Vanhustenhoitajat! Tässä kysyttävää...
Oletteko ikinä kohdanneet syyttelyjä siitä kuinka omainen valittaa läheisensä kunnon heikkenemistä hoitajia tai kokonaan hoitoa? (mukaan fysioterapeutit, lääkärit) Entäs omaiset? Oletko syytellyt hoitoa siitä että läheisesi kunto on jopa romahtanut hoitopaikassa?
Itse olen törmännyt tämän tyyliseen syyttelyyn. Minua ei henk. koht syytelty mutta omaisen mielestä hoitopaikassa oli vikaa kun hänen isänsä sairastui vanhainkodissa, kunto heikkeni ja joutui sairaalaan. Teen lähihoitajan työtä vanhainkodissa. Joskus tuntuu että jotkut omaiset luulevat vanhuksen kunnon heikkenemisen syynä olevan itse hoito.
Mielipiteitä?
Oletteko ikinä kohdanneet syyttelyjä siitä kuinka omainen valittaa läheisensä kunnon heikkenemistä hoitajia tai kokonaan hoitoa? (mukaan fysioterapeutit, lääkärit) Entäs omaiset? Oletko syytellyt hoitoa siitä että läheisesi kunto on jopa romahtanut hoitopaikassa?
Itse olen törmännyt tämän tyyliseen syyttelyyn. Minua ei henk. koht syytelty mutta omaisen mielestä hoitopaikassa oli vikaa kun hänen isänsä sairastui vanhainkodissa, kunto heikkeni ja joutui sairaalaan. Teen lähihoitajan työtä vanhainkodissa. Joskus tuntuu että jotkut omaiset luulevat vanhuksen kunnon heikkenemisen syynä olevan itse hoito.
Mielipiteitä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Täällä yksi, joka näin on tehnyt.
Kyseessä ei todistettavasti ollut luulo, vaan tieto. Aluksi läheiseni oli intervallihoidossa viikon-pari kerralla. Kotiin tullessaan hän suorastaan kaatui kävellessään, mikä aiheutti vaaratilanteita. Se johtui siitä, että hän oli koko kaksi viikkoa laitoksessa vain istunut sisällä, kun kotona hän käveli päivittäin ulkona.
Hoitopaikassa oli todistettavasti vikaa silloinkin, kun hänet jonkun sekavuuskohtauksen saaneena lääkittiin tainnoksiin tutkimatta "kohtauksen" syytä. Omaisille vaan selitettiin juuri siten, että ettekö te ymmärrä että tämä sairaus etenee jne. Emme ymmärtäneet vaan vaadimme lääkityksen vähentämistä ja ulkoilutimme häntä itse - laitoksessa istui vain G-tuoliin sidottuna. Ilman omaisten aktiivisuutta hän olisi todennäköisesti päätynyt pian vähintään sängyn pohjalle ellei peräti hautaan, koska henkilökunnan asenne oli juuri se, että eihän tässä mitään ole tehtävissä. Kuitenkin hän vielä sen jälkeen toipui täysin entiselleen, siis käveli itse ja talutettuna hyvinkin pitkiä matkoja.
Henkilökunta kun on yleensä asennoitunut niin, että heidän tehtävänsä on hoitaa. Varsinkin dementikko voi olla fyysisesti erittäin hyväkuntoinen ja hoitaminen sanan varsinaisessa merkityksessä on vallan mahdotonta.
Kuntoutus taas on monille hoitajille täysin tuntematon, vaikka kuntouttavan työotteen pitäisi olla yleinen käytäntö varsinkin dementiahoidossa. Kun sitä ei osata, on helpompi saada potilas helpommin hoidettavaan kuntoon = liikuntakyvyttömäksi ja hiljaiseksi kuin ryhtyä itse opiskelemaan uusia tietoja ja taitoja.
Lääketieteellistyminen muokkaa hoitohenkilökunnan asennetta sellaiseen suuntaan, etteivät he välttämättä edes huomioi vanhusparan elämänlaatua.
Ei hyvä hoito ole pelkästään sitä, että ¨parannetaan sairauksia,¨ vaan myös sitä, että yritetään parhaan mukaan antaa vanhuksen elämään muutakin sisältöä, soveltaen niitä kykyjä joita hänellä on jäljellä.
