En ole vielä edes 20 kerinnyt täyttämään ja olen täysin epäonnistunut elämässäni.
Jos 6000:nen euron pankkilaina lasketaan mukaan, niin velkaa ja maksamattomia laskuja on kymppitonnin edestä - kaikki laskut (pankkilaina mukaanlukien) ovat perinnässä.
Kämppä meni alta, samaten duuni. Molemmat puhelinliittymät ovat suljettu ja matkakortissakaan ole aikaa, että pääsisi liikkumaan minnekkään.
Koko tämän vuoden olen elänyt pikavipeillä. Varmaan jokaisesta mahdollisesta paikasta on vippi avoinna. Aluksi se alko harmittomasti; otanpa tästä pikavipin että pääsee viikonloppuna ulos. Seuraavana viikonloppuna sama.. Liksa ei riittänytkään vähäisten vuorojen takia kattamaan kaikkia laskuja. Piti sitten ottaa muutama pikavippi lisää, jotta sain ruokaa ja yhden vuokrankin maksettua. Sitten sitä ajatteli että uutta pikavippiä vaan kehiin, niitä on muutenkin jo sen verran ettei se yksi haittaa tee. Samalla ajattelutavalla niitä sitten kerääntyi eikä ollut enää töitäkään, eli ei mitään tuloja, millä olisin voinut nämä vipit maksaa.
Sitten se alkoi olemaan jo jonkinlaista peliä. Ei ollutkaan enää niin helppoa saada sitä vippiä, kun niin monesta olin jo ottanut (ja maksamatta jättänyt). Se oli oikea saavutus, kun sieltä satasen laina napsahti tilille.
Nykyinen tilanteeni on se, että asun äitini luona, ilman puhelinta, ilman matkakorttia, ilman töitä. Taakkanani kamala ahdistus ja masennus tilanteestani, sekä kasapäin avaamattomia laskuja. Kaipa ne ulosottomiehetkin siellä kohta koputtelee ja kun ei tavaraa ole tuollaisen summan edestä niin pistävät maksamaan lusimisella.
Mä olen todella tyhmä ja saamaton, tiedän. Siitä en kaipaa saarnaamista. Tälläkin hetkellä ainoa elämänsisältö on kun istun viikot kotona viikonloppua odotellen että pääsisi vetämään pään täyteen viinaa. Senkin rahoitan tietysti lainaamalla.
Jotenkin huvittavaa, että nyt kun lainaa ei tipu enää keneltäkään, enkä näin ollen pääse viikonloppuisin edes hetkeksi pakoon tätä kaikkea, niin havahduin että nyt on hei pakko ottaa niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain.
Tahdon kumminkin korostaa sitä, että olen koko ajan, ensimmäisestä pikavipistä asti tiennyt, että se ei ole ilmaista rahaa ja kaikki pitää maksaa takaisin. Olen tiedostanut koko ajan, että tässä tilanteessa tulen vielä joku päivä olemaan. Ja se tilanne sattuu olemaan nyt.
Ehkäpä on jo liian myöhäistä, mutta haluisin tietää, mitä oikein tälle asialle voi tehdä? Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Tällä hetkellä suurin haaveeni on vain päästä elämään normaalia arkea- asumaan omillani ja käydä töissä.
Ainoa mitä mulla enää on jäljellä on kannettavani. Elämäni tän hetkinen henkireikä ja sekään enää toimi kunnolla.
Jos 6000:nen euron pankkilaina lasketaan mukaan, niin velkaa ja maksamattomia laskuja on kymppitonnin edestä - kaikki laskut (pankkilaina mukaanlukien) ovat perinnässä.
Kämppä meni alta, samaten duuni. Molemmat puhelinliittymät ovat suljettu ja matkakortissakaan ole aikaa, että pääsisi liikkumaan minnekkään.
