Neuvostoliiton / Venäjän suhde Suomeen viimeisen sadan vuoden osalta kertoo mihin tarvitsemme demokraattisten maiden puolustusliitto Natoa.
1800-luku Venäjän miehitys
1899-1914 Sortokaudet: Suomi pyritään venäläistämään. Ensimmäinen maailmansota pelastaa Suomen.
1917-1939 Vapaampi aika: Itsenäisyys. Tosin Stalin mainitsee jo tällöin, että Suomi itsenäistyy yhtyäkseen uudelleen.
1939-1945 Kansa taistelee itsenäisyyden puolesta. Suomi pelastuu talvisodan ihmeen ja Tali-Ihantalan ansiosta.
1945-1948 Vaaran vuodet: sotakorvausten maksu pelastaa Suomen itsenäisyyden.
1953-1958 Vapaampi aika
1958-1968 Elämää yöpakkasten ja noottikriisin varjossa. Neuvostoliitto sekaantuu monin tavoin Suomen sisäpolitiikkaan.
1968-1984 Toiset vaaran vuodet: Neuvostoliiton Suomi-ohjelma sisältää kulttuurisen soluttamisen, sensuuriin painostamisen, pyrkimyksen tuoda puna-armeija Suomeen. Tavoitteena oli siirtää Suomi idän leiriin. Suomi selviää niukasti, kun Neuvostoliiton ikääntyneet haukat menettävät toimintakykynsä.
1991 Neuvostoliitto hajoaa. Vapaampi aika, mutta Suomessa se on mentaalisesti jälki-suomettunutta aikaa, jossa vaikuttaa Neuvostopropagandan myytit yleisellä asennetasolla.
2000 –luku Putinin aika alkaa ja imperiumin uudelleenrakennus. Naapurikansat ovat vaikeuksissa venäläisen nationalismin kanssa. Suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen muuttuu kielteisemmäksi.
1800-luku Venäjän miehitys
1899-1914 Sortokaudet: Suomi pyritään venäläistämään. Ensimmäinen maailmansota pelastaa Suomen.
1917-1939 Vapaampi aika: Itsenäisyys. Tosin Stalin mainitsee jo tällöin, että Suomi itsenäistyy yhtyäkseen uudelleen.
1939-1945 Kansa taistelee itsenäisyyden puolesta. Suomi pelastuu talvisodan ihmeen ja Tali-Ihantalan ansiosta.
1945-1948 Vaaran vuodet: sotakorvausten maksu pelastaa Suomen itsenäisyyden.
1953-1958 Vapaampi aika
1958-1968 Elämää yöpakkasten ja noottikriisin varjossa. Neuvostoliitto sekaantuu monin tavoin Suomen sisäpolitiikkaan.
1968-1984 Toiset vaaran vuodet: Neuvostoliiton Suomi-ohjelma sisältää kulttuurisen soluttamisen, sensuuriin painostamisen, pyrkimyksen tuoda puna-armeija Suomeen. Tavoitteena oli siirtää Suomi idän leiriin. Suomi selviää niukasti, kun Neuvostoliiton ikääntyneet haukat menettävät toimintakykynsä.
1991 Neuvostoliitto hajoaa. Vapaampi aika, mutta Suomessa se on mentaalisesti jälki-suomettunutta aikaa, jossa vaikuttaa Neuvostopropagandan myytit yleisellä asennetasolla.
2000 –luku Putinin aika alkaa ja imperiumin uudelleenrakennus. Naapurikansat ovat vaikeuksissa venäläisen nationalismin kanssa. Suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen muuttuu kielteisemmäksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Infoähkyä" vastaan
Ne tunkevat Natoa milloin minnekin, missä sillä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä. Asiallinen tieto Suomen olosuhteista on se mikä on tärkeää. Olemme vaikeassa paikassa. Natoa tarvitaan nopeammin kuin moni arvaa.
"Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen ja samalla Naton ylipäällikkö kenraali James Jones sanoi äskettäin mielipiteensä suoraan: "Nato oli 50 vuotta keskittynyt läntiseen Eurooppaan, mutta nyt liiton geostrateginen painopiste on siirrettävä Keski-itään ja sen lähialueille.
Läntisen Euroopan maat eivät tarvitse enää amerikkalaisten sotilaallista suojelusta, ja se tiedetään Atlantin molemmin puolin. Historiallisena jäänteenä Yhdysvalloilla on kuitenkin paljon intressejä Euroopassa ja kalliisti rakennettuja sotilaslaitoksia,
Joka tapauksessa on Pohjois-Eurooppa ja sen mukana Suomi jäämässä syrjään sotilaallisen toiminnan painopisteistä, ja se on hyvä asia.
