Syntisyys

Ei päivääkään mene, ettenkö syntiä tekisi joko ajatuksin tai teoin. Ja olen aika varma, että hyvästä yrityksestä huolimatta tuhma tätikään ei siihen pysty, se on ihmiselle mahdotonta. Mutta siihen tulee parhaan taitonsa perusteella pyrkiä ja apua rukoilla.

Syntiä on sekin, että pilkkaa toista nimimerkkiä tai edes ajattelee hänestä halventavaan sävyyn.

Ja kaikesta synnistä on tultava tuomio, muuten Jumala ei olisi oikeudenmukainen. Vaan juuri sitä varten meille annettiin Kristus Jeesus, vapauttamaan meidät synnistä ja tuomiosta. Hän maksoi meidän sakkomme! Mutta kuinka hän voisi maksaa sellaisen ihmisen sakon, joka kieltää sakkoa edes saaneensa ja ylipäätään laittomuuksiin ja törttöilyihin syyllistyneensä? Ihmisen oma kapeakatseisuus, omahyväisyys ja itsensä synnittömäksi julistaminen tulevat esteeksi armon vastaanottamiselle. Kuitenkin todisteet ympärillä puhuvat meidän kaikkien synneistä. Olemme ahneuksissamme sotkeneet luonnon ja ympäristön peruuttamattomasti, tulee usein sanottua ja ajateltua naapurista pahaa, jota hän ei ansaitsisi ja tulee keksittyä omia sääntöjä ja porsaanreikiä yhteisiin sääntöihin, jos löydän lompakon niin palautanko sen rahoineen? Tämä on syntisäkkini pintaa vain. Mahdotonta olisi elämäni ilman vapahtajaa, koska joutuisin käyttämään hirveästi energiaa valehdellakseni itselleni ja muille, "etten töninyt Pekkaa vahingossa", "oikeastaan hän ansaitsi tulla tönäistyksi", "itsepä tönäisi ensin", "teen aina parhaani elääkseni oikein" jne. Kyllä ihmisluonnolla aina selityksiä riittää, omatunnon pettämiseksi. Se on harmillista, koska mitä kauniimmaksi itseni valehtelen, sitä vaikeampi on tunnustaa olevani hukassa itseni kanssa. Ja siksi ihmisillä sitten lopulta kulissi romahtaa ja vieteri katkeaa, seuraukset luetaan iltapäivälehdistä.

Mielestäni on ajanhukkaa pohtia, olenko tasan yhtä syyllinen, kuin äiti Teresa tai Adolf Hitler. Fakta on kuitenkin se, että ihan jokainen meistä on tasan riittävän syyllinen ja tarvitsemme sakoillemme maksajan. Yhteiskunta on rakentunut niin, että kollektiivisesti taputtelemme toisiamme selkään, peittelemme omia ja toistemme syntejä, ettei valo pääsisi paljastamaan meidän kaikkien surkeaa tilaa. Kun pienestä lapsesta kasvaa tällaisessa yhteiskunnassa, niin on vaikea lopulta avata silmiään ja myöntää yhteinen valhemaailma. Vain suuret katastrofit, joko yhteisössä tai omassa elämässämme, näköjään saavat meidät ravisteltua riittävän hereille ymmärtämään ettei keisarilla ole vaatteita, demokratia itseisarvona ei tee meitä onnellisiksi sellaisenaan ja lopulta yhteiskuntavastuunottajat ovat kulissien takana petaamassa rantatontteja itselleen ja kaavoituslupia kavereilleen. Sellaisia me olemme, itse voisin syyllistyä samassa valtatilanteessa ihan samaan.

