http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuroteologia
Kaikki tietävät, että aivot tuottavat kokemuksen Jumalasta.
Miksi ihmiset väittelevät siitä, ovatko aivojen kokemukset tosia vai epätosia?
Kaikki kokemukset ovat tosia kokijan kannalta.
Kun meditaatio, rukous ja hiljentyminen tuottavat kokemuksen ´hyvyydestä´ niin kokemus on kokijan kannalta todellinen.Samalla kokija toteaa, että otsalohkon aktivoituminen tuottaa tämän kokemuksen, jonka hän kokee hyvyytenä, läsnäolon tunteena ?, rauhallisuutena tai kuulumisena suurempaan kokonaisuteen.
Miksi uskonnollinen kokemus pitäisi määritellä sairaudeksi eikö riitä että tiedostaa aivojen tietyn toiminnon tuottavan tämä kokemuksen?
Aivan samoin kuin aivot tuottavat kokemuksen masennuksesta tms.
Se, että ihminen voi kuitenkin itse vaikuttaa aivojensa tuottamiin kokemuksiin jää usein huomaamatta.
Hän voi itse valita tuottavatko hänen aivonsa hänelle itselleen myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia.
Kaikki tietävät, että aivot tuottavat kokemuksen Jumalasta.
Miksi ihmiset väittelevät siitä, ovatko aivojen kokemukset tosia vai epätosia?
Kaikki kokemukset ovat tosia kokijan kannalta.
Kun meditaatio, rukous ja hiljentyminen tuottavat kokemuksen ´hyvyydestä´ niin kokemus on kokijan kannalta todellinen.Samalla kokija toteaa, että otsalohkon aktivoituminen tuottaa tämän kokemuksen, jonka hän kokee hyvyytenä, läsnäolon tunteena ?, rauhallisuutena tai kuulumisena suurempaan kokonaisuteen.
Miksi uskonnollinen kokemus pitäisi määritellä sairaudeksi eikö riitä että tiedostaa aivojen tietyn toiminnon tuottavan tämä kokemuksen?
Aivan samoin kuin aivot tuottavat kokemuksen masennuksesta tms.
Se, että ihminen voi kuitenkin itse vaikuttaa aivojensa tuottamiin kokemuksiin jää usein huomaamatta.
Hän voi itse valita tuottavatko hänen aivonsa hänelle itselleen myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia.
Vastaukset 41
Vanhimmat
joten eiköhän sen noin täydy mennäkin...valitettavasti myös "vastapuoli" pystynee manipuloimalla ihmisen tajuntaa aiheuttamaan vääriä johtopäätöksiä ja eksytystä...
Aivot ovat Luojan suunnittelemat. Toisten aivot tuottavat jumalakokemuksia ja toisten taas ei. Jälkimmäiset Luoja pistää helvettiin. Menemme siis helvettiin tai ei sen mukaan millaiset aivot helvettiin tuomitsija on meille laittanut.
Monimutkaiselta tuntuu. Eikö Luoja olisi voinut heti kättelyssä, jo sen aivojen jakovaiheen sijasta heitellä suoraan helvettiin tai muualle?
On tärkeää, että opimme tekemään aivoillamme oikeita valintoja vapaasta tahdostamme. Meillä on tietoisuus, jolla on eri tasoja. Joku meissä, itseys, tekee valintoja. Tekomme tuomitsevat meidät.
"On tärkeää, että opimme tekemään aivoillamme oikeita valintoja"
Milläs teet jos suunnittelija on antanut vääriä valintoja tekevät aivot.
mihin meillä on edellytykset. Tämä maailma on sellainen, että voi sattua kaikenlaista eli myös katastrofeja. Ellei niin olisi, ei meillä olisi vapaata tahtoakaan.
tarkoitat ´vastapuolella´?
Aloitus koski vain sitä että kaikki kokemukset syntyvät aivojen välityksellä niin kokemus Jumalasta kuin Pirusta tms. Ne ovat aivojen tuottamia kokemuksia. Niiden todellisuudesta ei ollut kyse vaan siitä että uskonnollinen kokemus tai sairauden esim. masennus tai helvetin kokemus ovat aivojen synnyttämiä kokemuksia.
