Onko vaikeasta masennuksesta parantuminen olla mahdollista ilman lääkkeitä? Söin vuosi sitten muutaman kuukauden mielialalääkkeitä, mutta painoni nousi niillä ja lopetin lääkityksen ominpäin, mikä pahensi masennustani entisestään. Olen kätsinyt syömishäiriöistä n 7 vuoden ajan, mikä on suurin syy miksi masennuin ylipäätänsä.
Lääkärit selittävät ettei lääkkeet lihota, mutta ota niistä nyt selvää.
Onko kukaan parantunut ilman lääkkeitä?
Parantuminen ilman lääkitystä
mahdollistako?
17
1172
Vastaukset
- masennus.,.,
Ja lääkkeitä syön. Mitin samaa parannunko koskaan tästä paskasta vai onko loppu elämä tätä helvettiä.
- Lyöty
Minä käytin vuoden ajan SSRI-lääkkeitä ja ne antoivat lomaa masennukseltani. Ne tekivät kuitenkin minut aika tylsäksi, leikkasivat myös positiivisista tunteista huiput pois. Niinpä juttelin tuttavalääkärini kanssa ja hän kertoi, että liikunnalla on todettu olevan kaikkein positiivisin vaikutus masennukseen. Siis positiivisempi vaikutus kuin lääkityksellä tai terapialla.
Aloin sitten harrastamaan liikuntaa oikein huolella. Vähintään joka toinen päivä, vähintään tunnin kerrallaan. Suorituksen aikana ja joitain tunteja suorituksen jälkeen olo on hyvä, kun keho on täynnä endorfiinejä. Fyysinen kunto on parantunut roppakaupalla ja sekin auttaa. Samaan aikaan on tullut sitten muita vastoinkäymisiä niin, että summan tilanne ei ole kyllä juurikaan parempi.
Tärkeintä on korjata masennuksen syyt eikä symptoomit. Siihen päälle paljon liikuntaa. Näillä eväin uskon masennuksen talttuvan. Terapiaan en usko, koska se on vain säälinhakua eikä korjaa syitä. Lääkkeisiin en usko niihinkään pidemmän päälle. Pahintaa on, jos joutuu masennuslääkekierteeseen, jossa vaihdetaan lääkemerkkiä epätoivoisesti. Siinä kyllä aivojen kemia menee lopullisesti sekaisin.
Vielä yksi neuvo. Jos olet masentunut, pidä huoli ettet rakastu. Sinua motivoi aivan väärät asiat silloin: etsit pelastusta. Ihmiset ovat sittenkin itsekkäitä ja raadollisia. Ainoa joka pystyy sinua auttamaan, olet sinä itse.- edes,.,.,.
aamulla sängystä ylös ilman vaikeuksia saatikka pitäs kyetä ulkoileen. Inhoon kun aamu tulee ja pitää herätä, sen mitä nyt yöllä on nukkunutkaan. ens viikolla lääkäri ja siellä alotetaan hoito. mitäköhän mahtaa tää hoito pitää sisällään. suoraanko lataamoon vai mitä terapiaa antavat. Vai keskustelua, en tiedä kun en ole ennen käynyt muualla kun terveyskeskuksessa hakemassa reseptiä tähänkin paskaan masennukseen.
- Lyöty
edes,.,.,. kirjoitti:
aamulla sängystä ylös ilman vaikeuksia saatikka pitäs kyetä ulkoileen. Inhoon kun aamu tulee ja pitää herätä, sen mitä nyt yöllä on nukkunutkaan. ens viikolla lääkäri ja siellä alotetaan hoito. mitäköhän mahtaa tää hoito pitää sisällään. suoraanko lataamoon vai mitä terapiaa antavat. Vai keskustelua, en tiedä kun en ole ennen käynyt muualla kun terveyskeskuksessa hakemassa reseptiä tähänkin paskaan masennukseen.
