Ei ei. Tämä ei ole saivartelua, vaan totta joka sana. Kuussa ei voiolla maaperää vaan siellä on kuuperä. Ottikohan kukaan astronauteista mukaansa sitä pölyä. Sitähän voisi olla jossain kohtaa enemmän kuin toisissa kohdin. Pöly on siis jonkun mielestä laskeutunut tasaisesti noin 1-2 cm paksuisesti kuuperän pinnalle. Kun siellä ei ole tuulta niin sinnehän se jää mihin on laskeutunutkin kuun vetovoiman ansiosta. Meillä on syviä valtameriä, niin voisi kuvitellä kuussa olevan syviä pölymeriä. Kun katsotte näiden vaijeri nukketeatteri ukkojen hyppelyä niin pöly lentää.Pöly lentää. Katsokaa tarkkaan. Se lentää ja pölyää. Mutta aika raskasta se on kun ei lennä kauaksi. Kovaa kuuta on pölyn alla totta tosiaan. Muutoinhan äijät olis uponneet sinne kuin suon silmään. Kuinka uskalsivatkin lähteä noin vain pomppimaan. Kuussa ei ole pinnan muodostuksia. Se on kovaa ja kauttaaltaan peittynyt 1-2 cm pölykerroksella, sanoisi hohhoijaa pappi. Vuoret ovat paljaat koska pöly on vierinyt alas. Kuinka pöly vyöryy onkin eri asia. Lipun salkokin on vain 1-2 cm syvässä ja pysyy pystyssä. Kuu juusto on niin kovaa ettei sinne uppua mikään. Ei edes modulin jalat, vaikka moduli nyt painaa kuussakin aika lailla. Tiesivät etukäteen että kuu on kovaa ja sinne ei uppoa ja voi laskeutua rauhassa minne tahansa.
KUUSSA ei voi
olla maaperää
26869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Joka ymmärtää mitä !vesi" saa aikaan Maa palneetalla ymmärtää kuinka erilaisessa olosuhteissa Kuu on elömänsä viettänyt.
Veden vaikutuksia Maa paleetalla on mm, ilmakehä, tuuli, sade, jää, vesi on voimakkain tunnettu liuotin, veden muodostamat ns, epäorgaanisia yhdísteoitä on tuhansia, vesi liottaa sadoissa eri yhdisteissä kaikkia alkuaineita myös kultaa , elämä, jne
Joka ymmärtää niin tietää että veden ansiosta Maa ei ole pölypallo niikuin Kuu.
Kuu on pölypallo ja maa on vesipallo. Minun mielestäni kuussa on oltava pölymerijä, sillä sen pinta ei voi olla tasainen kuin Suomen luonto. Ei laaksoaaaa ei kukkulaaaaa. Me tasamaan tallaajat sovittais sitten hyvin asuttamaan kuuta, jos siellä ei tosiaankaan ole kuin tasamaata, anteeks kuuta. Veden pintahan on suht'koht tasainen, niin eikö pölyn pinnankin täydy tasaantua jotenkin. Mites se vetovoima toimii? Mutta jos kuoppia ei ole niin pintaa peittää tasainen 1-2 cm pölykerros. Hohhoijaa tietää kun on käynyt Skugganin kanssa kuussa. Ainakin kerran kuussa käy kaljoilla, vai istuuko kaiket ajat koneen äärellä. Miisä hohhoijaa nyt on.
Miksi hörhöilet retard? Kuun pinta ei todellakaan ole tasainen. Voit nähdä sen ihan ominkin silmin jo parinsadan euron hintaisella kaukoputkella. Itse asiassa Kuun korkeimmat vuoret ovat jopa korkeampia kuin Maan vuoret. Pölyhörhöilysi on aivan naurettavaa pelleilyä, tuskin uskot siihen edes itsekään, kunhan vaan ajan kuluksesi hörhöilet.
Miksi hörhöilet tuollaista täysin aivotonta skeidaa?