Mistä johtuu, että ihmiset erehtyvät pitämään kokemuksia yksi yhteen tosina ja jonkin ulkopuolisen aikaansaannoksina on outoa, kun ihminen itse tekee aivoillaan nämä kokemukset.
Ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa siihen mitä kokemuksia hänen aivonsa tuottavat.
Otsalohkojen aktivoituminen aikaansaa todennäköisemmin uskonnollisen kokemuksen, kuin se etteivät ne aktivoidu.
Eli ihmisen oma käytös vaikuttaa siihen millaisia kokemuksia hänen aivonsa tuottavat.
jos "jumala" suunnitteli aivot, niin ei kyllä saa kovin hyvää arvosanaa, niin paljon toimintahäiriöitä löytyy muuten vain windows XPstä.
Vääriä valintoja tekevistä aivoista ei yksilö itse voi olla vastuussa, miksi sitten Jumala tuomitsee helvettiin ne, joiden aivoissa toimiva vapaa tahto tekee vääriä valintoja? Vapaa tahtohan on vain toisenlainen ilmaisu valintoja tekeville aivoille. Kun aivoille annetaan tietty syöte, joka on hyvin monimutkainen, se vastaa tekemällä tietyn valinnan, joka riippuu täysin siitä millaiset aivot Luoja antoi, tätä kutsutaan vapaaksi tahdoksi.
Valintaan toki vaikuttaa paitsi se millaiset aivot Luoja meille antoi, myös se, millaisia valintoja olemme tehneet menneisyydessä. Myös aivoihin itseensä vaikuttaa se, millaisia valintoja teimme menneisyydessä. Tämä on kuitenkin yksi hailee, sillä aivan aluksihan aivomme joka tapauksessa perustivat valinnat vain ja ainoastaan sille millaiset aivot luoja antoi meille syntymässämme.
Joten miksi Luoja tuomitsee meidät sillä perusteella millaiset aivot hän meille antoi?
Kaiken kokemiseen ja tuntemiseen tarvitaan aivoja!
Tosin, tuo jumalasi wikipedia ei sitä vielä tiennyt.
Mutta, annettakoon anteeksi se sille, sillä sehän on niin nuori vielä, ettei tiedä kaikkea, varsinkaan jonkin kokemisen suhteen, koska tuossa asiassa sehän on täysi eunokki. ;)
Ei pidä paikkaansa, että Jumala koettaisiin aivojen välityksellä. Kyllä se tapahtuu ns. sydämen, joksi ihmisen sisin yleensä määritellään, välityksellä.
Jumala on aivoissa.
http://www.bbc.co.uk/science/horizon/2003/godonbrain.shtml
Sarjassamme älykääpiömäisiä kommentteja tämä oli kyllä surkuhupaisa herkkupala. Näin tyhmää jorinaa harvoin saa kuulla, joten kiitos nauruista. :)
Wikipedian artikkelin takana olevien tutkijoiden mielestä jumalkokemus on koettavissa vain syvän rukouksen tai meditaation aikana. Näinhän ei ole. Monesti Jumala kohtaa ihmisen silloin kuin tämä ei edes odota Jumalan kosketusta. Joten on mahdotonta että odottamaton kokemus olisi ihmisen omien aivojen tuottama. Jumala koetaan sydämellä mutta myös koko kropalla silloin kun Pyhä Henki täyttää. Totta kai rentoutuneen rukouksen aikana tapahtuu ihan fysiologisia muutoksia aivoissa kuten muuallakin kehossa, mutta ei ne muutokset sinällään ole Jumalan kosketusta.
On perin mekanistista ajatella että ihminen voisi itse valita aivonsa tuottamaan erilaisia kokemuksia. Käsitys että ihminen olisi vain hänen aivonsa, on synkkää ihmisyyden typistämistä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=2751
>>Hän voi itse valita tuottavatko hänen aivonsa hänelle itselleen myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia.
Italialaiset muistaakseni kokevat Jumalan sydämensä välityksellä.
Tässä oli puhe ihan tiedetystä ja tutkitusta tiedosta. Uskonnolliset kokemukset johtuvat aivoista. Niitä voidaan jopa keinotakoisesti tuottaa.