Koko tämän vuoden olen elänyt pikavipeillä. Varmaan jokaisesta mahdollisesta paikasta on vippi avoinna. Aluksi se alko harmittomasti; otanpa tästä pikavipin että pääsee viikonloppuna ulos. Seuraavana viikonloppuna sama.. Liksa ei riittänytkään vähäisten vuorojen takia kattamaan kaikkia laskuja. Piti sitten ottaa muutama pikavippi lisää, jotta sain ruokaa ja yhden vuokrankin maksettua. Sitten sitä ajatteli että uutta pikavippiä vaan kehiin, niitä on muutenkin jo sen verran ettei se yksi haittaa tee. Samalla ajattelutavalla niitä sitten kerääntyi eikä ollut enää töitäkään, eli ei mitään tuloja, millä olisin voinut nämä vipit maksaa.
Sitten se alkoi olemaan jo jonkinlaista peliä. Ei ollutkaan enää niin helppoa saada sitä vippiä, kun niin monesta olin jo ottanut (ja maksamatta jättänyt). Se oli oikea saavutus, kun sieltä satasen laina napsahti tilille.
Nykyinen tilanteeni on se, että asun äitini luona, ilman puhelinta, ilman matkakorttia, ilman töitä. Taakkanani kamala ahdistus ja masennus tilanteestani, sekä kasapäin avaamattomia laskuja. Kaipa ne ulosottomiehetkin siellä kohta koputtelee ja kun ei tavaraa ole tuollaisen summan edestä niin pistävät maksamaan lusimisella.
Mä olen todella tyhmä ja saamaton, tiedän. Siitä en kaipaa saarnaamista. Tälläkin hetkellä ainoa elämänsisältö on kun istun viikot kotona viikonloppua odotellen että pääsisi vetämään pään täyteen viinaa. Senkin rahoitan tietysti lainaamalla.
Jotenkin huvittavaa, että nyt kun lainaa ei tipu enää keneltäkään, enkä näin ollen pääse viikonloppuisin edes hetkeksi pakoon tätä kaikkea, niin havahduin että nyt on hei pakko ottaa niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain.
Tahdon kumminkin korostaa sitä, että olen koko ajan, ensimmäisestä pikavipistä asti tiennyt, että se ei ole ilmaista rahaa ja kaikki pitää maksaa takaisin. Olen tiedostanut koko ajan, että tässä tilanteessa tulen vielä joku päivä olemaan. Ja se tilanne sattuu olemaan nyt.
Ehkäpä on jo liian myöhäistä, mutta haluisin tietää, mitä oikein tälle asialle voi tehdä? Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Tällä hetkellä suurin haaveeni on vain päästä elämään normaalia arkea- asumaan omillani ja käydä töissä.
Ainoa mitä mulla enää on jäljellä on kannettavani. Elämäni tän hetkinen henkireikä ja sekään enää toimi kunnolla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei elämä sentään rahaan kaadu.
Eikä meillä enää tunneta velkavankeutta,joten lusia Sinun ei tarvitse...tai no onhan se noitten takaisinmakselu eräänlaista lusimista.
Itte makselin takausvelkoja ym. vähän yli 5v.
Kehoitan kyllä hakemaan töitä mahdollisimman pian ja siitä sitten alat maksella ennen kuin korot nousevat ylipääsemättömiksi.
Tuosta kirjoituksestasi huomaa että on Sulla oikea asenne kuitenkin..ja mikäli saat pian ansoityötä selviät kuiville...ja lopeta se viinan kanssa läträäminen,se auttaa nousuhumalassa muttei noita Sun raha-asoita helpota ollenkaan.
Maailmasi ei kaadu ellet ala urakalla sitä nurin kampeamaan,kaiken voi jotenkin saada sujumaan kun itse haluaa tarpeeksi.
