10 Miljardin Euron Verorikokset Suuren Laman

10 miljardin euron verorikokset
Kirjoittanut: willewau 22.5.2008 klo 11.03


Tuntuu, että nyt on Suomen huipulla aikamoista turbulenssia menossa.

Jokainen päivä tuo tullessaan uusia kuvioita miten asioita on Suomessa hoidettu. Vaalirahalla tai sitten vakiintuneilla "suhteilla".

Toivottavasti tiedotusvälineet jatkavat tutkimustyötään ja poliittiset päättäjät avaavat simpukkapuolustustaan vapaaehtoisesti.

Miten seuraava asia on ylipäätään mahdollinen? Kansanedustajia ei kiinnosta pankkien tekemä useiden miljardien eurojen verorikos!

Vaan jätettiinkö asia tosiasiallisesti kokonaan heille kertomatta?

Seuraava lainaus putkahti sähköpostiini aamulla ja lainaan siitä otteita:

HELSINGIN UUTISET 21052008

Iiro Viinanen paljastaa pankkikriisin salat:
Pankit olisivat kaatuneet veronkiertoon vuonna 1993

ANTTI-PEKKA PIETILÄ

■ Pankkikriisin salatuimpiin kauhunhetkiin kuuluu 4. helmikuuta1993.

Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen joutui selkä seinää vasten antamaan pankeille anteeksi miljardien markkojen maksamattomat verot.

Pankkikriisin synkät yksityiskohdat ovat tähän saakka olleet pimennossa. Niitä ei aikoinaan kerrottu edes eduskunnalle, koska se ei kiinnostanut kansanedustajia.

- - -

Verohallituksesta tuli tieto, jonka mukaan kaikki pankit olivat systemaattisesti kiertäneet sijoitustodistusten leimaveroja. Maksamattomien verojen potti arvioitiin noin 10 miljardiksi markaksi.

- - -

Pankkien mielestä leimaverolaki oli epäselvä, mikä oikeutti ne toimimaan vastoin annettuja ohjeita. Lisäksi pankit katsoivat, että luottojen leimaverot olisivat vaikeuttaneet niiden ulkomaista varainhankintaa.

- - -

Viinasen ja Keinäsen mielestä verorikos oli pakko antaa anteeksi. Muuta ratkaisua ei keksitty kuin taannehtiva laki ja verottajan perintätoimien lopettaminen.

- - -

Virkamiehet selvittivät taannehtivan lain yksityiskohdat ainoastaan pääministeri Esko Aholle ja muutamille muille ministereille.

- - -

Valiokuntien asiakirjojen perusteella kansanedustajat olivat autuaan tietämättömiä ongelman laajuudesta ja sen vaikutuksista pankkijärjestelmään ja kansantalouden tilaan. Yhdessäkään dokumentissa ei kerrota anteeksi annettavien verojen kokonaismäärää ja veronkierron järjestelmällisyyttä.

Ennen lain voimaantuloa verottajalla oli valmiina 500 miljoonan markan lasku ensimmäisistä maksamattomista leimaveroista ja valmistelussa oli kolme kertaa suurempi erä.

– Koska eduskunnassa ei esitetty asiasta kysymyksiä, ei niitä oma aloitteisesti myöskään kerrottu siinä pelossa, että koko laki olisi kaatunut.

- - -


Artikkeli kokonaisuuden luettavissa .pdf -muodossa osoitteessa:

http://194.188.93.116/wl_heluut/newsp/heluut/ad/080521/69b8ac22f76739db512328f3ef431763.pdf


Taustatietoa koko pankkikriisi aiheeseen osoitteessa:

http://www.promerit.net/
21887
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Antti-Pekka Pietilän Pankkikriisin peitellyt paperit..

« : Toukokuu 13, 2008, 09:39:19 »

--------------------------------------------------------------------------------

Iiro Viinanen paljastaa pankkikriisin salat...
"Pankit olisivat kaatuneet veronkiertoon vuonna 1993"

Viinasen haastattelu Helsingin Uutiset-lehdessä 21.5.2008

"Pankkikriisin salatuimpiin kauhunhetkiin kuuluu 4. helmikuuta 1993. Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen joutui selkä senää vasten antamaan pankeille anteeksi miljardien markkojen maksamattomat verot.
Pankkikriisin synkät yksityiskaohdat ovat tähän saakka olleet pimennossa. Niitä ei aikoinaan kerrottu edes eduskunnalle, koska se ei kiinnostanut kansanedustajia..."

Antti-Pekka Pietilän (Art House)
Pankkikriisin peitellyt paperit
julkaistaan torstaina 22.5, jolloin kirja on saatavissa kirjakaupoista kautta maan.

Äänestä

Pankkien kriisin pitkät varjot

TV 1 uusii Timo-Erkki Heinon pankkikriisi-dokumentteja



1990-luvun alun pankkikriisi ja lama ovat sodanjälkeisen Suomen järkyttävin ajanjakso. Vielä 15 vuoden jälkeenkin suuren laman tapahtumat tuntuvat monen suomalaisen elämässä.



TV1 esittää viitenä peräkkäisenä keskiviikkona Timo-Erkki Heinon dokumentteja pankkikriisistä, kriisin syistä, hoidosta ja seurauksista. Sarjan ensimmäinen ohjelma, Pankkiryöstö, on toukokuulta 1992 ja viimeisin, Lama ja oikeus, tämän vuoden tammikuulta. Ohjelmista muodostuu 15 vuoden kaari suomalaisen lähimenneisyyden kipeisiin asioihin.



7.5. alkaen keskiviikkoisin klo 18.30

Pankkikriisin pitkä varjo

90-luvun alun pankkikriisi ja lama ovat sodanjälkeisen Suomen synkin ajanjakso. Pankkikriisiohjelmien uusintasarjan aluksi lamatutkija Jaakko Kiander kertoo, kuinka syvät jäljet pankkikriisi suomalaisiin jätti – ja miksi.



