta uudestaan, koska ihminen ei palaa "kasteen armoon", vaan
Jeesuksen luo!!!!!!!
Älä valehtele jatkuvasti. Tämäkin asia on kerrottu
sinulle jo useita kertoja!
Minä sanon sen minkä sanon sellaisen keskustelun pohjalta, että hyökättiin lapsikastetta vastaan ja pyhityskristillisen opin kannattaja nimenomaan vetosi oman ratkaisunsa kestävyyteen. Että kun itse on ratkaissut, niin ei voi langeta pois uskosta ja sanoi kaiken lisäksi oman ratkaisunsa uudestisyntymiseksi HENGESTÄ. Minulle on sitten itse pyhityskristillisen opin kannattaja valehdellut, kun vetosi omaan esimerkkiinsä uskonsa ja ratkaisunsa pysyvyydestä. Kyseinen henkilö kielsi minun uskoni Jeesukseen ja nälvi, että se on vanhempieni teko. No samoja piirteitä on tullut esille useita kertoja näillä palstoilla ja eritoten kastepalstalla ja adventistien lausumana.
Mutta jos tosiaan pyhityskristillisenkin opinkin omaava siis voi todistaa, että usko voi joutua haaksirikkoon, niin olemmehan sitten asiassa samaa mieltä. Siis joka sanoo seisovansa, katsokoon, ettei lankea.
Mutta eikö Jeesuksen asettamalla kasteella ole mitään tekemistä Jeesuksen kanssa. Miten olikaan Kristuksen vanhurskauden päälle pukeminen ja sitten Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuus, joista Raamattu puhuu kasteen yhteydessä.
Valehteleeko siis Raamattu ja onko se harhaan johtamassa? Kaiketi käsityksesi mukaan niin on!
Mielestäni Alpo paljastaa uudestikastajien ja vapaiden suuntien teorian heikkouden täsmällisesti, eikä valheellisesti.
Babtistien, helluntailaisten, vapaakirkkolaisten, adventistien jne.. kaava on tietääkseni ensin uskonratkaisu kun on kyllin kykenevä tekemään sen ja sen jälkeen kaste. Jos asiassa on tapahtunut vääränlainen järjestys kaste menettää merkityksensä?
Tätä voisi pitää jo suorastaan Raamatun pilkkaamisena tätä kaavaa minkä nämä kyseiset vapaat suunnat opettavat ja toimivat sen mukaan. Eihän Raamattu tunne ihmisen uskonratkaisu oppia.
Eikös Alpo toimi oikein kun paljastaa sen kaavan yhden heikkouden? Eli jos joku helluntailainen on saanut kasteen ja sitten lankeaa ja kiroaa Jumalan ja ei enää usko Jumalaan ja sen jälkeen Jumala lahjottaa hänelle uskon ja hän tulee uudelleen uskovaiseksi, niin kyseisen kaavan mukaan hänet tulee uudelleen kastaa?
Lue Johannes: 3:22-34. Sinä puhut omiasi.
Yritätkö pettää, puhumalla ihmismielen tuottamaa palturia totuutena. Jos puhut totta osoita, että niin myös kirjoitettu on. Valheenpuhujain ulkokultaisuus tuskin ketään pettää, joka turvaa totuuden Sanaan.
omine käsitysinesi milloin mistäkin: kasteesta, pyhityksestä jne. Omien ja kirkon selitysten olkilyhteet käsissäsi?
Pyhityskristilliset piirit todellisesti kieltävät periturmeluksen, periaatteen yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen ansion tähden. Lisäksi pyhityskristilliset piirit kieltävät kasteen armosisällön ja kasteen uudestisyntymisen pesona. Kun näissä opeissa vetoan Raamattuun, niin kieltoja ja sättimistä ilmaantuu tavan takaa pyhityskristillisten oppien kannattajien joukosta.
Siis vääntäjät ovat niissä persoonissa, jotka sanova muunmuossa niin, että silloin minä uudestisynnyin, kun itse annoin itseni Jeesukselle tai kun itse otin Jeesuksen vastaan ja tein henkilökohtaisen parannuksen. Sitten olen pyhityksen kohdalla saanut lukea viestejä, että on korostettu omaa pyhitystä ja lyöty lättänäksi toisen pyhityselämä. Jopa olen lukenut viestejä, joissa toisen usko Jeesukseen Vapahtajana on kielletty.
En irtaudu Raamatun todistuksesta, vaikka millaisia susia paikalle ilmestyy. En ole ihmismiettein ja omatekoisin vanhurskauden opein heilutettavissa.
Selitä sitten asetelma kun vaatimalla vaaditaan tässä järjestyksessä, että ensin oltava usko ja sitten vasta voi ottaa kasteen, että miten tulee siinä tapauksessa menetellä, että onkin langennut ottamansa kasteen jälkeen epäuskoon? Ettekös te perusta kasteen absoluuttisesti kastettavan uskolle ja perustukselle. Eikö perustus ole silloin mennyt, kun on epäuskoon langennut. Eikö kaste mennyt olemattomaksi epäuskoon langettaessa. Muistan yhden keskustelun, jossa vastapuoli sanoi, ettei se kaste ollut oikea, kun lankesi vaikka se oli otettu oman uskonratkaisun jälkeen ja kaste oli suoritettu niin sanottuna "uskovien upotuskasteena" Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Pysyykö siis epäuskoon ja maailmaan langettaessa kaste voimassa?
Meinaatko niin, että Jeesus toimi parannuksen kasteen mukaan kuten Johannes Kastaja, eikä antanut lainkaan lähetyskäskyä (helatorstai 50 päivää pääsiäisestä) noustessaan taivaaseen. Mielestäni Jeesus antoi taivaaseen noustessaan seurakunnan käyttöön lähetyskäskyn, joka sisältää kastekäskyn Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Johannes Kastaja hyvin selvästi osoitti, että hänen kasteensa on aivan eri, kuin mitä on Jeesuksen kaste. Johanneksen kasteen tarkoitus oli saarnata parannuksen kastetta kansalle synnintunnon heräämiseksi, tunnistaa Jeesus ja osoittaa Jeesus kansalle. Tunnistaminen oli mahdollista Johanneksen saaman etukäteisprofetian vuoksi. Jeesus sai ainoana Pyhän Hengen ja Jumalan todistuksen ja sen vuoksi Johannes Kastaja osoitti Jeesukseen ja sanoi: Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.
Jeesus asetti kristillisen kasteen ja se on eri kuin Johanneksen parannuksen kaste. Johannes osoitti kasteensa päättyvän sanoilla: "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä" Johannes 3:31.
ja-konjunktion käytön suhteen. Luulisi sinunkin tietävän, että `ja` on rinnnastuskonjunktio.
Jos "lähetyskäskyn järjestys on selvä kuin pläkki 1.) Joka uskoo 2. ) ja kastetaan, 3. ) se pelastuu", niin onko myös tässä Raamatun kohdassa esitetty järjestys sinun mielestäsi "selvä kuin pläkki": "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: 1.) kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja 2.) opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa."? ( Matt. 28:18-19. )
Sinähän todistat kasteen armoluonteesta. Jos minä evankelisena todistaisin samalla tavalla, niin minä saisin pyhityskristillisten liikkeiden edustajat tarttumaan pulttuihini haukkumaan ja purkimaan ja väittämään, ettei kasteessa ole mitään armoon liittyvää. Saan heti vastaviestin, että kaste on jo uskon ratkaisussa uudestisyntyneen kuuliaisuuden ensiaskel. Minä sanon tämän nyt satakertaisella kokemuksella. Yksikin sanoi, ettei kaste vaikuta pelastukseen, mutta Sinä heti kirkkaasti todistat, että: "Tämän vertauskuvan mukaan vesi NYT teidät PELASTAA, kasteena." Myös todistat kasteen ja Pyhän Hengen yhteydestä. Tuo kaikki on jotain ihmeellistä, jos lukeudut johonkin pyhityskristilliseen liikkeeseen.
Syntisestä tuomionalaisesta mailmasta ja tullaan osalliseksi siitä perinnöstä, joka pyhillä on valkeudessa: Pojan rakkauden valtakunnassa. Kol.1:12,13.
Mihin erityiseen pyhitysliikkeeseen minut ryhmittelelisit, sitä en ymmärrä?
Otteet kasteesta olivat suoraan UT:sta kuten seuraavakin: mikä kuvaa tilannetta siinä yhdessä ainoassa Kristuksen ruumiissa: Kol..3:15.
Ef.5:8-14" Ennen te olitte pimeys, nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä - ja tutkikaa mikä on otollista Herralle; älköön teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä ('Hurskas sika'), sillä häpeällistä on sanoakin, mitä he salassa tekevät; mutta kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi on valkeutta.
Sentähden sanotaan: 'Heräjä sinä, joka nukut, ja NOUSE KUOLLEISTA, niin Kristus sinua valaisee!"
Kun minä olen tuon suuntaista kirjoittanut armosta, niin olen saanut ankaran ryöpyn niskaani pyhityskristillisten vastustajien toimesta. Jos vähäkin olen viitannut kasteen armoluonteeseen, niin ampiaisia on riittänyt.
kanssasi yhteisessä keskustelussa kasteesta, noin 4kk. sitten.
Kaste jonka Jeesus asetti seurakunnan käyttöön noustessaan taivaaseen 40 päivää pääsiäisestä sisältyy vesi ja sanat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Se on kristillinen kaste ja annettu lähetyskäskyyn liittyen. Kaste ja lähetyskäsky on universaali. Kristillinen kaste Jeesuksen asettama on eri kuin Johannes Kastajan parannuksen kaste. Nyt on siis voimassa Jeesuksen asettama kaste. Johanneshan osoitti itse, että Jeesuksen kaste on eri ja hänen oma kasteensa päättyy. Johanneshan kaiken lisäksi ohjasi kuulijansa Jeesuksen hoitoon.
ja kenelle tarkoitettu?
Toivotaan kuitenkin että sinä olet uudestisyntynyt, vaikka nuo toiset eivät sitä mielestäsi ehkä oikein ymmärräkään.
Usko Vapahtajaan ei toki ole kiellettyä, vaikka monet niin tekevät: teoillaan Hänet tosin kieltävätkin.
on näet vain yksi kaste; ja se on uskovien kaste: muita ei UT tunne.
uskovien kastetta, - ymmärrän jos pyyhkeitä lentää.
Menkää kaikkeen maailmaan. Maailma ihmisestä tuli jo Paratiisissa lankeemuksen seurauksena. Siinä on lähetystyön kohde. Kaste- ja lähetyskäsky on sisään toisiinsa rakennettu. Se on otettava vastaan ja toimittava juuri niin, kuin Jeesus sen antoi. Sitä ei tule ihmisen järjen päätelmillään kaventaa ja ajatella, että vain niille ja niille, mutta ei noille. Tiedän, että jotkut tahtoisivat erottaa toisistaan kaste ja lähetyskäskyn eri kategorioihin. Niin ei Jeesus käskyä antanut.
Kun puhut kaventaen uskovien kasteesta, niin ethän vain ole valapatto ja ole kerrankin elämässäsi kasteesi jälkeen langennut syntiin ja epäuskoon. Jo himo on Raamatun mukaan synti Jumalan vanhurskaassa tuomiossa. Lankeemuksessa uskovien kasteesi on ollutta ja mennyttä. Ethän vaan ole siis rikkonut tekemääsi valaa.
Niiden omaa uskonratkaisuaan korostaneiden, jotka ovat kieltäneet uskoni Jeesukseen Vapahtajaani ja autuaaksi tekijääni. Heti saan kuulla uskoni kiellon, kun ilmoitan, että pelastus ei ole minusta itsestä, vaan Jumalan toimesta. Iankaikkinen pelastus on niin kuin Joh.3:16 sanoo. Siis pelastus on yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Jeesuksen ansion tähden. Uudestisyntyminen on Raamatun mukaan Jumalasta, eikä ihmisen omista ponnisteluista. Tämän myös pyhityskristityt kieltävät mennen tullen.
En varjonyrkkeile oletetun kanssa, vaan niiden kanssa, jotka kieltävät oikean pelastustien yksin armosta, ilman meidän ansiotamme.
Siksi käsitystäsi kasteen armosta ei hyväksytä, sanaa tuntevien parissa. Sinun armokasteesi on uskoa edeltävä kirkkojen lapsikaste, joka ei perustu sanan osoittamaan ja säätämään Jumalan järjestykseen, vaan ihmisoppeihin ja muka kirkon perinteeseen. Se avara armo on ihmisperäisenä selittelynä ja järjestyksenä vain tyhjää "taikuuden syntiä" ja turhaa luulottelua.
Halveeraatko siis lapsikastetta. Siis otsikkosi se jo paljastaa. Tuota se on se pyhityskristillinen oppi. Viestilläsi siis kiellät Jeesuksen todistaman lasten uskon, esimerkillisyyden ja taivaan valtakunnan vastaanottamisen esimerkillisyyden. Uskolla ne lapset sen vastaanottavat.
Voisitko vastata niillä Raamatun todistuksilla, joka hyvin tiedä, joilla Jeesus todistaa lasten uskon.
Miten on sitten tapaus, kun uskovien kasteen ottanut lankeaakin epäuskoon? Tiedän tällaisia tapauksia useita. Mihin katosi se oma ratkaisu ja uskovien upotuskaste, se sanomasi "on näet vain yksi kaste".
Kysyn noin tietoviisaalta, että missä sanotaan, ettei lasten tarvitse uudestisyntyä. Minä kyllä löydän Raamatusta, että kaikkien, joka ikisen on uudestisynnyttävä, sillä jokainen on luonnollisen syntymän tähden turmeluksessa lihasta siinnyt ja syntynyt. Ellei joku synny vedestä ja hengestä, on Jeesuksen sana, niin sanotko tuon vastaisesti, ettei kuulu lapsille?
Viestissäsi osoitatkin, ettei kaste kuulu armon piiriin, vaan lain piiriin ja se sana on "armokasteesi". Siis mielestäsi Jeesuksen lunastustyöllä sekä tekevässä, että kärsivässä kuuliaisuudessa ja kasteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
että sulla on jo pelinä ihan oma jojo. Sinut on pahasti kirkkojen toimesta pilalleleikelty. Ryhdy miesparka lukemaan pelkkää Raamattua niin voit ehkä vielä parantua. Ihan ystäävyydellä sinulle: Alpo parka, kirkon kehäraakki, - hellää jo itsesikin takia.
on esiintynyt aina Ukkopaavosta Hedbergiläisyyteen asti, ja voin ne läpielettyäni sanoa sinulle: - älä usko tyhjiä puheita, joiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuuteen.
tuntee vai uskovien kasteen; muu on pahasta, koska se ei ole kirjoituksista.
Se on se 'yksi kaste' kristityksi Kristukseen Jeesukseen. Muut ovat jotain muuta kuin UT:n tuntemia kasteita. Onhan niitä historia pullollaan sellaisia kaiken maailman kasteita ja kaikille ihmisille tarjolla, mutta se eivät vain ole kasteita Jeesukseen Kristukseen, - vaan johonkin aivan muuhun, vaikkapa kirkkoihin tai uskonnollisiin yhteisöihin.
Pitääkö nyt mun ymmärtää viestisi niin, että pelastus ei olekaan uskosta ja kuten sanoin Jeesuksen ansio, vaan ihmisen oma suoritus, kun Sinulla oli opponoitavaa viestistäni? Oletko siis taas yksi uskoni Vapahtajaan ja vanhurskauttajaan kieltäjä ?
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi 1.Kor.1:30.
Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön Hepr.9:15.
Pääuoma ja perusta uskonopissani on hyvin pitkälle kulminoitunut Joh.3:16 pohjalle. Jos se vie helvettiin, niin vieköön.
Haukkuja, mihin puskasta huudellen tahdot häipyä ja kadota arvoisa nimimerkki tällä kertaa "Koska näyttää siltä". Etkö siis vastaa? Olet siis Raamatullisen uskoni kieltäjä. Pelastuksen nojaan yksin Jeesuksen ansion varaan.
Room. 3:20
sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Room. 3:28
Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Room. 3:22
se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Olet tosiasioiden kieltäjä, kun väität, etten ole saanut kastetta Jeesukseen.
Että yhdyn otsikkoosi "Höpö, hopö" meinaat niin, että kirkko on pelastajani. Ei ole, vaan Jeesus, Kristus, Vapahtajani. On muuten ihan mukava lukea uskoni kieltäjien farisealaisia lausuntoja.
"uskovien kasteen" oletko siis kertaakaan langennut epäilykseenkään ja tuntenut himoa ottamasi "uskovien kasteen" jälkeen. Jos olet pieneenkin epäilyyn ja erehdykseen joutunut, niin miten on käynyt sen omalle uskolle pohjautuneen kasteen. Miten voit vedota "uskovien kasteeseen", jos on lankeemuksia ja vaikka pieniäkin suun tai silmän syntejä. Eikös Jumalan laki ole hengellinen ja Jeesus opetti lain hyvin tarkasti, ettei oma etu saa mennä toisen edun edelle. Jo vihastuminen on murha jne.