Itse en ole syntynyt Suomessa, mutta tulin Tshekinmaasta, ja voin sanoa, että monissa muissa maissa on tilanne vielä pahempi.
Pitää muistaa että perushoitajien palkkta ovat erittäin matalat- ja heille on tosi paljon töitä, varsinkin kun potilaat ovat aina vain pahemmassa kunnossa. Suomessa aina vatvotaan siitä pitkäikäisyydestä- niin ja mihin se johtuu- vain että tarvitaan aina vain lisää hoitajia hoitamaan ne vanhukset, kun ihminen kuolisi heti kun ei pysty huolehtimaan itsestä- ei olisi niin suuri tarve saada hoitajat ja ihmiset opiskelemään hoitajaksi.
Ei kukaan halua tehdä tätä sekä fyysisesti että henkisesti raskasta töitä lähes ilmaiseksi,. Ensiksi pitää hoitajille maksaa kunnon palkta, ja sitten voimme vaatia jotain. Itse en menisi tähän työhön missään nimessä.
Hoitajat tietävät millä palkkauksella ovat menossa työhön, tietävät myös mitä työ sisällään pitää! Joten eivät kävele tietämättä umpimetsään.
Koska ovat itse vapaaehtoisesti alalle opiskelleet ja tienneet mihin ja millä hinnalla menevät, heidän kuuluu myös työnsä kunnialla tehdä.
Mulla on sama kokemus kuin aiemmalla kirjoittajalla, vanhus meni viikossa huonoon kuntoon eräässä pienessä sairaalassa kun siirrettiin toipumaan isommasta sairaalasta-ei muutakuin takaisin sairaalaan josta toipumaan lähetettiin...siellä ihmeteltiin kuinka ihminen olikin saatu huononemaan pikavauhtia.Hyvällä hoidolla ihminen oli taas paremmalla hoidolla paremmassa kunnossa.
Vanhkset makuutetaan liikuntakyvyttömiksi sairaaloissa tai vaihtoehtoisesti huonokuntoinen vaeltelee yksin pitkin käytäviä ja kaatuessaan loukkaa itsensä pahoin.
Olen edelleen siitä mieltä, että kun lähihoitajat saisivat isoimmat palkkat, niin enemmään ihmisiä menisi opiskelemaan alalle, olisi enemmään hoitajat ja tilanne olisi parantunut. Kun lähihoitajalla on palkka netto joku 1000euroa, ja työ on tosi vaativa ja raskas, ja aikuisten vaippojen vaihto ei ole mikään haavi, niin ymmärrän, miksi nuoret eivät halua alalle, ja opiskelevat mielullaan vaikka myyjäksi, tai pyrkivat yliopistoihin,ja sitten parempiin aloihiin, vaikkappa lääkäriksi. Se on täysin ymmärrettävä.
Kuka haluaa pestää vanhuksia, vaihtaa vaippoja, syötää, hoitaa? Varmasti kun lähihoitajan palkka olisi noin 2000 puhdasta käteen, ehdokaita löytysi helpomalla. Raha ratkaisee.
Itse vaihdoin alaa hoitotyöhön.Palkan vuoksi vitkuttelin pitkään,silä tiesin etten enää välttämättä pääse n.3000€ kk-palkalle, josta ei kyllä minullekkaan jäänyt tuota 2000€ käteen...
Viihdyn, vaikka pienemmällä palkalla ja ihmisläheisessä työssä, tunnen itseni tarpeelliseksi, eikä samanlaista stressiä kiireestä ja kovasta työstä huolimatta ole.Sitäpaitsi, ero entisen ja nykyisen palkan käteen jäävästä osasta ei ole niin suuri kuin luulisi. Ja jos ei elä velaksi ja joudu karhun osaa tuloista velkojen lyhentelyyn laittamaan, pienestäkin palkasta jää jopa sivuun laitettavaa.
Itse en halua enää kiireiseen bisnekseen mukaan,jossa on vain oman edeun tavoittelu ykkösenä.Voin paremmin itsekkin, ilman kylmän asiakkaista kilpailun tuomaa stressiä.
Kyllästymiseen saakka. On helppoa mesota kun saa vieraaseen hoitoon, mutta nytpä on suunta muuttunut. Ei ole itsestään selvää saatko laitokseen, pienkotiin hoitoon ja jos kotona on hoitaja esim. puoliso, varhaiseläkkeelä, työttymyyseläkkeellä vanhus kotiututetaan. Eikö siten saa hyvää hoitoa kun omaiset hoitaa vaikka vuorokuukausina ja intervallijaksolle laitokseen välillä.