7.5. klo 18.45

Pankkiryöstö

Aikaisemmin pankit maksoivat automaattisesti asiakkaiden laskut, nyt asia on päinvastoin. Haastateltavina mm. pankkihistorian tutkija Antti Kuusterä, Pankkitarkastusviraston ylijohtajat Jorma Aranko ja Jussi Linnamo sekä pörssikommentaattori Erkki Sinkko (1992)



14.5. klo 18.30

Pankkilaskun maksajat

Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa Liian paljon rahaa kerrotaan, kuinka pankkikriisiin jouduttiin. Toisessa osassa Syylliset ja syytetyt kysytään, mihin pankkikriisin miljardit katosivat? Haastateltavina mm. Esko Ollila, Pertti Voutilainen, Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä, tilintarkastaja Tauno Haataja sekä kansantaloustieteen professori Pekka Ahtiala. (1996)



21.5. klo 18.30

Pankkien uhrit

90-luvun alun pankkikriisissä 30 000 yritystä kaatui konkursseihin. Turhat konkurssit, turha työttömyys? Kenellä pakkohuutokaupattu omaisuus on nyt? Olisiko pankkien asemesta voitu pelastaa pankkien asiakkaat, yritykset? Pankkikriisissä konkurssiin kaatuneet pienyrittäjät kertovat tarinansa dokumentissa, joka vaikuttaa ja koskettaa edelleenkin (1998)



28.5. klo 18.30

Pankit tilillä

Pankkikriisin jälkinäytös oikeussalissa. Veronmaksaja ihmettelee ja maksaa. Pankkikriisiuusinta vuodelta 2000, jolloin säästöpankkioikeudenkäynnit olivat puolessa välissä.



4.6. klo 18.30

Lama ja oikeus

Virheellinen talouspolitiikka aiheutti laman, lama aiheutti pankkikriisin, pankkikriisi pankkituen, pankkituki syyllisten etsinnän ja syyllisten etsintä vahingonkorvausoikeudenkäynnit säästöpankkien hallitusten maallikkojäseniä vastaan. Vasta ny t kun 15 vuotta on kulunut, tämä Suomen suurin oikeudenkäyntien sarja on päättymässä. Lasku veronmaksajille useita kymmeniä miljoonia euroja. Kuinka tässä näin pääsi käymään? (tammikuu 2008)

Äänestä
  • onko rikos tapahtunut?

    Äänestä

  • Tiedote 22.05.2008, julkaisuvapaa

    Pro Karelia ry

    http://prokarelia.net/

    [email protected]


    http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1575&author=10

    PANKKIKRIISI JA KARJALA

    - Pankkikriisi koskee noin 400 000 suomalaista

    - Karjalan kysymys koskee yli miljoonaa suomalaista

    - Koivisto aloitti ihmisoikeuksien polkemisen kauden

    - Halonen ja Vanhanen jatkavat ihmisoikeuksien polkemista

    - Halonen salasi Koiviston konklaavin paperit

    - Milloin suomalaiset heräävät?

    - Obama ei voita toivottomuudella, vaan toiminnalla


    Pankkikriisi koskee noin 400 000 suomalaista

    Talouselämä kirjoittaa: ”Julkaisujohtaja Antti-Pekka Pietilä on kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.

    Se on hänen neljäs kirjansa pankkikriisistä. "Luulin tietäväni pankkikriisistä jotakin ennen tätä kirjaa. Väärin." Näin Pietilä totesi kirjansa julkistustilaisuudessa. "Tämä on paras kirjani pankkikriisistä", hän sanoo."

    Kirjassa selvitetään mm. 1990-luvun valuuttavelkojen oikeudellista pätemättömyyttä ja noin 1.5 mrd. euron lahjaa pankeille maksamattomien leimaverojen osalta.

    Talouselämä kertoo lisää: ”Tähän liittyy presidentti Mauno Koiviston väliintulo."

    "Koivisto kutsui oikeusoppineet linnaan painostaakseen Korkeinta oikeutta, jotta se ei suhtautuisi liian ymmärtäväisesti velallisiin suhteessa pankkeihin. Koivisto ei halunnut oikeuksien muuttuvan "kuluttajansuojamyönteisiksi". Eivätkä ne muuttuneetkaan.”


    Karjalan kysymys koskee yli miljoonaa suomalaista

    Miten nämä pankkikriisiasiat liittyvät Karjalan kysymykseen? Yhtymäkohtia on paljon.

    Pankkikriisin uhreiksi valittiin noin 40 000 yritystä. Se on merkinnyt noin 400 000 ihmisen joutumista B-luokkaan ja luottokelvottomaksi.

    Se on merkinnyt Katakombi-projektin mukaan 14 – 15 000 itsemurhaa.

    Karjalaisia kotimaan pakolaisia eli evakkoja oli yli 400 000. Heitä on jäljellä jälkeläisineen noin 1 miljoona. Kuinka moni heistä joutui B-luokkaan, ei ole tiedossa. Ei myöskään se, kuinka monelle elämä kaukana omista juurista ja Karjalan laulumaista oli kestämätöntä.


    Koivisto aloitti ihmisoikeuksien polkemisen kauden

    Heti sodan jälkeen valtiojohtomme teki parhaansa evakkojen asuttamiseksi ja uuden elämän aloittamisen mahdollistamiseksi.

    Sen sijaan valtionjohtomme Mauno Koiviston presidenttikaudesta alkaen on tehnyt parhaansa, etteivät evakkojen ihmisoikeudet toteutuisi.

    Koivisto dementoi tarkoituksellisesti kaikki Suomen mahdollisuudet käynnistää aluepalautusneuvottelut Neuvostoliiton Politbyroosta ja presidentti Boris Jeltsinin hallinnolta tulleiden viestien pohjalta.

    Koiviston olisi aika katsoa peiliin ja korjata sekä toteuttamansa syvä evakkojen ihmisoikeusloukkauksien sarja että pankkikriisissä tekemänsä päätökset ja painostukset. Ei kestäne pitkää aikaa, kun Koiviston tekemisiä ja tekemättä jättämisiä aletaan todella selvittää.