Koskien niin kastetta kuin pyhitystänin, sekä niiden sisältöjä ja merkityksiä. Jos ne eivät sovi sinun järjenjuoksusi pirtaa, jatka vain rauhassa leikkejä henkisten jojoilusi parissa. Jos ei ymmärrä uskovien kasteen sisältöä, johtaa se juuri tuohon sekaannuksen tilaan, joka onkin juuri kirkon ominaispiirre.
En minä sinun uskoosi puutu, vaan epäraamatulliseen opetukseesi, mies polo. Et osaa tai tahdo erotella eri asioita, kuten tässäkin sotket taas yhdeksi puuroksi pelastuksen, vanhurskautuksen ja vanhurskaan vaelluksen sekä opetat oikeastaa hyvin luterilaisesti: kääntäen kaiken ylösalaisin, ei saa vaeltaa vanhurskaasti, sillä pelastus on yksin uskosta. Juuri tämä on luterilaisen harhaopin ydintä, joka kulminoituu sanoissa: 'tee vain syntiä, mutta usko vielä enemmän' tai Ukko Paavon sanoissa vaimolleen hänen lähtiessä saarna- ja ryyppyreissulle - vieden viimeisen leivän talosta: 'kyllä herra omistaan huolen pitää'. Tällaisia legenjoja, jopa viljellään ja kerrotaan uskonvanhurskauden esimerkkinä. Samoin luotti eräs mies suureen ja peruuttamttomaan armonvirtaan; tuttuni Helsingistä, kun hän myi vaimoaan huorana Vasiksella (Vaasankadella) - suureen janoonsa selittäen, että 'pelastus on yksin uskosta'. Jotenkin olen siis hieman myös elämää en vain harhaoppeja nähneenä: alkanut kartella moisia avaran armon saarnaajia - täystuhoja.
Jos tuntee kiusausta tai vakkapa jopa lankeaa vielä syntiin? Mihin sitten tarvitaan tätä:
1 Joh.1:9" Jos me tunnustamme synitimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille synnit anteeksi ja PUHDISTAA MEIDÄT KAIKESTA VÄÄRYYDESTÄ."
Yhteen jakeeseen. Sen alla on tilaa moninasten harhaoppien muhia ja kasvaa, niin kuin on tapahtunutkin; niitä nyt sen tarkemmin tässä ruotimatta.
"Ryömiä, joka päivä kasteen armoon". Jos ihminen on syntiä tehnyt ja siihen langennut: pitää Hänen tunnustaa ne elävälle Jumalle, saadakseen ne anteeksi; (1 Joh.1:9.) - eikä suinkaan ryömiä johonkin jo vaelluksesssa takana olevaan.
Näin tulee vaeltaa valkeudessa, Kirstuksen kasvojen valossa. (1 Joh.7,8; Ef.5-luku.)
Efesolaiskirje 5:6,7." Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia; älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan."
Erityisesti puskasta huutaja on se, joka vaihtaa nimimerkkiään (kirjoittanut) joka viestinsä yhteydessä. Siis miksi niin?
Siis nyt olet kerta kaikkiaan velvollinen kaivamaan viesteistäni lausuman "ei saa vaeltaa vanhurskaasti". Jos löysät lausumanani sellaisen, niin olet oikeutettu lausumaansi, mutta ellet löydä, niin osoittaudut valehtelijaksi ja päin pläsiä lyöjäksi. En nimittäen missään vaiheessa ole ollut kannattamassa kenenkään jumalatonta menoa ja vähiten uskoa Jeesukseen tunnustavan. Tunnustan uskovan ja uskonsa tunnustavan pyhityselämän, ettei evankeliumi tulisi häväistyksi suun tunnustajan jumalattomassa menossa, huoruudessa juomingeissa, varastamisessa, väärin puhumisessa jne. Lain kauttahan tulee synnintunto ja sen on osoitettava vääryys ja ohjattava oikeaan vaellukseen. Se mistä on kysymys, niin en aseta pyhityselämää osaksi itseni sovitusta, vaan siinä roolissa on yksin Jeesus vanhurskautenani Jumalan tuomioistuimen edessä. Tiedän sellaisia oppeja, jotka sijoittavat oman ulkonaiseen elämään ja kristityn vaellukseen kuuluvan pyhityksen kuuluvaksi sovituksenaan Jumalan tuomioistuimen edessä. Silloin kavennetaan Kristuksen virka lunastajanamme.
Viittaat synnin harjoittajiin ja synnissä eläjiin. Miksi et saarnaa jumalattomille tutuillesi lain sanaa tuomioksi ja synnintunnon heräämiseksi. Meinaatko siis, että olen huorapukki ja vaimoni huoruuta myyvä. En siis kuulu paavoruotsalaisiin.
Siirtyilet lain ja armon välisen dualismin kuvaamisesta laidasta toiseen puhuen alati asiosta vain pelastuksen näkökulmasta jne.
Kerrohan sitten siitä pyhityksestä, joka myös kuuluu opetukseesi?
Eikä se minulle kuulu; mutta lakiarmo opetuksesi ilman pyhityksen ja Jumalan lapsen kuuliaisuuden opetusta voi johtaa siihen, -niinkuin on valitettavasti päässytkin, jopa käymään. Armo kuuluu toki Jumalan lapsellekin ja sen tuleekin hallita hänenkin sydäntään alati, mutta ei kuitenkaan niin, että se oikeuttaa elämään lihan vapaudessa - sillä uskova on kutsuttu kuuliaisuuteen Hengen vapaudessa ja Jumalan lasten kirkkauden vapaudessa, - ei turmeluksessa. (Room.8:21)
Oikeinko totta, että opetan uskovien elämään lihanvapaudessa. En ole aiemmin kuullut moista väitöstä. Ilmeisesti pyhityskristilliset piirit niin otaksuvat.
Mihin yhteen jakeeseen siis perustan pelastuksen? Ilmeisesti et osaa lukea viestejäni. Onko siis niin ikävästi asiat kohdallasi?
Sitä oikein avaraa mallia. Ei sitä anabaptistit ja pyhityskristityt oikein aina käsitä. Niin se on ollut läpi koko kristinuskon historian.
Mutta Luther ja evakeeliset käsitti?
Nyt kysyn, että nälvitkö, vaan sanotko asian aivan puhtaasta sydämestä? Jotenkin nyt viestisi ei istu entisten viestien kuosiin.
En siis ole antinomistinen ja jumalattomuudessa elävien kanssa sanassa kelkassa. En iki päivänä tunnusta muotoa, että kun olen kastettu, niin saan elää vapaasti jumalattomuudessa. Sellaista ajatusta en tunnusta missään nimessä omakseni. Lakatkoon siis jokainen vääryydestä, joka Kristuksen nimeä mainitsee.
Pääasia että maksavat veronsa kiltisti, ja onhan sekin vissiin semmosta pientä pyhitystä armossa, vai kuinka on? Sponsataan niinku vähän samalla sitä: Jessen asiaa! 'Vai mitä Jesse tekisi?'
Siihen pyhityselämään kuuluu. Tai miten se eroaa lain orjuudesta. En ole kysellytkään sinun käsityksiäsi suhteestasi lakiin, vaan Jumala lasten kuuliaisuuteen ja pyhitykseen vaelluksessa. Mitä se on tai pitää sisällään? Ja jopa miksi?
Mooseksen laki on kaksipuoleinen kysymys. Se näet toiselta puolen kieltää ja toiselta puolen käskee, Siis sen mikä laki kieltää rikkomasta, niin se sanalla käskee tehdä sitä elämän suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi. Jos siis laki kieltää vihaamisen, niin samalla se ohjaa rakastamiseen. Siis yksinkertaistan: laki sanoo: älä tapa, niin samalla se sanoo edistä elämää. Tuolla periaatteella ajateltuna ja ymmärrettynä on sittenkin pyhityselämän perusteet Jumalan laissa. Uskovalle on laki elämän ohjeena ja epäuskoiselle Jumalan laki on joka hetkisen tuomion mittapuu.
Miten Jumala esittelee itsensä asettaessaan lain kohderyhmälleen siis niille keille se on suunnattu?
Jota esim. Luther selityksineen opetti: vaan sitä Mooseksen lakia joka on Toorassa. Asia on näet niin että katolisten/luterilaisten versoi laista on näet: alkuperäisen lain omavaltainen väärennös. Siis se jota esim. katekismuksessa pakanoille, vastoin apostolien vuonna -49 tekemää nimenomaista päätöstä: "präntätää heidän päihinsä ja meileensä". Lue Apt.15-luku. Otteita:
15:10" MIKSI TE SIIS NYT KIUSAATTE JUMALAA JA TAHDOTTE PANNA OPETUSLASTEN NISKAAN IKEEN, JOTA EIVÄT MEIDÄN ISÄMME EMMEKÄ MEKÄÄN OLE JAKSANEET KANTAA?"
15:19" SENTÄHDEN MINÄ OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTEI TULE RASITTAA NIITÄ (lailla), JOTKA PAKANUUDESTA KÄÄNTYVÄT JUMALAN PUOLEEN."
Ja sitten siihen aidon lain antoo ja esittelyyn:
2 Moos.20:1,2." Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi: Minä olen Herra, SINUN JUMALASI, JOKA VEIN SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ".
Alpo Ahola, joka selität lain merkitystä, onko sitä koskaan sinulle annettukaan, osoitettu tai tarkoitettu? Voi olla: jos 'sinut on viety pois Egyptistä, orjuujen pesästä'. Vai mitä?
Ellei laki ei kuulu sinulle lainkaan; varsinkin jos kuulut Apt.15:sta mainittuun joukkoon "pakanuudesta kääntyvät"; Laki ei kuulu näet lainkaan pakanoille, eikä heidän mieliään tule sillä rasitaa: - vuonna -49 kevättalvella Jerusalemissa pidetyn apostolien kokouksen tekemän päätöksen ja julistuksen mukaiseti.
Siitäkin huolimatta että, katolinen kirkko ja siitä irtaantunut luterilaisuus, sitä vieläpä väärennettynä muunnoksena sitä kansoille opettaa, oman arvovaltansa vahvistamiseksi vastoin Jerusalemin apostolisen kokouksen nimenomaista päätöstä. He istuvat ikäänkuin Mooseksen ja Kristuksen istuimella yhtäaikaa, nuo väärät profeetat.
Alpo Ahola
Kiitos, että minulla on esirukoilijoita. Niin minäkin rukoilet toisten puolesta, että he pelastuisivat uskon kautta Jeesukseen, eikä omien ansioidensa perusteella, sillä niin paljon näen ja kuulen sitä, että jotenkin uskoakin tunnustavat siirtävät pyhityselämänsä osaksi vanhurskauttamista Jumalan edessä. Siinä virassa on vain yksin Jeesus edestämme.
Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja Room.3:28.
Kukaan ei ole näkevä Jumalaa', ellei Hän ryhdy tekemään 'poikkeuksia tähän sääntöön'; selkeiden esitystesi johdosta.
Ahola
että Alpo Ahola joutuu poulustamaan tällaista asiaa. Huomaatteko ollenkaan, että tekemällä "pyhityksestänne" pelastuksen ehdon olette lain alla!!??
Me pelastumme uskon kautta Kristuksen tähden! Usko omistaa Kristuksen ansaitseman vanhurskauden omaksemme. Tämä antaa rauhan omalletunnolle!
Synneistä vapaa henkilö haluaa ahkeroida hyvissä teoissa rakkaudesta Vapahtajaansa. Toisaalta on myös se puoli, että jos kristitty itsepäisesti pitäytyy synteihin, niin hän menettää uskonsa- murehduttaa Pyhän Hengen. Näin ei siis todellakaan ole OK tehdä syntiä vaan se vaarantaa pelastuksen. Ei kuitenkaan, niin että pelastuksemme ehto olisi usko ja parannus/pyhitys/hyvät teot vaan yksin Kristus.
Siellä, missä ei ole pyhitystä ei varmastikaan ole myöskään vanhurskautta, koska usko Kristukseen tuo varmasti myös pyhityksen sen seurauksena. Kaikki on silti vajaavaista ja synnin tahraama, kristityt kokevat penseytensä ja paatuneisuutensa. Heillä on kuitenkin aina Kristus, jonka ristintyö on suurempu kuin mitkään synnit.
"Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, NIIN MEILLÄ ON RAUHA JUMALAN KANSSA MEIDÄN HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA, JONKA KAUTTA OLEMME SAANEET PÄÄSYN TÄHÄN ARMOON, JOSSA NYT OLEMME ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksemme ovat myös ahdistukset, sillä tiedämme, että ahdistus saa aikaan käsivällisyyttä (ei lain teko), ja kärsivällisyys koettelemusten kestämistä (ei lain seurausta), ja kottelemusten kestäminen (ei omavanhurskauden syntiä) toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu."
"Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, NIILLE, JOTKA OVAT SAANEET YHTÄ KALLIIN USKON KUIN MEKIN Jumalamme ja Vapahtanjan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja Herramme Jeesuksen Kristuksen TUNTEMISEN KAUTTA.
Koska Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, Hänen TUNTEMISENSA KAUTTA, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan, joitten kautta on lahjoittanut meille kalliit ja MITÄ SUURIMMAT LUPAUKSET, JOTTA NIIDEN KAUTTA TULISITTE JUMALALLISESTA LUONNOSTA OSALLISEKSI (ei siis: 'madoksi, -matkamieheksi maan', kuten eräässä virressä veisataan.) PÄÄSTYÄNNE PAKOON TURMELUSTA (-huomaa aikamuoto) JOKA MAILMASSA HIMON VUOKSI VALLITSEE, niin juuri SEN VUOKSI, käyttämällä kaikea intoa, osoittakaa uskossanne hyvettä, hyveessä tietoa, tiedossa itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, (varokin luulemasta tätä lain synnyttämäksi omanvanhurskaudeksi, -kuten Luther polo erehtyi luulemaan.) jumalisuudessa veljesrakkautta ja veljesrakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä KUN NÄMÄ OVAT TEISSÄ JA ENENEVÄT, NE EIVÄT TEE TEISTÄ TOIMETTOMIA JA HEDELMÄTTÖMIÄ Herramme Jeesuksen tuntemisessa. SE NÄET, JOLLA EI NÄITÄ OLE, ON SOKEA, LIKINÄKÖINEN, ON UNHOITTANUT PUHDISTUNEENSA ENTISISTÄ SYNNEISTÄSÄ. Ahkeroikaamma sen tähden, veljet, vielä enemmän tehdä kutsimisenne ja valitsemisenne LUJIKSI, SILLÄ NIIN TEHDESSÄNNE ETTE TOTISESTI KOSKAAN LANKEA. SILLÄ NÄIN TEILLE runsain määrin tarjotaan pääsy Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan.
Sen tähden aion aina muistuttaa teitä tästä, vaikka sen tiedänkin ja oletta VAHVISTETUT SIINÄ TOTUUDESSA, joka teillä on. Mutta katson oikeaksi, niin kauvan kuin olen tässä majassa, MUISTUTTAMALLA HERÄTTÄÄ TEITÄ,"
ARVOISAT PYHITYSKRISTILLISEN OPIN ESIINTUOJAT: mihin nurkan taa tai hirren salvokseen tai polulle tallattavaksi tahdotte vanhurskauttavalla oman pyhityksen opillanne häivyttää seuraavan Raamatun kohdan määritteen Jeesuksen ensisijaisesta työstä edestämme, jonka varassa vain voimme tulla kuulluksi vanhurskaan Jumalan tuomioistuimen edessä -
1. Kor. 1:30
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi.
Jos te sijoitatte oman pyhityksenne osaksikin Jumalan tuomioistuimen edessä kelpaavaa vanhurskautta, niin olette tosiasiallisesti hylännyt Johannes Kastajan saarnan, joka sanoo, että:
Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Joh. 1:29. Ihmisestä oli tullut maailma jo syntiinlankeemuksessa eikä siten enää ollut Jumalan kansa, vaan siis kansoja maailman hallitsijan alaisuudessa.
En mistään hinnasta pyhityskristillisten oppien kannattajien ukaaseista huolimatta luovu Paavalin ja Johannes Kastajan opetuksesta Jumalan tuomioistuimen edessä kelpaavan vanhurskauttamisen asiassa.
Jeesuksen työ edestämme omistetaan yksin uskolla. Autuaat tahtovat tässä ajassa täyttää pyhityselämässä Jumalan tahtoa ei kutenkaan vanhurskaaksi siten tullakseen vaan Jeesuksen työn perusteella jo siinä nimenomaisesti vanhurskautettuna. Uskova elää siis jo autuaana tässä ajassa ei lain orjana, vaan evankeliumin sanan todistuksen mukaisesti armolapsena.
Ilmestyskirja 22:10-12." Ja Hän sanoi Minulle: 'Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä sillä on lähellä.
Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.
Katso, Minä tulen pian, ja Minun palkkani on Minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan."