Oletteko miettineet, miksi "kilahtaneiden" murhaajien läheiset luonnehtivat heitä usein tavallisen iloisiksi ihmisiksi? Se johtuu siitä naamiosta, jonka me tavalliset pulliaiset niin mielellämme vedämme kasvoillemme, aivan loppuun asti. Edes me itse emme voi luottaa itseemme. Valehtelemme muille ja itsellemme olevamme iloisia, energisiä ja räväköitä persoonia, kuin missit kisoissaan. Mutta sisällämme itkee pieni tyttö tai poika. Siksi emme voi pyytää edes Luojaltamme apua, vaikka hän tarkkaan tietää miten onnettomia olemme. Mutta totuus vapauttaa tässäkin asiassa. Herra auta meitä, itse emme osaa! Hetkellisesti saamme potkua uudesta tatuoinnista tai moottoripyörästä, kunnes sekin on pian vanhaa ja mälsää. On saatava uudet kicksit! Jano on loputon, jos juomme vääristä lähteistä. niiden lähteiden tarkoituskin on vain saada meidät riippuvaisiksi niistä. Hullunmylly on valmis, on saatava kovempaa, nopeampaa, suurempaa ja isompaa. Ja markkinatalous tuottaa huumetta. Vaan ei tuota kauaa. Raaka-aineet loppuvat, ilma ja vesi käyvät myrkylliseksi. Ei siinä paljon paina se, että uusi käsilaukkuni onkin eko-hamppua ja lajittelen jätteeni, kun koko muu elämäntapani on riippuvainen ihmisten, itseni ja luonnon kuluttamisesta. Ostan ilmalämpöpumpun, energialampun ja uuden auton säästääkseni muka luontoa. Höpö-höpö! Kaikki nuokin ekotuotteet ovat silkkaa bisnestä. Varsinainen ekoteko olisi jättää auto ostamatta ja autoilematta kun suinkin mahdollista. Suurin osa autoilusta on hupia. Onko kukaan laskenut paljonko kuluu energiaa ja raaka-aineita, kun joka torppaan myydään lämpöpumput? Niiden ikä ei montaa vuotta ole ja huolto arvokasta. Suurempi säästö olisi sammutella tietokoneet ja jättää virtasyöppö viihde-elektroniikka kauppaan. Mutta tähän ei valtiovalta tai media kehoita, koska se olisi "bad for business"! Ilmastonmuutos lienee todellinen uhka, mutta siitäkin mätä ihmisluontomme teki bisneksen!! Lapselliset ekovalinnat vain antavat minulle vielä 5 minuuttia valheellista mielenrauhaa, että kuitenkin vielä kuluttaisin ja tyydyttäisin loputonta elämysjanoani kunnes kupla puhkeaa. Katastrofi on kulman takana.

Vain Jeesus tarjoaa vettä, jonka juotuasi et enää janoa. Hän kertoo sinulle totuuden, jos rehellisesti pyydät sitä ja ennenkaikkea haluat kuunnella mitä hänellä on sanottavaa.

ZSA kirjoitti:

Ei päivääkään mene, ettenkö syntiä tekisi joko ajatuksin tai teoin. Ja olen aika varma, että hyvästä yrityksestä huolimatta tuhma tätikään ei siihen pysty, se on ihmiselle mahdotonta. Mutta siihen tulee parhaan taitonsa perusteella pyrkiä ja apua rukoilla.

Syntiä on sekin, että pilkkaa toista nimimerkkiä tai edes ajattelee hänestä halventavaan sävyyn.

Ja kaikesta synnistä on tultava tuomio, muuten Jumala ei olisi oikeudenmukainen. Vaan juuri sitä varten meille annettiin Kristus Jeesus, vapauttamaan meidät synnistä ja tuomiosta. Hän maksoi meidän sakkomme! Mutta kuinka hän voisi maksaa sellaisen ihmisen sakon, joka kieltää sakkoa edes saaneensa ja ylipäätään laittomuuksiin ja törttöilyihin syyllistyneensä? Ihmisen oma kapeakatseisuus, omahyväisyys ja itsensä synnittömäksi julistaminen tulevat esteeksi armon vastaanottamiselle. Kuitenkin todisteet ympärillä puhuvat meidän kaikkien synneistä. Olemme ahneuksissamme sotkeneet luonnon ja ympäristön peruuttamattomasti, tulee usein sanottua ja ajateltua naapurista pahaa, jota hän ei ansaitsisi ja tulee keksittyä omia sääntöjä ja porsaanreikiä yhteisiin sääntöihin, jos löydän lompakon niin palautanko sen rahoineen? Tämä on syntisäkkini pintaa vain. Mahdotonta olisi elämäni ilman vapahtajaa, koska joutuisin käyttämään hirveästi energiaa valehdellakseni itselleni ja muille, "etten töninyt Pekkaa vahingossa", "oikeastaan hän ansaitsi tulla tönäistyksi", "itsepä tönäisi ensin", "teen aina parhaani elääkseni oikein" jne. Kyllä ihmisluonnolla aina selityksiä riittää, omatunnon pettämiseksi. Se on harmillista, koska mitä kauniimmaksi itseni valehtelen, sitä vaikeampi on tunnustaa olevani hukassa itseni kanssa. Ja siksi ihmisillä sitten lopulta kulissi romahtaa ja vieteri katkeaa, seuraukset luetaan iltapäivälehdistä.