Kuun kantava pintakerros muodostuu meteoritörmäysten heitteleistä, eli hienosta pölystä ja isommista kivistä ja kaikesta siltä väliltä. Ne kaikki ovat laskeutuneet samalla nopeudella ilmakehän puutteen vuoksi ja muodostaneet kantavan tiivin pinnan.
Suurin osa meteoritörmäyksistä on tapahtunut miljardeja vuosia sitten, sen jälkeen Kuun pintaa on muokannut enimmäkseen vain mikrometeoriittien pommitus, joka on aiheuttanut tiiviin pinnan päälle muutaman sentin hienomman pölykerroksen.
Kuun pintapöly ei valu veden tavoin, koska hiukkasia sitoo toisiinsa niiden teräväsärmäisyys, sähköisyys ja magneettisuus, joten siksi pöly ei ole valunut ylemmiltä paikoilta alempiin.
Pöly laskeutuu Kuussa nopeammin kuin Maassa, koska Kuussa ei ole ilmakehää, eli hieno pöly ei jää ilman vaikutuksesta leijumaan.
Vuorten pinnalla on samanlainen pölykerros kuin muuallakin.
Kuumoduuli painoi Kuussa vain vähän reilun yhden tonnin. Käypä katsomassa sorapintaisella parkkipaikalla tai soratiellä, kun esimerkiksi 15 tonnin soralastissa oleva 10 tonnin kuorma-auto ajaa siellä. Ei uppoa ei. Eikä jätä edes minkäänlaisia jälkiä, paitsi jos tiiviin pinnan päällä on ohut kerros hienompaa hiekkaa.
Silti tiiviiseen parkkipaikan tai soratien soraan pystyy työntämään ohuen metallitangon pystyyn, kun vähän aikaa taistelee sen kanssa.
Kuuhun oli ennen miehitettyjä lentoja lähetetty useita miehittämättömiä luotaimia, joten olosuhteet olivat jo melkoisen hyvin tiedossa.
Kaiken kaikkiaan tuo sekoilusi oli siis aivan naurettavaa ja käsittämätöntä mistään mitään tietämättömän tyhmän ääliön hörhöilyä. Monet mainitsemistasi asioista nimenomaan todistavat asioista oikeasti tietäville sen, että Kuussa on käyty.
jonka piti olla sellainen että Kuussa voi käydä.
Ja sinä yrität vain todistaa salkkarien hörhöilyä siitä että Kuussa ei voi käydä. Olet siis tyhmä retard.
Hohhoijaa.
tutkimustiedot ja muillakin tiedeyhteisöillä. En ole kuullut puhuttavan paksusta pölystä muualla, kuin salaliittopalstalla, joka ei ole todistevoimainen tiedefoorumi... ainoastaan persjakaiset maatiaiset tänne kirjoittelee pölykuteorioitaan, joita omassa päässään keksii siinä peltotöiden lomassa!!! Ja miksi keksii pölykuuteorioita? Siksi kun ovat päättäneet että kuussa ei olla käyty ja miksi ei ole käyty? Pitää keksiä että ei voi laskeutua kertakaikkiaan ja miksi ei? No paksu pöly perskeles. Siinä ei mikään tiede mielikuvitusta pidättele, kun salkkari päättää jotakin ja muuttaa tutkitun tieteen omanmieleisekseen tukemaan fantasiaansa siitä että kuussa ei olla käyty, heh.
Ette eroa kreotionisteista yhtään mitenkään :)
laskea, että onko se kuvattu kuussa. Sulka ja vasara putoavat kuussa ilmanvastuksen puuttuessa yhtä nopeasti. Samoin pöly putoaa samalla kiihtyvyydellä, koska ilmavirtaukset eivät sitä lennätä. Näinollen "kuu"videoista on helppo arvioida, miten korkealta pöly tai sulka ja vasara putoavat, jolloin niiden teoreettinen putoamisaika voidaan laskea. Videolta sitten helposti näkee, että pitääkö se paikkansa, vai onko videon nopeutta kenties muuteltu.
