Moi, aikomukseni on koota parhaat tarinat demarien sikailusta yksille sivuille.
Tahtoisitteko pistää tänne parhaita tarinoita demarien selkäänpuukotuksista, sikailuista ja egopullistumista?
Sivujen sävyn on sitten tarkoitus olla humoristinen, sikäli kuin se aiheen synkkyyden huomioon ottaen on mahdollista.
Tahtoisitteko pistää tänne parhaita tarinoita demarien selkäänpuukotuksista, sikailuista ja egopullistumista?
Sivujen sävyn on sitten tarkoitus olla humoristinen, sikäli kuin se aiheen synkkyyden huomioon ottaen on mahdollista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Demari-Pertti istui krapulaisena päivänä vakavana miehenä työpöytänsä ääressä. Kädet olivat ristissä pöydällä, ryhti oli vankasti pöytään nojaava, otsa oli vakavassa kurtussa. Asennosta näki, että Demari-Pertti oli tärkeä mies. Kasvot hieman punottivat, mutta muuten ei Demari-Pertin krapulaa voinut mistään huomata.
Demari-Pertillä ei itse asiassa ollut kovinkaan paljon tekemistä. Hän oli hallinnollinen päällikkö, mikä tarkoitti sitä, että hänellä oli hallinnoitavanaan yksi ainoa alamainen. Alamainen oli hämmästyttävän tehokas ja teki kaikki Demari-Pertin toimiston työt.
”Minun täytyy hallinnoida, sillä olen johtaja”, pohti Demari-Pertti krapulaisessa kiukussaan, ”mutta alamaisessani on perin vähän hallinnoitavaa. Alamainen pitäisi jotenkin saada mokaamaan jotain, jotta sitä voisi ojentaa hallinnollisesti. Mutta miten?”
Demari-Pertti keksi keinon. Hän käveli alamaisensa pöydälle ja nappasi yhden päätöksen. Sitten hän käveli takaisin alamaisen kummastellessa tilannetta.
”Hmm”, pohti Demari-Pertti, ”eiköhän tämä tästä”, kirjoitti päätökseen punakynällä HYLÄTTY ja vei sen takaisin alamaisensa pöydälle. Sitten Demari-Pertti lähti syömään.
Aterialla Demari-Pertti luki uutispäivä Demaria, joi pari olutta ja hevosteli demarikavereidensa kanssa tuolla varmalla tyylillään, joka teki Demari-Pertistä todella suositun demaripiireissä. Toimistolle palatessaan Demari-Pertti käveli alamaisensa pöydälle, otti päätöksen johon oli aiemmin kirjoittanut HYLÄTTY ja alkoi huutamaan naama punaisena.
”Kuka on antanut luvan kirjoitella HYLÄTTY päätöksiin”, huusi Demari-Pertti raivoissaan, ”minä järjestän sinulle potkut!”
”Mutta te itse...” yritti alamainen puolustautua.
”Ei puhuta siitä”, huusi Demari-Pertti, ”sinä et sano yhtään mitään! Tämä on hallinnollinen virhe! Annan teille ensimmäisen varoituksen ja toisesta varoituksesta tulee potkut!”
”Mutta...” yritti alamainen sanoa.
”Ei puhuta siitä”, sanoi Demari-Pertti, ”tämä on törkeää käytöstä ja virkavirhe!” Demari-Pertti marssi toimistoonsa.
Demari-Pertti kirjoitti raportin, jonka mukaan alamainen oli tehnyt virkavirheen, oli riitelevä ja epäkohtelias, höpisi koko ajan, eikä tehnyt töitä. Oli kaiken kaikkiaan melko todennäköistä, että alamainen pitäisi irtisanoa. Sitten hän lähetti raportin osaston hallintopäällikölle, alamaiselleen ja kolmena kopiona muille asiaankuuluville tasoille.
Nyt Demari-Pertti saattoi rentoutua, mutta huomasi, että oli kiihottunut seksuaalisesti käyttäessään valtaa. Demari-Pertillä oli erektio! Hän etsi nopeasti iltapäivälehden, sillä muisti siinä olleen Paavo Lipposen kuvan. Demari-Pertti repi Lipposen kuvan irti lehdestä ja lähti vessaan.
Vessassa Demari-Pertti masturboi kiimaisesti Lipposen kuvaa katsellen. Hän roiski spermat ympäri vessaa ja ajatteli, että jos ne olisivat siellä vielä seuraavan vessakäynnin aikaan, järjestäisi hän potkut siivoojalle.
Sitten Demari-Pertti lähti kaljalle. Demari-Pertti hykerteli onnessaan. Huomenna hän käyttäisi taas valtaa. Ja jonain päivänä Paavo Lipponen ottaisi hänet sydänkävykseen.