Joutuuko helvettiin sitten oppisi mukaa ne, jotka omistavat Jeesuksen lunastustyön armosta omakseen, eivätkä lue omaa pyhitysvaellustaan ansiolliseksi Jumalan tuomioistuimen edessä?
Onko siis tuomittavaa päätyä armon omistukseen Paavalin ohjeen mukaan: "ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa" Room.3:24.
Jeesukseen uskovalla onkin Jeesuksen teot ja omaan pyhitykseensä luottavalla ovatkin vain omat epätäydelliset teot. Niin nyt senkin mukaan, kukin saa sen mukaan, mitkä ovat kunkin ansiot. Uskovaisilla on Jeesuksen ansiot, teot ja sijaiskärsimys uskolla omistettuna, kun taas epäuskoisilla ja farisealaisilla Jumalan tuomioistuimen edessä on vain omat, mutta vanhurskauteen alamittaiset lain teot. Kukin siis tulee juuri saamaan tekojensa mukaan Isän kädestä.
jonkun aikaa, enkä ole löytänyt vielä yhtään sellais
ta väittämää, että uskovana kastettu ei voisi langeta.
Ellet Ahola pysty osoittamaan väitettäsi todeksi,
olet VALEHDELLUT!!!!!!!
Näytä mustaa valkoisella. Pelkkien puheiden varaan
ei voi väitettäsi perustella!
"Uskovana kastettu" väittämä lähteekin siitä, että KASTE SUORITETAAN HENKILÖN USKON PERUSTEELLA. Minä olenkin tehnyt kysymyksen, että jos se usko kadotetaankin, niin miten käy sitten sen kasteen, joka nimenomaisesti piti suorittaa henkilön uskon perusteella. En tiedä onko kysymyksenalaiseksi asettamaani näkökohtaa viesteistäni ymmärretty. Olen näet käynyt keskusteluja noin 40 vuoden aikana ja olen saanut sellaisen käsityksen, että pyhityskristillisissä piireissä lapsikaste torjutaan ehdottomasti siitä syystä, kun lapsi ei heidän mukaansa voi kuulla, ymmärtää ja uskoa. Pyhityskristilliset siis sanovat, että kaste voidaan suorittaa vain ymmärtävässä iässä olevan henkilön uskon perusteella. Siis henkilön oma usko vain oikeuttaa ottamaan kasteen. Olen kuullutkin väittämän, että tuo muoto on se yksi kaste ja nimenomaan vain uskovien upotuskaste on oikea YKSI KASTE. Mutta siis jos se henkilön oma usko sammuu MITEN KÄY KASTEEN, se pyhityksen ensiaskeleiksi sanotun ja koko vanhurskauden täyttämiseksi sanotun?
Minäpä olen pyhityskristillisessä opetuksessa kuullut väittämän, että uskovana kastettu ei voisi langeta, vaan pyhityskin seuraa täyteyteen saakka. Siis pyhitys kirkastumisestaan kirkastuu. Samat persoonat ovat kieltäneet myös todellisuuden, mikä seurasi Adamin lankeemuksesta ihmiskunnalle. Se on ulosjoutumisen tila Paratiisista ja luonnollisessa syntymisessä lihassa, ihmiskunta on vain lain tuomion alla. Jeesus sanoi: mikä lihasta on syntynyt, se on liha. Hän sanoi myös, että kaikkien on uudestisynnyttävä. Kuuluvatko siis lapset lainkaan kaikkiin???
selityksellä?
Et osittanut väitettäsi oikeaksi, joten OLET VALEHTELIJA!!!!!
Tällä palstalla on kirjoitellut useita sinun hal-
veksumiasi "pyhityskristittyjä", eikä kenekään
kirjoituksessa ole ollut tuollaista väittämää:
"Minäpä olen pyhityskristillisessä opetuksessa kuullut väittämän, että uskovana kastettu ei voisi langeta,"
Mistä olet saanut päähäsi noin typerän väitteen???
Hyvä on, jos ne pyhityskristilliset opettajat osoittautuvat harhaopettajiksi viestisi todistuksen nojalla.
Minä siis edustan sitä opetusta, että kuka tahansa voi langeta ja joutua tuhlaajalapsen teille. Joten ole siis kanssasi samaa mieltä, Mutta ole aikoinaan osoittanut eräille opettajille, että opettivat väärin uskossa pysymisen suhteen, kun on tehnyt itse täydellisen kääntymyksen ja parannuksen. Ei minun tässä asiassa tarvitse mitään valehdella, vaan palauttaa muistiin 1970-luvulla saamani pyhityskristillinen kääntymys ja ratkaisukristillinen opetus.
Niitä krististyjä joihin hän samaistuu, jotka eivät ole hänen erityisesti nimeämiään "pyhityskristittyjä"? Kävisikö heidän nimeämiseensä termi: epäpyhäkristitty tai vain yksinkertaisesti "luterilainen nimikristitty", jonka kastetta seuraa usko tai sitten ei; joille suruton elämä "maalimassa" kerran kastetuina riittää "uskonnosta". Epäpyhän kristytyn synonyymi voisi myös olla hyvin yleisyytensä johdosta: Suruton nimikristitty, joka ei synnistä mitään tiedä, - vai kuinkahan oikeesti asiat todella on? Tiedätkö sinä kasteen avaran armon saarnaaja kuinka on; ja menetkö takuuseen näiden suruttomien oikeasta luoppusijoituksesta? Ettei vain tätä epäpyhien uskovaisten joukkoa heitetä ulos kuninkaan pojan häistä? Silloin ei enää ketään yksipuolisella armolässytyksellä petetä, vaan petetyt heitetään tylysti ulos! Matt.22:9-13.
OIKEISTA OPETUSLAPSISTA SANOTAAN:
"Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli TEHTÄVÄ PARANNUS." Mark.6:12.
Ketkä opettajat????
Vastaa jo puheistasi äläkä toista omia vääriä har-
haluulojasi!
Oletko koskaan kuullut anteeksipyytämisestä?
No, epäpyhä kristitty ei taida harrastaa sellaista.
Vain sika viihtyy sikopaimenten asettamilla ihmisselitysten "oljilla", nauttien synnin palkohedelmistä surutta. Síis armolla hurskasteleva: "Hurskas Sika", joka polkee kaiken pyhän jalkoihinsa armotta.
Luehan esimerikki oikean saarnan vaikutuksesta: Luuk.4:21-30.
Ei terveet tarvitse parantajaa.
Laista tulee tulla synnintunto, eikä sitä farisealaista luuloa, että on täyttänyt lain. Jeesus on yksin täyttänyt lain. Poljenko siis Jeesuksen, ainoan pyhän, jalkoihini, kun omistan autuuden yksin Jeesuksen ansion tähden, enkä omien ansioideni tähden.
Suurin osa luterilaisista on jumalattomia ja farisealaisia. Syy ei ole luterilaisessa opissa, vaan yleisessä uskosta luopumisessa. Kun Kristus tulee, niin löytäneekö hän uskoa maanpäältä. Neitsytkertomus osoittaa, että kaikkien silmänluomet lupsatelevat väsymyksestä kiinni. Se on varoitukseksi kaikille sanottu.
Jaa, että Sinullako ei ollutkaan mitään sanottavaa!
En elo vainoharhainen, enkä ole kuullut väärin, vaan kuulin opetuksen juuri niin kuin sanottiin ja kyllä sitten opetuksen seassa kuulijoiden riemustaan kirkuvan niin, ettei puhujan puhe ajoittain kuulunut lainkaan. Siitä sain eräältä ystävältä selityksen, että ihmiset puhuivat kielillä.
Joko lain alla farisealaisena; tai sitten armoa vailla rajoja rapakkoon ja sikolättiin. Älä tahri muita, "lihan vapauden" järkeisopillasi. Pidä koko nakki omanasi, mutta älä sitä terveenä oppina muille opeta. Vähäinen hapatus (turmelus) pilaa koko taikinan, ja jos sen juuri on hapannut pilalle; niinkuin Luther oli, jälki on samaa turmeluksen hedelmää.
Pakko puolustaa Aholaa.
Täällä riehuu joku sydämestään ympärileikkaamaton kasteen vihaaja. Terrorisoi yhtä jos toistakin palstaa.
Asialliseen keskusteluun ei ole edes tarkoitus.
Emme tiedä, mikä kenenkin elämäntilanne on. Tällainen yleine palsta on monelle suotta avohoitoon sysätylle vihaamisen temmellyskenttä.
Voi piskuista lihallista lahkoa, kun ovat nukkuneet jo satoja vuosia "ruususen unta"; - Martin prinssin "tarjottua itsensä matojen ruuaksi".
Hiivaista tekstiä.
Jos sinulla on vanha hapatus noin valloillaan, on tainnut jäädä pääsiäislammas kokonaan syömättä.
En ole lain alla farisealaisena, sillä lain kautta tunnen syntisyyteni vanhuskaan Jumalan lainpeilissä.
Olen Vanhurskas Jumalan edessä yksi Jeesuksen ansion ja sijaiskuoleman tähden.
Kokemuksesta tiedän, että uskoni täällä toisten toimesta kielletään. Se on tapahtunut jo useita kertoja ja lisäksi on myös väitetty, että hylkään pyhityselämän.
Oletko yksi niistä, joka kieltää totuuden, että uskovakin voi langeta tuhlaajalapsen teille? Viestisi antaa siihen eräitä osviittoja - toivon, että erehdyn.
En ole yksin, sillä onhan Jeesus minut lunastanut. Se on uskon määrä, laatu ja muoto. En sinänsä luulekaan, että uskovia olisi paljon. Sanan todistuksen mukaan Jumalan lasten joukko on aina ollut pieni. Se on kuin meren hiekka ja ainoastaan rippeet pelastuvat. En siis ole poloinen, vaan armolapsi, vedestä ja Hengestä uudestisyntynyt.
Irvikuvakastetta, - eli veden valelua viattomien pienten ja puolustukyvyttömien lapsiuhrien päälle; eli ihmisten periteeseen sidottua taikatemppua ilman sanan tukea, eli ihmistekoa: ilman Jumalan vaikuttamaa uskoa ja sitä seuraavaa oikeaa UT:kin tuntemaa ja tunnustamaa kastetta. Tyhjä ihmisten perinne on arvoton Jumalan edessä, - siitä siis lähdetään. Taivas ei ole uskottomien armollahuoraavien kastettujen vanhainkoti, - Raamatun mukaan.
"Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, JOTKA VALHETTA RAKASTAVAT JA SITÄ TEKEVÄT." Ilm.22:15
viettää jhgtjhgkhhgfkhg HAPPAMATTOMUUDESSA; EIKÄ VANHASSA TURMELUKSESSA ARMOA ALLA. SIIS HAPPAMATTOMUUDESSA ARMON ALLA ! Silloin ei nautita mitään epäpyhää, ei edes SIKAA, joka on varsin siisti sorkkaeläin: MUTTA KAIKKIRUOKAISUUTENSA TAKIA EPÄPYHÄ ELÄIN. Kaikki ravinto ei ole "elämäksi" ja etenkään ei Lutherin hapatus.
Vai mitä. Jos se "yksipuolinen armonvalo kaikkipyhittävässä lapsikasteessa" onkin pimeyttä; - kuinka suuri onkaan se pimeys jossa NYT OLET ?
1 Kor.6:9,10." Vai ettekö tiedä. etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? ÄLKÄÄ EKSYKÖ. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehitykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa."
Oletteko arvoisat nimimerkit jo täyttäneet Jumalan lain, joka on hengellinen. Ette taidakaan tietää, että jo himo on Jumalan edessä lainrikkomus. Taidattekin kieltää periturmeluksen. Ilmeisesti luulette, ettette ole lihasta turmeluksessa siinneet. No siinä oman vanhurskautenne ja pyhityksenne aallonharjalla ratsastaessanne olette mielestänne oikeutetut istumaan vanhurskaan Jumalan tuomioistuimelle lain tuomioita jakelemaan. Tuollainen oppinne kuvastaa juuri sellaista, että oman ratkaisun tehnyt ja itse pelastustiensä valinnut ei voi langeta tuhlaajapojan teille. Jos myöntäisitte myös oman turmeluksenne ja lihasta syntymisenne, niin Teillä olisi asteen verran nöyrempi mieli, ettekä korkeassa pyhyydessänne jakelisi profetoiden tuomioitanne mielijohteidenne mukaisesti. Siis te mielestänne lain täyttäneet, itsessänne rikkaat, täyttäkää ensin laki Jeesuksen tavoin, että näkyy ja kuuluu taivaasta Pyhän Hengen ja Jumalan todistus ja ryhtykää vasta sitten tuomariksi, jos luulette itsellänne olevan mahiksia Jumalan omiin ja itselleen pidättämiin toimiin.
Voisitko nimimerkki: "Katolista perua olevaa:" lukea sen viestin, jonka kirjoitin otsikolla: "Joko nimimerkit: "Kuoppa ja kapsahdus siihen " ja "Älä eksytä opillasi""? Mielestäni olet myös istuutunut vanhurskaan Jumalana tuomioistuimelle!
Olet kuullut 1970-luvulla jotain opetusta, minkä olet käsittänyt täysin väärin ja nyt toitotat sitä
suurena totuutena vuosikymmeniä myöhemmin.
Tuollaistako on rehellisyytesi?
Meilläpäin tuollaista sanotaan tietoseksi valehtelusi.
Miksi et ota asioista selvää vaan koetat pönkittää
omaa harhaoppiasi omilla väärillä tulkinnoillasi?
Näillä palstoilla EI VIELÄ KUKAAN "pyhityskristitty" ole kirjoittanut sellaista,
joten MIKSI VALEHTELET JATKUVASTI??????
hieraista silmiä, että luinko oikein.
"Suurin osa luterilaisista on jumalattomia ja farisealaisia."
Noiko heikko se "Jumalan työ" kasteessa olikin????
Ompa teillä heikko Jumala kun sillä ei ole voimaa
varjella ihmisiä "kasteen armossa".
Vai pitääkö ihmisen sittenkin TEHDÄ JOTAIN?????
Mutta sehän on Alpon mukaan lain tekoja!!!,
pyhityskristillisyyttä.
Miten ihminen voi luopua uskosta jos ei ole koskaan ollutkaan uskossa?
Luulisi normaalijärjellä varustetun jo tajuavan, että Jumala ei ole mukan koko lapsikastetouhussa,
vaan se on ihmisten omaa yritystä ansaita pelastus
vastoin kastettavan omaa tahtoa!
Oppi-isäsi dualisti Martin jalan jäljissä, - kiinni vielä turmeluksessa; kuten aiemmin mainitsin, kiinnittämättä hiomiotasi todelliseen Kristityn uuteen asemaan ja tilaan, joka ilmaistaan kyllä selkeästu UT:ssa. Efesilaiskirjeen ja Kolossalaiskirjeiden sisällöissä.
Room.10:4." Sillä KRISTUS ON LAIN LOPPU, vanhurskaudeksi sille joka uskoo."
Room.8:1-6." Sillä einyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä mikä LAILLE OLI MAHDOTONTA, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, SEN JUMALA TEKI, LÄHETTÄMÄLLÄ OMAN POIKANSA SYNTISEN LIHAN KALTAISUUDESSA JA SYNNIN TÄHDEN JA TUOMITSEMALLA SYNNIN LIHASSA, ETTÄ LAIN VANHURSKAUS TÄYTYTTÄISIIN MEISSÄ, jotka emme vaella lihan mukaan vaan Hengen. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan (vielä lain alla) on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha."
No sittenhän myös pyhityskristityt tunnustavat, ettei pyhitys ole täydellinen ja turmelus asuu ihmisessä ja voi joutua ja joutuukin tuhlaajapojan teille. Mehän ollaan sitten täysin samaa mieltä myös uskovassa vielä kuolemaan saakka asuvasta turmeluksesta. Älä nyt vaan käännä taas kelkkaasi ja sanokin, ettei uskovassa enää asu turmelus, kun on on tehnyt oman ratkaisun ja elää pyhityksessä.
Oletko siis yksi itsesi pyhäksi tunnustaja ja siten omassa persoonassasi tunnustat itsesi pyhäksi ja turmeluksesta jo irti päässeeksi? Minä usko pyhyyden Kristuksessa, mutta näen jäsenissäni toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan. Siis tunnen edelleen turmeluksen, joka seuraa minua kuolemaan saakka.
Room.10:4." Sillä KRISTUS ON LAIN LOPPU, vanhurskaudeksi sille joka uskoo."
Niin vanhurskaus tuleekin uskosta Kristukseen, eikä teoistamme, jotka ovat puutteelliset meissä vielä asuvan turmeluksen tähden.
tunnustaa valehdelleesi!!!
Venkoilet ja venkoilet ja kierrät asiaa ja muutat
aihetta.
KUKAAN EI OLE VÄITTÄNYT, ETTEIKÖ USKOVAINENKIN VOISI
LANGETA.
Sellainen väite on sinun keksimääsi VALETTA!!!!!!!