Sydämestä nyt on puhuttu iät ajat ja sen osalle on sälytetty vaikka mitä tehtäviä kun asioiden oikeaa laitaa ei vielä ole tiedetty. Nyt tiedetään, että se on pumppu.
Kyllä se usko on sydämen asia!
Luther ilmeisesti valisti'Järki on otettava vangiksi, ja sillä ei voi ymmärryksen kautta uskoa, vaan uskon kautta ymmärtää!'
Kyllä uskon lahja tulee evankeliumin saarnan kautta , ei oman pähkäilyn kautta!
Lahja se on, ei oman ansion kautta saatu!
Sinullekin tiedoksi, että sydän on pumppu eikä muuta. Pumppuna se kyllä on laatuluokkaa, sitä ei käy kieltäminen.
"Kaikki kokemukset ovat tosia kokijan kannalta."
Tuottavatko aivot esimerkiksi neurologille tai aivotutkijalle kokemuksen siitä, että "aivot tuottavat kokemuksia".
Tätä pidetään kehäpäätelmänä.
Mutta ihan selkeätä pohdintaa, joka on lähtöisin "aivoista".
KULTTUURISIDONNAISIA.
uskonnolliset kokemukset ovat aivokemiallisia reaktioita. Armo on aivokemiaa ei muuta.Se voi olla hyvä kokemus ja voi olla pysyväkin olotila mutta sitä ei saa aikaan ulkopuolinen Jumala vaan ihmisen omat aivot, jotka myös tuottavat kokemuksen ajan ja paikan katoamisesta eli ykseyden tunteen.
Tämä kun pystytään mittamaan ja havaitsemaan tieteellisesti niin sitä ei oikein voi sivuuttaakaan.
Kummallinen ihmiskroppa-käsitys ateistilla jos uskonnolliset kokemukset pitäisi kokea ilman että niistä kropassa näkyy "jälkeä".
Ei kai niitä millään erityisellä tavalla *pitäisi* kokea. On vain havaittu, että aivoissa ne kokemukset syntyvät ja jälki nimen omaan näkyy kun aivotoimintaa monitoroidaan. Ja toisin päin: aivoja sopivasti ärsyttämällä saadaan aikaan uskonnollisia kokemuksia.
Eli joidenkin ateistien mielestä uskonnollinen kokemus saa näkyä aivotoimintana, ilman että se perustelee mitään suuntaan tai toiseen?
Hmmm? totesi: " aivoja sopivasti ärsyttämällä saadaan aikaan uskonnollisia kokemuksia."
Eli tiede toteaa saman minkä zenbuddhalaisuus on todennut jo ajat sitten.
Tietynlainen käyttäytyminen ja toiminta tuottaa tietynlaisen kokemuksen tai tunteen.
Toisin sanoin esim. äryttämällä otsalohkoja saadaan aikaan uskonnollisiksi kokemuksiksi nimitettyjä tunnetiloja joissa mm.aika ja paikka katoavat ja koetaan ykseyden tunne(valaistuminen ?).Tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen ja armon kaltainen hyvän olon kokemus.
Tämän pitäisi olla vain hyvä uutinen siis sen, että ihmisen oma käyttäytyminen saa aikaan ´sisäiseksi rauhaksikin´ nimetyn tunne/tahtotilan.
Tietysti tällainen tutkimuskäsitys ei tue persoonallisen Jumalan olemassoloa vaan sitä että nämä kokemukset voi mitata muuntuneena aivotoimintana.
Jos jotakin näkyy, niin ei kai siihen voi kenenkään henkilökohtainen "ei saa näkyä" -mielipide vaikuttaa. Monen mielestä esimerkiksi kesällä ei saisi näkyä sadetta, mutta jos näkyy, ei siinä mielipiteet paljon paina.