Tee koe. Se ei elämääsi kaada. Laita illalla ulkoiluvaatteet valmiiksi. Laita kello soimaan jonnekin järjettömältä tuntuvalle 04:30-05:30 välille. Pue pälle ja mene kävelemään sellaiseen paikkaan, jota pidät jotenkin kauniina. Kuuntele lintujen laulua. Katso kuinka kaste häviää. Näitä ei kukaan voi ottaa sinulta pois. Kokeile. Ja kun tulet tunnin reissulta takaisin kotiin, laitat vähän kahvia ja syöt jotain, mistä pidät. Laitat silmät kiinni ja tunnet kuinka endorfiinit ovat kavereitasi. Hyvä olo ei kestä loputtomiiin. Nauti siitä ja laita itsesi liikkeelle sen avulla. Parasta on se, että voit toistaa hommelin ja se toimii aina.
Kokeile, et häviä mitään. Parhaimmassa tapauksessa päivääsi tulee hyvä hetki.
- parantaa....
ja ihan varmaan sen asian ymmärrtä ja olet kuullut syömishäiriösi keskellä moneen kertaan. Aivot ovat suurimmalta osalta rasvaa ja ne tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen kunnolla. Lääkkeitä en suosittele. Oletko miettinyt, miksi olet alunperin sairastunut syömishäiriöösi? Aivan, aloitit rasvan välttämisen.
- Lyöty
"Aivot ovat suurimmalta osalta rasvaa ja ne tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen kunnolla."
Jos kuitenkin pysyttäisiin tosiasioissa. Aivot ovat, kuten muukin kudos ihmisessä suurimmaksi osaksi vettä. Varottaisin hieman menemästä kaikenmaailman omega-3 -dogmien taakse. Se on vain yksi uskonkappale muiden muuassa. Vaikutus on todennäköisimmin positiivinen, mutta marginaalinen.
Sanoisin, että nopeiten mielialaan vaikuttaa sokerien vähentäminen. Sokerit tuppaavat tekemään vähän laiskaksi ja uneliaaksi. Pikkasen enemmän proteiinia, aavistuksen vähemmän hiilareita, hyviä rasvahappoja hallitusti ja paljon liikuntaa. Liikunnan positiivinen vaikutus masennukseen on tieteellisesti todistettu. Googlaa vaikka "physical exercise and depression" ja valitse tieteelliset artikkelit. - Täälläkin 1 masentunut
Lyöty kirjoitti:
"Aivot ovat suurimmalta osalta rasvaa ja ne tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen kunnolla."
Jos kuitenkin pysyttäisiin tosiasioissa. Aivot ovat, kuten muukin kudos ihmisessä suurimmaksi osaksi vettä. Varottaisin hieman menemästä kaikenmaailman omega-3 -dogmien taakse. Se on vain yksi uskonkappale muiden muuassa. Vaikutus on todennäköisimmin positiivinen, mutta marginaalinen.
Sanoisin, että nopeiten mielialaan vaikuttaa sokerien vähentäminen. Sokerit tuppaavat tekemään vähän laiskaksi ja uneliaaksi. Pikkasen enemmän proteiinia, aavistuksen vähemmän hiilareita, hyviä rasvahappoja hallitusti ja paljon liikuntaa. Liikunnan positiivinen vaikutus masennukseen on tieteellisesti todistettu. Googlaa vaikka "physical exercise and depression" ja valitse tieteelliset artikkelit.Mussa on varmaan jotain vikaa, kun tuntuu ettei mikään auta. Oon ollu masentunu varmaan liian kauan. Masennuslääkettä oon syöny nyt vuoden, välillä on kohtuupäiviä, välillä todella huonoja. En tiedä onko lääke helpottanut oireita. Beckin masennustestin mukaan olisi vähän lievittynyt.
Liikuntakaan ei tuota mitään eudofiireja. En edes tajua mitä sillä tarkoitetaan kun kaikkialla toitotetaan, että lähde kävelylle se piristää. Täh? Itse olen vain lopun uupunut sen jälkeen.