On meillä siinä kiero mies!
kummien teoista, vaikka sinä niin väitätkin!
Et näköjään tunne pyhityskristillisen liikkeen pyhitysoppia eräissä suunnissa, jotka opettavat pyhittymistä täyteen pyhyyteen, jopa niin, ettei himoakaan enää ole. Minä olen kuullut useita sellaisia opetuspuheita. Sitten jo se, että perisynti kielletään on pyhityskristillisissä piireissä harhaoppi. No samat ryhmittymät usein kieltävät Jeesuksen todistuksen vastaisesti myös lapsen uskon.
Lähetystyö pitäisi alkaa omasta perheestä: "TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE". Kieltänet oletettavasti Pietarin helluntaisaarnan. Ajattelet ilmeisesti niin, että (VT) ympärileikkauksen suorittaminen 8 päivän ikäisille lapsille uskonvanhurskauden sinettinä oli väkivallanteko.
Sanon minkä sanon totuutena, että nykyisen luopumuksen aikana on vähän uskovaisia ja vähän niitä on luterilaistenkin joukossa. Kaikki vain luulevat hyviä olevansa farisealaisessa menossaan. Siis pyhityskristillisiä on pilvin pimein, mutta uskosta vanhurskauden opin omaavia vähän.
miestä, joka kelaa samaa valhettaan vuodesta toiseen, eikä pysty näyttämään väitettään todeksi
Etkö todella uskalla tunnustaa valehdelleesi????
Olet kuin jesuiitat: Tarkoitus pyhittää keinot.
Lopeta tuo venkoilu ja todista väitteesi.Kastepalstalla on tuhansia kirjoituksia, joten luulisi sinun olevan helppoa todistaa väitteesi.
Suomessa alkaa jo kodeissa ,koska tuo lapsikasteen harha, "kasteen armo" on johtanut ihmiset hirvittävään harhaluuloon omasta pelastumisesta.
Suomi on täynnä kastettuja pakanoita.
Itsekkin tunnustit, että valtaosa kastetuista elää
täysin jumalattomasti ja kuitenkin roikut vielä kiinni tuossa petollisessa harhaopissa!
Sinunkaltaisillasi on hirvittävä vastuu kerran Ju-
malan edessä.
Apostolit saarnasivat rohekasti aikansa ihmisille:
Tehkää parannus ja uskokaa evankeljumi!
Sen jälkeen he kastoivat ne, jotka uskoivat!
Te saarnaatte: Parannuksen teko on farisealaisuutta! Lapsikasteen armo riittää.
Sanomallasi tavalla eivät ketkään uskovaiset lapsena kastetut opeta. Puhut siis niiden farisealaisten suulla, jotka eivät ole uskon omistuksessa.
Luehan tarkaten koko sanan ilmoitusta, äläkä juutu turmelukseen josta olemme Kristuksen kautta poiskuolleet. Room.6:1,2.
Ja siitä uudesta asemasta ja istumisesta:
Ef.2:1-10." Ja Jumala on ELÄVIKSI TEHNYT TEIDÄT, JOTKA OLITTE KUOLLEET RIKOKSIINNE JA SYNTEIHINNE, JOISSA TE ENNEN VAELSITTE tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, JOIDEN JOUKOSSA MEKIN ENNEN VAELSIMME LIHAMME HIMOSSA, JA OLIMME LUONNOSTAMME VIHAN LAPSIN NIINKUIN MUUTKIN; mutta Jumala joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla Hän on meitä rakastanut, ON TEHNYT MEIDÄT, JOTKA OLIMME KUOLLEET RIKOKSIIMME, ELÄVIKSI KRISTUKSEN KANSSA - ARMOSTA ME OLEMME PELASTETUT - JA YHDESSÄ HÄNEN KANSSAAN HERÄTTÄNYT JA YHDESSÄ HÄNEN KANSSAAN ASETTANUT MEIDÄT (istumaan/alkuteksti) TAIVAALLISIIN KRISTUKSESSA JEESUKSESSA, osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ETTE ITSENNE KAUTTA - SE ON JUMALAN LAHJA - ETTE TEKOJEN KAUTTA, ETTEI KUKAAN KERSKAISI. (Ja kuitenkin nyt huomaa) Sillä ME OLEMME HÄNEN TEKONSA L U O D U T HYVIÄ TÖITÄ VARTEN, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, ETTÄ ME NIISSÄ VAELTAISIMME."
Omistankin armosta uskossa armon ja iankaikkisen autuuden yksin Jeesuksen tekona, enkä omien ansioideni ja pyhitykseni perusteella. Pyhitys kuuluu tähän aikaan, mutta sillä ei saavuteta iankaikkista autuutta, vaan siinä on ainut aikaansaaja Jeesus Kristus Vapahtaja edestämme sekä tekevässä, että kärsivässä kuuliaisuudessa. Pääsin kasteessa osalliseksi Jeesuksen vanhurskaudesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Tulinhan siinä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen otetuksi. Oma pyhityksemme on Jumalan vanhurskaassa tuomioissa kovin kevyttä ja vielä raakiletta siis tahraisen vaatteen kaltainen. En siis minä ainakaan voi pyhitystäni esittää Jumalalle vanhurskautenani. Kai jotkut siihen kykenevät ja tuntevat saavuttamansa oman vanhurskautensa graniitin lujaksi ja kestäväksi Jumalan vanhurskaassa tuomiossa, joka on perustuva Jumalan itsensä asettamaan hengelliseen lakiin. Jeesus yksin sai vanhurskaudesta Sekä Pyhän Hengen ja Jumalan todistuksen Johannes Kastajan parannuksen kasteella, että siinä on meille turmeltuneelle ihmiselle mittaskaala. Kun sen teet saat elää, sanoi Jeesus.
Pyhityselämä kuuluu tähän aikaan osana uskontunnustusta, mutta Jumalan edessä tuomiolla pelastus luetaan yksin uskon kautta Jeesuksen edestämme tekemään pelastustekoon.
Jos luet Paavalin kohdan siten, että olemme jo vaelluksessa täysin pyhät, niin mihin silloin tarvitsetkaan Jeesusta edestämme? Kuka siis vastaa tuomiolla? Eikö Jeesus vastaa siellä edestämme (Häneen uskovien). Vai vastaatko itse tuomiolla. Minä olen käsittänyt niin, että jumalattomat epäuskoiset vastaavat itse tuomiolla ja eivät kestä Jumalan vanhurskasta tuomiota.
Turmelukseesi synnin ja lain alle, kieriskelemään lihassasi, kuten "toivoton ihminen" Room. 7-luvun lopussa. Usko alkaa kahdeksannen luvun alusta samoin mahdollisuus vaeltamiseen Hengen mukaan. - Sinun omaksumaasi harhaoppia vastaan Paavali kirjoitti ARMON VÄÄRIN YMMÄRTÄNEILLE: "Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? POIS SE ! (ja huutomerkin kanssa) Me jotka OLEMME KUOLLEET POIS SYNNISTÄ, KUIKA ME VIELÄ ELÄISIMME SIINÄ? Tämä edellä lausuttu ei tietenkään koske SINUA AHOLA; koska sinun pitää Lutherin opin mukaisesti olla vielä kiinni SYNNISSÄ JA TURMELUKSESSA MUUTEN SINUN TEOLOGIASI MUKAAN PELASTUS EI OLISI ANNETTU MEILLE YKSIN USKOSTA. - Tai kuten Luther asian kiteyttää: 'tee vain syntiä, mutta usko vielä enemmän' - ja juuri tämä opetus on PAHASTA JA TURMELEE TERVEEN EVANKELIUMIN OPIN. Sen kaltaisia harhaoppisia karttakaa, ettette tulisi osallisiksi heiden synneistään ja opettamastaan TYHJÄSTÄ PETOKSESTA.
Minä pysyn armon opissa, että pelastus on armosta, siis uskosta Jeesuksen lunastustekoon. Jeesus on enemmän kuin profeetta ja elämän esimerkki, sillä hän on uhri edestämme. Tässä näkökulmassa evankeliumin usko on pelastuksen perustus, eikä laki, joka ilmoittaa syntimme ja turmeluksemme. Mutta hyvä on, jos olet Jeesuksen tavoin täyttänyt lain esimerkillisellä tavalla ja viimeistä rikkuakin myöden, että voit olla täällä vaatimassa toisiltakin vanhurskauttamiseksi lain täyttämistä tavallasi. Rikas lainopettaja ei muuten tiennyt, että kuka on hänen lähimmäisensä, että sen tasoista se meidän laintäyttämisemme ja saavuttamamme vanhurskaus on lain peilistä Jumalan silmin nähtynä. Pelastus onkin uskosta ja armosta, ettei kukaan kerskaisi.
ja synti. 'Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset'. Room.8:8.
Roomalaiskirje seiskan loppu kuvaa ihmisen tilaa itsessään ja LIHASSA. KASI KUVAA USKOVAN VAPAUTUSTA JA TILAA HENGESSÄ: siis niiden tilaa jotka todella ovat löytäneet vapautuksen SYNNIN JA KOULEMAN LAIN ALTA KRISTUKSESSA JEESUKSESSA. HEILLE EI SIIS ENÄÄ OLE MITÄÄN KADOTUSTUOMIOTA; vaikka kukin arvioitaisiin tekoineen myös Kristuksen tuomioistuimen edessä, sen mukaan mitä kukin on vielä hengen uudistuksen jälkeen, - siis ollessaan "lihan ruumiissa" harjoittanut ja tehnyt; kuten myös Paavali selvästi kirjoittaa: 2 Kor.5:10.
Lisäksi pyhityksestä: pyhä pyhittyy ja turmeltunut turmeltuu lisää. Pyhityselämän alku on pyhitys ja sen tae on kertakaikkinen pyhitys. Apt.10:14-16; Hebr.10:14.
Et voi olla tuomarinani minua tuntemattomana. Et voi tuntea vaellustani ja saatikka sitten sydämeni tilaa. Jumala on minun tuomarini. Välimieheni on Jeesus Vapahtajani, jonka uskossa omistan vanhurskaudekseni. Vanhurskauteni ja pyhyyteni Jumalan edessä ei ole omista töistäni, sillä ansiollisia töitä minulla ei Jumalan edessä ole esitettäväksi. TOISTAN: pyhityselämä kuuluu tähän aikaan osana uskovan uskontunnustusta, mutta sen paikka epätäydellisenä ei ole olla vanhurskautena Jumalan tuomioistuimen edessä. Jos niin olisi, niin silloinhan Jeesus olisi turhaan kuollut syntieni edestä. Ei siis töistä, ettei kukaan kerskaisi. Olen puhtaaksi pesty Jeesuksen pyhällä ja kalliilla verellä. Vain yksin Jeesus on vanhurskauden tekijä, muita tekijöitä ei Raamattu tunne ja jossittele siitä, jos pyhityksessäsi on siihen tarvetta. Mulla on siihen tarve pitäytyä, sillä lain kautta en ole saavuttanut Jumalan edessä kelpaavaa vanhurskautta, sillä lain kautta tulee synnintunto.
Siis lakia, joka saattaa ihmisen synnin tuntoon ja sitten armoa armon päälle, eli ilosanamaa kaiken anteeksi saamisesta? Eli lyhyesti vain: lakia ja armoa. Ovatko kaikki ja monet kehotuksen sanat vain UT: sisältämää lakia, vai voisivatko ne olla jotain muuta? Mitä tuo mahdollinen: jotain muuta voisi olla ja miksi?
Miten eroaa toisistaan asemansa puolesta 'lain orja' ja 'kuuliainen Jumalan lapsi'? Kummallakin on suhde Jumalaan, mutta kumpi sinä haluaisit olla: Jumalalle vieraaksi jäävä palvelija eli lain orja vai Isää vapautettuna ja iloisena palveleva Jumalan lapsi? Mitä ovat UT:n tuntemat terveen opin mukaiset kehotuksen sanat ja miksi niitä on sijoitettu kuuluviksi Jumalan evankeliumiin?
Evankeliumi on sanoma iankaikkisesta pelastuksesta. Kain sanan voisimme jakaa kolmeen eri käyttötapaan. Yksi olisi lain yhteiskunnallinen käyttö, joko ohjaa lain käyttöä maallisessa mielessä ja toimii siis karkealla tavalla epäuskoisia hilliten. Toinen lainkäyttö on hengellinen ja sen piiriin kuuluu synnintunnon herättäminen. Kolmas lainkäyttö on kristityn vaellukseen kuuluvaa, ettei evankeliumi tulisi häväistyksi uskoa tunnustavien keskuudessa, vaan, että he kiinnittäisivät eettiseen vaellukseensa huomiota.
Roomalaiskirje 10:
3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
Minä pysyn armon opissa, että pelastus on armosta, siis uskosta Jeesuksen lunastustekoon. Jeesus on enemmän kuin profeetta ja elämän esimerkki, sillä hän on uhri edestämme. Rikas lainopettaja ei muuten tiennyt, että kuka on hänen lähimmäisensä, että sen tasoista se meidän laintäyttämisemme ja saavuttamamme vanhurskaus on lain peilistä Jumalan silmin nähtynä. Pelastus onkin uskosta ja armosta, ettei kukaan kerskaisi. Niin vanhurskaus tuleekin uskosta Kristukseen, eikä teoistamme, jotka ovat puutteelliset meissä vielä asuvan turmeluksen tähden. Minä uskon pyhyyden Kristuksessa, mutta näen jäsenissäni toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan. Siis tunnen edelleen turmeluksen, joka seuraa minua kuolemaan saakka.
Ettei Kristuksen evankeliumi tulisi häväistyksi ja pilkatuksi, niin pyhityselämä kuuluu tähän aikaan osana uskontunnustusta, mutta Jumalan edessä tuomiolla pelastus luetaan yksin uskon kautta Jeesuksen edestämme tekemään pelastustekoon. Jos luemme Raamatun opetukset kristityn vaelluksesta siten, että olemme jo vaelluksessa täysin pyhät tai pyhitymme niiden kautta riittävästi, niin mihin silloin tarvitsetkaan Jeesusta edestämme? Kuka siis vastaa tuomiolla? Eikö Jeesus vastaa siellä, Häneen uskovien, puolestamme, edestämme. Turmeltunut, lihasta syntynyt ei kykene itse vastaamaan mitään tuomiolla. Minä olen käsittänyt niin, että jumalattomat epäuskoiset luulevat kykenevänsä vastaamaan itse tuomiolla. He eivät kestä Jumalan vanhurskasta tuomiota.
Psalmit 1:
4 Niin eivät jumalattomat! Vaan he ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.
6 Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomain tie hukkuu.
SYNTISET vanhurskasten seurakunnissa?" Toi laki puoli käsiteltiinkin jo loppuun ristillä: kun siellä koko kirjoitus naulittiin sinne, kuten Paavali selvästi kirjoittaa. Tällä hän toki tarkoittaa vain NIITÄ JOTKA USKOVAT; VAIN HEILLE KRISTUS ON LAIN LOPPU. Kolossalaisirjeen toinen luku ja jae neljätoista. Muut ovat vielä synnissä kiinni ja lain alla...
Jumalattomat eivät kestä Jumalan tuomiossa, vai meinaatko sitä, että Sinulla olisi tuomiovalta.
Joh. 3:19
Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
Room. 2:2
Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät.
Tuomio tapahtuu ylösnousemuksen jälkeen Jumalan tuomioistuimen edessä. Jeesukseen uskovat ovat oikealla puolella ja epäuskoiset vasemmalla puolella. Uskovat kutsutaan sisälle taivaaseen ja epäuskoiset tuomitaan kadotukseen. Niin jumalattomat eivät kestä vanhurskasten seurakunnassa.
Ja asian käsität. Lain ei missää tapauksessa tule ohjata enää: SEN ALTA POISKUOLLEEN USKOVAN ELÄMÄÄ. Juuri kirotut harhaopettajat yrittivät liittää Jumalan evankeliumiin tämän esittämäsi LAIN KOLMANNEN KÄYTÖN ! Juuri tätä lain kolmatta ja väärää käyttöä kirkot opettavat, saadakseen tämän ulkokultaisuuden synnin kautta ihmiset hallintaansa, jotta kuulijat osoittaisivat tämän petoksen seurauksena intoa heidän hyväkseen. Kirstityn ja 'uudestisynnyttämisen peson' läpikäyneen taas, tulee vaeltaa, ei suinkaan enää: "orjuuden hengessä" vaan "lapseuden hengessä, hengen uudessa (olo)tilassa" - eläväksi tehtynä sekä dynaamisessa sydämen johdatuksessa ja Hengen hallinnassa; - Isille (Abba) mielihyvää tuottaen.