Eipä ihan onnistu todellisuudessa.Työpaikoilta ei saa noin vaan vapaata edes omaisen hoitoa varten.Työttömäksi ei voi jäädä tai palkattomalle vapaalle, sillä oman elämän kulut ja lapset täytyy elättää.Toisella paikkakunnalla asuva ei edes saa omaishoidon tukea, vai kuinka?
Mihin hoitajia tarvitaan, jos he haluavat töistään eroon? Noh, rajan takaa on tulossa innokkaita työntekijöitä.Työttömyyseläkettä nauttiva ei ole vielä "vanhus".Sulla taitaa käsitteet olla hiukkasen sekaisin?
Kyllä, se palkka on tärkeä.
Rahallakaan ei autu, jos alalle ei sovellu, eikä itse pidä työstään.Sitäpaitsi, jos on holtiton oman rahankäytön suhteen, mikään palkka ei ole tarpeeksi.
Kaikki maksaa, ja kun pitää vaikka joskus elätää perheensä, siihen ei lähihoitaja pystyy, koska palkkat ovat surkeat. Ja kun voi samalla rahalla mennä vaikka kauppan kassalle, niin se on parempi vaihtoehto, kun hoitaa vanhuksia, mikä on aika raskas homma. En tekisi sellaista töitä, vaikka palkka olisi kuinka iso. Ihmisten pitäisi kuolla ennen kun taantuu vaippohin. Se on eopäluonnollista.
Vai pitäis ihmisen kuolla ennekuin taantuu vaippoihin.Tiesitkö että jo kahdessa viikossa liikuntakykyinen ihminen saadaan siihen kuntoon, ettei enää kävele tai pysty yksin vessaan menemään!
Kun ihminen pyytää apua vessaan mennäkseen, apua ei anneta,vaan käsketään tekemään vaippoihin.Nöyryyttävää ja epäinhimillistä.Tälleen niitä helppohoitoisia vaippapotilaita saadaan aikaiseksi.
Eikä lähihoitajan palkka ole edes matalimmasta päästä keskimäärin(Superin sivuilta tieto) 1700€ lisät/kk, joten kyllä tuolla palkalla toimeen tulee.
On hyvä että oivallat, ettei ainakaan sinusta ole hoitoalalle.Ulkomailta tulee hyviä hoitajia, siellä muutenkin on esim.vanhusten arvostus yhteisössä korkeammalla kuin Suomessa.Tosin esim.amerikassa ei kenekään arvo oo minkäänlainen.
Kun vanhus joutuu sairaalaan tai laitokseen hoitoon sekä ylläpidettäväksi niin kaikki järjestetään talon puolesta ruokailuista ja hygieniasta lähtien. Näin ollen ei ole ihme että osa vanhuksista alkaa käyttää hyväksi tätä järjestelmää ja jää sänkyyn makaamaan odottamaan palveluita.
Sänkypotilasta vaanivat monet vaarat alkaen keuhkokuumeesta ja laskimotukoksesta lähtien. Lisäksi lihaksisto rappeutuu muutamassa viikossa ja kovakaan kuntoutus ei tuo voimia takaisin. Keskimäärin avusta riippuvaiset laitospotilaat elävät pari vuotta. Pitäisin suoranaisena ihmeenä jos pari kuukautta sairaalassa ollut vanhus kuntoutuisi omatoimiseksi yksilöksi.
Normaalissa elämänkaaressa ihmisen elimistö alkaa rappeutumaan, tarkoittaa kunto heikkenee, sairaudet etenevät jne. Harvemmin kunto alkaa iän edetessä nousemaan, vaikka nämä nykyaikuiset niin luulevat, verratessaan vanhempiensa kuntoa omaan, viritettyyn bodyyn. Jos rakennusaineet ovat olleet huonot, heikot, johtuen mm.ruokailutottumuksista yms. Turha alkaa syytteleen hoitohenkilökuntaa kunnon huononemisesta, kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan, luojaansa.Samalla miettiä omaa itseensä, miten pitää kunnostaan huolta. Huolestuttaa nämä Suomen alkoholipolitiikan kuviot, samoin elintarviketuotannon kurja laatu, ruoka, jossa ei ole ravintoaineita, sekä ylenmääräinen sokerin syönti, yms puputtaminen., autoilla ajo ja liikunnan puute yms.Puhumattakaan lääketeollisuuden ahneudesta, lainsäädäntö, joka takaa ruletin pyörimisen meidän kustannuksellamme, lääkäri määrää pillerit, hoitajat pelkästään syöttävät ne asiakkaille, huomasitko sanan asiakas, siis terveydenhuollon asiakkaat, joita me kaikki olemme, haluamme tai emme.