Nyt kaikki kuuhörhöt putoamisnopeustaulukoita laatimaan ja videoita tarkistelemaan, hopi hopi.
on raskaampaa kuin pöly. Eli kun katsoo äijien hyppelyä ja sora lentää niin pölystä ei ole tietoa hölkkäsem pöläystäkää. Jotain raskaampaa lentää kuin pöly, mikä ei paina mitään tai painaa se yks kuudesosa maahan nähden. Ai niin kaikki kuussa putoo samaa vauhtia kun ei ole ilmanvastusta, mutta miksi se putoo heti maahan eikun anteeksi kuuhun. Miksei se jatka matkaa suoraan eteen päin niinkuin ne heitetyt esineet, jos ilmanvastusta kerran ei ole. Mikä vetovoima vetää ne niin nopeaan kuun pinnalle?
pöly nousee. Tuo korkeus pitää vain arvioida ja sitten laskea kuinka nopeasti se laskeutuu kuun pinnalle, kun otetaan huomioon kuun vetovoima ja putoamisen kiihtyvyys. Kaiken samalta korkeudelta putoavan pitää kuussa pudota yhtä nopeasti.
Miksi vitussa hörhöilet? Jokaisella hörhöilylläsi vain paljastat äärettömän tyhmyytesi.
Yritä nyt jumalauta ymmärtää, että Kuussa ei ole ilmakehää, eli ei ilmaa, joka hidastaisi kevyiden kappaleiden kuten esimerkiksi höyhenen ja pienten pölyhiukkasten liikettä.
Maassa esimerkiksi vasara putoaa nopeammin kuin höyhen tai pölyhiukkanen, juuri sen ilmakehän vaikutuksen takia. Vasara putoaa joltain korkeudelta esimerkiksi puolessa sekunnissa, kun taas höyhenen putoaminen samalta korkeudelta kestää esimerkiksi 5 sekuntia ja pölyhiukkasen putomainen vaikkapa 30 sekuntia.
Miksi sinulle ja muille hörhöille on niin helvetin vaikeaa tajuta, että Kuussa ei ole ilmakehää, joten siellä höyhen ja kevyinkin pölyhiukkanen putoaa tasan samalla nopeudella kuin esimerkiksi painava vasara? Jos vasara putoaa joltain korkeudelta sekunnissa, niin myös höyhen ja pölyhiukkanen putoavat samalta korkeudelta sekunnissa.
Kuussa painovoiman aiheuttama putomaiskiihtyvyys on 1,622 m/s^2, ja on tasan sama sekä raskaalle vasaralle että höyhenelle ja pienimmällekin pölyhiukkaselle.
Eli: Vasara putoaa Kuussa hitaammin kuin Maassa, mutta höyhen ja pölyhiukkanen nopeammin kuin Maassa.
Hohhoijaa. HOHHOIJAA. Voi jumalauta.
Mutta vastaan tähän jos ei tule luettua sitä uutta. Siis laskemaan putoamis nopeuksia. Otetaan ne heitto videot. Ilmanvastusta ei ole. Silloinhan vaikuttaa tietysti se voima, millä esine heitetään, siihen kuinka kauas se lentää. Potkaistu pöly putoaa heti kuun pinnalle. Miksi. MIKSI?????????? Katsokaa videoilta. Hei kuu-ukot hyppikää nyt on riemu raikkahin aika. Miksei pöly lennä kauemmas kun ilmanvastusta ei ole???? En tajua, mutta minähän olen tyhmä retard.
Olet todella tyhmä retard.
Kokeillaanpas rautalangan väännössä seuraavaksi seuraavaa:
Maassa vasara putooa nopeasti ja höyhen/pöly ilmanvastuksen takia hitaasti.
Kuussa vasara putoaa pienemmän painovoiman takia hieman hitaammin, mutta ilmanvastuksen puutteen takia höyhen/pöly putoaa tasan yhtä hitaasti. Tai toisin sanoin tasan yhtä nopeasti.
Eli:
Maassa vasara putoaa nopeasti ja höyhen/pöly hitaasti.