Niille, jotka opettavat lain kolmatta käyttöä kristityille EVANKELIUMIN LISÄKSI; kuuluu seuraava tyly tuomio:
Gal.5:4." TE OLETTE JOUTUNEET POIS KRISTUKSESTA, TE, jotka tahdotte lain (KOLMENNEN KÄYTÖN) kautta tulla vanhurskaiksi; TE OLETTE LANGENNEET POIS ARMOSTA." Sillä juuri sitähän hapatusta sokeat harhaoppiset opettivat: LAIN KOLMATTA KÄTTÖÄ EVANKELIUMIN OHESSA. Juuri näistä "pilalleleikatuista" (alkuteksti:kuohituista) Paavali sanoo:
Gal.1:6-8." Minua kumastuttaa, että te niin äkkiä käännytte Hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, POIS TOISENLAISEEN EVANKELIUMIIN, (jota myös 'kirkkot' opettavat liittäessään opetukseensa, vieläpä väärennetyt käskyt) joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; vaan on eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat VÄÄRISTELLÄ KRISTUKSEN EVANKELIUMIN.
Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä me olemme teille julistaneet, HÄN OLKOON KIROTTU."
Gal.3:3." Niinkö älyttömiä olette? Te aloititte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?" Siis lainalaisuuteen palaten, lain kolmannen käytön myötä; - kun muka "arvossapidetyt" jälleen sitä teille jälleen opettavat!
Tutkihan lisää UT:ta rauhassa jae ja luku kerrallaan, ja rukoillen "Ihmeellistä Neuvonantajaa" opastamaan sinua oikein kädestä pitäen.
Lain kolmas käyttö on siksi, että uskovassa ihmisessä asuu turmelus kuolemaan saakka. Laki ei siis ole lahjavanhurskautta täydentämässä, vaan uskovat tahtovat ojentaa eettisen valelluksensa Jumalan tahdon mukaan. Siis uskovat eivät tee työtä vanhurskaaksi siten tullakseen, vaan vanhurskaana Jeesuksen teon ja sovituksen perusteella. Siis uskovat eivät suosi antinomistisia oppeja.
Olemme kuolleet pois laista elääksemme Jumalalle. Mutta jos laki sinulle vielä elää, siitä vaan - mutta uskovat eivät muhinoi "kuolleen miehen kanssa" . (Room.7:1-4.)
Et muuten huomannut panna nyt yhtään jaetta varsin luterilaisen näkemyksesi tueksi. Laitahan edes yksi joka osoittaa että lain tulee vielä ohjata uskovaa pakanaa. Lue Apt.15-luku ja tottele sitä, se on kuuliaisuutta ja Hengen alamaisuutta siis tottelemista.
Siis ei laista, ettei kukaan kerskaisi.
Ef. 2:9
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Matt. 5:18-19
Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Mark. 10:45
Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
Room. 8:3
Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
Room. 10:4
Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Onko laki nyt sitten menettänyt virkansa? Ei ole. Se on edelleenkin epäuskoisten tuomiossa vanhurskauden mittapuu, synnintuntomme herättäjä ja Kristukseen uskovaisten elämän ohjeena tässä ajassa. Mutta koska ylitsekäyminen tapahtui jo Paratiisissa, niin ihminen on tullut heikoksi, eikä kykene siten turmeltuneena saavuttamaan vajaan lain täyttämisensä kautta Jumalan edessä kelpaavaa vanhurskautta. Jeesuksen työssä, kun Hän täytti lain, niin Jeesukseen uskovien kohdalla lailta meni tuomiovalta. Lain valvojat tuomitsivat Jeesuksen Jumalan lakiin vedoten. Siis tuomittiin vanhurskas väärien edestä. Jeesukseen uskovat eivät pidä Jeesusta, pelkkänä elämän esimerkkinä, vaan lain täyttäjänä ja tuomion sijaiskärsijänä. Ei laki sinänsä ole mennyt virattomaksi. Lain virka ei itse asiassa koskaan olekaan ollut vanhurskauttajamme, vaan syntiemme paljastaja. Kun syntimme paljastuu itsellemme, niin on kiire Jeesuksen syliin, turvapaikkaan, niin laki ei voi tuomita. Ainoastaan Jeesukseen uskovat ovat turvassa lain tuomiolta ja Jumalan vanhurskaalta vihalta (kiivas Jumala). Jeesuksessa vanhurskaita ei voi tuomita, sillä kahta ei voi tuomita samasta synnistä. Jeesus on jo tuomittu. Siinä on selitys jakeesta: ”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.” Älköön siis uskovaiset olko lain hylkääjinä antinomisteja, vaan pitäkäämme laki oikeassa virassaan. Vanhurskauttamisemme ei ole siinä, että saavuttaisimme lain kautta Jumalan mielisuosion – saavutamme sen vain armon kautta. Kasteessa olemme päässeet osalliseksi Jeesuksen vanhurskaudesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
Välillä saarnaa armoa ilman terveen opin mukaisia kehotuksen sanoja - Jumalan lapsille; sitten taas olet viemässä heitä sokeudessasi takaisin lain orjuuteen, opettamalla heille lain kolmatta käyttöä. Toimit aivan yhtä sairaan kahtiajakoisesti kuin oppi-isäsi Luther; - ettekä te suinkaan ole lajissanne ainoita, sen jälkeen kun valtiokirkolliset harhaopit olivat uittaneet väärennetyn lain (kymmenen käskyn) käytön ns. kristittyjen keskuuteen.
Siis evankeliumia ja lakia; vuoron perään, vaikka moinen opetus on täysin UT:n vastaista, ja jopa epäterveellistä, sekä saattaa estää kristityn terveen identiteetin kasvun, kuten Galatalaisten keskuudessa esimerkiksi kävi. Äläkä nyt pakene väittämään että: et opeta lakia kuten harhaoppiset ja että opetat sitä oikeaa Jumalan vanhurskautta, jota sitä tuntemattomat pyhitys kristityt ymmärrä, ne siis: 'jotka eivät (mielestäsi) varmaan kestä viimeisellä tuomiolla'. Se että: saarnaat välillä ikäänkuin armon evankeliumia ei tee sinusta 'tervee opin opettajaa', sillä sinä tuhoat evankeliumin saarnasi opettamalla sen LISÄKSI lain käyttöä kistityille: joiden tulisi, kuten sinunkin - olla jo siihen nähden POIS KUOLLEINA KRISTUKSEN KAUTTA. Sen lisäksi vastustat sokeudessasi terveitä kehotuksen sanoja, joiden tarkoituksena on varjella kritittyjä ettei kukaan: vielä jäljellä olevan "lihan pettämänä" kulkisi harhaa. Näitä opastavia: pyhitettyjä ja "mailmasta erottuja" suojelevia ohjeita pidät vihattavina pyhityskristittyjen "riittämättöminä lain vanhurskauden tavoittelu yrityksinä". Tämän terveeseen: "vaellukseen lapsen kuuliaisudessa" tarjoat tilalla "puuta lain orjan asemaan" - mutta ymmärrätköhän itsekään - tahtoen olla opettaja mitä sinä teet? Juoksutat ihmisiä: tässä jälkikatolisessa/luterilaisessa maassa Siionin ja Siinain vuoren väliä - henkihieveriin asti, - niinkuin niin moni muukin harhaan johdettu saarnajaparka.
Lainaus tekstistäsi: "Kolmas lain käyttö on Kristityn vaellukseen kuuluvaa, ettei evankeliumi TULISI HÄVÄISTYKSI USKOA TUNNUSTAVIEN JOUKOSSA vaan, että HE KIINNITTÄISIVÄT EETTISEEN VAELLUKSEENSA HUOMIOTA."
Haukut usein nimeämiäsi "pyhitys kristittyjä" ulkokultaisiksi ja oman vanhurskauden pystyttäjiksi, mutta eikö esittämäsi opetus tee juuri sinusta sellaista fariseusta: joka nimenomaa pyrkii luomaan vanhurskauden vaikutelman lakia näennäisesti noudattaen ja eettiseti käyttäytyne; ettei heitä pidetä julkisina synnintekijöinä niin että heidän uskonsa tulisi häväistyksi. Miten sinun lain täyttelysi olisi jotenkin parempaa ja jalonpaa kuin fariseusten jotka: LAIKIA IKÄÄNKUIN MUKA NOUDATTAEN PYRKIVÄT ANTAMAAN SELLAISEN VAIKUTELMAN HURSKAUDESTA, ETTEI HEIDÄN NIMENSÄ tulisi ihmiseten silmissä häväistyksi. Mietihän näitä uutera "teologin alku".
On hyvä perehtyä lain merkitykseen ja evankeliumin merkitykseen, sillä niillä on eri virat ja merkitys pelastusopissa. Lain kautta synnintunto ja pelastus on yksin Jeesuksen työssä. Jopa valinta on Raamatussa ilmoitettu Jumalan työnä, kuten myös usko.
En ole kriisissä, vaan uskossa Jeesukseen. Omistan autuudekseni Hänen tekevän ja kärsivän kuuliaisuutensa ja muussa nimessä ei olekaan pelastusta. Omatuntoni on synnin saastasta pety Jeesuksen verellä, eikä omilla pyhitysharjoituksilla.
Sitäkö samaa, josta aikaisemmin totesit: "nykyään pitää myös ottaa OPISSA pyhitys huomioon"? Olisi mukava tietää kenen oppia lain ja evankeliumin käytöstä hra. Ahola tarkoittaa. Koska näet, tämän lain kolmannen tai sanotaanko vaikka: kielletyn uusiokäytön johdosta on asian selvittämiseksi perustettu jopa oma yliopisto mm. (muistaakseni Ranskaan), jonka tehtävänä on selvittää: mitä lain ja evankeliumin välinen ero merkitsee todellisuudessa käytännössä ja elämässä. Näiden kahden asian yhteen sovittamisen selvitystyö on vieläkin kesken. (Jopa itse Martti Luther pohti tätä asiaa läpi koko elämänsä, saamatta asiaan varsinaista selvyyttä. Siitä hänen ärtyisyytensä ja vakaantumattomuutensakin osaltaan varmasti johtui.) Hän totesikin että: 'se joka kykenee erottamaan lain ja evankeliumin toisistaan elämässä on varsinainen teologian tohtori; siispä kysymyksessä lienee visaistakin visaisempi tehtävä, - ja Lutherkin taisi sen perusteella arvioituna jäädä vain maisteriksi. Ei edes mummu Nilsiältä pysty asiaa ratkaisemaan, joka sentään paljon tietää ja niinpä hän laittaakin nöyrästi miettimättä kuuliaisesti keitaisee: kehotusten sanoille alamaisuutta osoittavan huivin päähänsä lähtiessään kylille.
Etkö siis lukenutkaan viestiäni, vaan aloit itse suoltamaan omia käsityksiäsi minun käsityksekseni. Kyllä viestini oli siksi selvästi sanottu, että mitä tarkoitan, ettei siihen uutta utelua olisi tarvinnut pläjäyttää. Siis eri virat ovat lailla ja evankeliumilla ajatellen pelastuksen nyansseja. Jos tästä ei asia selkene, niin on paras mennä kyselemään joltain kiveltä tai seitalta, tai sitten jotkut lukevat kaiken linnunradasta tai horoskoopista.
Hengellinen jalkapallo on mukava peli vai kuinka? Saako voittaja Kurkon palkan?
Haluan puhua tässä ketjussa jostakin muustakin kuin kasteesta, joten, jos näistä eroista nyt vähäsen:
"Luther-säätiön toiminta perustuu Jumalan sanaan eli Pyhään Raamattuun ja sitä oikein selittäviin luterilaisiin Tunnustuskirjoihin."
Näin lukee Säätiön sivuilla. Aloin eilen miettimään, että "perustuu" ei ole niin tiukka ilmaisu kuin, että opetuksen tulee olla kaikessa yhtenevää Pyhän Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen kanssa. Jälkimmäinen on STLK:n kanta. Itse huomasin Säätiössä olessani, että se ei ole täysin luterilainen vaan sinne mahtuu sekaoppisuutta hyvinkin paljon, esim. katsokaa Väisäsen luterilaisuuden vastainen kirjoitus uusimmasta Oyhäkön lampusta.
STLK seuraa uskollisemmin luterilaisten isien jalanjäljissä ja se myös on halunut järjestäytyä itsenäiseksi kirkkokunnaksi, toisin kuin L-S, joka on menetellyt väärin aiheuttaessaan pahennusta.
Näin tähän alkuun nyt
En ole koskaan käynyt Luther-säätiön tilaisuuksissa, enkä koskaan STLK:n tilaisuuksissa. Olen kuunnellut molempien opetuksia netistä, mutta erot tuntuu olevan pieniä... Ehkä suurimmat erot vaikuttaa olevan Väisäsen ja STKL:n opeissa kasteesta ja siitä mitä siinä tapahtuu. Ei siitä enempää..
Tuo ilmaus "perustuu" niin se kyllä vaikuttaa ihan hyvältä, mutta munkin mielestä parempi on sanoa, että oppi on kaikessa yhtenevää Pyhän Raamatun kanssa.
Kirjoituksestasi nousi suuri kysymys: Missä kohdin Luther-säätiö aiheutti pahennusta?
Tarkoitatko sitä ehtoollis kiistaa? Itse en ainakaan ymmärrä sitä, miten L-s pysty tehä niin.
Mutta jos tarkoitat sitä kaste juttua, mistä nyt julkisuudessa keskustellaan, siinä olen Luther-säätiön puolella.
Missä ajattelit L-s aiheuttavan pahennusta?
viestissäni kasteeseen. Luther-säätiön kasteet ovat tietysti päteviä, koska ne toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen käyttäen vettä, mutta tämä järjestys, että ei olla oma kirkko vaan eletään kirkon sisällä, vaikka kirkko ei tunnista Luther-säätiötä osakseen on sekava ja pietistinen ratkaisu. Se sotii hyvää järjestystä vastaan.
Ehtoolliskysymys on vähän vaikea. Toisaalta on oikein, ettei Huoviselle anneta ehtoollista, koska hän ei hoida piispan tehtäviään kunnolla. Tulee kuitenkin huomioida, että Säätiön pastorit tunnustautuvat evlut kirkkoon ja Huovinen on piispa. Itse en tätä ratkaisua kuitenkaan niin paljon moiti. Oma kirkko olisi johdonmukainen ja luterilainen ratkaisu
STLK on tiukempi kuin Luther-säätiö. Kuitenkin jäseniltä ei vaadita dogmatiikan täydellistä tuntemusta vaan tahto seurata luterilaista tunnustusta ja Pyhää Raamattua (sekä min. tuntea vähä katekismuksen oppi). Pastoreilta kyllä vaaditaan laaja opin tuntemusta. Yksikään opin kysymys ei ole pieni, koska Jumalan Sana on kaikin kohdin äärettömän arvokas.
Meillä ehtoollinen on suljettu joten Huovisen kanssa ei olisi ongelmaa ja meillä myös kasteet sujuvat ongelmitta, koska kirkko on virallinen, rekisteröity uskonnolinen yhdyskunta. Usein STLK:ta kuitenkin haukutaan ja monilla liittyjillä, kuten itsellänikin, menee kauan aikaa ennen kuin uskaltaa littyä kirkkoon. Sitten kun on sisällä, niin kaikki pahat puheet tuntuvat naurettavilta. On suorastaan utopistista, että meillä on Suomessa vielä tänä päivänä tällainen kirkkokunta!
Olen ymmärtänyt katekismuksesta Lutherin kannan ehtoolliseen ja sain sellaisen käsityksen että Pappi ei ole vastuussa siitä, syökö ehtoollisen syöjä sen kelvottomasti. Samoin ehtoollinen ei menetä merkitystä jos Pappi ei ole uskovainen.
Mitä mieltä olet suljetuista ehtoollisista? Eikös ehtoollisen tulisi olla vapaa kaikille jotka tahtovat vastaan ottaa Jeesuksn Ruumiin ja Veren? Eikös se olisi törkeää estää toisia kohtaamasta Vapahtajaa?
Itse, en ymmärrä miksi pitää olla kielletty ehtoollinen henkilöiltä, jotka ei kuulu siihen seurakuntaan...
Huovisen tapauksessa tuntuisi suorastaan julmalta asettua riistämään tältä ehtoollista, koska se ei ole mielestäni jakajan tehtävä tehdä tuomiota vaan ehtoollisen vastaan ottaja kyllä tietää ottaako se sen tuomioksi vai ei.
Vai tulisiko siitä sekaannus STLK:ssa jos sielä saisi kaikki ottaa ehtoollista? Eikös niiden jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin ole vapaa pääsy? Onko pakko olla jäsen?
Pastori ei tietenkään näe kenenkään sydämeen ja tämä on se mihin Luther tähtää. Kuitenkin Pyhä Raamattu sekä luterilainen tunnustus pitävät sitä Jumalallisena käytäntönä, että pahennusta aiheuttavat ja karkeissa synneissä elävät suljetaan pois ehtoolliselta (täsmennän tätä vielä myöhemmin). Pastorin toimittamat sakramentit ovat päteviä, koska Jumalan Sana on vaikuttava katsomatta henkilöön. Kyseessä ei siis ole ehtoollisen pätevyys vaan Raamatun mukainen toiminta.
