Aikoinaan huomasin feminismillä kovasti yhteyksiä mm. kommunismin ja kansallissosialismin kanssa, esim. siten että "sorretun" ääni piti saada kuuluviin sortajan alta, ja nutistaa tuo sortaja...
Feministisessä käytännössä on vähän samaa toisaalta kuin myös islamilaisessa retoriikassa (jos olette käyneet vaikka islam-palstalla)
1. Feministit pitävät omaa ajatustaan ehdottomasti tasa-arvoisimpana ja naisen kannalta parhaana (kuten muslimit omaansa)
2. Molemmat ryhmät kiistävät, että sitten muilla ryhmillä olisi huono olla heidän hallitsemassaan yhteiskunnassa... (vaikka esim. Saudi-Arabian käytäntö osoittaa toista - ruotsissa feminismi taas on menemässä yhä kovempiin pakkokeinoihin esim. kiintiöpolitiikallaan...)
3. Molemmat ryhmät korostavat, kuinka heidän sisällään on "pluralismia", mutta kuitenkin ääriryhmät ovat ne kuuluvimmat, joiden vuoksi sitten perustallaaja ottaa näihin asioihin etäisyyttä...
4. Molemmat ryhmittymät korostavat historiaa ja perinnettä - pitää olla islamilainen ja feministinen uudelleentulkinta länsimaiseen historiaan nähden.
5. Molemmat haluavat pitää naisen puettuna ja siveänä (luin vastikään Norjalaisista feministeistä, jotka olivat kovasti kritisoineet paria norjalaista naisurheilijaa heidän rohkeista kuvistaan).
6. Molemmissa on hyvin jyrkkä käsitys sukupuolien välisestä erosta ja vastaikkainasettelusta...
Feministisessä käytännössä on vähän samaa toisaalta kuin myös islamilaisessa retoriikassa (jos olette käyneet vaikka islam-palstalla)
1. Feministit pitävät omaa ajatustaan ehdottomasti tasa-arvoisimpana ja naisen kannalta parhaana (kuten muslimit omaansa)
2. Molemmat ryhmät kiistävät, että sitten muilla ryhmillä olisi huono olla heidän hallitsemassaan yhteiskunnassa... (vaikka esim. Saudi-Arabian käytäntö osoittaa toista - ruotsissa feminismi taas on menemässä yhä kovempiin pakkokeinoihin esim. kiintiöpolitiikallaan...)
3. Molemmat ryhmät korostavat, kuinka heidän sisällään on "pluralismia", mutta kuitenkin ääriryhmät ovat ne kuuluvimmat, joiden vuoksi sitten perustallaaja ottaa näihin asioihin etäisyyttä...
4. Molemmat ryhmittymät korostavat historiaa ja perinnettä - pitää olla islamilainen ja feministinen uudelleentulkinta länsimaiseen historiaan nähden.
5. Molemmat haluavat pitää naisen puettuna ja siveänä (luin vastikään Norjalaisista feministeistä, jotka olivat kovasti kritisoineet paria norjalaista naisurheilijaa heidän rohkeista kuvistaan).
6. Molemmissa on hyvin jyrkkä käsitys sukupuolien välisestä erosta ja vastaikkainasettelusta...
Vastaukset 16
Vanhimmat
ovat todella yksinkertaisia. Tarkoititko aloituksesi vitsiksi? No, vastailen silti.
1. KAIKKI mahdolliset ismit, jotka kannattajiensa mielestä tavoittelevat hyviä asioita, pitävät kyseisiä arvoja hyvinä. Eivätkä vain ismit, vaan myös ihmiset yksilöinä. Esim. proffa kuvittelee olevansa tasa-arvoisin ja ajatusmaailmaltaan parhain (kuten islam).
2. Feminismi ei ole yksi yhtenäinen aate eivätkä feminististen arvojen kannattajat ole yhtenäinen ryhmä, meillä on erilaisia näkemyksiä ja suuntauksia. Tästäkin on ainakin sata kertaa keskusteltu tälläkin palstalla, on ollut eräitä todella hyviä ja perusteellisia naisten kirjoittamia katsauksia. Ilmeisesti niitä ei lueta, se on kai kovin tylsää, kivempaa on haukuskella. Islam, kommunismi, natsismi ym. ovat erittäin formaalisia, kontrolloituja, keskusjohdettuja liikeitä, feminismi ei.