Uskonnolliset kokemukset siis näkyvät aivotoimintana. Seuraava kysymys on tietysti, että kumpi aiheuttaa kumman. Siihen olisi vaikea vastata ellei tiedettäisi mitään muuta. Nyt kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi magneettikentillä voidaan aivoja ärsyttää sen verran, että niissä syntyy samanlaista toimintaa kuin uskonnollisissa kokemuksissa. Ja silloin koehenkilöt todellakin kokevat uskonnollisia kokemuksia. Voidaan siis melkoisella varmuudella päätellä, että aivotoiminta aiheuttaa uskonnolliset kokemukset eikä toisin päin.
Rakkaus on vain aivojen kemiaa ei mitään muuta.
Viha on vain aivojen kemiaa ei mitään muuta.
Hämmennys on vain aivojen kemiaa ei mitään muuta.
Yllättyminen on vain aivojen kemiaa ei mitään muuta.
Näköaistin kautta aistitut asiat ovat vain aivojen kemiaa eivät mitään muuta.
Kuullut asiat ovat vain aivojen kemiaa eivät mitään muuta.
Kaikin tavoin koetut asiat ovat vain aivojen kemiaa, eivät todellakaan mitään muuta.
Toimiiko sama magneettiärsytys myös muihin osiin aivoja? Siis esim. rakastumisen tunne tai vihastuminen.
Tutkimuksella lie vaikea mitata, ärsyttääkö jotakin aivolohkoa Jumala vai ihminen itse.
Kikka olisi kiva oppia, on meinaan onnellinen olotila se tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen.
" Nyt kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi magneettikentillä voidaan aivoja ärsyttää sen verran, että niissä syntyy samanlaista toimintaa kuin uskonnollisissa kokemuksissa"
Tosin ärsytys tapahtui sähköllä, eikä magneettikentällä jota kyllä käytetään hyväksi taas aivojen toimintaa kuvattaessa?
"Tutkimuksella lie vaikea mitata, ärsyttääkö jotakin aivolohkoa Jumala vai ihminen itse."
Aivan, joten ärsyttäjä tuolla logiikalla voisi siis olla yhtähyvin Heli-keiju, Pikku orava tai Oskari olematon?"Kikka olisi kiva oppia, on meinaan onnellinen olotila se tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen.
"Kikka olisi kiva oppia, on meinaan onnellinen olotila se tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen. "
Toiset käyttävät siihen "kikkaan" erilaisia kemikaaleja, toiset uskoon tulemista, mutta eipä sinua kukaan estä kokeilemasta otslohkosi ärsyttämistä sähkölläkään?
"Toimiiko sama magneettiärsytys myös muihin osiin aivoja? Siis esim. rakastumisen tunne tai vihastuminen. "
"Ärsyttämiseen" tarvitaan kyllä sähköä, mutta erilaisia tuntemuksia on todella saatu aikaan sähkösokkihoidoissa, niistä ovat potilaat itse kertoneet.
Rakastumisen tunne taas vaihtelee riippuen "rakastumisen" laadusta,eli siitä onko kysymyksessä, Äidin-, Isän-, lapsen-,tai esimerkiksi seksuaalisesta rakkaudentunteesta, jne?
Oma järki taitaa estää sähköllä ja kemikaaleilla kokeilun.
"Oma järki taitaa estää sähköllä ja kemikaaleilla kokeilun. "
jää sentään jäljelle itse suggestio, eli uskottelu.
sitä mieltä että ihmisen aivoja käyttääkin ´jumala´eikä ihminen? Ajattelevatko uskovaiset kaiken olevan jumalasta myös kaiken aivotoiminnan.
Mielestäni tuollainen tulkinta johtaa dementiaan ja tai aivojen surkastumiseen.
En. Siitähän tässä puhuttiin, että mikä saa aikaan uskonnollisen kokemuksen. Ihminen on luotu ja Jumala on luoja.
vaikea oppia ymmärtämään miten ihminen syntyy?
Luomalla luodaan taidetta, kirjallisuutta esineitä, mutta ei ihmisiä, eläimiä eikä kasvillisuutta.
"Kikka olisi kiva oppia, on meinaan onnellinen olotila se tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen."
Tunne kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen on muutamasta oivalluksesta kiinni!
Ennen opetettiin että ihmisen aivot pysyvät samanlaisina syntymästä kuolemaan ja rapistuvat matkalla.
