Elinkeinoelämän Keskusliiton jäseniä ovat pääosin työnantajaliitot. EK:n puheenjohtaja on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin.
Varapuheenjohtajat
Heimo J. Aho, EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja,
SKS Group Oy, Matti Halmesmäki
Kesko Oyj, Ole Johansson
Wärtsilä Oyj Abp, Jussi Pesonen
UPM Kymmene Oyj,Tuomo Rönkkö
Jäsenet
Magnus Bargum, Algol Oy
Magnus Holm, Maxit Oy Ab
Kari Jordan, Metsäliitto Osuuskunta
Henri Kuitunen, VR-Yhtymä Oy
Jyrki Paavola, Oy Hacklin Ltd
Markku Pohjola, Nordea Pankki Suomi Oyj
Marjo Raitavuo, Ensto Oy
Risto Rinne, Neste Oil Oyj
Seppo Ruohonen, Helsingin Energia
Kai Seikku, HKScan Oyj
Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj
Veli Sundbäck, Nokia Oyj
Jyrki Uurtio, Oy KWH Pipe Ab
Antti Zitting, Sacotec Oy
Nämä suomalaisen teollisuuselämän johtohenkilöt päättävät Elinkeinoelämän Keskusliiton kautta monista tärkeistä asioista. EK antaa lausuntoja, järjestää koulusta... Vaikuttaa siltä, että nykyinen hallitus toimii monin tavoin EK:n "talutusnuorassa"... niin yhteneväisiä ovat lausunnot ja toimenpiteet...
Nyt Elinkeinoelämän Keskusliitto on ilmoittanut romuttavansa tupo-järjestelmän purkamalla EK:n tupo-rakenteet.
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, joita on tehty yhteistyössä ammattiliittojen, STK:n ja hallituksen yhteistyöllä, ovat merkinneet tilastojen mukaan
- reaaliansioiden kasvua
- luotettavuutta talouteen, jolloin kuluttajatkin ovat uskaltaneet säästää ja ottaa asunto- ym. lainoja
- työehtosopimuksiin on saatu tupojen ansiosta tärkeitä ja merkittäviä tekstiparannuksia mm.
- yhteistoimintalaki, työajan lyhennykset, luottamusmiesten asema jne.
Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla on saatu laman seurauksia lievennettyä, työttömyysturvaa hoidettua jne. Liinamaa I ja II olivat välttämättömiä tupoja nostamaan Suomi lamasta (vuonna 1968)
Mikäli tupot lopetetaan, merkitsee se entistä kovempaa liittokohtaista ja/tai työpaikkakohaista taistelua. EK kuvittelee ilmeisesti voivansa johtaa HAJOTA JA HALLITSE -keinoin suomalaista työntekijäkenttää. EK kuvittelee, että työn tuottavuus paranee työoloja heikentämällä, reaalituloja laskemalla ja saattamalla ammattiliitot kilpasille keskenään.
Suomessa on paljon esimerkkiä siitä, mitä tapahtuu liittokohtaisten neuvottelujen tuloksena. Vielä mahdottomampi on ajatus, että työehdot sovittaisiin työpaikkakohtaisesti.
Miten on mahdollista, että vielä 2008 yritysjohtajat kuvittelevat saavansa suomalaiset palkansaajat hyväksymään vuosikymmenten takaisen riiston?
Elinkeinoelämän Keskusliito haluaa Suomeen samanlaisen työehtosopimuskäytännön kuin orjatyövoiman maissa - ei työehtosopimuksia - ei tupoja.
EK kannattaa siis "globaalia työsopimustoimintaa" eli ei työaikalakeja, käytetään lapsityövoimaa nälkäpalkalla, ei ylityökorvauksia - vähintään 12-tuntiset työpäivät, eiluottamusmiehiä,
- ei ammattiliittoja, vaan järjestäytymättömät työntekijät neuvottelisivat itse työsopimuksensa järjestäytyneiden työnantajien henkilöstöpäälliköiden kanssa???
Varapuheenjohtajat
Heimo J. Aho, EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja,
SKS Group Oy, Matti Halmesmäki
Kesko Oyj, Ole Johansson
Wärtsilä Oyj Abp, Jussi Pesonen
UPM Kymmene Oyj,Tuomo Rönkkö
Jäsenet
Magnus Bargum, Algol Oy
Magnus Holm, Maxit Oy Ab
Kari Jordan, Metsäliitto Osuuskunta
Henri Kuitunen, VR-Yhtymä Oy
Jyrki Paavola, Oy Hacklin Ltd
Markku Pohjola, Nordea Pankki Suomi Oyj
Marjo Raitavuo, Ensto Oy
Risto Rinne, Neste Oil Oyj
Seppo Ruohonen, Helsingin Energia
Kai Seikku, HKScan Oyj
Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj
Veli Sundbäck, Nokia Oyj
Jyrki Uurtio, Oy KWH Pipe Ab
Antti Zitting, Sacotec Oy
Nämä suomalaisen teollisuuselämän johtohenkilöt päättävät Elinkeinoelämän Keskusliiton kautta monista tärkeistä asioista. EK antaa lausuntoja, järjestää koulusta... Vaikuttaa siltä, että nykyinen hallitus toimii monin tavoin EK:n "talutusnuorassa"... niin yhteneväisiä ovat lausunnot ja toimenpiteet...
Nyt Elinkeinoelämän Keskusliitto on ilmoittanut romuttavansa tupo-järjestelmän purkamalla EK:n tupo-rakenteet.
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, joita on tehty yhteistyössä ammattiliittojen, STK:n ja hallituksen yhteistyöllä, ovat merkinneet tilastojen mukaan
- reaaliansioiden kasvua
- luotettavuutta talouteen, jolloin kuluttajatkin ovat uskaltaneet säästää ja ottaa asunto- ym. lainoja
- työehtosopimuksiin on saatu tupojen ansiosta tärkeitä ja merkittäviä tekstiparannuksia mm.
- yhteistoimintalaki, työajan lyhennykset, luottamusmiesten asema jne.
Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla on saatu laman seurauksia lievennettyä, työttömyysturvaa hoidettua jne. Liinamaa I ja II olivat välttämättömiä tupoja nostamaan Suomi lamasta (vuonna 1968)
Mikäli tupot lopetetaan, merkitsee se entistä kovempaa liittokohtaista ja/tai työpaikkakohaista taistelua. EK kuvittelee ilmeisesti voivansa johtaa HAJOTA JA HALLITSE -keinoin suomalaista työntekijäkenttää. EK kuvittelee, että työn tuottavuus paranee työoloja heikentämällä, reaalituloja laskemalla ja saattamalla ammattiliitot kilpasille keskenään.
Suomessa on paljon esimerkkiä siitä, mitä tapahtuu liittokohtaisten neuvottelujen tuloksena. Vielä mahdottomampi on ajatus, että työehdot sovittaisiin työpaikkakohtaisesti.
Miten on mahdollista, että vielä 2008 yritysjohtajat kuvittelevat saavansa suomalaiset palkansaajat hyväksymään vuosikymmenten takaisen riiston?
Elinkeinoelämän Keskusliito haluaa Suomeen samanlaisen työehtosopimuskäytännön kuin orjatyövoiman maissa - ei työehtosopimuksia - ei tupoja.
EK kannattaa siis "globaalia työsopimustoimintaa" eli ei työaikalakeja, käytetään lapsityövoimaa nälkäpalkalla, ei ylityökorvauksia - vähintään 12-tuntiset työpäivät, eiluottamusmiehiä,
- ei ammattiliittoja, vaan järjestäytymättömät työntekijät neuvottelisivat itse työsopimuksensa järjestäytyneiden työnantajien henkilöstöpäälliköiden kanssa???
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.