On ikävää, että vaalirahoituskeskustelussa joiltain ammattitaidottomilta toimittajilta ja muutamilta porvaripoliitikoilta ei yleissivistys ole riittänyt ymmärtämään demokratian perusolemusta. Työväenyhdistykset, kuten muutkin puolueosastot, ovat suomalaisen demokratian peruskiviä. Niiden säännöt kertovat perustarkoituksen: politiikkaan osallistumisen mahdollisuuden tarjominen jäsenille. Vaaleihin osallistuminen ja omien/oman ehdokkaan tukeminen on tärkeä osa tätä toimintaa.
Tällaisiin yhdistyksiin poliittinen järjestelmämme siis perustuu. Yhdistykset toimivat yhdistyslain mukaan ja jäseneksi otetaan käytännössä kaikki, jotka eivät ole muun puolueen jäseniä tai joilla ei ole tiedossa yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä rötöksiä. Jäsenet saavat vuosikokouksessa ja muutenkin tarkkaa tietoa yhdistyksen toiminnasta.
Osa demareiden työväenyhdistyksistä on toiminut jo yli sata vuotta ja niiden ansiosta maahan saatiin porvareiden vastustama yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Osalla yhdistyksistä on kiinteistöjä ja muuta liiketoimintaa. Tähän toimintaan lähdettiin muun muassa siksi, että se oli ainoa tapa hoitaa asioita, koska esimerkiksi porvarilliset kirjapainot eivät aikoinaan suostuneet tarjoamamaan palveluja. Liiketoiminnnan kautta voi tulla tuottoa, jota yhdistys saa vapaassa maassa käyttää tarkoituspykälänsä mukaisesti, vaikkapa vaaleihin.
Jos tähän oikeuteen ulkopuolelta puututaan, aletaan olla jo aika lähellä totalirismismia, jonka kommunistisista ja oikeistolaista muodoista maailmalla on valitettavia kokemuksia. Vaalirahoituksen sääntöjä on tietysti noudatettava, mutta nyt tuntuu, että jotkut yrittävät murtaa yhdistyslain ja perustuslain pykäliä.
Ilta-Sanomat lainaa tänään Väinö Tanneria vuodelta 1963. Tanner toteaa osuvasti, miten järjestöjen ulkopuoliset yrittävät puuttua asioihin:
"Tämä menettely on häpeällistä. Se on ällöttävää. Vapaassa maassa kansalaiset ovat vapaita. Myös heidän järjestönsä ovat vapaita. Siinä ei toisilla puolueilla ole komentelemisen sijaa. Joka tämänlaiseen menettelyyn syyllistyy, on kansanvallan vastustaja ja vapaan kansalaistoiminnan vihollinen."
Tällaisiin yhdistyksiin poliittinen järjestelmämme siis perustuu. Yhdistykset toimivat yhdistyslain mukaan ja jäseneksi otetaan käytännössä kaikki, jotka eivät ole muun puolueen jäseniä tai joilla ei ole tiedossa yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä rötöksiä. Jäsenet saavat vuosikokouksessa ja muutenkin tarkkaa tietoa yhdistyksen toiminnasta.
Osa demareiden työväenyhdistyksistä on toiminut jo yli sata vuotta ja niiden ansiosta maahan saatiin porvareiden vastustama yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Osalla yhdistyksistä on kiinteistöjä ja muuta liiketoimintaa. Tähän toimintaan lähdettiin muun muassa siksi, että se oli ainoa tapa hoitaa asioita, koska esimerkiksi porvarilliset kirjapainot eivät aikoinaan suostuneet tarjoamamaan palveluja. Liiketoiminnnan kautta voi tulla tuottoa, jota yhdistys saa vapaassa maassa käyttää tarkoituspykälänsä mukaisesti, vaikkapa vaaleihin.
Jos tähän oikeuteen ulkopuolelta puututaan, aletaan olla jo aika lähellä totalirismismia, jonka kommunistisista ja oikeistolaista muodoista maailmalla on valitettavia kokemuksia. Vaalirahoituksen sääntöjä on tietysti noudatettava, mutta nyt tuntuu, että jotkut yrittävät murtaa yhdistyslain ja perustuslain pykäliä.
Ilta-Sanomat lainaa tänään Väinö Tanneria vuodelta 1963. Tanner toteaa osuvasti, miten järjestöjen ulkopuoliset yrittävät puuttua asioihin:
"Tämä menettely on häpeällistä. Se on ällöttävää. Vapaassa maassa kansalaiset ovat vapaita. Myös heidän järjestönsä ovat vapaita. Siinä ei toisilla puolueilla ole komentelemisen sijaa. Joka tämänlaiseen menettelyyn syyllistyy, on kansanvallan vastustaja ja vapaan kansalaistoiminnan vihollinen."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.