Tseppiä matkaan ja eräänä päivänä ne velat ovat ohi.
olin itse 24 vuotias kun lamanaikainen työttömys iski ja jäi opintolainat maksamatta.Maksoin sen 9 vuodessa takaisin korkoineen.Olet tehnyt turhan tyhmiä asioita mutta et mitään mitä voisi vielä korjata.Kuten edellinnen niin hae nyt jotan työtä ja yritä sopia velkojien kanssa.Jos menee ulosottoon niin yritä sopia heidän kanssa.Velat pitää maksaa.Älä edes ajattele että ne vanhenee.Silloin olet jo sen verran vanha että
hyvä osa elämästäsi menee hukkaan.6 tonnia ei ole iso raha,huomaat sen vielä kun makselet pois.Itse maksoin nuorena pois 30 tonnia.Ja nykyään vielä hallittua 110 tonnin asuntolainaa.
kuin sovit ulosoton kanssa maksusuunnitelman ja sitä ennen hankit työpaikan, muutamassa vuodessa tuollainen velka on maksettu.
Katsopa tällaista linkkiä.
Jos sieltä saisi neuvoja miten tuosta lähdetään nousemaan.
http://www.omillejaloille.fi/index.php?id=2
Kybä nyt on pikkurahaa jonka takia ei kannata tuollaista vuodatusta tehdä.
moninkertainen jos jää tuleen makaamaan...korot juoksevat ja korkoa korolle...aloittajan kannattaa ottaa lusikka käteen ja alkaa järjestämään asioitaan. Ensin tosiasioiden kertominen vanhemmilleen. Jos heillä on varaa antavat lainaksi tai ottavat velkaa tai takaavat tuon summan. Sillä pääsisi alkuun. Sitten työpaikka ja velan lyhennys jonka on pidettävä. Pitää vaan alkaa panna toimeksi, jotta asiat ei mene liian pitkälle ja mutkistu.
10 000 euroa kuulostaa varmaan suurelta summalta nuoren mielestä, mutta tuo velka on melko pian maksettu kunhan jaksat vaan töitä hakea ja velkaa lyhentää. Luottotiedot palautuvat myös ennalleen ajan myötä, joten hätää ei ole. Sinulla on muutenkin koko elämä edessä, joten lopeta se surkuttelu suosiolla.
velkojat ja summa mitä olet pystyssä. Hankalimpia ovat pikavipit kun niissä on niin lyhyt takaisinmaksuaika ja kovat korot. Yritä vaikka saada lainaa vanhemmiltasi noiden pikalainojen maksuun (ja tee kunnon velkakirja ja maksa takaisin niillekin).
Jos sulla siis on n 10 000 velkaa sen hoidat noin viidessä vuodessa jos maksat 200-300 euroa/kk.
Ymmärrän tilanteesi todella hyvin.Kuitenkin se että tajuat missä mennään,on hyvä asia.Minulla on kaikki velat menneet ulosottoon ja makselen niitä varmaan seuraavat 15 vuotta väh.Ymmärrän sinua,minä en enää ole nuori mut sanon sinulle et selviät siitä.......
Ensinnäkin ota heti yhteyttä kuntasi velkaneuvojaan,,,,,siitä se lähtee.Hanki työpaikka ja ajattele positiivisesti.Ei elämä siihen lopu,ei todellakaan.Olet ihminen ,minäkin, et ole yksin, uskon et meitä on paljon muitakin,,,,,jotka on yöunensa menettänyt.
On vain tajuttava se että on joskus kohdattava totuus,,,,,,,,se että itse sen tajusit jossain vaiheessa,on tod.hyvä asia.Tsemppiä sinulle ja laita asiat heti rullaamaan,olet viel nuori,,,,,,,,,pystyt siihen...
Älä turhaan mene velkaneuvojalle, osaat kyllä itsekin.
Mene äkkiä töihin.
Ulosotto vie kolmasosan palkasta ja lopuilla voit elää juuri niin kuin itse haluat, vaikka viinaa juoden.