Naton laajennuksella itäiseen Eurooppaan voi olla yllättäviä seurauksia. Irakin kriisin yhteydessä alettiin jo puhua "uudesta Euroopasta", Yhdysvalloille uskollisista Nato-maista, erotuksena "vanhasta Euroopasta", joka koostuu Euroopan unionin ydinmaista, ennen kaikkea Ranskasta ja Saksasta lähinaapureineen."
http://www.upi-fiia.fi/fin/julkaisut/puheenvuorot_/suurvaltapolitiikka_ja_suomi/
Uusi Eurooppa ja vanha Eurooppa amerikkalaisessa keskustelussa on todellakin väistyvän presidentin Bushin yritys sitoa Länsi-Euroopan Nato-maita Irakiin. Ei onnistunut, Nato on puolustusliitto.
Uusi Eurooppa eli Itä-Euroopan maat korostavat Yhdysvaltojen suhdetta. Miksi? Johtuisikohan tämä jollain tapaa Venäjästä ja sen luomasta turvallisuusvajeesta rajanaapureilleen.
Suomea koskevat samat geopoliittiset tekijät kuin Itä-Euroopan maita. Natossa Suomi joka tapauksessa toimisi rakentavasti myös Venäjän suuntaan huolimatta Venäjän omasta käytöksestä. On syytä olla osa demokraattisten maiden yhteisöä. On turha kuvitella, että Suomen asema säilyisi ennallaan, kun maailmanpolitiikassa tilanne kiristyy. Se ei säilynyt myöskään kylmän sodan aikana samanlaisena, niin kuin joku ehkä kuvittelee, vaan muuttui aina tilanteen mukaan.
Menepä tarjoamaan tuota Historia-palstalle alasta edes hieman ymmärtävien keskuuteen, ja saat kuulla kunniasi "analyysisi" oikeellisuudesta.
Tai mitä turhia: copypastaan sen sinne.
Jotain voisi sanoa jo tuosta "Venäjän miehityksestä" 1800-luvulla. Mitähän ne Sprengtporten ja kumppanit tekivät? Tunsiko 1800-luvun puolivälin suomalainen elävänsä miehitetyssä maassa? Miten Runeberg suhtautui Venäjään?
Venäjä todellakin miehitti Suomen sodassa itäisen osan vanhasta Ruotsista. Autonominen Suomi halusi kuitenkin säilyttää saamansa etuoikeudet eikä siksi Venäjälle paljonkaan ryppyilty, kun ei ollut voimaakaan. Totuus on myös se, että autonomiaa pyrittiin vahvistamaan heti, kun siihen oli tilaisuus (Aleksanteri II). Sortokausiin suhtautuminen pitäisi selventää kommunistillekin tilanne: Suomessa oli kansakunta, jolla vieras erikulttuurinen vallanpitäjä. Suomalaisten mielestä Suomi ei ollut Venäjää.
"Venäjä todellakin miehitti Suomen sodassa itäisen osan vanhasta Ruotsista."
Ruotsin näkökulmasta voinee puhua miehityksestä. "Anjalan liiton miehet" ja Sprengtporten ja ehkä myös Viaporin komendantti C.O.Cronstedt näkivät asian toisin. He hakivat eroa Ruotsista. Turun kaupunki luovutti avaimensa venäläisjoukkojen komentajalle ilman taistelua.
1800-luvun suomalaiset sahaporvarit jotka hyötyivät Venäjän markkonoista, tuskin kokivat asuvansa "miehitetyssä maassa".
"Autonominen Suomi halusi kuitenkin säilyttää saamansa etuoikeudet eikä siksi Venäjälle paljonkaan ryppyilty, kun ei ollut voimaakaan. Totuus on myös se, että autonomiaa pyrittiin vahvistamaan heti, kun siihen oli tilaisuus (Aleksanteri II)."
No niin, jossain olet oikeassakin, kun vähän yrität säästää sammakoitasi. "Ryppyilystä" ei kerro ainakaan se, että suomalaisia joukkoja lähetettiin osana Venäjän joukkoja kukistamaan Puolan kapinaa 1831, suomalaiset sotivat englantilais-ranskalaisia joukkoja vastaan 1855-1856, ja että Suomen kaarti taisteli Venäjän puolella Turkin sodassa 1877 Balkanilla. Lojaalisuutta Venäjän keisarille oltiin valmiita osoittamaan jopa näin äärimmäisin keinoin. Lisäksi moni suomalainen, mm. Mannerheim, haki sotilaskoulutusta Venäjän armeijassa.