Pari viikkoa olen yrittänyt laihduttaa ja sen takia olen saattanut harrastaa liikuntaa tuntikausia päivässä (koska en osaa olla ahmimatta liikaa ruokaa). - Uneton Pohjois-Savosta
Lyöty kirjoitti:
"Aivot ovat suurimmalta osalta rasvaa ja ne tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen kunnolla."
Jos kuitenkin pysyttäisiin tosiasioissa. Aivot ovat, kuten muukin kudos ihmisessä suurimmaksi osaksi vettä. Varottaisin hieman menemästä kaikenmaailman omega-3 -dogmien taakse. Se on vain yksi uskonkappale muiden muuassa. Vaikutus on todennäköisimmin positiivinen, mutta marginaalinen.
Sanoisin, että nopeiten mielialaan vaikuttaa sokerien vähentäminen. Sokerit tuppaavat tekemään vähän laiskaksi ja uneliaaksi. Pikkasen enemmän proteiinia, aavistuksen vähemmän hiilareita, hyviä rasvahappoja hallitusti ja paljon liikuntaa. Liikunnan positiivinen vaikutus masennukseen on tieteellisesti todistettu. Googlaa vaikka "physical exercise and depression" ja valitse tieteelliset artikkelit.Itse käytin aikoinaan luontaistuotteita mutta terveydenalan ammattilaisen koulutuksen myötä en enää suosittele kellekään.
Liikunta auttaa tottakai, mutta kaikki masentuneet eivät jaksa tai saa itseään liikkelle vaikka haluaisikin.
Puuttuviin välittäjä aineisiinei voi vaikuttaa millään muulla kuin korvaamalla puuttuvat aineet.
Eli puollan lääkkeitä ehdottomasti. Samalla liikunta korostaa jos se vaan on oma juttu, pakkoliikunta pahentaa tilannetta. - Lyöty
Uneton Pohjois-Savosta kirjoitti:
Itse käytin aikoinaan luontaistuotteita mutta terveydenalan ammattilaisen koulutuksen myötä en enää suosittele kellekään.
Liikunta auttaa tottakai, mutta kaikki masentuneet eivät jaksa tai saa itseään liikkelle vaikka haluaisikin.
Puuttuviin välittäjä aineisiinei voi vaikuttaa millään muulla kuin korvaamalla puuttuvat aineet.
Eli puollan lääkkeitä ehdottomasti. Samalla liikunta korostaa jos se vaan on oma juttu, pakkoliikunta pahentaa tilannetta.Juu, aivan oikein, liikunta ei ole itseisarvo vaan liikunnanilo. Pitää löytää se oma tapa nauttia. Ehkä helpoiten se löytyy nauttimalla luonnosta asettamatta mitään tiukkoja liikunnallisia tavoitteita. Siis - lähteä kävelyllä jonnekin, missä on kaunista ja siitä askel kerrallaan eteenpäin, tunnustellen, mistä saa nautintoa tai sen murusia. Uskokaa, se on kokeilunväärtti!
- Lyöty
Täälläkin 1 masentunut kirjoitti:
Mussa on varmaan jotain vikaa, kun tuntuu ettei mikään auta. Oon ollu masentunu varmaan liian kauan. Masennuslääkettä oon syöny nyt vuoden, välillä on kohtuupäiviä, välillä todella huonoja. En tiedä onko lääke helpottanut oireita. Beckin masennustestin mukaan olisi vähän lievittynyt.
Liikuntakaan ei tuota mitään eudofiireja. En edes tajua mitä sillä tarkoitetaan kun kaikkialla toitotetaan, että lähde kävelylle se piristää. Täh? Itse olen vain lopun uupunut sen jälkeen.