Ehtoollisen oikea käyttö on uskottu seurakunnan päälle. Ehtoollinen on myös yhteyden- opillisen yhteyden- ateria ja sen takia olisi väärin mennä toisoppisten kanssa samaan pöytään, jos ei jaeta hengellistä yhteyttä.
Kirkkokurin ja ehtoollisen epäämisen perustana on rakkaus. Epääminen kehoittaa parannukseen synneistä, jotka ovat haitallisia ihmiselle. Tässä on vankka kohta Raamatusta:
Matt. 18: 15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.
18 Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
Tässä vielä hyvä kirjoitus aiheesta, joka ehkä selvittää asioita: http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=642&Itemid=274
Ihminen pelastuu sydämen uskolla eikä millään tunnustuksen pilkuntarkalla viilaamisella. Ei tule unohtaa, mihin ortodoksia kirkon aikanaan vei.
Sydämen usko on turvaamista Kristukseen omien syntien sovittajana, luottamusta, että Jumala armahtaa syntisen, koska on niin luvannut.
Aivan varmasti myös STL:n ja SLT:n opetusta vaivaa inhimillinen vajavaisuus.
Joka toista väittää, ei tiedä, mitä sydämen usko pitää sisällään.
Nimimerkki -I-:lle haluaisin sanoa, että usko on jotain muuta kuin tieto opista.
Kannattaa olla tarkkana.
Kun katsoo tuota separatistista erottautumista ja hengellistä ylpeyttä, tulee pelko, että todellinen usko on jäänyt aivan tiedon tasolle. Toivottavasti asia ei ole niin.
Voipi olla, että kirkollisen tilanteen ulkopuolella on veljeys ja tärkeistä uskonkysymyksistä on täysi yksimielisyys, mutta ehtoollista ei saa. Mitäpä sanot? Minä sanon omasta puolestani, että ainut ratkaiseva asia on kirkon jäsenyys.
ihmiskeskeistä luettavaa.
En ole puhunut tässä pelastumisesta vaan kristitylle sopivasta elämästä. Monet aina sekoittavat nämä kaksi. Lieneekö syynä se, että pelastuksen asia ei ole selvä?
Tottakai vaivaa enkä mitään muuta ole väittänytkään. Oppi on kuitenkin kunnossa. Vaajavaisia ja syntisiä olemme kaikki.
Uskossa on myös tiedollinen puoli. Tiedätkös: Jeesus ei ole Allah. Se on ihan tietoa. Toinen puoli on sitten henkisempi, mutta nämä kaksi kulkevat käsikädessä eikä niitä ole mitään syytä asettaa vastakkain.
Lauot väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Mielestäni tässä on nyt kyse siitä, että sinulla on vaikeuksia hahmottaa näitä suhteita.
Asia ei ole niin. Paavali vaatii erottautumista, joten olemme kuuliaisia Jumalalle, vaikkakin aina vajvaisesti. Kristinusko ei ole mitään henkistä fiilistelyä, jossa kaikki käy.
Mitä suhteita?
Hengellinen ylpeys on vakava asia. Se kertoo siitä, että nöyryys ja risti eivät ole mielessä.
Jos usko on sydämen tasolla, ei kristitty jätä heikompiensa seuraa.
Jeesustahan jo syytettiin siitä, että hän ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan.
Toisaalta, Jeesus käskee opetuslastensa kuunnella ja noudattaa fariseustenkin opetusta.
Kirkon yhteyden rikkominen on harhaisuutta ja rakkaudettomuutta.
ylpeyttä on hylätä Raamatun sana ja järkeillä itse, mikä on Jumalasta ja mikä ei ja samalla vetää muut mukaansa
Tehdessään laupeutta Kristus ei samalla laiminlyönyt totuutta. Meidänkään ei tule tehdä niin
Joka väittää, etteivät nöyryys ja toisten heikkouden ja vajavuuden kärsiminen olisi Jumalasta, puhuu hassuja.
voin sanoa aameneni.
On inhottavaa, että pyrit antamaan vääristynyttä kuvaa minusta ja/tai kirkostani.
Luin nyt tarkemmin viestisi ja pakko sanoa, että STLK kärsii kanssa monesta vajaavuudesta. Heikkous ja jääräpäinen pidättäytyminen syntiin ovat eri asioita. Heikkoja tulee sietää ja kärsiä, mutta meillä on kyllä myös rajoja.
Kirkosta lähteminen on johdonmukainen ja Raamatullinen ratkaisu.
Sinusta Luther oli harhainen ja rakkudeton? Tajuatko kuinka katoliselta kuullostat?
itse luopunut varsinaisesti katolisesta perinteestä kaikkineen irtisanoutuen; joten jälki on sen mukaista. Ainut mistä julkisesti luovuttiin oli syntien anteeksiantamuksen julkinen ja kaupallinen myynti.
nyt vaan, mutta Luther todellakin erosi kat. kirkosta polttaessaan bullan. Näin hän sanoo itsekin myöhemmissä kirjoituksissaan. Hän myös autuuden uhalla kehoitti ihmisiä eroamaan kat. kirkosta.
Myöhemmässä luterilaisuudessa on puhuttu autuaasta skismasta, näin mm. Johannes Gerhard.
http://www.luterilainen.com/files/kirjasia/AAU_Luther.pdf
Tulkintaa... Monet asenteet ja käsitykset sekä ulkoinen valtoikirkko-/yhtenäiskirkkomuoto jäi etuoikeutettuna 'jälkikatulisena' käytäntönä voimaan, - samoin kuin monilla ns. protestenteilla. < Ja tietysti myös väkivaltaisena liikkeenä. (Room.3:10-18)
oikein kiinni, että miten tämä liittyy siihen, että erosiko Luther kirkosta vai ei?
On suoraa perintöä katolisuudesta, korkeintaan jotain pientä uskonnollista ja valtapoliittista protestointia sisältäen. Eräänlainen pienimuotoinen vallansiirto ja hallitsijoiden vaihdos, eipä juuri muuta.
Ja tulevan luterilaisen kirkon tuhon siivittäminä saaliinjaolle ja avittavatpa vielä tätä kehitystä: ekumeenisten säädösten ja uusien messujen pauhulla. Eräänlainen "autodafe" sekin.
STLK:han ei tällaista valtionkirkkosysteemiä edusta tai tue.
1400-l:n ja 1600-l:n välillä on kuitenkin sUUUri ero.
esim. uskonnonopettajan "lupakirja" jos ei kuulu yhtenäiskirkkoon? Koska harmonisoitiin hautamaksut sun muut "pakolliset hautauskulut" kaikkien kesken? Miksi demokraattisessa maassa yhdellä uskontokunnalla on lain säädännöllä erityisasema esim. Ylen ohjelmatarjonnassa? Miksi Luterilaisen kirkkovuoden juhlapyhät ovat valtiollisia yleisiä juhlapyhiä. Miksi yksi uskonnollinen yhdyskunta, saa mennä ihmisten kukkarolle lupaa kysymättä. Miksei edes poliisi ei saa sakottaa "pappilliseen rälssiin" kuuluvaa henkilöä ilman tuomiokapitulin lupaa? Toteutuuko näin ihmisten tasvertainen kohtelu lain edessä mm. edellä mainituissa tapauksissa. Vain jotain pientä suuntaa osoittaakseni...
niinkuin se paistaakin tasapuolisesti jokaiselle, tosin ei yhtä aikaa.
- - -
nuorena vihelsimme tytöille 'Fit ziiiiup' ja flaksi kävi ku siimaa. Plink*
Vuonna 1520 Lutherin mielipiteet julistettin harhaoppisiksi, ja häntä odotti lopullinen pannatuomio katolisen kirkon taholta. Silloin Luther katkaisi välinsä katolisen kirkon kanssa menettelemällä näin: hän poltti roviolla pannabullan ja kanonisen lain ja julkaisi kolme kirjaa, joissa on selvästi ilmaistu uskonpuhdistuksen ohjelma.
"Lutherhan oli katolinen munkki kuolemaansa asti."
Miten Luther olisi voinut olla "katolinen munkki kuolemaansa asti", kun hän kerran oli jättänyt luostarin, katkaissut välinsä katolisen kirkon kanssa ja mennyt luostarista paenneen entisen nunnan kanssa naimisiin, jonka kanssa oli saanut monta lasta ja viettänyt onnellista perhe-elämää?
Family Luther. Kaikki henkinen rekvisiitta juutalaivihaa myöten oli perimää "(äiti)kirkosta".
pilkunviilausta eli kysymys ei ollut mistään pikkujutusta. Kyllä saa korjata sen väärän käsityksen, että Luther olisi muka kuollut katolisena munkkina, vaikka hän oli kuollessaan naimisissa entisen nunnan kanssa ja monen lapsen isä.
Hän oli Augustinolaismunkki ja se näkyy hänen ajattelussaan kerettiläisten vainoamista myöten. Kirkkoisä Augustunus aloitti kyseisen toiminnan jo 300-luvun lopussa. Eroaperita ei varmaan hän ymmärettävistä syistä käynyt Roomassa tekemässä, mutta katolisilta voit käydä siis kysymässä erosiko hän paperilla, vai asetettiinko hänet vain kurinpitotoimien kohteeksi. Ihan sama minusta, mutta ei ehkä "valtiokirkollisesta". Kenen joukossa seisot ja kenen lippua kannat, on riittävästi veisattu virsi, riippumatta kuka sitä hoilaa.
kun onni keikkaa.
Nimimerkki -I- historiantulkinta vääristyy oman kirkkoratkaisun vääristämänä.
Luther ei koskaan eronnut katolisesta kirkosta.
Asian perusteleminen bullan polttamisella on suorastaan outo.
Aivan hullua ajatellakin, että Luther olisi 1540-luvulle asti koettanut solmia yhteyksiä vieraaseen kirkkoon ja rakentaa yksimielisyyttä sen kanssa!
CA aloittaa sanoin: "seurakuntamme opettavat". Siinä ei sanota "kirkkomme opettaa".
Neuvo siirtyä kuulemaan evankelista saarnaa tai valita evankelisia saarnaajia tai etsiä evankelista sakramentaalista vapautta piispojen mielivaltaa vastaan on aivan toinen asia, kuin kirkon jättäminen.
tiesitkö, että kirkkokunta kuten kat. kirkko ei ole jumalallinen säätämys vaan iure humano-asia. Siksi on täysin luonnollista, että puhutaan fraasilla "seurakuntamme opettavat", koska se on oikeastaan Raamatullisempaa.
Miten niin yritti? Ja vaikka olisi yrittänytkin, niin tämä ei olisi onnistunut ilman sitä, että paavilaiset olisivat luopuneet harhoistaan.
Et kuitenkaan mitenkään kommentoinut perusteluitani? Jos Luther ei eronnut kirkosta, miksi hän kehotti autuuden uhalla muita eroamaan siitä niin kuin hänkin oli tehnyt? Miksi hän myöhäisimmissä kirjoituksissaan sanoo itse, että hän erosi kirkosta? Ja miksi esim. Gerhard puhuu autuaasta skismasta?
Pikku kirkko kirkossa-ratkaisu on pietistinen eikä luterilaisuus ole koskaan tunnustautunut sellaisiin. Löscher kritisoidessaan pietismiä, vertaa tuollaista ratkaisua salaliittoihin
Todella ikävää, että jokaikisen keskustelun pitää mennä kaste-keskusteluksia! Sille on ihan oma palsta!
Jos haluamme rakentavaa keskustelua, meidän tulee ennemminkin puhua perisynnistä ja lasten syntisyydestä. Tämä on luterilaiselle lapsikasteopille hirveän tärkeä asia: lapset ovat syntisiä ja tarvitsevat pelastusta- siksi heidät tulee kastaa.
Eli siis voinko saada vankat Raamattuperustelut sille, että mm. apostoli Paavalin ja Kristuksen sanat kaikkien syntisyydestä eivät koske lapsia?
että perisynti on kromosomissa 18, joten perisyntiä täytyy olla jo munasoluissa ja siittiöissä harvinaisia puutostapauksia lukuunottamatta.
Näinhän varmaan Raamattukin opettaa?
säälittävä ressukka! tuhoaa omaa minäänsä!
luulee olevansa nokkela ja nauttii sitten siitä!
varmasti monet henkisesti sairaatkin ihmiset nauttivat toisten pilkkaamisesta. kerääntyvät sitten tänne.
Vaan Väärentämättömän evankelion säilyttämisestä. Kaikki suoraan hekilöön kohdistuvat hyökkäykset kielivät taitamattomuusta; ellei sitten kyse ole ilmeisten esimerkkien avulla suoritettavasta, synti elämän tuomitsemiseta väärämielisenä ja kurittomana mallina: - kuten esim. Paavali teki korinttolaisten kohdalla.
Ei voida.
Mooseksen laki ja sen sovellutusta pyhityselämän ohjeeksi Raamatussa on hyvin paljon sekä Vanhassa, että Uudessa Testamentissa. Sitten kristityn vaellukseen liittyvää ohjetta, huomautuksia ja menettelytapoja saamme paljon lukea Raamatusta. Jos siis on kaksi ihokasta, niin anna toinen pois sitä tarvitsevalle. Jaa varasi, leipäsi ja huoneesi sille, joka tarvitsee apuamme. Niin on oltava valmis omasta osastaan tinkimään tarvitsevan eduksi. Kyse ei siis ole omastamme viimekädessä, vaan Jumalalta lahjaksi saatua. Jo rakkauden kaksoiskäsky ja laupiaan samarilaisen kertomukset ovat Jumalan lain sovellutusta. Jeesus kysyi rikkaalta nuorukaiselta, että mitä laissa on kirjoitettuna. Vastaus kuului rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi. Jeesus sanoi mene ja tee sinäkin samoin. Nuorukainen luuli lähimmäisiksi vain lähimmät sukulaiset. Monet ovat sitten lain suhteen erehtyneet, luullen sitä keveäksi, mutta ei Jumalan laki ole yhtään sen keveämpi täyttää uskovaisena ollen, sillä uskovan omatunto on myös arka ja huomaa, että Jumalan laki on hengellinen. Jeesus onkin yksin täyttänyt Jumalan lain.
puutaheinää, ja tiedät sen varmaan itsekin. Ihme, että joku aikuinen viitsii kirjoittaa noin.
perisynti sitten periydy mitenkään? Onpas kummallinen periytyvä perisynti.
Tai jos se periytyy jotenkin, niin miksei jonkin kromosomin mukana???
Ei ole oikein aikuismaista uskoa yliluonnolliseen periytymiseen.
Täyttä häiriköintia on juttusi, tiedät itsekin.
Augustinuksen mukaan ihmisen perinnöllistä taipumusta syntiin ja pahaan. Jos tuo ei sinulle kelpaa, niin googlettamalla löydät 20 800 sivua haulle perisynti. Sieltä etsimällä löydät varmaan mieleisesi selityksen.
Ei tälle palstalle tarvitse ateistinkaan kirjoittaa tahallisen naiivisti, ellei nyt sitten varta vasten halua ärsyttää. Kun olet kerran toiminut opettajanakin ja kun tuskin oppilaat olisivat kuunnelleet noin naiivia tyyliä, mitä täällä harrastat, niin voisit siirtyä täälläkin puhumaan vähän asiallisemmin.
perisynti tarkoittaa ihmisen perinnöllistä taipumusta syntiin ja pahaan. Jos tuo ei sinulle kelpaa, niin googlettamalla löydät 20 800 sivua haulle perisynti. Sieltä etsimällä löydät varmaan mieleisesi selityksen.
Ei tälle palstalle tarvitse ateistinkaan kirjoittaa tahallisen naiivisti, ellei nyt sitten varta vasten halua ärsyttää. Kun olet kerran toiminut opettajanakin ja kun tuskin oppilaat olisivat kuunnelleet noin naiivia tyyliä, mitä täällä harrastat, niin voisit siirtyä täälläkin puhumaan vähän asiallisemmin.
saanko kysyä, ihmisen perinnöllinen taipumus syntiin ja pahaan periytyy jollei kromosomien mukana?
Oppilailla ja minulla oli muistaakseni hauskaa lyhyen sijaisopettajuuteni aikana. Lyhyen matematiikan lukijat muistuttivat suuresti uskiksia, he löysivät melkein yhtä monta toisistaan poikkeavaa "totuutta" yhtälöitä ratkaistessaan kuin protestanteilla on lahkoja.
Mitä sillä on merkitystä, miten se periytyy?
Sinäkin olet 1 esimerkki siitä, että se on periytynyt.
Mikä ihmeen velvollisuus kristityllä on perustella sinulle uskoaan?
Meillähän on oikeus uskoa, sinun olla uskomatta
That's it.
Me uskomme Jumalan sanan, ja tarkastelemme elämää siitä lähtökohdasta.
ole yhtään tiedonhalua eikä todellista keskustelunhaluakaan?
Ajattelepas, simpanssitkin, joiden kanssa sinullakin on yhteiset esivanhemmat, minkä geenitutkimukset ovat selvästi osoittaneet, saattavat tappaa lajitovereitaan Valjakkalan tapaan. Heillä ei kuitenkaan katsota olevan perisyntiä, joten perisynti todennäköisesti piileskelee niissä geneettisissä mutaatioissa, mitä ihmiseen on kertynyt kehityslinjamme erkauduttua simpansseista.