    Halonen ja Vanhanen jatkavat ihmisoikeuksien polkemista

    Nykyinen valtiojohtomme presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen johdolla ei suostu edes kuuntelemaan Karjalan kysymykseen liittyviä asioita, vaan dementoivat sellaiset puheet alkuunsa.

    Kumpikin näistä päättäjistä pyrkii mahdollisuuksien mukaan estämään, ettei pankkikriisin todellisten syyllisten esille tuominen ja vastuuseen saattaminen toteudu. Syylliset ovat tiedossa, mutta heitä varjellaan parhaan kyvyn mukaan.


    Halonen salasi Koiviston konklaavin paperit

    Presidentti Halonen varmuuden vuoksi salasi Koiviston konklaavin paperit Koiviston pyynnöstä.

    Ei oikeuspoliittisessa seminaarissa kuvittelisi olevan sellaista aineistoa, joka pitää salata. Salaus kertoo salaajien erinomaisen hyvin tietävän, että aineisto on langettavaa.

    Keiden oikeuksia valtionjohtomme ja poliittinen eliittimme ajaa? Onko sellainen ajatus tullut mieleen, että sellainen toiminta ei miltään osin täytä presidentin tai pääministeri vakuutuksen ja valan velvoitteita?


    Milloin suomalaiset heräävät?

    Suomalainen media hehkuttaa sivukaupalla vaalirahasotkuista. Jos niissä on epäselvää, on epäselvyyksien tutkiminen poliisin asia. Selvitys käynnistyy rikosilmoituksen tekemisellä.

    Media ei ole koskaan hehkuttanut Karjalan kysymyksellä tai pankkikriisin aikana vallanpitäjien tekemien rikosten selvittämisellä. Onko se liian pelottava aihe, vai mistä tämä häveliäisyys johtuu?

    Kansalaiset ovat itse osaltaan syyllisiä, koska he keskittyvät mielummin viihteeseen kuin perehtyisivät vakavampiin asioihin. Vasta kun omia ihmisoikeuksia loukataan pahimman jälkeen, suomalainen alkaa heräillä – ja vaipuu toivottomuuteen.


    Obama ei voita toivottomuudella, vaan toiminnalla

    Jos Barack Obama voi voittaa Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuuden ja mahdollisesti presidentinvaalit, niin suomalaisillakin on täysi mahdollisuus saada niin pankkikriisin suurimmat rikolliset kuin Karjalan kysymyksen käsittelemättä jättävät suurimmat vääryyden kannattajatkin vastuuseen.

    Obaman viesti on: Me saamme sen muutoksen aikaan. Yes, we can! Meidän ei siten ole syytä vaipua toivottomuuteen, vaan toimia asioitten korjaamiseksi.




    --

    Äänestä

  • Vakava paikka kirjoitti:

    onko rikos tapahtunut?

    Nämäkin asiat esille. Soinia ei tunnu kiinnostavan.

    Äänestä

  • IPU ottaa kirjoitti:

    Nämäkin asiat esille. Soinia ei tunnu kiinnostavan.

    Polttaa, polttaa, polttaa. Onko tämä yksi puuttuva palanen löytynyt seuraavanlaiseen kuvioon?

    1.
    Verottaja ja pankit perivät yksityiseltä henkilöltä rästissä olevia velkoja erittäin tehokkaasti. Jopa tuonpuoleiseen siirtyneiden henkilöiden kohdalla maksuvastuuseen on pyritty saamaan elossa olevia lähiomaisia, joilla ei ole ollut alkuperäisen velan tai takuuvastuiden kanssa mitään tekemistä.

    2.
    Vuosien 1995-1996 kieppeillä kiristyi lakisääteistä tapaturmavakuutus tarjoavien yksityisten vakuutusyhtiöiden toiminta selvästi. Ilman, että niitä koskeviin lakeihin oli tehty mitään muutoksia.

    Hylkääviä korvauspäätöksiä alkoi tippua tihenevään tahtiin nimenomaan pitkäaikaisen korvausvastuun tapauksista kuten ammattitaudeista ja pysyvästi vammautuneiden potilaiden vahinkotapauksista.

    3.
    Suomen valtio on ulkoistanut julkisen vallan käytön tapaturmavakuutusten kohdalla yksityisille vakuutusyhtiöille, jotka ovat poikkeuksetta osa pankkien kanssa muodostamaa finanssialan konsernia.

    Valtiokonttori ja Maatalouden yrittäjien eläkelaitos (MELA) ovat lakisääteisessä tapaturmavakuuttamisessa Suomen vakuutuskentässä poikkeuksia.

    4.
    Ykstiyiset vakuutusyhtiöt joutuvat puskuroimaan rahaa tuleviin korvausvastuihin esimerkiksi 10 vuoden ajaksi. Käyttämättömät korvausrahat voidaan vapauttaa ja maksaa osakkeenomistajille osinkoina.

    Tämä edellyttää käytännössä sitä, että korvausvastuut kiistetään vakuutusyhtiöissä ja koko vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä.

    Pääosa korvausvastuiden kiistämisestä tehdään kansallisen ja yhdistystasoisen vakuutuslääketieteen keinoin.

    5.
    Suomen valtio on ainoa laillisuusvalvoja vakuutusalalla. Kuitenkin se omistaa suoraan merkittävän osuuden vahinkovakuutusyhtiö Ifistä, joka puolestaan on yksi vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmän rahoittajista.

    6. Kuittaako Suomen valtio pankkien jäänyttä miljardivelkaa verottajalle If-yhtiön maksamien osinkojen ja muiden vakuutusalan toimijoiden kuten keskinäisten työeläkeyhtiöiden kautta? Varma, Ilmarinen, Tapiola jne.

    Itse en tätä suinkaan kaikkea keksinyt itsestäni.