Pari viikkoa olen yrittänyt laihduttaa ja sen takia olen saattanut harrastaa liikuntaa tuntikausia päivässä (koska en osaa olla ahmimatta liikaa ruokaa).Älä aseta liikuntaa itseisarvolliseksi tavoitteeksi vaan liikunnanilo. Mene ulos jonnekin, missä viihdyt ja ime sitä nautintoa, yksi askel kerrallaan. Olennaista on se, että tunnet olevasi hetken kokonainen, saat mielesi itsestäsi pois. Ainakin minulle yksi masennuksen raskaimmista asioista on se, että on itse koko ajan mielessä, omat harmit ja surut. Olen niin perin kyllästynyt niihin. Jo muutama minuuttikin "itsensä ulkopuolella" helpottaa. Se on kuin saisi nukkua.
Toinen juttu on sitten kova fyysinen liikunta. Se tuottaa endorfiineja. Siihen tarvitaan motivaatiota. Itselläni ajavana voiman toimi sydämen särkyminen. Tapoin ensin tuskaani toisella ja huomasin lopulta nauttivani uudesta tuskasta. Se vei myös masennusahdistuksen hetkeksi, muutamaksi tunniksi, pois.
Yritä. Älä yritä minun tai muiden neuvojien tähden. Yritä oman mielenrauhasi tähden.
- ---että---
vaikea masennus vaatii lääkehoitoa. Itsekin kärsin masennuksesta. Syömishäiriöistä mulla ei ole kokemusta, itseäni masennuslääke ei ole lihottanut.
- neilikankukka1
Itse en ole parantunut masennuksesta, joka alkoi jo nuoruusiässä..välillä luulen, etten enää koskaan masennu mutta aina se hiipii nurkan takaa ja putoan rajummin kuin ennen. Viimeisimmän putoamisen ja itsemurha-ajatusten jälkeen tajusin, etten parane itsestään. Syön lääkkeitä vaikka ne ei olekaan mikään ihanteellinen vaihtoehto, mutta ne auttaa mua pysymään hengissä ja tekee kyllä elämisestä helpompaa.
En ole huomannut lääkkeissä lihottavaa vaikutusta, mutta sen tiedän, että jos lopettaa lääkehoidon yhtäkkiä, niin masennus voi palautua kahta kauheammin ja sitten aiemmat lääkkeet ei ehkä enää autakaan. Pelko siitä, että oloni muuttuisi taas aivan kamalaksi saa mut syömään kiltisti lääkkeet. - sitkistelijä m
Elämä on kurja loukko avaruuden laitamilla sanoo rocklaulaja.
Meillä genotyyppisesti, synnynnäisesti masentuneilla ei ole kokonaan paranemisen saumaa.
Mitäs se haittaa; tasan eivät käy tuurit ja viuhkat.
Masentuneissa on hyvin paljon potentianaalista energiaa kunhan se osattais vaan hyödyntää.
Päihdeongelmaisia ja depressioista kärsiviä yhdistää sama kuntoutusperiaate.
Se on pienten askelten hyödyntämisen periaate. Elimistö sopeutuu nopeasti tähän.
Liikunta on hyvin tehokas koko kehon kuntouttaja. Ei sen tarvi ulkona tapahtua.
Aloitin aivan rapakunnossa neljän seinän sisällä. Pääasia että jotenkin treenataan.
Syömishäiriössäkin on kysymys pohjimmaltaan psykologista syistä. Niitäkin oli.
Kun sitkeästi yrittää näistäkin voi päästä eroon.
Lääkehoito vie joiltakin nekin vähät hyvät hetket. Näen päivittäin
vaimoni terveyden rapautumisen. Yli 3000 pilleriä vuodessa!
Tuloksena on vähittäinen kokonaisterveyden luhistuminen. Voin vai sivusta katsella tätä.
Voihan joku parantua kokonaankin lääkkeittä. Itse en kuulu näihin onnellisiin. Kuitenkin:
Yksikään päivä vuodesta ei mene ilman hyöty-tai muuta liikuntaa.