Vai mitä mieltä sinä olet?
en usko, että simpanssit vihaavat sinun tai valjakkalankaan tapaan.
Jumala ei ole ilmoittanut mitään simpansseista.
viittaavat kyllä psyykkiseen ongelmaan johon tarvitsisit apua.
Olet aivan tavallisia rauhallisia keskustelijoita syytellyt vihaamisesta, joka on sinun omassa päässäsi. Olen joutunut näkemään kiihkouskonnollisuuden mukanaan tuomaa tuhoa ihmisessä, eikä sinunkaan laitasi ole hyvin.
uskovaisia. Minulla on uskovia ystäviäkin. En myöskään ole rikollinen, vaan noudatan tietääkseni liikennesääntöjäkin selvästi keskitasoa paremmin.
Tuon vain esille, milloin keskusteluyhteyteen sopii, että kristilliseen dogmaan sisältyy paljon väitteitä, joihin uskominen ei ole tietoteoreettisesti oikeutettua evidenssin puutteen vuoksi, ja myös sellaisia, joiden totuusarvo on selkeästi nolla.
Kenestä puhut?
Olen myös sitä mieltä, että muutamat
kirjoittajat levittävät vihaa.
Toisen uskon halveksunta, uskovaisten vähäjärkiseksi nimittely, mitä muuta ne ovat kuin vihan ilmauksia?
Tuollainen kirjoittelu todellakin täyttää rasistisen vihan tunnusmerkit.
Se on sinun oikeutesi.
Meillä uskovaisilla on omat oikeutemme uskoa tasan niin kuin haluamme.
Mitä se sinulle kuuluu?
Suomen lainsäädäntö, johon sisältyy myös luterilaisen kirkon asemaa ja oppeja määrittävä kirkkolaki, kuuluu kaikille äänestäjille ja veronmaksajille. Myös islamin usko "kuuluu" minulle sikäli kuin sen kannattajat yrittävät vaikuttaa elämääni mm. sananvapauden rajoituksilla.
Järjestyneiden uskontojen vaikutukset ulottuvat laajalle koskettaen käytännössä koko ihmiskuntaa. Sillä perusteella katson niiden "kuuluvan" jokaikiselle niistä kiinnostuneelle.
Henkilökohtaista uskoasi en ole kieltämässä sen enempää kuin lasten uskoa joulupukkiin. Mutta yleisellä luterilaisuutta käsittelevällä keskustelupalstalla kommentoin luterilaisia opinkappaleita ja käytäntöjä yhtä suurella oikeudella kuin kuka tahansa muukin.
Olen hyvän hyvyyttäni antanut monta asiallista vastausta vihamielisiin ja jopa solvaaviin viesteihisi, mutta tuskin viitsin enää paljon vaivautua takiasi.
Hyvää päivänjatkoa.
"Oppilailla ja minulla oli muistaakseni hauskaa lyhyen sijaisopettajuuteni aikana."
Noin ajattelinkin, että olit vähän aikaa sijaisopettajana ja että oppilailla ja sinulla oli sijaisuutesi aikana hauskaa. Eihän sinun tarvinnut kantaa tuona lyhyenä aikana huolta siitä, että oppilaat myös oppisivat jotakin, vaan se vastuu jäi kokonaan varsinaiselle opettajalle. Tosin opetusta nuo oppilaat olisivat kylläkin kaivanneet, kun löysivät kerran matemaattisia yhtälöitä ratkoessaan monta toisistaan poikkeavaa "totuutta".
vakituinen opettaja sanoi jo etukäteen suoraan, etteivät ne mitään osaa (siis ne monien toisistaan poikkeavien totuuksien löytäjät). Luultavasti hän oli tosissaan yrittänyt opettaa heitä, ressukka, mutta he vain eivät olleet vastaanottavaisia järkeisopille.
Onko ylipäätään mitään mieltä esitellä tosiasioita henkilöille, jotka vieroksuvat tosiasioita?
1 Joh.5 luvun johdatus jakeisiin osoitetaan,Uskon voima ja vaikutus,Kristillisen uskon vahvat todistukset,Syy tämän Epistolan kirjoitukseen,Uudensyntymisen vaikutus.5 luku päätetään aamen!Biblia
Yllä oleva Raamatun kohta uudestisyntymisestä sanoo näin,että jokainen joka uskoo,että Jeesus on Kristus,on Jumalasta syntyny.Jeesuksen tunnustaminen ja Jumalan sanaan uskominen on Jumalasta syntynyt.Jos kastettu ei usko ja tunnusta Jeesusta,kuinka voi olla uudestisyntynyt.
Korjasin kirjoitusta,kun käytin siinä väärää sanaa.Jeesus oli kuollut ristillä lunastaaksensa kaikkien synnit.Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyi 11:sta opetuslapselle ja ( Matt.28:18-20 käskee heitä,menkää ja tehkää kaikki kansat minun ..............1 Piet. 3 luvun johdatus jakeisiin KÄRSIHÄN KRISTUSKIN VANHURSKAS,VÄÄRÄIN PUOLESTA,HÄN JOKA ON SAARNANNUT VANKEUDESSA OLEVILLE HENGILLE JA ON KOROTETTU JUMALAN OIKEALLE PUOLELLE.HÄN TARJOAA NYT KASTEEN KAUTTA PELASTUSTA KAIKILLE 18-22 .En aio pitää enää kirjoitusta kovin kauaa.
KASTE PELASTAA USKON KAUTTA; ( Jeesus pelastaa kasteessa veden ja veren kautta! ) KASTE ON JUMALAN TODISTUS POJASTANSA. 1Joh. 5:6-9 Biblia.Usko ei pelasta,vaan uskon kohde Herramme Jeesus Kristus,joka on sanassa ja sakramenteissä.
On hyvä tutkia kumpaakin Bibliaa ja 33-38 käännöstä,jakeissa on eroja.Toinen selventää välistä paremmin! Raamattu VT -33 ja UT -38
Biblian alussa aakkosellinen rekisteri kohdasta kaste sanotaan näin:Kasteen vaikutus ja hedelmä on.Pyhän hengen lahja ( on ),Usko; (Apt. 2:38-41) sillä kaste on uudestisyntymisen peso sanan kautta, josta usko tulee....... Kaste antaa sen mitä Jumalan sana lupaa.Kasteen armoliittoon voi vain palata,kun tekee parannuksen ( kääntyä,muuttaa mielensä ).Tuhlaajapoika teki parannuksen, ( kääntyi,muutti mielensä ),sai syntinsä anteeksi ja pyhän hengen lahjan, ( USKON ). Jumala saa parannuksen,kääntymisen ,mielenmuutoksen aikaan sanallansa,jonka vaikuttaa Pyhä Henki.Pienokainen syntyy kasteessa vedestä ja Hengestä sanan kautta,josta usko tulee. ( HOVIHERRA EI OLLUT LAPSIKASTEEN VASTUSTAJA,VAIKKA KASTETTIIN AIKUISENA ).Apt. luku 8 jae 37 Bibliassa,mutta Philippus sanoi;jos sinä kaikesta sydämmestä uskot,niin tapahtukoon.Hoviherra vastasi sanoi;minä uskon Jeesuksen kristuksen Jumalan Pojaksi.Hoviherralle kävi niinkuin uskoi,pääsi osalliseksi Jeesukseksen hankkimasta pelastuksesta. Apt. 8:26-40, ( Jae 37 puuttuu 33-38 käännöksestä kokonaan. ) Jumala tarjoaa kaikille pelastusta kasteen kautta.Vauvakin pääsee osalliseksi pelastuksesta kasteen kautta. ( KASTEESSA TULLAAN OSALLISEKSI JEESUKSEN HANKKIMASTA PELASTUKSESTA USKON KAUTTA ) Biblian alussa aakkosellinen rekisteri kohdasta kaste antaa tietoa kasteesta,Raamatun jakeita avuksi selventämään.
Hän Jeesus meitä sovinto verellänsä pelastaa kasteen kautta, puhdistaen kaikesta synnistä. Ilmestyskirjassa sanotaan että he ovat valkaisseet itsensä karitsan veressä. Kristuksen veri on armoa,syntien anteeksiantoa ja vanhurskautta.Kaste vesi on kristuksen verellä punattu.Kun Jeesus oli kuollut puhkaisi sotilas Jeesuksen kyljen ja sieltä vuoti verta ja vettä heti...... Joh. 19:34-35. Hän on se joka on tullut veden ja veren kautta,Jeesus Kristus,.......1Joh. 5: ....6-8...21, ( Bibliassa osa 5:nen luvun jakeista selvemmin.Koko viides luku on erinomainen. ) Piet.Ensimmäisessä kirjeessä 3 luvun alussa johdatus jakeisiin tarjoaa pelastusta kaikille kasteen kautta ( 33-38 käännös ). Jakeessa sanotaan, vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena.Ilman uskoa ei voi pelastua.Yksin uskosta ,yksin armosta ,yksin Raamattu Jumalan sanana. Jumalan sana sanoo kuinka Hän tarjoaa pelastusta ja kuinka Hän on pelastanu. Tiitus 3:1..........5-15 Hyvillä teoilla teemme hyvää toisille ihmisille,mutta emme pelastu niistä.Pelastus tulee yksin Jumalalta.
Jumala muuttaa ihmisen sydämmen,puhdistaen sen kaikesta saastaisuudesta.Hes.36:25-27 Kaste on avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan. Sak.13:1
Virsi
Kasteen jordan virrassa myös Jeesus otti vastaan,vanhurskautta kaikkea Hän täytti ainoastaan.Hän meille kasteen asetti puhtaiksi tullaksemme,verellään meidät pelasti taivaaseen tullaksemme.
Silmämme näkee kasteessa vain vettä paljaaltansa,vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa.
Uskossa meidät kätketään Kristuksen pyhään vereen ja kaikki synti heitetään syvälle armon mereen.
Suo kasteen armon uudistaa,oi Herra elämäämme.Sen joka puhdistaa suo meidät synneistämme.Sen virtaan vanha ihminen upota himoinensa ja nosta uusi ihminen elämään luojallensa.
Paavali Hautala Ilmajoki
"Suo kasteen armon uudistaa,oi Herra elämäämme."
Kastekko onkin se jumala, jonka armo uudistaa????
Mihin sinä enää Jeesusta tarvitset? Uskot lujasti
veteen ja sen taikavoimaan!
olen tutkinut kastetta.Kirjoitukseni ei ole kuitenkaan epäselvä.En lähde kinaamaan,kun siitä ei ole hyötyä.Kirjoitus puhukoon puolestani.
pyhitysoppiaan eikä uskalla vastata esitettyihin
väitteisiin?
Ei nyt keskusteltu sinun oletetusta vanhurskauttamisesta. Etkö tajunnut vielä sitä?
Nyt oli kyse siitä, että sinä olet VALEHDELLUT väittäessäsi, että sinun mollaamasi "pyhityskristityt" väittävät, että eivät voi lange
ta kasteensa jälkeen.
Eikö sinussa ole miestä todistaa väitteesi todeksi?
Koetappas nyt osoittaa, että Jumalan työ sinussa on saanut edes jotain aikaan ja osoita sanasi todeksi. Muuten olet tyhjänpuhuja ja piekset
ilmaa sanoillasi. Nuo sinun vanhurskauttamisrituaalisi on jo kuultu moneen kertaan. Niitä ei tarvi toistaa jatkuvasti. Ei
niitä kukaan usko, kun et ole sanojesi takana.
Revitkö kappaleiksi seuraavan:
1. Kor. 1:30
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi.
Revitkö kappaleiksi seuraavan:
Room. 3:20
sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Revitkö kappaleiksi seuraavan:
Apostolien teot 4:
11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'.
12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."
Teidät on kaikki armahdettu! - Ja armolla ruunattu, mitä ikinä onkin sitten tuunattu. Ei mitään turhan pitkiä juttuja vaan tiedoksi kaikille: lopunajan juhlahumun keskelle: kaikki kastetut teidät on armahdettu: - jatkakaa!
häneltä kysyttiin????
Onko vika luetun ymmärtämisessä vai dementiassa?
Puskasta huutelija on avoin, viisas ja ymmärtäväinen ja kaiken huomioon ottava. Taas viestisi todistaa jotain itsestäsi. Hyvä, että puskasta huutelija ei ole kako, vaan sitä on Alpo Ahola.
voi peittää nimittelemällä toista "puskasta huute-
lijaksi?"
Unohdit tuossa edellä yhden Raaman lauseen:
"Valhettelijain osa on siinä järvessä, joka tulta ja
tulikiveä palaa".
En luule, vaan tiedän ja uskon, että olen Jeesuksen verellä pesty kertakaikkisesti.
Tuomiolauselmia saat jaella himojesi mukaan ja katsotaan sitten, että ovatko ne viimeisenä päivänä ylösnousemuksessa voimassa SIINÄ PÖYDÄSSÄ, KUN JUMALA JAKAA TUOMIOT VANHURSKAUDESSAAN. Jos evät ole voimassa, niin kait sitten pureksit kielesi poikki valheita puhuvana. Sinun minua vastaan latelemat tuomiolauselmasi eivät minuun koske. ETTÄ JATKA VAAN TUOMARINHARJOITUKSIASI eli siis auskultointejasi vapaasti, se on sitä sielullisuutta, joka on kaikkien yhtäläisellä turmeluksella ja farisealaisuudella hapatettua.
Ennen muuta puskasta huutelija on se, joka kirjoittaa jopa jokaisen viestinsä eri nimimerkillä.
Vieroksumiesi ja erityisesti leimaamiesi "pyhityskristittyjen" sanoiksi ja näkemyksiksi, vai kiellätkö sen: esittäessäsi oletuksen, että väitit heidän oppinsa mukaan kasteen jälkeen tapahtunut lankeemus on anteeksiantamaton asia koska: - ja nyt sitä luterilaista hapatusta: 'ei voi palata takaisin kasteen armoon'; eli sama Lutherin sanoin tästä armosta: 'syntisen täytyy joka päivä ryömiä takaisin kasteen armoon'; - niinhän tämä harhaopin muoto opettaa. Epätosia väittämiä jotkut kutsuvat suorastaan ahdasmielisesti ja vanhanaikaisesti: VALHEIKSI.
Kristuksen verellä pesty voi vapaasti valehdella????
Ja kaikki, jotka rohkenevat arvostella häntä siitä,
joutuvat kerran puremaan kieltään Jumalan edessä!!
Aika huvittava oppi.
- kun vain ei nyt jäisi pureskelemaan vain "ikiomaansa".
Pelastuksen asiassa on laki tai armo. Taivaaseen, iankaikkiseen autuuteen ei ole kahta tietä. Raamattu vissin monesti todistaa, ettei Kristuksen ulkopuolella, siis laissa ole pelastusta, sillä lain täyttäjiä on tasan tarkkaan vain YKSI (JEESUS). Muuta tietä ei ole taivaaseen, vaan yksin sinne on armon tie. Ihminen tukki tiensä taivaaseen ja Paratiisin lankeemuksessa - joutui eroon, synnin viidakkoon. Kuinkas kävikään - tuli ulosajo Paratiisista. Eikös Paratiisista ulosajoa käsitetäkään, että mitä totaalista tapahtumaa se merkitsee Jumalan tuomioissa? Ihmisestä tuli synnin orja ja kykenemätön vanhurskauttamaan itseään omin voimin.
Kyllä Jeesus aikanaan asian opetti hyvin tarkasti myös kirjanoppineille ja farisealaisille. Opetuslapset olivat saamassa Jeesukselta armosta pelastuksen opetusta kolme vuotta. Ei Jumala poikkea ilmoittamaltaan polulta pelastuksen asiassa Joh.3:16. Maailma tarkoittaa Jumalan yhteydestä synnin tähden eroon joutunutta.
UT:sta olisi tullut lyhyt kirja tai sitten päättymätön teos, jos tehtävä olisi uskottu sinulle. Hyvää jatkoa laki
Onko niin, ettet näe, että lailla ja evankeliumilla on viesteissäni eri virka.
Jos et tahdo asiaa huomata, niin asetan Jumalan sanan silmiesi eteen, että edes näkisit sen:
Room. 8:3
Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa.
Jos tuokaan ei riitä ja sanot lainauksen tyhjänpäiväiseksi, niin ota peili eteesi ja kiittele sitten itseäsi hyvyydestäsi.
Laki< armo< = vapautetun kuuliaisuus.
