Kun puna-armeija eteni vuonna 1945 vauhdilla ja vapautti natsimiehityksestä Euroopan pääkaupunkeja toinen toisensa jälkeen mukana seurasi Leica-kamerallaan Jevgeni Haldei, Ukrainan juutalainen, joka oli säästynyt Babi Jarin joukkohaudoilta.
Jevgeni halusi Nürenbergin oikeudenkäynnin aikana, että hänet kuvattaisiin yhden hirvittävimmän natsirikollisen Hermann Göringin kanssa. Kun Göring huomasi vihaamansa valokuvaajan aikomukset hän peitti kasvonsa.
http://www.bh.org.il/Exhibitions/images/12. Chaldej en G_ring.jpg
Göring oli nostanut hysteerisen rähinän jo aikaisemmin sellissään kun Khaldei oli alkanut kuvata tämän ollessa syömässä. Metakan johdosta paikalle rynnännyt amerikkalainen vartija oli joutunut napauttamaan Hermannia pampulla niskaan tämän rauhoittamiseksi.
Berliinissä avattiin Voiton päivänä 9. toukokuuta Heinz Krimmerin ja Ernst Vollandin kokoama Jevgeni Haldein valokuvanäyttely ” Jevgeni Haldei – Der bedeutende Augenblick (fi. Merkittävä silmänräpäytys).
http://www.chaldej.de/index.php?option=com_content&task=view&id=10&Itemid=12&lang=de
Haldein kuuluisin kuva on tietysti kuva, jossa puna-armeijan sotilaat kiinnittävät punalippua Reicstagin katolle toukokuussa 1945.
http://www.sovlit.com/pics/victoryflag_evgeni_khaldei.jpg
Todellisuudessa kuva on osittain lavastettu; savu lisätty, lipun asentoa muutettu ja sitä on tehostettu, ja ilmeisesti moni muukin kohta.
Jevgeni halusi Nürenbergin oikeudenkäynnin aikana, että hänet kuvattaisiin yhden hirvittävimmän natsirikollisen Hermann Göringin kanssa. Kun Göring huomasi vihaamansa valokuvaajan aikomukset hän peitti kasvonsa.
http://www.bh.org.il/Exhibitions/images/12. Chaldej en G_ring.jpg
Göring oli nostanut hysteerisen rähinän jo aikaisemmin sellissään kun Khaldei oli alkanut kuvata tämän ollessa syömässä. Metakan johdosta paikalle rynnännyt amerikkalainen vartija oli joutunut napauttamaan Hermannia pampulla niskaan tämän rauhoittamiseksi.
Berliinissä avattiin Voiton päivänä 9. toukokuuta Heinz Krimmerin ja Ernst Vollandin kokoama Jevgeni Haldein valokuvanäyttely ” Jevgeni Haldei – Der bedeutende Augenblick (fi. Merkittävä silmänräpäytys).
http://www.chaldej.de/index.php?option=com_content&task=view&id=10&Itemid=12&lang=de
Haldein kuuluisin kuva on tietysti kuva, jossa puna-armeijan sotilaat kiinnittävät punalippua Reicstagin katolle toukokuussa 1945.
http://www.sovlit.com/pics/victoryflag_evgeni_khaldei.jpg
Todellisuudessa kuva on osittain lavastettu; savu lisätty, lipun asentoa muutettu ja sitä on tehostettu, ja ilmeisesti moni muukin kohta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todellisuudessa kuva on TÄYSIN lavastettu kuten melkein kaikki kuuluisat valokuvat sodassa, joissa ollaan lippua pystyttämässä.
http://www.sovlit.com/pics/victoryflag_evgeni_khaldei.jpg
Katsos kuvaa Ivo Jimasta, siinähän lippu on pitkään putkeen sidottuna. Mistähän kaverit löysikin putken pätkän vieläpä vuoren huipulta. Kuulemma oikein vesijohtoputkea... Kerran, vuosi pari sitten, tuli TV -dokkari jossa Iwo Jiman kuuluisan kuvan lavastus kerrottiin ja muutamaa elossa olevaa ja paikalla ollutta henkilöäkin haastateltiin.
Samanlainen lavastuskuva on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla otettu kuva keväältä 1945 kun saksalaiset oli lähteneet Suomesta. Kuva käytiin lavastamassa muutaman päivän päästä ja kuvassa ei näy Norjan puolelta paikalle saapuneet saksalaiset sotilaat.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e0/Flag_at_Kilpisjärvi_1945.jpg
Varmastikin lähes kaikki sodanaikaiset kuvat ovat pääosin lavastettuja ja myös retusoituja. Tuskinpa tänään lehdissämme on Irakinkaan sodasta yhtään kuvaa joka ei olisi mennyt US Army'n sensuurin kautta. Ja tämä taidon osasi erinomaisen hyvin natsi-Saksa, mutta ei Venäjäkään Sergei Eisensteinineen varmastikaan kauas jäänyt.
Näyttelyn asettajienkin Heinz Krimmerin ja Ernst Vollandin mukaan Jevgeni Haldein kuva on otettu kaksi päivää Berliinin antautumisen jälkeen, ja on siinä mielessä jälkeenpäin lavastettu. Lisäksi kuvaa on retusoitu monillakin tavoin, esimerkiksi tässä kuvassa lippu ja monissa muissa kuvissa siihen on lisätty savua raapustelemalla. Mutta kyllä esimerkiksi nuo taisteluissa vaurioituneet rakennukset ovat ihka aitoja.
http://www.chaldej.de/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Luultavasti tämä on kaksi päivää taistelujen jälkeen otettu alkuperäinen kuva?
http://pagesperso-orange.fr/microzol/evgueni-khaldei/mini-evgueni khaldei-reichstag.jpg
Valokuvanäyttely Berliinissä 9.5.- 28.7.2008 ” Jevgeni Haldei – Der bedeutende Augenblick (fi. Merkittävä silmänräpäytys).
Jevgenij Haldei:
http://www.chaldej.de/index.php?option=com_content&task=view&id=8&Itemid=8
...on jouduttu retusoimaan pois, sillä eiväthän ne sellaisia siviileiltä keränneet, eivätkä naisia raiskanneet?
http://img185.imageshack.us/my.php?image=svobodaww2mt9.jpg
Kun tarkemmin katsotte Berliinin valtausekuvaa, huomaatte, että niitä on useita erilaisia. Sekä alkuperäisiä että reptusoituja. Suomen jatkosodassa oli TK-miehiä muutama sata. Mutta suurelle yleisölle sota-arkistossa näytillä olevat kuvat on "sensuroituja" siläli, että noin puolet on tavalla tia toisella lavastettuja po. järjestettyjä tilanteita vaikkakin ehka aidoissa olosuhteissa. Noin puolet retusoituja, miklä ei sinänsä tee kuvasta vähemmän aitoa, ellei niitäö ole esim poistettu tai vahdettu henkilöotä tms. Kevy t ataiteellinen reretusointi on ihan arkipäivää varsinkin nykyään, valoituksen korjailua, häiritsevän pun siirto metrin vasemmalle varien korjailua ja kuvan rajausta.
Sitten kaikissa sota-arkistoissa on kuvia oikeista taistelutilanteista ja varsinkin niiden tuhoista. Aineelliset vahingot olivat aikanaan hyvää propagandaa. Mutta nykyisin kuolleita ja silpoutuneita ihmisiä ei enää suurelle yleisölle annta katsottavaklsi, paitsi tutkimustarkoituksissa. Samaten niitä ei anneta painettavaksi teoksiiin jne