Nykään tiedetään, että aivoja voi kehittää koko elämän ajan käyttämällä niitä ´oikein´ eli harjoittamalla niitä alueita joissa on häikkää, opppimisvaikeudet korjaantuvat tietynlaisella harjoittelulla jne.
Ja että vammautuneet aivot etsivät uusia reittejä suoriutua eri tehtävistä.
Lue aivojen neuroplastisuudesta, muokkautuvuudesta. Asiasta on aivan loistavia kirjoja, jos kiinnostaa.
Uteliasuus, uuden oppiminen, keksiminen,se että tekee asioita eri tavalla kun mihin on tottunut, ovat parasta mitä aivoille voi tapahtua, ne eivät rapistu vaan ihminen saa käyttöönsä uutta kapasitettia koko ajan.
Monet ihmiset ajattelevat masennuksen ym vain syntyvän tyhjästä. Ihminen oppii masennuksen ja sitä voi myös oppia pois, tms.
Tämä on jutustelua ei tieteellinen väittämä joka minun täytyisi fakta faktalta todistaa oikeaksi.:)
ne riitä todisteeksi henkimaailman olemassaolosta. Kulttuurista, aikakaudesta ja ties mistä riippuu miten ja millaisista kokemuksia syntyy.
Aivojen välityksellä koetaan tarve uskonnollisuudelle ja uskonnollisuus, jolla sitä tarvetta pyritään tyydyttämään. Usko ei silti ole vain uskonnollisuutta, vaan paljon syvällisempi entiteetti.
Syy siihen, miksi kristinuskon väitetään olevan poikkeava, ei ole vain päättelyn avulla tuotettava opillinen eriävyys muista. Kristinuskoon sisältyy se uskonnollisuutta syvällisempi entiteetti. Ihmisestä riippumattoman todellisuuden löytäminen hengellisellä tasolla.
"Kaikki tietävät, että aivot tuottavat kokemuksen Jumalasta."
Enpä usko väitettä tuollaisena.
Minkälainen olisi kokemus Jumalasta?
Jonkunlaisen harhan ne voivat varmaan tuottaa Jumalasta, tai muunlaisen uskonnollisen kokemuksen joka voidaan tulkita Jumalasta lähtöisin?
"Miksi ihmiset väittelevät siitä, ovatko aivojen kokemukset tosia vai epätosia?"
Varmaan siksi, että ollaan eri mieltä niistä?
Esimerkisiksi silloin, kun sairas kokee harhoja, tai nähdään harhoja olosuhteista johtuen, jne.
"Kaikki kokemukset ovat tosia kokijan kannalta."
Ei välttämättä, harhainen voi myös ymmärtää, että hänen harhansa ovat vain harhoja, eikä pidä niitä tosina, vaikka harhat tietysti ovat tosiasia, eli niitä koetaan.
"Miksi uskonnollinen kokemus pitäisi määritellä sairaudeksi eikö riitä että tiedostaa aivojen tietyn toiminnon tuottavan tämä kokemuksen?
"Miksi uskonnollinen kokemus pitäisi määritellä sairaudeksi eikö riitä että tiedostaa aivojen tietyn toiminnon tuottavan tämä kokemuksen? "
Ei niitä varmaan virallisesti luokitella sairaudeksi, vaikka sairaus voi niitä aiheuttaa tietystikin.
"Se, että ihminen voi kuitenkin itse vaikuttaa aivojensa tuottamiin kokemuksiin jää usein huomaamatta."
Mutta ei läheskään kaikiin kokemuksiin.
"Hän voi itse valita tuottavatko hänen aivonsa hänelle itselleen myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia. "
Ei voi, harvapa varmaan haluaisikaan kielteisiä kokemuksia?
Jos näet raa´an murhan, vaikutatko aivoihisi niin, että koet sen myönteisenä kokemuksena, vai onko kokemus kielteinen sinun halustasi huolimatta?
Positiiviseen ajatteluun kyllä ihminen kykenee.
Ihminen kokee keskushermostonsa kautta joihin aivotkin kuluu, se on tietysti tosiasia, vaikka jotkut tuntuvatkin uskovan kokevansa myös sydämmellään, mutta hehän uskovat kaikkea muutakin hölmöä.