3. Mitkä ihmeen feminismin ääriryhmät? Kerro nyt kun kerran tiedät, proffa. Islamin ääriryhmät minäkin tiedän, tunnistan nykyään myös erään fundamentalistisen proffan.
4. Tottakai kaikkea historiaa, tiedettä jne. pitää voida tutkia ja uusien löytöjen varassa myös tulkita uudestaan. Vai pysyttäytyykö proffa kerran oppimiensa it-kehityskulkujen stabiilissa tilassa? Luoja meidät muut sellaiselta varjelkoon.
5. Ja proffako ei halua pitää naisia puettuina? Hmmm ...
6. Turha tälle palstalle on oikeastaan kirjoittaa asiaa. Vieläkään ei näköjään ole sovinistirintamassa huomattu, että feministit eivät korosta jyrkkää eroa suhteessa miehiin, vaan päinvastoin, me haluamme naisillekin samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia, kuin jo nyt on miehillä. Siis eroja pienemmiksi
Sait minut hymyilemään. Käsitin nopeasti itsekin, että on melkoista ajanhukkaa yrittää kirjoittaa tänne asiaa. Jatkan silti kirjoittelua ihan kiusallani...
Kommentoisin tuota kirjoituksesi viimeistä kohtaa tietämättä mikä on se jyrkkä ero, josta tässä puhutaan. Proffalle olen yrittänyt selvittää ajatusta erilaisuudet mahdollistavasta tasa-arvosta, jonka hän ilmeisesti tulkitsi pussi päässään fundamentalismiksi.
En siis sanoisi, että kyseessä olisi yksisuuntainen "haluamme naisillekin samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin miehillä on" (ehket tätä hakenutkaan, vaan jotain muuta?), vaan että yksilö voisi valita eri vaihtoehdoista taustansa rajoittamatta mahdollisuuksia (tausta: mies, nainen, musta, valkoinen jne). Eli että mieskin saisi valita laajasti mahdollisuuksia joita naisilla nyt on, ilman että sitä paheksutaan halveksuttavan "akkamaisena". Jos taas eroja halutaan vain poistaa, pitää myös valita monoliittinen ihmisyyden ideaali ja karsia mahdollisuuksia. Siksi mielestäni erilaisuudet mahdollistava tasa-arvo on parempi vaihtoehto.
Sitten taas Proffaan, vaikkei siitä mitään hyötyä olekaan.....
"Feministit pitävät omaa ajatustaan ehdottomasti tasa-arvoisimpana ja naisen kannalta parhaana"
Jätit kommentoimatta (kuten tavallista) kirjoitukseni Double-Standards Policyssa. Kirjoitin että feministit eivät väitä naisilla olevan automaattisesti miehiä paremmat valmiudet tulkita tasa-arvoa. Parhaat valmiudet on niillä, jotka ovat perhetyneet aiheeseen, tekevät siitä akateemista tutkimusta tai ylipäänsä lukevat paljon alaan liittyvää kirjallisuutta ja pysyttelevät siinä ajan tasalla.
"Molemmat ryhmät kiistävät, että sitten muilla ryhmillä olisi huono olla heidän hallitsemassaan yhteiskunnassa"
Kun feministit eivät pyri hallitsemaan, vaan muuttamaan yhteiskuntaa harvempien valtahierarkioiden suuntaan. Siksi feministeillä ei ole esim. suuria johtaja-auktoriteetteja, uskonnollisia tai muita.
"Molemmat haluavat pitää naisen puettuna ja siveänä"
Minusta alastomuus on mukava juttu aina kun suhtautuminen siihen ja seksuaalisuuteen ei perustu hyväksikäytölle, halventamiselle ja muille kummallisuuksille. Luonteva alastomuus ja seksuaalisuus ovat niitä feministin toivomia asioita, ei se että pukeuduttaisiin makuupusseihin kunnes maailma tulee loppuunsa.
"Molemmissa on hyvin jyrkkä käsitys sukupuolien välisestä erosta ja vastaikkainasettelusta... " Eli millainen se jyrkkä käsitys sinusta nyt sitten tällä kertaa on?
"Aikoinaan huomasin feminismillä kovasti yhteyksiä mm. kommunismin ja kansallissosialismin kanssa, esim. siten että "sorretun" ääni piti saada kuuluviin sortajan alta, ja nutistaa tuo sortaja"
Kaikenlainen sorto pitää kyllä nutistaa, mutta ihmisten nutistaminen on sitä väkivaltaisten ratkaisumallien uusintamista, josta feminismissä pyristellään eroon.
...ihan henkilökohtaisesti, mitä oikeutta ja mahdollisuutta sinulla ei ole / ei ole ollut, kun vertaat itseäsi suomalaiseen mieheen, sukupuolesi takia?
Miksi?
..ts. jos pystyt heittämään konkreettisen esimerkin omasta elämästäsi, että sinua on syrjitty tai että elämästäsi on joku mahdollisuuden ovi ollut suljettuna Sohvin naiseuden takia, niin sitten alan uskomaan sinua.
...muuten pidän feministien valivaleja turhana narinana, kuten Hertta ihan aiheesta pitää noita suomalaisia naisia aiheettomasti kritisoivia pillurättikirjoituksiakin.
Ja totta kai tasa-arvon huomioiminen kaikista näkökulmista, joihin sisältyy ihminen/ihmisryhmä on tasa-arvoisempaa kuin pelkkä feministinen naisnäkökulma. Senhän sanoo jo ihan maalaisjärkikin, feministien väsytystaktiikasta huolimatta.
... niin kerrotko minulle, mikä mahti suomessa estää miehiä "valitsemasta laajasti"?
Mulla oli yksi paras kaveri, joka haaveili parturin ammatista aluksi, sitten luki sairaanhoitajaksi -> sitten lääkäriksi. Ei kukaan hänelle irvaillut aiheesta.
Akkamaista/Junttimaista (jos nyt pistetään kumpaakin sukupuolta koskevat punaniskatermit) on arkailla toisia ihmisiä, ja tehdä valintansa toisia orjaillen. Siihen pitää opettaa nuoret, että miettivät tiensä itse tässä elämässä.
Siitä olen eri mieltä, että kirjaviisaudella pysytään käytännön tasa-arvon tasalla. Jo Giddens strukturaatioteoriassaan toteaa, että itse kukin toimija tulee luoneeksi elämänsä teoriat itse... ja useilla yhteiskuntatieteiden aloilla tuo kirjaviisaus laahaa paljolti käytännön perässä.
Jos nyt tasa-arvo jätetään kirjaviisaiden feministien heiniksi (tai yleensä yhteiskuntatieteilijöiden), niin silloin heistä tulee eräänlainen "papisto", joka voi olla todella kaukana norsunluutornissaan, ja taas kerran todellinen elämä on jo ihan muualla...
Edes proffa ei ihannoi niin paljon näköjään tuota akateemista viisautta kuin sinä?? Hassua.
No sehän on nyt sitten vain hienoa, että feminismi ei enää "taistele" vaan "rakentaa". "Erilaisuudet mahdollistava tasa-arvo" varmaan sitten ajaa vaikkapa parempaa perhepolitiikkaakin, kuin viimevuodet vallinnut sossu-sateenkaari-hallinto kepu? Jäämme odottamaan.
Tuo Norjan tapaus, johon viittasin, oli juuri valtakunnan feministien ykkösäänitorvena pidetty nainen, joka paheksui jyrkästi, kun nuoret urheilijanaiset (Kari Traa ja käsipalloilija Mia Hundvin, taisivat olla) olivat menneet vähissä pukeissa kuvauttamaan itseään... asiasta oli tuohon aikaan maassa ollessani kova polemiikki, joka puolestaan "sai minut hymyilemään", kun luin sinun vapaamielisempiä ideaalejasi. Mutta, kuten on jo tullut selväksi, suvaittaneen sitten noita siveämpiäkin feministejä, eikös, ja heidän moralisointiaan nuorien naisten suuntaan?
Minä nyt en vain Suomen osalta jaksa uskoa, että valituksiin on aihetta, että jollakin olisi oikeasti joku ovi kiinni sukupuolensa vuoksi...
Mutta ehkäpä minä vain olen sokea ja tyhmä - se on mahdollista. Nyt ainakin olen väsynyt.
Aikoinaan vertasin feminismiä kommunismiin ja kansallissosialismiin etenkin retoriikkansa osalta - aina oli joku ryhmittymä (porvarit, juutalaiset, miehet) jonka "syytä" sortavat yhteiskunnalliset rakenteet olivat, ja jotka piti sitten pistää uusiksi. Ts. tuollainen "romuttaminen" oli aina se ensi askel... nyt tosin feministit ovat alkaneet vaatia kiintiöitä olemassa oleviin rakenteisiin enemmänkin, kuin pistämään rakenteita uusiksi...
Saas nähdä, kumpi politiikka tulee menestymään? (Oma veikkaukseni on se, että naiset ihan omilla avuillaan, koulutuksellaan jne. tulevat uimaan sisälle valtarakenteisiin, etenkin kun suuret ikäluokat on lopullisesti kuopattu. Jo Tarja Halonen tai Anneli Jäätteenmäki osoittavat tapauksina, ettei edes poliittisessa järjestelmässä enää ole erityistä lasikattoa naisen kohota vaikutusvaltaiseen asemaan - eikä pidä ollakaan.)
kaikessa samaa mieltä, mitä kirjoitat, Jabberwocky, alastomuus mukaan lukien ;)
Ei siansaksaa, ei lain.
Pitäisi kehittää täydellinen virke - siis yksi - minkä voisi heittää täällä kehiin tarvittaessa. Eli aina. Ts. silloin kun pitää lyhyesti kuvata, mitä me erilaiset feministit tavoitellaan. Voisitko J rukata sellaisen yleiseen käyttöön, sinussa on ainesta?
sinun, proffa, usein käyttämäsi yksilötarinat ovat kivaa epiikkaa ja mukavat lukea, mutta eivät yleistettäviä sinänsä. Minä perustan väitteeni mieluummin tilastoihin ja tutkimuksiin, en yksittäiskeiseihin.
Sen verran voin mainita, että opinteillä ei ole sorsittu, riitti kun pärjäsi tenteissä. Suomalainen yhteiskunta suosii koulutusta suurenmoisesti. Mutta työelämässä palattiinkin sitten lähes minnacanthilaisiin tuulahduksiin. Miltei kuka tahansa mies sai parempaa palkkaa ja nimityksiä pystyviä naisia nopeammin, minä siinä joukossa. Ja uskokaa tai älkää, myös pituus vaikuttaa, pienikokoinen ei ole uskottava. Ei auttanut, kuin ruveta korvaamattomaksi ;), haa.
...tuosta omasta tarinastasi. Minua oikeasti kiinnostaa, mitä on tilastojen takana.
Miten menestymistä mitattiin? Kuka päätti ylennyksistä ja miten? Millä strategialla ylenneet etenivät (jos sitä voi tietää)? Millä vuosikymmenellä syrjäyttämiset tapahtuivat?
Ts. sinä opit prosessissa tekemään itsesi korvaamattomaksi - opitko sen vain myöhemmin kuin nuo aiemmin ylenneet?
En tarkoita, etteikö kokemuksesi ole tosi. Nyt vain haluan tietää lisää, kun on tilaisuus kuulla ihmistä, joka on kokenut tulleensa sorretuksi.
"Mulla oli yksi paras kaveri, joka haaveili parturin ammatista aluksi, sitten luki sairaanhoitajaksi -> sitten lääkäriksi. Ei kukaan hänelle irvaillut aiheesta."
Ja minä olen valtavan iloinen kaverisi puolesta. Itse sen sijaan olen ollut irvailua/ väheksyntää todistamassa.
"Akkamaista/Junttimaista (jos nyt pistetään kumpaakin sukupuolta koskevat punaniskatermit) on arkailla toisia ihmisiä, ja tehdä valintansa toisia orjaillen. Siihen pitää opettaa nuoret, että miettivät tiensä itse tässä elämässä."
Jaa, musta se on inhimillistä, että haluaa olla "normaali" mies tai nainen muiden silmissä. Esim monet haluavat miellyttää vanhempiaan. Ihan kiva jos olet itse onnistunut sivuuttamaan ennakkoluulot tai mahtunut kivutta niihin toimintamalleihin joita yhteiskunta miehelle tarjoaa. Jälkimmäisestä lauseesta samaa mieltä.
Kunakin aikana vallitseva sukupuolijärjestelmä asettaa rajat sille mikä on sallittua ja hyväksyttävää käytöstä miehille ja naisille. Rajoista käydään jatkuvaa neuvottelua, joten feministit pitävät näiden prosessien näkyväksi tekemistä tarpeellisena. Järjestelmän sisällä on ristiriitaisuuksia, joten yksilö voi löytää siitä toimintaa laajentavia mahdollisuuksia, kuitenkin vain järjestelmän rajojen sisäpuolella. Eli rajat tulevat vastaan viimeistään siinä, mitä ei osaa edes kuvitella omalle sukupuolelleen mahdolliseksi, ja mikä voi sitten myöhemmin historiassa tulla mahdolliseksi.
Teoreettinen feminismi pyrkii säilyttämään yhteyden käytännön feminismiin. Toki on aina mahdollista, että tutkija toimii norsunluutornissaan, mutta monet feministiteoreetikot ovat myös toiminta-aktivisteja.
Itse olen sitä mieltä että tieteen tuottama tieto myös uudistaa yhteiskunnallisia käytänteitä, eli ei hyvä tiede vain laahaa perässä tuottamassa itsestäänselvyyksiä. (tai ehkä kauppatieteissä onkin niin..?)
Siitä että sinä olisit oikeasti professori en ole kyllä vieläkään vakuuttunut. Täällä netissä on niin helppo ottaa feikki-identiteetti.
Norjan tapauksen taustoja en tunne, joten en voi komentoida.
"Aikoinaan vertasin feminismiä kommunismiin ja kansallissosialismiin etenkin retoriikkansa osalta - aina oli joku ryhmittymä (porvarit, juutalaiset, miehet) jonka "syytä" sortavat yhteiskunnalliset rakenteet olivat, ja jotka piti sitten pistää uusiksi"
Vaan feministitpä huomioivat sen tärkeän pointin, että olemme jokainen kasvaneet epätasa-arvoisen kulttuurin järjestelmään ja toimimme aina suhteessa siihen, sen puitteissa. Jokaisen on mahdollista toimia sortajana. Siksi feministit korostavat myös itsekriittisyyttä. Tästäkin ollaan puhuttu jo ennen...
Tasa-arvoon pyrkiminen on hidasta puuhaa. En usko että minun elinaikanani yhteiskunta olisi niin totaalisesti uudistunut, että jyrkät valtahierarkiat olisi täysin korvattu tasa-arvoisilla vaihtoehdilla. Sillä välin on kuitenkin jotenkin toimittava niin että vähemmistöjen asema vahvistuu. Tasa-arvon eteen on toimittava, ei tähänkään pisteeseen olla tultu ilman mitään toimenpiteitä. Mediatutkimuksen laitoksella joku totesi osuvasti, että Anneli Jäätteenmäestä tuli pääministerikilvassa kulttuurinen mies. Mielelläni näkisin, että nainen voi edetä "korkealle" silloinKIN kun ei halua valita maskuliinisiksi miellettyjä ominaisuuksia ja elämäntapaa.
Tunnen useita nuoria valmistuneita naisia, jotka uskovat että heidän työsuhteensa on jäänyt määräaikaiseksi koska työnantaja pelkää mahdollista raskautta. Naisilta myös tivataan epäluuloisesti työhaastatteluissa heidän lisääntymissuunnitelmiaan. Ehkä jos valtio tukisi työnantajaa äitiyslomissa, niin tällaista ei tapahtuisi.
...minua ei kiinnosta, pidätkö sinä minua oikeana vai feikkiproffana. Se kiinnostaa, mitä mieltä työnantajani on asiasta palkkapäivänä :-)
Aika harvoin tiede on lopulta ollut visionäärinä yhteiskuntatieteiden puolella - etenkin nyt esim. kirjat, kuten "Sennettin: the corrosion of character", tai vaikkapa kansantaloustiede, ja uskoakseni myös feminismin osaset ennemmin pystyvät seuraamaan, mitä yhteiskunnissa tuntuu tapahtuvan - ennustamaan kykenee aika harva... Esim. Giddensin mukaan niin tulee olemaankin, koska ihmiset älykkäinä agentteina toimiessaan luovat koko ajan uutta... Tiede laahaa aina väistämättä perässä, ja esittää parhaillaankin yhteiskunnasta vallan epätäydellisiä tulkintoja ja yleistyksiä.
Jos niiden pohjalta sitten VAIN tehdään politiikkaa, niin se on aika jäykällä pohjalla rajoittaen yksilöiden innovatiivisuutta ja toimintamahdollisuuksia.
Tulipa mieleeni - huomasin tässä eräässä tapauksessa vasta jäljestäpäin "tukeneeni naista" urallaan... eräässä työpaikassa, jossa oli paljon määräaikaisia työsuhteita, ja jossa niitä jouduttiin lopettamaan, monet pihalle lähteneet miehet ihmettelivät, kun eräs nainen piti paikkansa vaikka sen määräaika loppui äitiysloman aikana.. hän kun oli se paras työntekijä. Allekirjoittanut oli esim. syynä aiheeseen, kun totesin, että ko. ihmistä ei kannata menettää (vastasi paria kolmea keskivertojannua hommassaan).
Mutta kyllä olen siitä samaa mieltä, että äidiksi aikovalle se pysyvä virka on kaivettava vaikka kiven alta... sitten lapsentekoon. Mullakin oli lukioaikana pätevä naisvakimatikanope kaksi äitiyslomaa, jonka takia pienellä maalaispaikkakunnalla oli saatavilla vain epäpäteviä sijaisia... Meidän luokkaa ei silloin paljon lohduttanut, kun kirjoituksien matikan tulokset tulivat... (ja ko. opettaja kävi sitten, äitiyslomien välissä kirjoitusten lähestyessä, ihmettelemässä, kun on niin surkeassa jamassa matikkavalmiudet ko. luokalla).
Eli asioilla on monta puolta, joista ei kannata vaieta.
Ei valtion kuitenkaan tarvitsisi "tukea" työnantajaa äitiyslomissa, kunhan edes lopettaisi työnantajan rankaisemisen... (ts. että työnantajan pitää korvata äitiyslomia). Ko. asia kuntoon verovaroin kipikapi, ja työnantajalle jää sitten tuo raha sijaisen etsimiseen, palkkaamiseen ja koulutuskustannuksiin.
En harrasta case-juttuja, korkeintaan ne sopivat esimerkin omaisesti konkretisoimaan selkeitä yleistyksiä. Kaikkein vähiten kiinnostaa kertoa itsestäni, sen sijaan mielipiteitäni tarjoilen innolla, ihan pyytämättä.
Käytät ilmaisuja "syrjäyttäminen", "sorrettu", ne ovat ylisanoja. Miehenä et näköjään millään usko, että minulla niinkuin muillakin naisilla on vain ollut se tavallinen naisen osa: miesten urakehitys on aina ollut ja on edelleen nopeampaa. Kyllä tämä aivan todennettua faktaa on. Et voine tosissasi väittää, että yhtä koulutetut naiset ovat aina järestään ammatillisesti huonompia kuin miehet ja "ilmiö" on siitä syystä ollut perusteltua?
Naisten on edelleen oltava merkittävästi miehiä parempia nimityksiä saadakseen. Jos naiset ovat vain yhtä hyviä, saa mies paikan. Lähes aina. Nimittäjiä ovat linjaorganisaation esimiehet, enimmäkseen miehiä, aivan sananmukaisesti. Näin ainakin yksityisen liike-elämän puolella, suurehkoissa vanhoissa (konservatiivisissa) konserneissa, näistä minulla on kokemusta. Keskijohdossa onneksi alkaa olla jo naisiakin. Ja noteerattiin minutkin, ei ennemmin vaan myöhemmin, en minä mikään superstar ole.
Ai miten olen hoksannut päästä korvaamattomaksi? No kukaan ei ole korvaamaton töissä, oli huolimaton heitto. Ehkä pikku huumorilla voisi sanoa, että kun nykyisin vastaan sellaisista järjestelmistä, joiden tuloksia erityisesti ylin johto ahmii, niin mikään ei saa heilahtaa vinoon, substanssin taitajat ovat "kovasti arvostettuja".