Vanhusten kanssa työskennellessä usein vanhukset ovat mukavia. Aina joku kamala valittaja sattuu joukkoon mutta ne ovat harvassa. Rasittavia omaisia tosin löytyy enemmän! Todellakin tuntuu välillä, että omaiset ajattelevat vanhuksen kunnon heikkenemisen syyn olleen hoitajissa. Juuri tuossa talvella erään vanhuksen jälkikasvu sanoi meille hoitajille, että meidän pitää kuntouttaa heidän äitinsä. Eli ainakin kävelyttää ja viedä ulos, että hän kuntoutuisi kesäksi semmoiseen kuntoon että pääsisi mökille käymään. Tottakai me kävelytetään häntä! Tämä ko. vanhus jaksoi rollaattorilla kävellä noin 3m. Ulos kun yritti viedä hän sanoi heti että pitää päästä takaisin sänkyyn. Tämä vanhus vietti kaiken aikansa sängyssä, syömään tuli ruokasaliin. Häntä kun yritti lähteä ulos viemään tai yhteisiin toimintahetkiin, vaikka laulu/askarteluhetkeen niin tämä vanhus huutaa vain että viekää minut sänkyyn! Omaiset valittaa kun emme kuntouta häntä..
Juuri tällaisten potilaitten kuntoutus vaatii hoitajalta tavallista enemmän ammattitaitoa. Tiedäthän, että masennus on varsin tavallista laitosvahnuksilla (myös lääkityksestä päätellen) ja siihen liittyy aloitekyvyttömyys ja yleinen "mitääntekemättömyys" myös nuorilla. Silloin vain haluaa jäädä sängyn pohjalle ja kuolla pois. Jospa vanhuksen mieli siitä piristyisi, kun hän kaikesta huolimatta pääsisi ulos ja mökille.
Valitettavan usein se kunnon heikkenemisen syy on todistettavasti laitoksessa. Ainakin meillä oli vanhus silmin nähden heikommassa kunnossa lomahoitojaksojen jälkeen kuin mitä oli sinne mennessään. Omaisten ei kannata heti uskoa sitä, että sairaus on edennyt ja kunto siksi huonontunut vaan vaatia parempaa ja osallistua itsekin kuntoutukseen mahdollisimman paljon. Ainakin me näimme varsinaisen "ihmeparantumisen".
Olen ollut työssä vanhainkodilla... Olin vain kylläkin tuuraamassa puolivuotta ja tein kaikkeni asukkaiden viihdyttämiseksi. Asukkaat olivat tosi mukavia, mutta se henkilökunta....vakituinen sellainen...istuivat päivät pitkät, eivät seurustelleet vanhusten kanssa ( mitä sitä turhia, kun jaappaavat yhdentekeviä, aina samoja juttuja päivästä toiseen ) Vessaan on turha viedä, niillähän on vaipat, tehkööt sinne...ulosko, mitä sitä turhia, vasta viime kesänä kävivät. Ei meillä ole aikaa...? Henkilökunnan tauot venyivät jopa tuntien mittaiseksi ja valitettiin töiden rasittavuutta...odotettiin isoon ääneen työpäivää päättyväksi !
En olisi uskonut, että tälläisiä paikkoja vielä löytyy, simputusta ja nöyryytystä, niin vanhuksia kuin toisia työntekijöitä kohtaan, ilkeilyä ja vehkeilyä. Omaisten tullessa kylään, (sen harvan kerran kun joku kävi, toisilla ei käynyt vieraita koskaan) oltiin niin maireita ja sydämmellisiä.
Vanhukset viettivät päivänsä kuka sängyssä maaten ja odottaen seuraavaa ruoka-aikaa, kuka istuen ruokapöydässä koko aamupäivän...ei osata mennä omaan huoneeseen ja henkilökunta ei viitsi viedä.
