'kuolemanraja'-kokemuksiin.
Uskonto on ylimääräistä ihmisen itsensä luomaa painolastia - ihan samalla tavalla kuin ihmisen luoma käsitteistö ylimalkaan.
Uskonto on ylimääräistä ihmisen itsensä luomaa painolastia - ihan samalla tavalla kuin ihmisen luoma käsitteistö ylimalkaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sen takia mielestäni ... puhuukin kuolemakokemuksesta hyvin, koska hän ei sotke uskontoa mukaan.
Olet oikeassa.
Siinä tilassa ihminen tavallaan "elää" uskonsa.
Sen jälkeen melko turha tulla tuputtamaan mitään 2000v. vanhoja kamelikuskien koottuja nuotiotarinoita totuutena.
TOTUUS JA ELÄMÄ!
TUOLLAISET KOKEMUKSET JOTKA MUUTA PUHUVAT ON SAATANAN KEPPOSIA IHMISTEN PÄÄN MENOKSI!
TIETÄKÄÄ TÄMÄ!
...Ei AINOA ja miksi et sitten elä niinkuin hän opetti? Jos eläisit niinkuin hän opetti, et tulisi huutelemaan tuollaisia tänne.
Eikö ole hyvä että joku sinua varoittaa jos talosi syttyy tuleen ja sinä vain autuaan tietämättömänä vetelet hirsiä.
Uskovat ovat Jumalalle tilivelvollisia jos eivät puhalla pasuunaan, kun toinen on vaarassa.
Eli varoittaa sinua nyt, mutta sinulla on vapaa tahto tehdä mitä haluat.
,siitä on niin paljon kokemusta ,niin monelta eri suunnalta että sitä ei voi ohittaa "olan kohautuksella" tai kieltämällä sotkemasta sitä kuolemanrajakokemuksiin.
On kriitikoiden päänsärky ottaa siitä jotain opikseen,jos on mahdollista.
Valotunneli tunnetaan varsin tarkkaan, tosin vähän eri nimillä ajasta ja paikasta riippuen.
Muilla voi olla aivan toisenlaisia kokemuksia,aivan eri mittasuhteissa,jatkuvana perinteenä.
Kiellolla sitä et voi mitätöidä.
kokemukseen voidaan sitoa kristinusko tai uskonto ylipäätään?
Sopisi pohtia mitä syntyvän lapsen ajukopassa tapahtuu elämänsä ensivuosien aikana?
Siellä 'prommataan' kaikki kohdalleen ja kun siihen samaan kaadetaan uskonto, niin mistäpä se alitajunta itseään mieltä ruokkii?
Pääsee "taivaaseen" eli viimeinen kokemus,jossa valotunneli on keskeinen osa kokemusta.
Timanttipolku on myös tunnettu käsite toisissa kulttuureissa.
Jeesus taisi luvata liikaa?
Ota selvää.
Selvitä kuka "prommaa" ja ketä?
Ja millä perusteilla.
"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta
Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.
Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.
Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.
Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."
Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. [email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä"
http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737
Mielen raiskaus uskonnolla on yhtä kaikki pahoinpitelyä.
"Pahoinpitely muuttaa lapsen aivoja
Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa serotoniiniaineenvaihdunnassa muutoksia, jotka jatkavat pahoinpitelyjen ketjua sukupolvesta toiseen. Tämän paljastaa Chicagon yliopiston apinatutkimus.
Mikäli reesusapinaäiti suhtautui hyvin kielteisesti poikaseensa ja kohteli tätä kaltoin, apinavauvan aivot tuottivat vähemmän serotoniinia. Serotoniinin puute liittyy ahdistukseen, masennukseen ja aggressioon niin apinoissa kuin ihmisissä.
Niillä kaltoin kohdelluilla apinanaarailla, joista itsestään tuli pahoinpiteleviä emoja, oli vähemmän serotoniinia aivoissaan kuin kohtalotovereilla, joista kasvoi huonosta mallista huolimatta huolehtivia vanhempia.
"Koska apina on biologialtaan varsin ihmisen kaltainen, tulokset saattavat valaista myös ihmisen käyttäytymistä – eritoten sitä, miksi jotkut kaltoin kohdellut jatkavat pahoinpitelyketjua, toiset taas eivät", puntaroi professori Dario Maestripieri.
Tutkimuksen mukaan pahoinpidellyn lapsen varhainen serotoniinihoito vähentää todennäköisyyttä, että lapsesta itsestään kasvaa pahoinpitelevä vanhempi.
Tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa serotoniinin yhteyden lapsen pahoinpitelyyn kädellisissä. Sen julkaisi Behavioral Neuroscience.
Aiemmassa tutkimuksessaan Maestripieri on osoittanut, että sukupolvesta toiseen jatkuva pahoinpitelyketju syntyy varhaislapsuudessa, eikä se ole geneettistä."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2752
Muisti monimutkaisuudessaan voi tuottaa kokemuksia jotka ovat hyvinkin yli-tai aliluonnollisia,liian aikaista sanoa,en menisi asioiden edelle tutkimatta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti
kasvamisen eli orientoitumise tulos, niin mikä vielä mättää?
....mättää.
Jaettavissa ainakin 5 erityyppiseen toimintoon.
Jos yhdessäkin osatoiminnossa ilmenee häiriö,ihminen voi alkaa sekoilemaan ja näkemään pikku-ukkoja,esimerkiksi.
Monimutkaisuus mättää.
Uskontoja on vaikka kuinka paljon, mutta yksi asia on tärkeä: onko minulla henkilökohtainen suhde Jumalaan eli usko.
Usko on eri asia kuin uskonto: me voidaan olla uskonnollisia muttei uskovia: harrastetaan joulut ja pääsiäiset kirkossakäyntiä, muttei se meitä pelasta, siis uskonto.
Yksin Jeesus Kristus pelastaa ja siihen voin uskoa.
Jaksatte saivarrella tuota samaa paskaa.
Kristinusko, kaikkine jumalsuhteineen, jeesuksineen ja uudestisyntymisineen on vain yksi USKONTO satojen joukossa, ei mitään muuta.
Jokaiseen uskontokuntiin kuuluu uskovia. Ja he ovat uskostaan tasan yhtä vakuuttuneita kuin sinäkin omastasi, he jopa jankkaavat tuota samaa paskaa uskosta ja uskonnoista kuin sinäkin.
Aivan, kaikki uskonnot ovat turhia. Joskus ihmiset sen älyää ja päästää niitä irti.
Ei se ole niin helppoa kun on koko ikänsä uskonut saatanaan ja helvettiin. Ei niistä niin helpolla pääse irti. Mutta kyllä se onnistuu, minäkin onnistuin siinä. :-)
Ymmärrän kyllä että lestadiolaisessa perheessä lapsi saa romahduksen uskon tuputuksesta ja että sen perusteella leimaa raamatun kielteiseksi.
Kävikö sulle näin Aritta?
Synnyin kommunistiperheeseen. Eli täysin ateistiseen.
Mutta minulla oli muistoja entisistä elämistä joissa olin ollut jonkinlainen uskova. Joten jatkoin sitten lapsen tavalla Jumalaan uskomista. Vähän vanhempana jopa menin pidemmälle sen uskon kanssa, mutta eihän valheessa voi elää miten kauan vain. Minulle riitti entiset elämät ja osa tätä. Jatkoin matkaa.