Nonnih, lopetan tähän ja jatkan syyslomaani.
Niin, ehkä kohdulla varustettujen pätkätyöystävättärieni ongelma onkin se, etteivät he vastaa paria komea jannua vaan vain yhtä..?
No vaikka sitten niin, että äitiyslomien korvaaminen työnantajilta valtiolle, jos tämä toimisi paremmin. Hyvä että sinulta löytyy ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi.
Tiede muuttaa yhteiskuntaa ja yhteiskunta tiedettä. Ihmiset myös toimivat saamansa tiedon pohjalta.
Yliopiston palkkapäivistä ei juuri kannata puhua - juuri naureskelimme kaffepöydässä, miten kuka tahansa vastavalmistunut lääkäriplanttu kipaisee terveyskeskuksessa paremmille liksoille kuin proffien A28... Yksityisestä sektorista puhumattakaan. Kai se on sitten akateeminen kunnianhimo ja status, joka korvaa puutteen.
...hienoa, kun joku ymmärtää proffien palkkakuoppaa.
Siksipä minäkin hyvällä omallatunnolla täällä välillä fleimailen ;-)
Keitä he ovat? Eivät naisasiaa ajavat naiset minun käsittääkseni yleensä mainosta olevansa feministejä, vaan tämä (haukkuma)nimitys tulee ulkopuolisilta. Feministeillä ei ole uskontunnustusta ei´vätkä he yleensä kuulu virallisesti mihinkään feministit ry. -liikkeeseen, kuten en esim. minä, ja kuitenkin minut ovat muut jo "kastaneet" feministiksi. "Feministi" ei usein (yleensä?) ole itse valittu nimitys, vaan saatu... tämä ero muslimilla ja feministillä.
..tarkoitin sellaisia naisia, joista sinäkin puhuit, eli sellaisia yksilöitä joilla on vaikutusvaltaa tosielämässä, siis lähinnä poliitikkoja... ja eihän ole mitään "feministipuoluetta". Feministeiksi he eivät itse itseään kutsu, vaan tasa-arvoon suivaantuneet äijät...
1. Mahdottoman lavea yksinkertaistus, miten lankeat tuollaiseen?
2. Kenen hallitsemaa yhteiskuntaa tarkoitat? Feministienkö? Mistä olet saanut päähäsi, että feministit haluaisivat "hallita" yhteiskuntaa?
3. Minkä säännön mukaan pluralismissa kaikkien äänien pitäisi olla tasavahvuisia?
4. Hisotriantulkintoja on joka tapauksessa monia ja erivivahteisia. Historian kartoittaminen niin, että siinä nainen kohteena ja toimijana huomioidaan, ei ole suinkaan harmittavaa omapäisyyttä, vaan kyse on uusista näkökulmista, vaihtoehtoisista ja täydentävistä selityksistä. Lähteiden huomiottajättäminen vain sen takia, että se sopii mukavaan vallitsevaan totuttuun historiakäsitykseen, on laiminlyönti, joka ei tee kunniaa tieteelliselle historiantukimukselle. Mieti tätä: historian lähteet. Tuskin kukaan ammattimainen feministinen historiantutkija (kuten ei kukaan muukaan nykyaikainen historiantutkija) tehtailee lähteitä omin päin.
5. Kyllä minäkin, nainen kun olen, haluan olla puettu ja suht siveä. Mutta mitäs merkitystä minun mielipiteelläni on, haukutaan vain feministiksi.
6. Islam oli syntyaikanaan naisen aseman suhteen edistyksellinen. Tyttövauvojen elävältä hautaaminen kiellettiin. Miehen sallittiin ottaa vain niin monta vaimoa kuin pystyi elättämään (korkeintaan 4), ja vaimoja piti kohdella tasapuolisesti. Jollei siihen uskonut pystyvänsä, ei pitänyt ottaa yhtä vaimoa enempää.
6. Feministit kritisoivat käsittääkseni niitä vastakkaisia ROOLEJA, joita miehillä ja naisilla on ollut! Nyt olet hakoteillä.