"Sortokausiin suhtautuminen pitäisi selventää kommunistillekin tilanne: Suomessa oli kansakunta, jolla vieras erikulttuurinen vallanpitäjä."
1. Missähän se "kommunisti" on?
2. Voisi sanoa, että myös Ruotsin vallan aikana Suomessa oli erikulttuurinen vallanpitäjä. Näin ainakin maan suomea puhuvan enemmistön näkökulmasta. Miten tilanne koettiin kampakeraamisen ja vasarakirveskulttuurin aikana, en osaa sanoa. Silloin oli epäselviä käsitteet Suomi ja kansakunta.
No niin, ja aika katsoa millaisia vastauksia olet saanut teeseihisi historia-palstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000035400465
Kuten näkyy niin tukea on historiapalstalla tullut ja ei kukaan ole kiistänyt mitään asiaa asiallisin teesein. Eipä sieltä kaiken kaikkiaan tullut paljon villoja tähän. Minä olin kylläkin osallistumassa Nato-keskusteluun, mutta jostain syystä halusit ohjata keskustelua 1800-luvulle, mutta sopii sekin.
Otsikointisi: ””Historian kliseistä totuuteen”” on aika paksua, kun itse toistelet kliseitä, jotka liittyvät lähinnä nationalistiseen historiankirjoitustraditioon.
””Ruotsin näkökulmasta voinee puhua miehityksestä. "Anjalan liiton miehet" ja Sprengtporten ja ehkä myös Viaporin komendantti C.O.Cronstedt näkivät asian toisin. He hakivat eroa Ruotsista. Turun kaupunki luovutti avaimensa venäläisjoukkojen komentajalle ilman taistelua.””
1. 1800-luvun alkupuolella ei voi olla mitään muuta näkökulmaa, kuin Ruotsin näkökulma. Oli ”vanha Ruotsi”, joka oli monikansallinen ja aivan erilainen kuin se, joka kääntyi skandinavismiin perutellakseen Norjan miehityksen. (En käytä Ruotsi-Suomi –nimeä, joka on kansallismielinen jälkeenpäin kehitetty kopio nimestä Ruotsi-Norja.) Suomi ei ollut osana Ruotsia miehitetty alue niin kuin vihjaat ””Ruotsin vallan aikana Suomessa oli erikulttuurinen vallanpitäjä”” vaan osa vanhaa Ruotsia. Niin ajattelivat lähes kaikki tuohon aikaan. Anjalan liiton marginaalimiehet ovat saaneet aivan ylikorostetun aseman suomalaisessa tajunnassa. Kapinahenki Ruotsia vastaan on täysi kansallismielisen historiakirjoituksen luoma myytti viime vuosisadan alkupuolelta. Ruotsi oli toki alennustilassa ja Suomessakin tehtiin tekoja (avainten luovutus), joilla yritettiin välttää 1700-luvulla koetut massiiviset hävitykset. Ei Suomessa silti miehitystä toivottu, vaan ymmärrettiin ainoastaan voimasuhteet ja yritettiin sopeutua tilanteeseen. Mitä tulee sotasankari Cronstedtiin, niin hänkään ei varmasti hakenut eroa Ruotsista vaan näki ehkä tilanteen toivottomuuden.
””suomalaisia joukkoja lähetettiin osana Venäjän joukkoja kukistamaan Puolan kapinaa 1831, suomalaiset sotivat englantilais-ranskalaisia joukkoja vastaan 1855-1856, ja että Suomen kaarti taisteli Venäjän puolella Turkin sodassa 1877 Balkanilla. Lojaalisuutta Venäjän keisarille oltiin valmiita osoittamaan jopa näin äärimmäisin keinoin. Lisäksi moni suomalainen, mm. Mannerheim, haki sotilaskoulutusta Venäjän armeijassa.””
2. Huomaa, että itsekin kirjoitit ””lojaalisuutta Venäjän keisarille””. Niin varmasti oli, mutta kyllä venäläisyys jäi silti suomalaisilta ”saavuttamatta” ja keisaria tai pikemminkin Suomen suurruhtinasta pidettiin suomalaisten etujen valvojana kiihkovenäläisiä piirejä vastaan aina vuoteen 1899 asti. Autonomian kauden suomalaiset eivät siis venäläistyneet ja maa oli miehitetty ja ”vieraan vallan” kontrollissa.