Kuussa ne kaikki putoavat vähän siltä väliltä olevalla nopeudella. Eli vasara hitaammin mutta höyhen/pöly nopeammin.
Vieläkö tarvii paljon lisää rautalankaa idiooteille?
Tehtiinhän siellä kuussa (studiossa) heheh heitto kokeitakin. Höyhen on huono heitto väline ainakin maassa. Kuusta (studiosta) heheh en tiedä kun ei ole 'ilmanvastusta'. No potkaiseppas nyt, kun menet sinne parkkipaikallesi (vai onko netti ainoa parkkipaikkasi), niin sitä hiekkaa tai mitä irtonaista vaan. Onko sillä lentorataa sillä hiekalla. Kuussa (studiossa) heheh heitetyt esineet lentää aika lyhyen matkan. Miksi. terveisin jope ruonansuu
sen mukaan minkälaisen alkusysäyksen kappale on saanut, eli voivat olla mitä vain tilanteiden mukaan. Oleellista on kuitenkin, että saavutettuaan lakikorkeutensa kaikki kappaleet kuussa putoavat alas samalla kiihtyvällä nopeudella, niin pöly, sulka, vasara kuin astronautitkin.
näin ensi alkuun... Miten helvetissä voi olla vuoria, jos ei ole kuuperää??? Puhut syvistä pölymeristä, mutta mistä tämä selektiivisyys pölyn hakeutumiseen enemmän toisiin paikkoihin??? Mikä voima kerää pölyä johonkin ja toiseen ei??? Kuun vuoret kertovat kovasta kuuperästä, mitään pölyvuoria kun ne eivät tietenkään ole. Juttusi on, kuten niin tavallista, täynnä toisiaan pois sulkevia juttuja...
Jotka avaruustomu nopeasti peitti.Tuo kymmenien metrien tomu on tasaisesti jokapaikassa kun se kerran ei valu, jolloin alkukuun vuoret ja rotkot ja kraaterit näkyvät viieläkin.
Avaruudessa tosiaan on ollut valtavia tomumääriä ja on vieläkin.Esim maan malmivarat ovat alkujaan avaruustomua ja kivitomua maahan on pudonnut satakertainen määrä metallimeteoreihin verrattuna.
Kuupöly tehty murskaamalla tavallisia kiviä4/5.
Rautameteorin koostumukse omaavia kiviä 1/5.
Tuo rautameteori pöly magnetisoitu ja sähköistetty mukavuus syistä ,sitomaan kuupölyä.
Studioväeltä paloi käämit joka kerta kun studion ovi avattiin nousi kaikki pöly ilmaan ilmavirran vaikutuksesta.
Tosiaan toisensa pois sulkevia asioitahan pölyvuoret ja pälymeret kuussa ovat. Toiko kukaan sitä hemmetin pölyä maahan. Ainakin vaateissa sitä olis luulleen kulkeutuneen. Jos pöly on joskus laskeutunut kuuhun, niin yhtä paljon sitä olis laskeutunut kukkulan päälle kuin laaksoihinkin. Terävä huomio. Hohhoijaa saa selittää miksi sitä on vain 1-2 cm kauttaaltaan joka paikassa. Katsokaa videoilta kun astronautin jalka oikein ruopaisee kuun pintaa niin kyllä syvempi monttu jää kun 1-2 cm. Jossain tais olla joku möhkärekin siirretty (varmaan hakenyt kastematoja), niin siitäkin on jäänyt syvempi monttu kuin 1-2 cm. Miten tän asian kanssa nyt on? Hohhoijaa ja haukotus.
Miksi hörhöilet retard? Miksi kirjoitat tuollaista paskaa? Mistä olet repinyt mainitsemasi lukeman 1-2 cm?
Astronautit kertoivat hienoa pölyä olevan keskimäärin 1-2 TUUMAA. Ymmärrätkö hörhö mitä eroa on tuumilla ja senteillä?
Kerropas hörhö, onko Maapallolla joka ikisessä paikassa samanlaista ja vain yhdenlaista hiekkaa? Niin, ei ole. Eikä ole myöskään Kuussa. Sielläkin on eri paikoissa erilaisia hiekkalaatuja. Mutta lähes joka paikassa on päällimmäisenä noin keskimäärin 1-2 tuuman pölykerros.