    Oikeusturvan ajankuva - blogissa löytyy kirjoitus: "If… ja Suomen valtion omistajapolitiikka". Suora osoite on:

    http://ajankuva.blogspot.com/2008/02/if-ja-suomen-valtion-omistajapolitiikka.html

    Helsingin Uutisissa olleen artikkelin mukaan kansanedustajat olivat vuonna 1993 aivan pihalla asioista. Toivottavasti saamme kuulla oliko näin? Vai käskytettiinkö heidät ryhmärankkurien toimesta paikalleen ja hiljaiseksi...

    Äänestä

  • promerit.net kirjoitti:

    Polttaa, polttaa, polttaa. Onko tämä yksi puuttuva palanen löytynyt seuraavanlaiseen kuvioon?

    1.
    Verottaja ja pankit perivät yksityiseltä henkilöltä rästissä olevia velkoja erittäin tehokkaasti. Jopa tuonpuoleiseen siirtyneiden henkilöiden kohdalla maksuvastuuseen on pyritty saamaan elossa olevia lähiomaisia, joilla ei ole ollut alkuperäisen velan tai takuuvastuiden kanssa mitään tekemistä.

    2.
    Vuosien 1995-1996 kieppeillä kiristyi lakisääteistä tapaturmavakuutus tarjoavien yksityisten vakuutusyhtiöiden toiminta selvästi. Ilman, että niitä koskeviin lakeihin oli tehty mitään muutoksia.

    Hylkääviä korvauspäätöksiä alkoi tippua tihenevään tahtiin nimenomaan pitkäaikaisen korvausvastuun tapauksista kuten ammattitaudeista ja pysyvästi vammautuneiden potilaiden vahinkotapauksista.

    3.
    Suomen valtio on ulkoistanut julkisen vallan käytön tapaturmavakuutusten kohdalla yksityisille vakuutusyhtiöille, jotka ovat poikkeuksetta osa pankkien kanssa muodostamaa finanssialan konsernia.

    Valtiokonttori ja Maatalouden yrittäjien eläkelaitos (MELA) ovat lakisääteisessä tapaturmavakuuttamisessa Suomen vakuutuskentässä poikkeuksia.

    4.
    Ykstiyiset vakuutusyhtiöt joutuvat puskuroimaan rahaa tuleviin korvausvastuihin esimerkiksi 10 vuoden ajaksi. Käyttämättömät korvausrahat voidaan vapauttaa ja maksaa osakkeenomistajille osinkoina.

    Tämä edellyttää käytännössä sitä, että korvausvastuut kiistetään vakuutusyhtiöissä ja koko vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä.

    Pääosa korvausvastuiden kiistämisestä tehdään kansallisen ja yhdistystasoisen vakuutuslääketieteen keinoin.

    5.
    Suomen valtio on ainoa laillisuusvalvoja vakuutusalalla. Kuitenkin se omistaa suoraan merkittävän osuuden vahinkovakuutusyhtiö Ifistä, joka puolestaan on yksi vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmän rahoittajista.

    6. Kuittaako Suomen valtio pankkien jäänyttä miljardivelkaa verottajalle If-yhtiön maksamien osinkojen ja muiden vakuutusalan toimijoiden kuten keskinäisten työeläkeyhtiöiden kautta? Varma, Ilmarinen, Tapiola jne.

    Itse en tätä suinkaan kaikkea keksinyt itsestäni.

    Oikeusturvan ajankuva - blogissa löytyy kirjoitus: "If… ja Suomen valtion omistajapolitiikka". Suora osoite on:

    http://ajankuva.blogspot.com/2008/02/if-ja-suomen-valtion-omistajapolitiikka.html

    Helsingin Uutisissa olleen artikkelin mukaan kansanedustajat olivat vuonna 1993 aivan pihalla asioista. Toivottavasti saamme kuulla oliko näin? Vai käskytettiinkö heidät ryhmärankkurien toimesta paikalleen ja hiljaiseksi...

    Miksi et suoraan voi käyttää sanan "valtio" tilalla sanaa "puolueet"? Puolueethan tässä tekevät jäynää ihmisille,ei suinkaan valtio.Kannattaa käyttää sitä oikeaa osoitetta tämän rosvopelin käsittelyssä. Painostus puolueita kohtaan on nyt aloitettava tosissaan.Nehän ovat osa Suomen mafiaa,jonka toiminta tulee murtaa.

    Äänestä

Koivisto painosti oikeuslaitosta

A-P Pietilä väittää presidentti Mauno Koiviston painostaneen oikeuslaitoksen suosimaan pankkeja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan salasi pöytäkirjat Koiviston keskusteluista.
Taloussanomista lisää.

Äänestä

presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojelemiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Naantalissa 30. päivänä heinäkuuta 2002
TARJA HALONEN
Tasavallan Presidentti

MARTTI MANNINEN
Tasavallan presidentin neuvonantaja
Kansliapäällikön sijaisena

Äänestä

img ]

Kohukirja nostaa Wahlroosin pankkikriisin ketuksi

[ img ]

Pankkivalvojat, eduskunta ja oikeuslaitos olivat pankkien täydessä juoksutuksessa pankkikriisin aikaan.

Taitavassa pelissä eduskunta ei edes huomannut antavansa kymmenen miljardia tukea pankeille.

Björn Wahlroos oli pankkijoukkueen pelinrakentaja ainakin A-P Pietilän uuden pankkikirjan mukaan.

22.05.08 10:00 [ img ] Risto Pennanen [ img ]

Äänestä

>>>>>>>

Mielipidekirjoitus 24.05.08


Yrjö Saraste

>>>>>>



Tuleeko uudesta vaalitukilaista mitään ?



Satoihin tuhansiin euroihin nousevat, lähinnä uusrikkaiden liikemiesten muodostamien kummisetä yhdistysten eduskuntavaalituet kyseenalaistavat monien ministerien ja kansanedustajien uskottavuuden. Taustarahoittajat väittävät antaneensa tukea, jotta Suomessa harjoitettaisiin sellaista politiikkaa, joka lisäisi kansakunnan menestystä ja hyvinvointia. Ainakaan minun hyvinvointini ei kyllä lisäännyt vaikka maahan saataisiin jokin uusi kauppakeskus taikka jostakin konsernijohtajasta tehtäisiin vuorineuvos. Vastinetta Sukarin ja Kakkosen rahoille tuli, kun heidän avustamistaan kansanedustajista peräti kahdeksan valittiin ministereiksi. On luonnollista, että kummisetien on kannattanut muodostaa yhteinen ja siten voimakkaampi ja vaikutusvaltaisempi lobbausorganisaatio kuin jakaa rahaa kukin erikseen.