Mielestäni on ajanhukkaa pohtia, olenko tasan yhtä syyllinen, kuin äiti Teresa tai Adolf Hitler. Fakta on kuitenkin se, että ihan jokainen meistä on tasan riittävän syyllinen ja tarvitsemme sakoillemme maksajan. Yhteiskunta on rakentunut niin, että kollektiivisesti taputtelemme toisiamme selkään, peittelemme omia ja toistemme syntejä, ettei valo pääsisi paljastamaan meidän kaikkien surkeaa tilaa. Kun pienestä lapsesta kasvaa tällaisessa yhteiskunnassa, niin on vaikea lopulta avata silmiään ja myöntää yhteinen valhemaailma. Vain suuret katastrofit, joko yhteisössä tai omassa elämässämme, näköjään saavat meidät ravisteltua riittävän hereille ymmärtämään ettei keisarilla ole vaatteita, demokratia itseisarvona ei tee meitä onnellisiksi sellaisenaan ja lopulta yhteiskuntavastuunottajat ovat kulissien takana petaamassa rantatontteja itselleen ja kaavoituslupia kavereilleen. Sellaisia me olemme, itse voisin syyllistyä samassa valtatilanteessa ihan samaan.

Oletteko miettineet, miksi "kilahtaneiden" murhaajien läheiset luonnehtivat heitä usein tavallisen iloisiksi ihmisiksi? Se johtuu siitä naamiosta, jonka me tavalliset pulliaiset niin mielellämme vedämme kasvoillemme, aivan loppuun asti. Edes me itse emme voi luottaa itseemme. Valehtelemme muille ja itsellemme olevamme iloisia, energisiä ja räväköitä persoonia, kuin missit kisoissaan. Mutta sisällämme itkee pieni tyttö tai poika. Siksi emme voi pyytää edes Luojaltamme apua, vaikka hän tarkkaan tietää miten onnettomia olemme. Mutta totuus vapauttaa tässäkin asiassa. Herra auta meitä, itse emme osaa! Hetkellisesti saamme potkua uudesta tatuoinnista tai moottoripyörästä, kunnes sekin on pian vanhaa ja mälsää. On saatava uudet kicksit! Jano on loputon, jos juomme vääristä lähteistä. niiden lähteiden tarkoituskin on vain saada meidät riippuvaisiksi niistä. Hullunmylly on valmis, on saatava kovempaa, nopeampaa, suurempaa ja isompaa. Ja markkinatalous tuottaa huumetta. Vaan ei tuota kauaa. Raaka-aineet loppuvat, ilma ja vesi käyvät myrkylliseksi. Ei siinä paljon paina se, että uusi käsilaukkuni onkin eko-hamppua ja lajittelen jätteeni, kun koko muu elämäntapani on riippuvainen ihmisten, itseni ja luonnon kuluttamisesta. Ostan ilmalämpöpumpun, energialampun ja uuden auton säästääkseni muka luontoa. Höpö-höpö! Kaikki nuokin ekotuotteet ovat silkkaa bisnestä. Varsinainen ekoteko olisi jättää auto ostamatta ja autoilematta kun suinkin mahdollista. Suurin osa autoilusta on hupia. Onko kukaan laskenut paljonko kuluu energiaa ja raaka-aineita, kun joka torppaan myydään lämpöpumput? Niiden ikä ei montaa vuotta ole ja huolto arvokasta. Suurempi säästö olisi sammutella tietokoneet ja jättää virtasyöppö viihde-elektroniikka kauppaan. Mutta tähän ei valtiovalta tai media kehoita, koska se olisi "bad for business"! Ilmastonmuutos lienee todellinen uhka, mutta siitäkin mätä ihmisluontomme teki bisneksen!! Lapselliset ekovalinnat vain antavat minulle vielä 5 minuuttia valheellista mielenrauhaa, että kuitenkin vielä kuluttaisin ja tyydyttäisin loputonta elämysjanoani kunnes kupla puhkeaa. Katastrofi on kulman takana.

Vain Jeesus tarjoaa vettä, jonka juotuasi et enää janoa. Hän kertoo sinulle totuuden, jos rehellisesti pyydät sitä ja ennenkaikkea haluat kuunnella mitä hänellä on sanottavaa.

Hyvää tekstiä, Hienoa ymmärrystä on Pyhä Henki sinulle sanasta antanut.