Hohhoijaa tätä hörhöjemme ääretöntä tyhmyyttä.
Hiekka tuulen ja veden lajittelema maa aines.
Tuo kuupöly enimmäkseen satunnaista avaruuspölyä.
Koostumuksessa tuskin suuria eroja.
Miksi vitussa hörhöilet ääliö retard?
Laita joku todiste pölystäsi tai lopeta tuo silkan paskan postaaminen.
Hohhoijaa.
Ite hohoijaa edellisellä sivulla sanoi, että kuussa on hiekkaa ja sen päällä pölyä 1-2 tuumaa, mikä on enemmän kuin 1-2 cm. Tasaisesti kaikkialla, kuun vetovoima vetää kaiken alas, joutuu sen alaisuuteen. Ja samalla voimalla, kun mitään vastusta ei ole. Kotonakin kaapin päälle laskeutuu ajan mittaan tasainen pölykerros, vaikka kotonani onkin ilmakehä ja tuuleekin joskus, kun on ristivetoa. Kuussa ei tuule. Kaikki se pöly ja kuuaines, mikä pöllähtää kuu-ukon monosta, kun se kuopii kuuta, lentää, ilman tuulen tai minkään muun kuin monon voimasta, juuri niin pitkälle kuin sitä on potkaistu. Lulisi sen nyt kuitenkin lentävän pitemmälle mitä niissä kuvissa kun mitään vastusta ei ole. Miksi vaadit hohhoijaa todistusta pölystä kun itse niin väität, että siellä on pölyä ja sanoit sielläolleen jopa hiekkaakin. Täällä yleisesti luullaa, että kuussa on pakkaslunta sekoitettuna johonkin hiilimurskaan. Edellyttäen tietenkin, että kuukuvat on tehty maassa. Televiso kuvaa on avaruudesta lähetetty ja lähetetään edelleenkin, kun vakoilevat maata, niin Venäjä kuin Usa. Mutta yllättävää oli minulle (wikipediasta luin), että vasta niin myöhään. Jenkithän lähetteli sitä noin vain jo kuuskytluvulla. Hohhoijaa
Mitä ihmettä hörhöilet?
Kuun pinnalla on ohut kerros pölyä, joka käyttäytyy kuulennoilla kuvatuissa videoissa juuri niinkuin niissä olosuhteissa pitääkin.
Pöly-retardimme väittää Kuun pinnalla olevan satoja metrejä paksu upottava pölykerros, mutta hän ei pysty todistamaan väitettään mitenkään (ei tietenkään pysty koska se on vain hänen ihan itse keksimäänsä huuhaata) eikä pysty kertomaan, miten esimerkiksi laserheijastimet pysyvät sen "upottavan pölykerroksen" pinnalla.
1960-luvulla saatiin valokuvia ja videokuvaa ja mittausdataa radioteitse useilta kuuluotaimilta, mutta myös paljon kauempaa Venusta ja Marsia tutkimaan lähetetyiltä luotaimilta. Joten mitä ihmeellistä muka oli TV-kuvan lähettämisessä Kuusta silloin? Televisiolähetyksiä tehtiin useimmissa maailman maissa jo 1950-luvulla. 1960-luvulla TV-kuvaa välitettiin jo ihan yleisesti 36 000 km päässä olevien satelliittien kautta. Kuu on vain 380 000 km päässä. Sähkömagneettiset aallot etenevät avaruuden tyhjiössä oikein hyvin ja niiden heikkeneminen etäisyyden neliössä korvataan yksinkertaisesti vastaanottoantennia suurentamalla. Ei mitään ihmeellistä.
Jos pöly laskeutuu niin silloin on kuunvetovoima olemassa
Se että Kuu on ylipäätään olemassa tarkoittaa jo että Kuun vetovoima on olemassa.
Mutta Kuussa vaikuttaa myös Maan vetovoima.