Yritin mainita asioista joissa huomasin ¨puutteita, olin se hankala, joka valittaa joka asiasta. Tein sitten vain oman kykyni mukaan. Vein vessaan tarvittaessa, luin heille ja ulkoilutin aina kuin se oli mahdollista. On raskasta huomata, kuinka ihmiset eivät välitä ja hoida sen tarpeessa olevia, kun kuitenkin ovat valinneet hoiva-alan ammatikseen. Koko henkilökunta oli koulutettua, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja perushoitajia....Ammattitaidottomuutta ei voisi siis syyttää, mutta kun kaikkia ei ole luotu silti hoiva-alalle, ikääkin osalla niin paljon ettei voi ammattia enään vaihtaa, kärvistellään sitten työssä ja jaetaan pahaa oloa kaikille.
Vanhainkoti on kuitenkin se viimeinen paikkka suurimmalle osalle asukkaista, eikö meidän velvollisuus ole tehdä siitä ajasta hyvä ja hoitaa asukas arvokkaasti ja inhimillisesti, loppuun saakka.
Kyllä se laskee kenen kunto vaan, viettäen päivät istuen tai sängyssä maaten, ulos voi päästä ainoastaan kesällä ja silloikin vain pihalle, ei kävelylle...
Hoidan ja haluan hoitaa vanhuksia. Työ ei ole pakkopullaa. Sen tähden hoidan vanhuksia kuten haluaisin itseäni hoidettavan. Vanhuus ei ole sairaus vaan iän myötä joillekin tulee erilaisia toimintaa rajoittavia tekijöitä, joiden vuoksi henkilö ei pysty asumaan omassa kodissaan. Valitettavasti kunto ja vointi heikkenee joka tapauksessa, asui hoidettava missä tahansa. Ei edes omainen hoitajana pysty aikaa pysäyttämään. Yhteistyössä omainen ja hoitaja voivat antaa vanhukselle arvokkaan loppuelämän. Syyttelyt ajavat ns. hyvät hoitajat muihin töihin, sillä ei kukaan jaksa tehdä työtä hyvin, jos siihen kohdistuu ansaitsematonta moitetta. Asiallinen keskustelu rakentavassa hengessä omaisten ja hoitajien välillä on erityisen toivottavaa.
Ei suinkaan omainen aikaa kuvittele pysäyttävänsä. Myös hoitohenkilökunnan parissa myönnetty, KUNTOUTTAVA HOITO-OTE auttaa säilyttämään toimintakykyä paljon pitempään kuin se perinteinen vuodehoito. Onko nimi Heimonen tuttu, hän on jo viime vuosisadalla kirjoittanut siitä kirjankin. Omainen ajattelee, että ei potilasta saa haudata elävänä vaan elämän pitäisi olla elämisen arvoista viimeiseen päivään asti. Siinä se ero, joka saa jotkut meistä henkilökuntaa "syyttelemään". Onko arvokas loppuelämä sitä, että joutuu makaamaan sängyn pohjalla märissä vaipoissa odottamassa, että kello tulee 10.45, joka on tämän potilaan vaipanvaihtoaika? Vai olisiko arvokas sitä, että pääsisi edes pois omasta huoneestaan juttelemaan toisten potilaitten kanssa? Tai saisi päälleen mukavat ja nätit vaatteet niiden "helppovaatteitten" sijaan, jotka henkilökunta pukee ja jotka ovat selvästi jonkun toisen potilaan?
Onhan selkeäksi tavoitteeksi määritelty se, että vuodepotilasaika pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että potilaan omatoimista liikkumista, pukeutumista, syömistä ym. tuetaan, jotta hän voisi toimia itse eikä olla avuton. Henkilökunnalla sellainen potilas on kuitenkin työläämpi. Sellainen kun hiiviskelee kesken parhaan juorun kyselemään omia juttujaan, touhuaa vaikkapa vaatteittensa ja vielä toistenkin vaatteitten kanssa ja sitten henkilökunta joutuu siivoamaan jälkiä ym.
Miten me voisimme keskustella tästä asiasta rakentavasti, kun omaisten ja henkilökunnan käsitys hyvästä vanhuudesta ja hyvästä potilaasta ovat selvästi erilaisia?
Millä tavalla hoitajan ja omaisen käsitys hyvästä hoidosta on erilainen. -voitko tarkentaa kiitos...