Tilanne on nyt sellainen, että on helppo yhtyä Euroopan entisen oikeusasiamies Jacob Södermanin käsitykseen, että näyttää olevan tahoja, jotka ovat sijoittaneet rahaa tiettyihin poliitikkoihin, joiden he uskovat pääsevän ministeriksi. Se synnyttää epäilyksen, että tavoitellaan vaikutusvaltaa epäasialllsin menetelmin. Hän esittää, että vaalirahoitus selvitetään talousrikoksiin perehtyneen poliisin johdolla.



Nyt on esitetty muun muassa:

Ehdokkailla tulisi olla vaalibudjettikatto. Ei toimi sillä helpointa on jättää osa menoista kylmästi pois ilmoituksesta. Yritys estää tämä vaatisi se laajaa valvonta- ja tilintarkastus organisaatiota.

Lisäksi mikäli joku saisi päähänsä omin päin omalla kustannuksellaan mainostaa jotakuta ehdokasta  niin miten se voitaisiin kieltää.

Ehdotus tukikatosta ei ole realistinen. Onhan helppo mennä pankkiin ja lähettää ¬1000 kymmenellä keksityllä nimellä. Saahan asian hoitaa pankissa kavereiden puolesta ja mikäli on hyvin varovainen voi jakaa maksut vielä useampaan pankkiin. Olen nähnyt miten tilaisuudessa on ollut maitotonkka johon tukensa sai pudottaa. Mitäs kun sieltä löytyykin yhteensä 11000 euroa ? Tietysti ehdokkaalle on kerrottu suorituksesta.

Tulisiko ehdokkaiden tarkistaa, että rahaa tilille lähettänyt henkilö on olemassa ja todella maksaja ? Mitä jos tilille ilmestyy ¬ 10000 suoritus maksajana Reino Rahakas, jota kukaan ei tunne ? Asia lienee kai sillä selvä, että ehdokas merkitsee tuki-ilmoitukseensa maksajaksi sen Reino Rahakkaan ?

Ehdotus vaatia vaalituki-ilmoitus jo ennen vaaleja ei toimi, sillä tukea saatetaan antaa aivan viime hetkeen saakka. Lisäksi setä saattaa tulla avuksi kun ehdokas vaalien jälkeisessä selvityksessään toteaa ajautuneensa vaikeuksiin. Nyt on lisäksi käynyt ilmi, että tukea on annettu jopa seuraavana vuonna !

Pelkkä valittujen kansanedustajien vaalirahoituksen avoimuus ei riitä. Puolueiden ja niiden jäsenyhdistysten on myös avattava omat rahoituslähteensä. Puolueet ja kaikki erilaiset asiaan liittyvät

yhdistykset tulisi alistaa veroviranomaisten tarkastuksille.

Tulisi myös kiinnittää huomiota ehdokkaiden harjoittamaan verottomaan liiketoimintaan.

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on kehunut miten myytäessä tauluja 300000 euron arvosta kertyi puhdasta tuottoa 150000 euroa !

Tärkein kysymys olisi kuitenkin miettiä miten kampanjakustannusten räjähdysmäinen nousu saataisiin ei vain pysähtymään vaan myös alenemaan. Tietenkin on joka tapauksessa selvä, ettei mikään vaalirahoituslaki pysty estämään todellisten ammattilaisten tukisiirtoja. Tärkein kysymys olisi kuitenkin miettiä miten kampanjakustannusten räjähdysmäinen nousu saataisiin ei vain pysähtymään vaan myös alenemaan.



Väite, että ilman vaalitukea vain rikkailla olisi mahdollisuus tulla valituksi on perätön. Sillä tukea saavat vain henkilöt, joiden tiedetään tai oletetaan olevan yhteistyöhaluisia.



Yrjö Saraste

Helsinki


>>>>>>>>

>>>>>>>>



Lyhennetty versio:



Yritys muuttaa vaalitukilakia



Om esitetty muun muassa, että

Ehdokkailla tulisi olla vaalibudjettikatto. Ei toimi sillä helpointa on jättää osa menoista kylmästi pois ilmoituksesta. Yritys estää tämä vaatisi se laajaa valvonta- ja tilintarkastus organisaatiota.

Lisäksi mikäli joku saisi päähänsä omin päin omalla kustannuksellaan mainostaa jotakuta ehdokasta  niin miten se voitaisiin kieltää.

Ehdotus tukikatosta ei ole realistinen. Onhan helppo mennä pankkiin ja lähettää ¬1000 kymmenellä keksityllä nimellä. Saahan asian hoitaa pankissa kavereiden puolesta ja mikäli on hyvin varovainen voi jakaa maksut vielä useampaan pankkiin. Olen nähnyt miten tilaisuudessa on ollut maitotonkka johon tukensa sai pudottaa. Mitäs kun sieltä löytyykin yhteensä 11000 euroa ? Tietysti ehdokkaalle on kerrottu suorituksesta.

Tulisiko ehdokkaiden tarkistaa, että rahaa tilille lähettänyt henkilö on olemassa ja todella maksaja ? Mitä jos tilille ilmestyy ¬ 10000 suoritus maksajana Reino Rahakas, jota kukaan ei tunne ? Asia lienee kai sillä selvä, että ehdokas merkitsee tuki-ilmoitukseensa maksajaksi sen Reino Rahakkaan ?

Ehdotus vaatia vaalituki-ilmoitus jo ennen vaaleja ei toimi, sillä tukea saatetaan antaa aivan viime hetkeen saakka. Lisäksi setä saattaa tulla avuksi kun ehdokas vaalien jälkeisessä selvityksessään toteaa ajautuneensa vaikeuksiin. Nyt on lisäksi käynyt ilmi, että tukea on annettu jopa seuraavana vuonna !