On hyviä ja huonoja päiviä- ilman liikkumista ja harrastuksia ei hyviä hetkiä kokisikaan. - ----------------
kehonrakennusta. Liikunta on tosiaankin hyvä lääke, mutta raudan nostamisessa on vielä se toinenkin elementti joka tuottaa jo parin kuukauden harjoittelun jälkeen mielihyvää. Kipukynnys nousee ja fyysinen vahvistuminen korvaa ajan myötä psyykkisiä puutteita.
Laitoin painoja niin paljon, että olkapäästä murtui joku luu. Se näkyi rtg:ssä.
Kortisonia lapaan - viikkojen ja kuukausien kevytharjoittelu.
Nykyään kuntoutan paitsi koko kroppaa, myös polviproteesileikkauksesta johtuvia juttuja.
Onhan se tuhansia vuosia vanha fakta, että vahva mieli huilaa mieluusti terveessä 'tukikorsetissa'.
"Kipukynnys nousee ja fyysinen vahvistuminen korvaa ajan myötä myös psyykkisiä puutteita.
Näin tosiaan on. Keho "muistaa" aikaisemman rasituksen, kunhan rasitus on säännöllistä.
Aina kuitenkin välipäivä harjoituksen välillä.
- järkevää
lopettaa lääkitystä. Ehkä siinäkin menee aikansa, ennenkuin lääkityksen saa sopivaksi, koska kaikki eivät käy kaikille. Kyllä se sopiva lääkitys löytyy. Täytyy muistaa myös harrastaa liikuntaa, syödä monipuolisesti ja tehdä kaikenlaisia pieniä askareita, ja muutenkin virkistää myös itse itseään. Ystävät ovat tärkeitä, yksinäisyys on pitemmän päälle huono juttu, ellei ole, keskustelutuokiot terapeutin tms. kanssa tai vastaavaa. Kannattaa myös sieltä seinien sisältä mennä kauppaan, kirjastoon tai yleensäkin paikkoihin, joissa on elämää ympärillä, puistoon istuskelemaan. Aina löytyy ihmisiä jotka välittävät, ei kenenkään tarvitse olla yksin, vaikka joskus tuntuisikin, ettei kukaan välitä. Iselläni on suvussa ihminen, joka kärsii masennuksesta, asun kaukana, mutta käymme tervehtimässä, soittelen usein, ja lähetän postissa jotakin vaatetta ym. Puhuminen on kuitenkin yksi hyvä keino, saa kertoa, mitkä asiat tuntuvat vaikeilta, missä tarvitsee apua, ja ennenkaikkea kokee sen tunteen, että kyllä ihmiset välittävät toisistaan.
- Mutta minua on auttanut---
En osaa sanoa mikä on suositeltavinta vaikean masennuksen ollessa kyseessä. Lievään masennukseen on ainakin itselläni tepsinyt tryptofaani (aminohappo, löytyy mm. banaaneista), karnosiini, kalaöljy plus B-vitamiinit muiden vitamiinien lisäksi. B-vitamiineja voi syödä melko runsaasti huoletta, koska ne ovat vesiliukoisia, tryptofaani tasaa mielialanvaihteluita, karnosiini taas estää nähdäkseni mm. paniikkihäiriöitä, kalaöljykin vaikuttaa mielialaan. Lisäksi aimo annos liikuntaa, mieluiten ulkosalla, tarpeeksi unta, hyviä ihmissuhteita sekä terveellistä ruokaa. eiköhän näillä jo pääse alkuun, terapia on lisäksi oiva apu (itsekin kävin muutaman kerran). Toivottavasti onnistaa, itse olen kärsinyt mm. paniikkikohtauksista, mutta aloitettuani näiden syömisen ei kohtauksia ole tullut lainkaan moneen vuoteen. Voimia!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2097179
- 594692
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s434584- 733322
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161975- 301748
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗261737Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹411600- 341499
- 1431267