Ilmeisesti et ole lukenut sellaista viestiä, jossa sanon, että pyhityselämä on osa Jeesukseen uskovan uskontunnustusta. Sitten olen sanonut myös siitä, ettei ole oikein, että uskovan suun tunnustus ja eettinen vaellus ovat ristiriidassa. Sitten olen myös ottanut kantaa antinomilaisuutta vastaan. Sitten olen kymmeniä kertoja sanonut, että lain kautta tulee synnintunto ja Kristus on meidät vanhurskauttanut sekä tekevän, että kärsivän kuuliaisuuden nojalla. Jos nuo ei Sinulle riitä, niin pidä nuolesi, ynnä ja muut merkkisi omassa ajatusmaailmassasi enempää niillä sekoittamatta armonoppia pelastuksen asiassa. Taidat olla "deskriptiivisen geometria-teologian" uranuurtaja.
että katson tarpeettomaksi jatkaa enää varsinaista keskustelua, josta mielestäni ei kanssasi ollutkaan varsinaisesti edes kysymys. Mitä siihen teologiaan tulee olen varsin hyvin perillä Lutherin ja sinun teologiasi yksipuolisuudesta armo ja uskonvanhurskautus oppeineen päivineen. Luherin oppin yksipuolinen vanhurkautusoppi onkin synnyttänyt, jopa kirkon sisällä useita henkilöiden ympärille keskittyviä herätysliikkeitä, sen mukaan miten hyvin kunkin ryhmän johtaja on nähnyt ja oivaltanut ilmaista: "uskonopin autuudeksi", tai kuinka Kalliin Hunajapisaran kukin on suuhunsa napsinut: "armoa nälkiessään" jne. Näille kaikille liikkeille on ominasta myös eräänlainen lahkoutuminen erilaisten erityskorostusten ja - ilmiöden taakse. Kaikkille niille on ominaista yksipuolinen armon tai uskonvanhurskauden, jopa armoliikutusten korostus; ilman selkeää opetusta kristityn valluksesta jne.
En tiedä kuulutko mihinkään edellämainituista liikkeistä; mutta olen vakaasti sitä mieltä, että sinun hengellinen kasvusi kohti "täysi ikäisyyttä" on juuttunut paikoilleen siihen ensimmäiseen ja tetysti tärkeään asiaan eli vanhurskauttamiseen ilman tekoja. Se on toki tärkeä asia, mutta UT puhuu myös muista tärkeistä aioista kuten valluksesta ja jopa pyhityksestä sotkematta niitä kuitenkaan uskovan uuden elämän lähtökohtaan eli pelastukseen; kuten sinä alati teet. Pelastus ja synnin vallasta vapautuminen Kristuksen kautta on terveen Jumalan lapsen, elämän ja vaelluksen lähtökohta, jota seuraa vapautetun kuuliasuus ja palveleminen: jopa ilolla mielihyväksi Herralle ja tämä ei ole enää mitää Kristuksen työn täydentämistä vaan "vapaaehtoista kiitosuhria Jumalalle". Mutta sinä et suostu kuulemaan mitään esim. pyhityksestä, koska luulet varmaan, että sen avulla viedään sinulta pelastus "ilman omia tekoja", - vaikka asia on juuri päinvastoin: pyhityksen avulla sinut tulisi varjella pelastuneena loppuun asti ja katsoa esim. ettei liha kuljeta ja maailma pääse saastuttaman ja turmelemaan eikä vie "voittppalkintoasi". Olet kuin pieni lapsi joka istuu lattialla isän kodissa: eikä suostu itse nousemaan pystyyn ja kävelemään askeltakaan ettei vain eksyisi. Tämä oli toki vain yksikertaistettu pelkistys tilanteestasi sellaisena kuin minä näen sen.
Tuoko vääristelysi oli jaloin osoituksesi uskonopillisista kyvyistäsi. Et siis ole lukenut viestejäni muuten kuin nurin kurin. Viestissäsi siis kiellät opetukseni kristityn vaelluksesta, pyhityksestä, että se on osa uskontunnustusta. No jos et tuosta asiaa ota kuullaksesi, niin on Sinulla paksut korvanlehdet. Viestitilläsi todellisesti väität, että joko olen antimomisti tai sitten lain alla. En ole kumpikaan. Olen armosta pelastettu ja tunnustan pyhityselämän osaksi uskovan ajallista elämää. Mutta väännä tämä taas korkkiruuville, sillä se taito Sinulla näyttää olevan.
myöntää heti selvää asiaa. Oiken mukavaa kuulla, että vaellat pyhittyen elämässäsi. Siispä elät jo todeksi: Room. 6:22,23.
Mutta esittämistäsi opetuksista minullakin on toki oikeus sanoa mielimiteeni vai kuinka?
Mutta katson vissin varmasti oikeudekseni puolustaa omia sanojani siinä merkityksessä, kuin olen ne sanonut. Siis en suuhuni sellaista tulkintaa, jota en ole ajamassa nyt tässä keskustelussa lain ja evankeliumin merkityksestä, virasta ja toimesta. Siis puolustan omia Raamattuun pohjautuvia ja siis pelastusoppiin liittyviä lausuntojani kuin isä ja äiti lastaan. Siis tässä intentioni. Perustan siis pelastusopissa armosta pelastumiseen Kristuksen ansion tähden ja taas toistaen sanon, että pyhityselämä kuukuu tähän aikaan osana kristityn uskontunnustusta, kuten jo useita kertoja olen vaahto suussa paahtanut, mutta jotenkin sitä kamut eivät osaa viesteistäni lukea.
Siis Sinulla sanomiseen on oikeus, mutta ei vääristelyyn. Tiedä häntä, ollaanko tuostakaan samaa mieltä.
Mutta minusta opetuksesi: varsinkin sillon kun annat ja määrittelet laille uusia tehtäviä, - on sekä ristiriitaista että UT:een sanaa perustumatonta.
Kysyn selvällä Suomen kielellä, että onko lain uusia tehtäviä SEURAAVAT:
1) Lain kautta tulee synnintunto (Room.3:20).
2) Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää Luuk.16:17.
Farisealaiset luulivat kykenevänsä täyttää laki. Emme voi täyttää Jumalan lakia, että sen kautta tulisimme Jumalan edessä vanhurskaaksi. Siinä virassa onkin Jeesus edestämme.
Siis Jumalan laki on juuri niin voimassa, kuin se alusta asti kirjoitettuna onkin ollut voimassa. Voisitko nyt luetella, että mitkä ovat niitä uusia lain virkoja, joita minä olisin ajamassa sisään.
Onkohan se tuo, että luen uskovan pyhityselämän kuuluvaksi uskontunnustuksena tähän nyt uskovan elettävään aikaan. Jos niin on,niin pitääkö siis minun kieltää pyhitys. Enkö silloin olisi antinomisti!
Laki luetaan jo TÄYTETYKSI: (2 Kor.5:14-17)
"Niin, veljeni, teidätkin (Alpo Alpola) ON KUOLETETTU LAISTA Kristuksen RUUMIIN KAUTTA, tullakksenne toisen omaksi, Hänen joka on kuolleista herätetty, ETTÄ KANTAISMME HEDELMÄÄ JUMALALLE."
Siksi ja juuri siksi: KRISTUS ON LAIN LOPPU USKOVALLE. ( Room.10:4)
Kysyn tarkentaen, että onko uskovassa vielä liha, siis turmelus kuolemaan asti?
Voiko uskova langeta vielä synteihin ja epäuskoon?
Jos nuo ovat mahdollisia, niin tarvitseeko uskovainen enää missään suhteessa Jumalan lakia, vai onko siis laita pois kuoleminen varsin totaalista?
LUE HUOLELLA: Galatalaiskirje 6:14-16.
Asukas vaihtuu ja vain muisto korkeintaa vanhasta ihmisestä - fyysiseen ruumiiseen, mutta sen ei pidä antaa hämätä itseaaän: asukas on vaihtunut ja se on Room. 6-luvun sanoma.
Lakia ei ole koskaan asetettukaan pakanakritittyjen kannettavaksi "ikeeksi" ; - kuten asian selkeästi Apt.15-luku ilmaistaan ja Apostolien päätöksenä julistetaan: vuonna -49. sekä Jerusalemissa pidetyllä kokouksella VARMENNETTAAN.
"Vanha ihminen" on ristiinaulittu - ja sitä tosiasiaa tulee seurata "synnin ruumiin" (hallinassa olevan/tottumus synnintekoon) kukistuminen, niin että "lihan ruumiiseen" jää korkeintaan muistutus vain entisistä synnistä; jonka mukaan siis ei enää tule vaeltaa. Siinä on Roomalaiskirje kuuden sanoma. Jotta tämä jäljellä vielä oleva, muistutus "lihassa" ei pettäisi meitä "eli liha"; - meille listataan myös varotten esim. "lihan ilmesten tekojen" lista, jotta voimme siitäkin peilata paljastavasti "lihan kavalaa olemusta, välttyeksemme sen pettävältä vaikutuksela". Kuolema laista on totaalia; mailmaa josta meidät on jo poissiirretty (Kol.2:20) - vaikka vielä ikään kuin näemmekin sen ympärillämme ja että "ulkonainen ihmisemme", elää vielä mailmassa joka kuuluu lain ja synnin alle. Monimutkaista ja helppoa kun Henki sen tekee eläväksi - ilmestyksen ja viisauden Hengessä.
VOISITKO LUKEA SEURAAVAN VIESTIN JA PEILATA SITÄ VIESTIÄ MINULLE LÄHETTÄMIISI VIESTEIHIN:
Aattelepa ite
Kirjoittanut: UUSI LUOMUS 31.5.2008 klo 21.18
LUE HUOLELLA: Galatalaiskirje 6:14-16.
Asukas vaihtuu ja vain muisto korkeintaa vanhasta ihmisestä - fyysiseen ruumiiseen, mutta sen ei pidä antaa hämätä itseaaän: asukas on vaihtunut ja se on Room. 6-luvun sanoma.
Lakia ei ole koskaan asetettukaan pakanakritittyjen kannettavaksi "ikeeksi" ; - kuten asian selkeästi Apt.15-luku ilmaistaan ja Apostolien päätöksenä julistetaan: vuonna -49. sekä Jerusalemissa pidetyllä kokouksella VARMENNETTAAN.
"Vanha ihminen" on ristiinaulittu - ja sitä tosiasiaa tulee seurata "synnin ruumiin" (hallinassa olevan/tottumus synnintekoon) kukistuminen, niin että "lihan ruumiiseen" jää korkeintaan muistutus vain entisistä synnistä; jonka mukaan siis ei enää tule vaeltaa. Siinä on Roomalaiskirje kuuden sanoma. Jotta tämä jäljellä vielä oleva, muistutus "lihassa" ei pettäisi meitä "eli liha"; - meille listataan myös varotten esim. "lihan ilmesten tekojen" lista, jotta voimme siitäkin peilata paljastavasti "lihan kavalaa olemusta, välttyeksemme sen pettävältä vaikutuksela". Kuolema laista on totaalia; mailmaa josta meidät on jo poissiirretty (Kol.2:20) - vaikka vielä ikään kuin näemmekin sen ympärillämme ja että "ulkonainen ihmisemme", elää vielä mailmassa joka kuuluu lain ja synnin alle. Monimutkaista ja helppoa kun Henki sen tekee eläväksi - ilmestyksen ja viisauden Hengessä.
Kyseinen viesti on viestiketjussa:
"Onko Luther säätiöllä ja suomen ... uskovainen89 17.05"
Kiitos kun selvin sanoin kiellät uskoni Jeesukseen. Se on nimittäin pelastukseni perustus, siis se on pelastusoppini!
Erityiskiitos siis lauseestasi:
"Nuo sinun vanhurskauttamisrituaalisi on jo kuultu moneen kertaan. Niitä ei tarvi toistaa jatkuvasti. Ei niitä kukaan usko, kun et ole sanojesi takana."
Olemme paikassa:
Suomi24 > Keskustelu > Uskonnot & uskomukset > Kristinusko > Luterilaisuus
OPETTAAKOKAN luterilaisuus tai Luther-säätiö juuri Sinun viestisi sanamuodon osoittamalla tavalla laista, uskovassakin kuolemaan asti asuvasta lihasta, synnistä, syntiturmeluksesta ja sitten vanhurskaudesta, vanhurskauttamisesta ja uudesta kuuliaisuudesta, pyhityksestä sekä iankaikkisen elämän perimisen perusteista ja sen vaikutuksesta ihmisen olemukseen tässä ja nyt. Näen tuollaisiin otsikoihin syytä laittaa kohdallasi kysymysmerkin, kun viestejäsi peilaa raamatulliseen oppiin pelastusjärjestyksestä ja vaikutuksesta uskovan olemukseen tässä vielä ajassa, uskon tilassa.
Johon pitäisi katsoa ja peilata: 2 Kor.3:18.
Joten pari muistutuksen sanaa Paavalilta:
2 Kor.10:1-5." Minä, Paavali, itse kehoitan teitä Kristuksen laupeuden ja lempeyden kautta, minä, joka olen muka nöyrä kasvotusten teidän kanssanne, mutta poissa ollessani rohken teitä kohtaan, ja pyydän, ettei minin, kun tulen teidän tykönne, tarvitsisi käyttää sitä rohkeutta, millä aion luottavaisesti uskaltaa käydä eräiden kimppuun, jotka ajattelevat meistä, aivan kuin valtaisimme lihan mukaan. Vaikka me (vielä) vallammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnotuksia. Me hajoitamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemusta vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen (ajatusrakennelman) KUULIAISEKSI KRISTUKSELLE"
ei näy käytännössä??
Sinä valehtelet, laitat sanat toisen suuhun ja
raivostut heti kun joku paljastaa sinun kaksi-
naamaisuutesi.
Heittäydyt "marttyyriksi" ja toistat omaa vanhurs-
kauttamistarinaasi, jota ilmeisesti itsekin epäilet.
Sinulta ei saa vastausta silloin, kun kysytään si-
nun valheittesi perään.
Jotenkin tulee sellainen tunto, kuin olisi tekemisissä luonnevikaisen kanssa!
Aina vain tarkennan.
Voiko siis uskossa oleva langeta syntiin ja epäuskoon, että häneen tulee soveltaa Jumalan lakia parannukseksi? Minun väitökseni on, että voi, sillä uskovassakin asuu liha aina ajalliseen kuolemaan saakka. Tässä on nyt se pääväitökseni ollut tässä keskustelussa. Jos vastaat myötävästi, niin olemme asiassa samaa mieltä, mutta jos vastaat kieltävästi, niin meillä on myös mitä ilmeisemmin eri vanhurskauttamisoppikin.
Ei muuta kuin lisää tuhat korrelaatiokerrointa, niin katsotaan taas sitten. Mielestäni nyt no jumalattomaksi osoittamiset olivat varsin tavanomaisia täällä luterilaisuuden palstalla, kun tahdon sitä luterilaista pelastus- ja pyhitysoppia tuoda esiin, mutta se poijjat ei täällä käy. Onkohan täällä luterilaisuuden palstalla paljonkin niitä, jotka eivät hyväksy luterilaista uskonpuhdistusopinkäsitystä. Ilmeisesti se lakiin perustuva roomalaiskatolilainen johdannainen on monin verroin suositumpi ja rationaaliseen järkeen istuvampi.
mutta väiliäkö siitä, on täällä senverran muutenkin sekaisin ne kuuluisat puurot ja vellit.
Pyhitystä opettanut "nikki" ei inventoinut Alpoa suinkaan ihmisenä vaan 'TEOLOOKINA'.
Minun täytyy paljastaa näissä keskusteluissa mielestäni yksi suuri epäkohta, joka ei kertakaikkiaan saisi olla olemassa ja se on se, kun suurin osa viestin kirjoittajista ei käytä mitään nimimerkkiä, vaan älypuutosti sijoittavat osan tekstiä kohtaan "Nimimerkki". Olen tuosta kertonut jo suu vaahdolla ylläpidolle, mutta siellä ollaan vain hiljaa ruususten unta viettämässä. Siis miksi tuollainen pöljyys sallitaan, että vain harvat kunnioittavat kohtaa "Nimimerkki" oikealla tavalla. Kun sitten yrittää vastata johonkin viestiin, niin kerta kaikkiaan ei tiedä, että keskusteleeko jäniksen vai suden kanssa, kun yhtään samanlaista nimimerkkiä ei näy samassa keskustelujuuressa. Siis järjestys olla pitää, eikä tämänkaltainen älypuuttojen sekamelska kohdassa "Nimimerkki".
jos väki pakenee "multinikkeihin".
Miksiköhän minä uskallan kirjoitta täysin omalla nimelläni. No olen sitten saanut vastauksia sellaisiakin ajan historiassa, että joku toinen älypuutto on sijoittanutkin nimimerkin paikalle minun nimeni. Niitä on sitten saanut oikoa muutamia kertoja. Luulisin, että täällä keskustelijoissa on monta samoin toholoa kuin minäkin olen, mutta toisen nimellä en kirjoita ja aina käytän sata-varmasti omaa nimeäni. Jos siitä aiheutuu jotain hankaluuksia, niin minulla on lyhyt ja kepeä askel poliisikunnan pakeille.
vai kuuluuko sellainen normaaliin kielenkäyttöösi?
oikein rekisteröidyllä niminerkillä, vaan jätät tämänkin asian vain puolitiehen?