Pelkkä valittujen kansanedustajien vaalirahoituksen avoimuus ei riitä. Puolueiden ja niiden jäsenyhdistysten on myös avattava omat rahoituslähteensä. Puolueet ja kaikki erilaiset asiaan liittyvät

yhdistykset tulisi alistaa veroviranomaisten tarkastuksille.

Tulisi myös kiinnittää huomiota ehdokkaiden harjoittamaan verottomaan liiketoimintaan.

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on kehunut miten myytäessä tauluja 300000 euron arvosta kertyi puhdasta tuottoa 150000 euroa !

Tärkein kysymys olisi kuitenkin miettiä miten kampanjakustannusten räjähdysmäinen nousu saataisiin ei vain pysähtymään vaan myös alenemaan. Tietenkin on joka tapauksessa selvä, ettei mikään vaalirahoituslaki pysty estämään todellisten ammattilaisten tukisiirtoja. Tärkein kysymys olisi kuitenkin miettiä miten kampanjakustannusten räjähdysmäinen nousu saataisiin ei vain pysähtymään vaan myös alenemaan.



Väite, että ilman vaalitukea vain rikkailla olisi mahdollisuus tulla valituksi on perätön. Sillä tukea saavat vain henkilöt, joiden tiedetään tai oletetaan olevan yhteistyöhaluisia.



Yrjö Saraste

Helsinki

Äänestä

Presidentti Tarja Halonen on statuksesta ja keinotekoisesta julkisuuskuvasta huolimatta käytännön esimerkki siitä, kun otetaan vastaan lahjuksen kaltaisia etuuksia siitä kiinni jäämättä.

Media paljasti vuonna 2007 Presidentin viettämät pääsiäislomat suomalaisen vakuutusyhtiön luksusmökillä. Tämä saatettiin tutkintaan Presidenttiä "valvoville viranomaisille" ja tämä tutkinta hylättiin alkuunsa.

Presidentin toimintaan ei edelleenkään puututa koska Presidentillä on lain edessä immuniteettisuoja.

Näin Presidentti Tarja Halonen voi jatkaa jo perinteeksi muodostunutta pääsiäislomien viettoa vakuutusyhtiön tarjoamalla mökillä ja samaan aikaan vahvistaa uusia lakeja, joilla heikennetään entisestäänkin ihmisoikeuksia rikkovia potilaiden oikeuksia.

Vakuutusyhtiöiden ylivertainen asema kohenee näin entisestäänkin, eikä kukaan päättäjä kyseenalaista Presidentin omia toimia.

SAK maaaaaksoi halosen vaalit , missä viipyy seeeeelvitys?????????????????

Äänestä
  • Oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus Linnassa 6. toukokuuta 1992, klo 19.00 alkaen

    1. Tasavallan presidentti on päättänyt järjestää oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden tuomiolaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

    Teemoina ovat tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu. Keskustelu rakentuu ensimmäisen teeman osalta kahteen valmisteltuun puheenvuoroon ja toisen teeman osalta yhteen valmisteltuun puheenvuoroon (yhteensä noin 30 min) sekä kummankin teeman osalta 2 - 3 valmisteltuun kommenttipuheenvuoroon (noin 10 min). Lisäksi pankkitarkastusviraston johtaja Jorma Aranko käyttää valmistellun puheenvuoron (noin 10 min) em. alustusten jälkeen tai keskusteluosuuden alussa.

    2. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus.

    Alustus: Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen ja korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, hallintoneuvos Pekka Hallberg tai hallintoneuvos Sakari Sippola.
    Kommentit: Professori Allan Rosas, ÅA; professori Heikki Ylikangas, HY; OTT tutkija Martin Scheinin, SA

    3. Tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu
    Alustus: professori Aulis Aarnio, TY
    Kommentit: apulaisprofessori Jukka Kekkonen, HY; erikoistutkija Jyrki Tala, OPTL

    4. Tilaisuuteen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi Tasavallan Presidentti, Rouva Koivisto, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, adjutantti, erityisavustaja Martti Manninen sekä seuraavat henkilöt:
    - johtaja Jorma Aranko, pankkitarkastusvirasto
    - pres. Olavi Heinonen, KKO
    - hall.neuvos Pekka Hallberg, KHO
    - hall.neuvos Suviranta KHO, ei voinut osallistua ulkomaanmatkan takia
    - prof. Allan Rosas, ÅA
    - prof. Heikki Ylikangas, HY
    - OTT Martin Scheinin, SA
    - prof. Aulis Aarnio, TY
    - prof. Jukka Kekkonen, HY
    - er.tutkija Jyrki Tala, OPTL
    - prof. Leena Kartio, TY
    - prof. Olli Mäenpää HY
    - dos. Juha Pöyhönen, HY
    - prof. Kirsti Rissanen, HY
    - prof. Kaarlo Tuori, SA
    - OTL Veli-Pekka Viljanen, OM
    - kihl.tuomari Markku Arponen, Rovaniemen tuomiokunta
    - ylituomari Olli Karikoski, Oulun LO
    - pormestari Juha Kettunen, Kuopion RO
    - pres. Esko Kilpeläinen, Itä-Suomen HO
    - oik.neuvos Per Lindholm, KKO
    - pres. Erkki Rintala, Vaasan HO
    - ap.prof. Antti Kivivuori, HY
    - prof. Jaakko Uotila, TY
    - oik.neuvos Erkki-Juhani Taipale, KKO
    - asianajaja (1.5.1992 alkaen oik.neuvos KKO) Mikko Tulokas

    6. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen toimii tilaisuuden puheenjohtajana.

    7. Tasavallan presidentti haluaa keskustella seminaarista Heinosen kanssa jonkin aikaa ennen seminaaria ja ottaa Heinosen vastaan Linnassa myöhemmin sovittavana aikana.

    Kalevi Kannus

    0400 666 123

    Äänestä

http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2008/sk-212008/a-p-pietila.aspx


Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa

kuin oikeusministerin painostuksesta.

Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkai­sujen sisältöjä ja

perusteluja.

Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdak­si muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston ak­tiivinen rooli

pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudel­lisia vaikutuksia ja

seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden ta­hojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä

pankkikriisin selvittelyssä.

Presidentinlinnaan kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa.

Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysival­tainen kokoonpano: presidentti Olavi Heinonen ja oikeusneuvok­set Erkki-Juhani Taipale, Per Lindholm ja

Mikko Tulokas, joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.

Paikalle saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos Pekka Hallberg, josta myöhemmin tuli KHO:n presi­dentti. Lisäksi mukana oli

viisi muuta alempien oikeusistuinten jä­sentä: Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen, Vaa­san hovioikeuden presidentti Erkki Rintala,

Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari

Markku Arponen. Kaikkiaan osanottajia oli kolmisenkymmentä.

Tilaisuudessa käsiteltiin tuomioistuinten yhteiskunnallista val­lankäyttöä ja riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä.

Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ol­lut kutsuttu oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan poliitikkoja.

Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas oli yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta

seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presi­dentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa

Korkein oikeus tekemään Koiviston mielei­nen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Yli kangas viit­taa Koiviston aikaisemmin esittämään

näkemykseen, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja. KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston

järjestämää tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.

A.-P.- Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit. Art House 2008.


http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2008/sk-212008/a-p-pietila.aspx

Äänestä

Suomen vai Sukarin Toivo?

27.5.2008 4:48


http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200805267705846_ko.shtml

Ohhoh mikä vuosi! Alkuvuosi rämmittiin seksuaalisen häirinnän syövereissä. Keskitalvella lehahti ilmaan parvi tekstiviestejä eroottiselle tanssijalle ja käräjöitiin muistakin tekstiviesteistä. Kevätaurinko paljasti röyhkeän, tietoisen vaalirahoituslain rikkomisvimman. Sillä mennäänkin kepeästi kesälomiin asti.
Eduskunta on siis aloittanut toisen toimintavuotensa luovasti ja puuhakkaasti. Mihin enää tarvitaan poliittista satiiria, kun poliitikot käsikirjoittavat sen itse - ja paljon räväkämmin kuin vainoharhaisinkaan käsikirjoittaja!
Reilu vuosi on edetty vaaleista, jotka mursivat totutut poliittiset rakenteet, synnyttivät porvarihallituksen ja syöksivät demarit katkeraan oppositioon. Ja nyt ollaan sormi suussa keskellä hämminkiä. Ulospääsytienä nähdään nopea vaalirahoituslain remontti, joka pelastaisi mitä pelastettavissa on.
Sykloonin silmässä sätkivät ennen muuta kokoomuksen ja keskustan ehdokkaat, joille yritysten lottopotti osui kohdalle.Nykymyrskyyn johtanut pommi rakennettiin jo vaalien alla. Tuolloin pommin virittäjinä toimivat SAK ja sen Oiva Lohtanderin hahmossa öykkäröivä sikaporvarimainos.
Pommi räjähti jo putkessa ja heitti sirpaleensa demareiden silmille. Vaalitappio tuli ja puheenjohtaja meni.
Pommin jälkijäristykset tuntuvat kuitenkin vasta nyt, kun on paljastunut, että huonounisuudestaan tunnettu porvari heräsi mainoksesta raivoissaan ja keräsi vihan vimmoissaan runsaan kolehdin porvariehdokkaiden kellokkaille. Nämä kiittivät ja kumarsivat, mutta eivät paljastaneet salarahoittajiaan lain edellyttämällä tavalla.
Kokoomus kyllä antoi kuuman vihjeen vaalirahoittajasta nimetessään kampanjansa "Suomen Toivoksi". Me tyhmät sopulit emme vain tajunneet, että Sukarin Toivoahan siinä tarkoitettiin eikä puoluetta tai sen nuorta johtajaa...
Ja kiitosta on piisannut puolueelta sen jälkeenkin: kokoomuksen Toivo-talkoissa on meno yhtä auvoista kuin Sukarin elämys- ja ostoskeskuksessa.
Itse vaalirahan antaminen on laillista puuhaa. Laittomuus on tapahtunut, kun kansanedustaja ei ole ilmoittanut yli 1 700 euron lahjoituksia - koska siitä ei rankaista, kuten kepuryhmyri Timo Kalli oivallisesti linjasi kolme viikkoa sitten.
Kepulla on ihmeellinen herraonni. Lainrikkoja Kallista leivotaan paraikaa vaalirahasotkun sankaria. Aikanaan Esko Ahoa kutsuttiin teflonpoliitikoksi, mutta teflonia tuntuu olevan Matti Vanhasessakin. Hänen pintaansa ei raaputa rikki minkään sortin sammakko tai skandaali, liittyipä se yksityis- tai työasioihin.
Vaalirahaskandaalin tiimellyksessä on jo vaadittu eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. Mutta mitäs järkeä siinä olisi: mistäs uusiin vaaleihin vaalirahat temmottaisiin ja mistäs uudet, putipuhtaat ehdokkaat taiottaisiin?
Riittäköön, että lakia korjataan ja ennen muuta että sitä noudatetaan.
Demarit valitsevat reilun viikon päästä uuden puheenjohtajan: Jutta Urpilaisen, Tarja Filatovin tai Erkki Tuomiojan.
Suosiopörssin kärkeen nousseen Urpilaisen mahdolliseen pääministeriehdokkuuteen on ehditty jo käyttää julkisuudessa n.s. Jäätteenmäki-korttia: Jäljet kuulemma pelottavat.
Taustalla oleva ajatus kulkee siis niin, että kun joku nainen mokaa jossain tehtävässä, muutkin naiset todennäköisesti mokaavat.
Elämmekö tosiaan vuonna 2008 yhä aikaa, jolloin yhden naisen epäonnistuminen tehtävässä leimaa koko naisukukuntaa? Miehen moka menee vain hänen omaan piikkiinsä.
Itse en ole todistamassa demarivalintaa, sillä kesälaitumet odottavat. Mutta kun uuden puheenjohtajan perinteinen sadan päivän kuherruskuukausi loppuu, olen taas tiukasti rivissä arvioimassa, miten se sujui.
Sillä välin: Ihanaa kesää!