Joh.3:16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

ZSA kirjoitti:

Ei päivääkään mene, ettenkö syntiä tekisi joko ajatuksin tai teoin. Ja olen aika varma, että hyvästä yrityksestä huolimatta tuhma tätikään ei siihen pysty, se on ihmiselle mahdotonta. Mutta siihen tulee parhaan taitonsa perusteella pyrkiä ja apua rukoilla.

Syntiä on sekin, että pilkkaa toista nimimerkkiä tai edes ajattelee hänestä halventavaan sävyyn.

Ja kaikesta synnistä on tultava tuomio, muuten Jumala ei olisi oikeudenmukainen. Vaan juuri sitä varten meille annettiin Kristus Jeesus, vapauttamaan meidät synnistä ja tuomiosta. Hän maksoi meidän sakkomme! Mutta kuinka hän voisi maksaa sellaisen ihmisen sakon, joka kieltää sakkoa edes saaneensa ja ylipäätään laittomuuksiin ja törttöilyihin syyllistyneensä? Ihmisen oma kapeakatseisuus, omahyväisyys ja itsensä synnittömäksi julistaminen tulevat esteeksi armon vastaanottamiselle. Kuitenkin todisteet ympärillä puhuvat meidän kaikkien synneistä. Olemme ahneuksissamme sotkeneet luonnon ja ympäristön peruuttamattomasti, tulee usein sanottua ja ajateltua naapurista pahaa, jota hän ei ansaitsisi ja tulee keksittyä omia sääntöjä ja porsaanreikiä yhteisiin sääntöihin, jos löydän lompakon niin palautanko sen rahoineen? Tämä on syntisäkkini pintaa vain. Mahdotonta olisi elämäni ilman vapahtajaa, koska joutuisin käyttämään hirveästi energiaa valehdellakseni itselleni ja muille, "etten töninyt Pekkaa vahingossa", "oikeastaan hän ansaitsi tulla tönäistyksi", "itsepä tönäisi ensin", "teen aina parhaani elääkseni oikein" jne. Kyllä ihmisluonnolla aina selityksiä riittää, omatunnon pettämiseksi. Se on harmillista, koska mitä kauniimmaksi itseni valehtelen, sitä vaikeampi on tunnustaa olevani hukassa itseni kanssa. Ja siksi ihmisillä sitten lopulta kulissi romahtaa ja vieteri katkeaa, seuraukset luetaan iltapäivälehdistä.

Mielestäni on ajanhukkaa pohtia, olenko tasan yhtä syyllinen, kuin äiti Teresa tai Adolf Hitler. Fakta on kuitenkin se, että ihan jokainen meistä on tasan riittävän syyllinen ja tarvitsemme sakoillemme maksajan. Yhteiskunta on rakentunut niin, että kollektiivisesti taputtelemme toisiamme selkään, peittelemme omia ja toistemme syntejä, ettei valo pääsisi paljastamaan meidän kaikkien surkeaa tilaa. Kun pienestä lapsesta kasvaa tällaisessa yhteiskunnassa, niin on vaikea lopulta avata silmiään ja myöntää yhteinen valhemaailma. Vain suuret katastrofit, joko yhteisössä tai omassa elämässämme, näköjään saavat meidät ravisteltua riittävän hereille ymmärtämään ettei keisarilla ole vaatteita, demokratia itseisarvona ei tee meitä onnellisiksi sellaisenaan ja lopulta yhteiskuntavastuunottajat ovat kulissien takana petaamassa rantatontteja itselleen ja kaavoituslupia kavereilleen. Sellaisia me olemme, itse voisin syyllistyä samassa valtatilanteessa ihan samaan.

Oletteko miettineet, miksi "kilahtaneiden" murhaajien läheiset luonnehtivat heitä usein tavallisen iloisiksi ihmisiksi? Se johtuu siitä naamiosta, jonka me tavalliset pulliaiset niin mielellämme vedämme kasvoillemme, aivan loppuun asti. Edes me itse emme voi luottaa itseemme. Valehtelemme muille ja itsellemme olevamme iloisia, energisiä ja räväköitä persoonia, kuin missit kisoissaan. Mutta sisällämme itkee pieni tyttö tai poika. Siksi emme voi pyytää edes Luojaltamme apua, vaikka hän tarkkaan tietää miten onnettomia olemme. Mutta totuus vapauttaa tässäkin asiassa. Herra auta meitä, itse emme osaa! Hetkellisesti saamme potkua uudesta tatuoinnista tai moottoripyörästä, kunnes sekin on pian vanhaa ja mälsää. On saatava uudet kicksit! Jano on loputon, jos juomme vääristä lähteistä. niiden lähteiden tarkoituskin on vain saada meidät riippuvaisiksi niistä. Hullunmylly on valmis, on saatava kovempaa, nopeampaa, suurempaa ja isompaa. Ja markkinatalous tuottaa huumetta. Vaan ei tuota kauaa. Raaka-aineet loppuvat, ilma ja vesi käyvät myrkylliseksi. Ei siinä paljon paina se, että uusi käsilaukkuni onkin eko-hamppua ja lajittelen jätteeni, kun koko muu elämäntapani on riippuvainen ihmisten, itseni ja luonnon kuluttamisesta. Ostan ilmalämpöpumpun, energialampun ja uuden auton säästääkseni muka luontoa. Höpö-höpö! Kaikki nuokin ekotuotteet ovat silkkaa bisnestä. Varsinainen ekoteko olisi jättää auto ostamatta ja autoilematta kun suinkin mahdollista. Suurin osa autoilusta on hupia. Onko kukaan laskenut paljonko kuluu energiaa ja raaka-aineita, kun joka torppaan myydään lämpöpumput? Niiden ikä ei montaa vuotta ole ja huolto arvokasta. Suurempi säästö olisi sammutella tietokoneet ja jättää virtasyöppö viihde-elektroniikka kauppaan. Mutta tähän ei valtiovalta tai media kehoita, koska se olisi "bad for business"! Ilmastonmuutos lienee todellinen uhka, mutta siitäkin mätä ihmisluontomme teki bisneksen!! Lapselliset ekovalinnat vain antavat minulle vielä 5 minuuttia valheellista mielenrauhaa, että kuitenkin vielä kuluttaisin ja tyydyttäisin loputonta elämysjanoani kunnes kupla puhkeaa. Katastrofi on kulman takana.

Vain Jeesus tarjoaa vettä, jonka juotuasi et enää janoa. Hän kertoo sinulle totuuden, jos rehellisesti pyydät sitä ja ennenkaikkea haluat kuunnella mitä hänellä on sanottavaa.

Joo, hyvä kirjoitus sulla, rehellinen!

>> Mielestäni on ajanhukkaa pohtia, olenko tasan
>> yhtä syyllinen, kuin äiti Teresa tai Adolf
>> Hitler. Fakta on kuitenkin se, että ihan
>> jokainen meistä on tasan riittävän syyllinen
>> ja tarvitsemme sakoillemme maksajan.

Näin se on, ongelma on yhteinen.

Samoin kuin sen ratkaisu ristin puulla.
Jumalan ratkaisu.

>> Hän (Jeesus) kertoo sinulle totuuden,
>> jos rehellisesti pyydät sitä ja ennenkaikkea
>> haluat kuunnella mitä hänellä on sanottavaa...

"Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka,
ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden."
(Psalmi 51:6)

Näin. Herra tahtoo rehellisyyttä ja totuutta, ei kaunistelua, sillä Hän näkee kuitenkin sydämen pohjaan saakka - motiivit ja kaikki. Jeesus sanoi, että ihmiset vihaavat häntä siksi, että hän opettaa, että ihmisten teot ovat pahat!

..."mutta minua maailma vihaa, sillä minä
todistan siitä, että sen teot ovat pahat."
(Joh.7:7)

Mutta kun nöyrtyy tosiasioiden edessä, silloin alkaa kelpaamaan se ratkaisu synti-ongelmaan, jota Jumala tarjoaa ihmisille niin kauan kuin he elävät.

"Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa
sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden." (2.Kor.5)

...etten minäkään, kun uskon Jeesukseen, hukkuisi.

jep jep

ja veljeään mottaava pikkulapsi ovatkin yhtä lailla kadotustuomion ansainneita Jumalan edessä, niin mitä syntiä vastasyntynyt vauva on tehnyt?

niinpä niin kirjoitti:

ja veljeään mottaava pikkulapsi ovatkin yhtä lailla kadotustuomion ansainneita Jumalan edessä, niin mitä syntiä vastasyntynyt vauva on tehnyt?

mukaan perisyntiä.

Miten käy vastasyntyneelle joka kuolee ennekuin on ehtinyt tehdä yhtään syntiä?

Sitä en tiedä, ja se on täysin Jumalan asia ratkaista.