RAILI NURVALA

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200805267705846_ko.shtml

Äänestä

Onkohan Halosenkin vaalikassassa kavallettua rahaa ! ?

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=348397&tstart=15

Tyypilllistä sossujen touhua
   Halosen vaalikassassa kavallettua rahaa!
Lähetetty: 27.5.2008 14:40        
Vastaa



Siinä meni uskottavuus Haloskaan lopullisesti!


Ei nimimerkkiä
   Re: Halosen vaalikassassa kavallettua rahaa!
Lähetetty: 27.5.2008 15:09        
Vastaa



samaa rosvosakkia koko porukka, niin niinistöt kuin halosetkin muista nyt puhumattakaan, ikinä en enää äänestä se on varmaa se tunkekoot vaikka ämpärillisen ruusuja nokan eteen


Ei nimimerkkiä
   Re: Halosen vaalikassassa kavallettua rahaa!
Lähetetty: 27.5.2008 15:12        
Vastaa



> Siinä meni uskottavuus Haloskaan lopullisesti!

Säälittävän porvarin väärentävä keskusteluyritys.
Keksi jotain parempaa.


Ei nimimerkkiä
   Re: Halosen vaalikassassa kavallettua rahaa!
Lähetetty: 27.5.2008 15:29        
Vastaa



Demarit vaativat vaalirahoitukselle kattoa.
Mutta kieltäytyvät vaalikampanjan kustannuksien rajoittamisesta.

Miten tämä on selitettävissä? On viimeisenpäälle kieroa touhua.

Kielletään ensin lähinnä keskustalle ja kokoomukselle tuleva yrittäjien tuki. Itse ryöstetään ay-liikkeen rahat sekä lahjotaan valtamedia ja sitten hillutaan mainostamassa kuin paremmatkin rahamiehet. Ja tietenkin valtamedia antaa demareilla mainostilaa ja aikaa paljon halvemmalle kuin muille.
Tällä tempulla vain demarit saavat näkyvää vaalikampanjaa ja "rehellisesti". Ja vielä itketään, että VIESTI ei mennyt perille, voi per...le.


http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=348397&tstart=15

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Konkurssi-Pankeilla kirjoitti:

10 miljardin euron verorikokset
Kirjoittanut: willewau 22.5.2008 klo 11.03


Tuntuu, että nyt on Suomen huipulla aikamoista turbulenssia menossa.

Jokainen päivä tuo tullessaan uusia kuvioita miten asioita on Suomessa hoidettu. Vaalirahalla tai sitten vakiintuneilla "suhteilla".

Toivottavasti tiedotusvälineet jatkavat tutkimustyötään ja poliittiset päättäjät avaavat simpukkapuolustustaan vapaaehtoisesti.

Miten seuraava asia on ylipäätään mahdollinen? Kansanedustajia ei kiinnosta pankkien tekemä useiden miljardien eurojen verorikos!

Vaan jätettiinkö asia tosiasiallisesti kokonaan heille kertomatta?

Seuraava lainaus putkahti sähköpostiini aamulla ja lainaan siitä otteita:

HELSINGIN UUTISET 21052008

Iiro Viinanen paljastaa pankkikriisin salat:
Pankit olisivat kaatuneet veronkiertoon vuonna 1993

ANTTI-PEKKA PIETILÄ

■ Pankkikriisin salatuimpiin kauhunhetkiin kuuluu 4. helmikuuta1993.

Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen joutui selkä seinää vasten antamaan pankeille anteeksi miljardien markkojen maksamattomat verot.

Pankkikriisin synkät yksityiskohdat ovat tähän saakka olleet pimennossa. Niitä ei aikoinaan kerrottu edes eduskunnalle, koska se ei kiinnostanut kansanedustajia.

- - -

Verohallituksesta tuli tieto, jonka mukaan kaikki pankit olivat systemaattisesti kiertäneet sijoitustodistusten leimaveroja. Maksamattomien verojen potti arvioitiin noin 10 miljardiksi markaksi.

- - -

Pankkien mielestä leimaverolaki oli epäselvä, mikä oikeutti ne toimimaan vastoin annettuja ohjeita. Lisäksi pankit katsoivat, että luottojen leimaverot olisivat vaikeuttaneet niiden ulkomaista varainhankintaa.

- - -

Viinasen ja Keinäsen mielestä verorikos oli pakko antaa anteeksi. Muuta ratkaisua ei keksitty kuin taannehtiva laki ja verottajan perintätoimien lopettaminen.

- - -

Virkamiehet selvittivät taannehtivan lain yksityiskohdat ainoastaan pääministeri Esko Aholle ja muutamille muille ministereille.

- - -

Valiokuntien asiakirjojen perusteella kansanedustajat olivat autuaan tietämättömiä ongelman laajuudesta ja sen vaikutuksista pankkijärjestelmään ja kansantalouden tilaan. Yhdessäkään dokumentissa ei kerrota anteeksi annettavien verojen kokonaismäärää ja veronkierron järjestelmällisyyttä.

Ennen lain voimaantuloa verottajalla oli valmiina 500 miljoonan markan lasku ensimmäisistä maksamattomista leimaveroista ja valmistelussa oli kolme kertaa suurempi erä.

– Koska eduskunnassa ei esitetty asiasta kysymyksiä, ei niitä oma aloitteisesti myöskään kerrottu siinä pelossa, että koko laki olisi kaatunut.

- - -


Artikkeli kokonaisuuden luettavissa .pdf -muodossa osoitteessa:

http://194.188.93.116/wl_heluut/newsp/heluut/ad/080521/69b8ac22f76739db512328f3ef431763.pdf


Taustatietoa koko pankkikriisi aiheeseen osoitteessa:

http://www.promerit.net/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu